Transcript Terveydenhuoltolain tarkoitus ja merkitys 12.10.2011

Terveydenhuoltolaki
Yhteinen laki perusterveydenhuollolle
ja erikoissairaanhoidolle
Terveydenhuoltolain merkitys

Asiakaskeskeisyys
–
julkisen terveydenhuollon luotettavuuden vahvistaminen




–
potilaan rooli asiakkaana



järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus
oman hoidon ohjaaja - osallistuminen
Toimijoiden välinen yhteistyö ja pth vahvistaminen
–
–
–
–


hoitotakuu - palvelujen yhdenvertainen saatavuus
ensihoito
laatu ja potilasturvallisuus
rekisterinpito - tieto käytettävissä
järjestämissuunnitelma kuntien tehtävä
shp järjestää esh väestön ja pth tarpeiden mukaan
moniammatillinen pth yksikkö yhteistyön ja kehittämisen toimijana
terveyskeskusten kehittäminen, sitä tukeva tutkimus ja koulutus
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Kustannusten kasvun hillitseminen
Asiakkaan valinnanmahdollisuudet laajenevat (1/3)
 Valinnanvapaus laajenisi vaiheittain
 Ensimmäisessä vaiheessa, lain tullessa voimaan
1.5.2011
– mahdollisuus valita hoidosta vastaava terveysasema oman
kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä
– erikoissairaanhoidon yksikkö laajemmalta alueelta
 Toisessa vaiheessa, (v. 2014 →), mahdollisuus
valita koko maassa terveyskeskus tai
erikoissairaanhoidon yksikkö
Mahdollisuus valita hoitopaikkansa
kiireettömässä sairaanhoidossa (2/3)
Vaihe 1
vuonna 2011
Vaihe 2
vuonna 2014
Perusterveydenhuolto
Mahdollisuus valita oman kunnan
tai yhteistoiminta-alueen
terveysasemista
Perusterveydenhuolto
Mahdollisuus valita koko maan
terveysasemista
Erikoissairaanhoito
Mahdollisuus valita oman kunnan
mukaiselta erityisvastuualueelta
Erikoissairaanhoito
Mahdollisuus valita koko maan
kunnallisista erikoissairaanhoidon
yksiköistä
Toisella paikkakunnalla väliaikaisen asumisen aikana mahdollisuus käyttää
hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen terveyskeskusta tai
erikoissairaanhoidon yksikköä koko maassa.
Tarkennuksia valinnanmahdollisuuteen (3/3)
Perusterveydenhuolto
Erikoissairaanhoito








Terveyskeskuksen valinnan voi uudistaa
aikaisintaan vuoden kuluttua
Vaihtamisesta on tehtävä ilmoitus
Hoitovastuu siirtyy 3 viikon kuluttua
ilmoituksen saapumisesta
Valinta voi kohdistua vain yhteen
terveysasemaan
Kakkospaikkakunnan terveyspalveluja oikeus
käyttää oman sairauden hoitosuunnitelman
mukaisesti; kokonaishoitovastuu säilyy
omassa terveyskeskuksessa
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä
pitkäaikainen laitoshoito eivät kuulu valinnan
mahdollisuuksiin
Kunnalla ei ole velvollisuutta tuottaa
kotisairaanhoidon palveluja alueensa
ulkopuolelle.



Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan
yhdessä lähettävän lääkärin kanssa
Valinta voi vaiheessa 1 kohdistua muuhunkin
kuin kotikunnan mukaiseen
erityisvastuualueeseen, jos se on tarpeen
suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen
potilaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi.
Korkeakoulun tai muun oppilaitoksen
opiskelijalle annetaan tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut opiskelupaikan
mukaisen erityisvastuualueen toimintayksikössä
Sama koskee henkilöä, joka työnsä vuoksi
joutuu oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla tai kun muu seikka välttämättä vaatii
sairaanhoidon antamista muun
erityisvastuualueen sairaanhoitopiirissä.
Laatu ja potilasturvallisuus
 Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava
suunnitelmat laadun hallinnasta ja
potilasturvallisuudesta.
 Kunnan perusterveydenhuolto vastaisi potilaan
hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta.
 Sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja
kärsimysten lievittäminen ovat kaikki osa laadukasta
sairauden hoitoa.
Potilastietojen käsittely
 Sairaanhoitopiirin alueella on kunnallisten terveydenhuollon
toimintayksiköiden välillä yhteinen potilastietorekisteri, jonka
välityksellä alueen toisessa toimintayksikössä syntyneiden
potilastietojen käyttö voidaan toteuttaa joustavasti potilaan
hoidon turvaavalla tavalla.
 Potilaan tullessa ensimmäisen kerran vastaanotolle, hänelle on informoitava
yhteisestä rekisteristä ja siitä, että tietoja voidaan luovuttaa ilman erillistä
suostumusta toimintayksiköiden välillä.
 Potilaalla on oikeus kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus. Kielto
kattaa tällöin kaikki toisen toimintayksikön tiedot. Lisäksi tietojen luovutuksissa
edellytetään hoitosuhteen varmentamista ja käytön seurantaa.
Ensihoitopalvelu
 Ensihoitopalvelu liitetään kiinteäksi osaksi terveydenhuollon
palvelukokonaisuutta. Järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä, samat
toimijat kuin nykyisinkin tuottavat palvelut.
 Sairaanhoitopiiri tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Siinä
määritellään toiminnan järjestämistapa, palvelun tarkempi sisältö,
henkilöstön koulutusvaatimukset, potilaan tavoittamisajat.
 Ensivastepalvelu voidaan ottaa osaksi ensihoitopalvelua
 valmiuden ylläpidon hyödyntäminen kokonaisvarautumisessa
 Erityisvastuualue/ensihoitokeskus vastaa





lääkäritasoisesta ensihoitopäivystyksestä,
lääkärihelikopteritoiminnasta,
suunniteltujen potilassiirtojen yhteensovittamisesta,
VIRVE aluepääkäyttötoiminnoista,
Hätäkeskuslaitokselle annettavien ohjeiden yhteensovittamisesta.
Hoitotakuun täsmentäminen
 Erikoissairaanhoidossa tarvittavat lisätutkimukset ja
poliklinikkakäynnit on toteutettava 3 kk:n kuluessa siitä, kun
lähete on saapunut.
 Lasten ja nuorten hoitoon pääsy mielenterveyspalveluihin
3 kk:n enimmäisajassa 23 ikävuoteen saakka.
Perusterveydenhuollon vahvistaminen (1/3)
 Sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat terveydenhuollon
järjestämissuunnitelman kuntien perusterveydenhuollon
lähtökohdista
 sovitaan muun muassa
 kuntien yhteistyöstä,
 palvelujen järjestämisestä,
 päivystyksestä ensihoitoineen,
 kuvantamisesta,
 lääkinnällisestä kuntoutuksesta,
 yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa
 hyväksytään sairaanhoitopiirin päätöksenteossa
Perusterveydenhuollon vahvistaminen (2/3)
 Sairaanhoitopiiri sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön
ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti
 pth ja esh muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden
 shp tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja perusterveydenhuollon
yhteydessä (tarkoituksenmukaisuus huomioiden)
 shp vastaa pth lab ja rtg sekä kuntoutuksen kehittämisen ohjauksesta ja
laadunvalvonnasta
 shp vastaa myös alueellaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta
sekä tietojärjestelmien yhteensovittamisesta
Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3/3)
 Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä
 tukee terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista
 antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen T&K toimintaa, hoito- ja
kuntoutusketjujen laadintaa, täydennyskoulutusta ja henkilöstötarpeen
ennakointia alueellaan
 sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin
osin sosiaalitoimen palveluja
 Terveyskeskusten tutkimus, koulutus ja kehittäminen
 terveyskeskusten huolehtimisvelvoite
 yhteistyö shp perusterveydenhuollon yksikön ja muiden terveyskeskusten
kanssa
 yhteistyö kansallisen perusterveydenhuollon kehittämisen verkostoihin
Yhteistyö erikoissairaanhoidossa
Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus
 Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit tekevät yhdessä
 Erikoissairaanhoidon työnjaosta sopiminen ja toiminnan
yhteensovittaminen
 työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua,
potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta.
 kilpavarustelun estäminen
 riittävät voimavarat ja osaaminen
 Uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista sopiminen
 Valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä asioista,
joista on sovittava erikoissairaanhoidon
järjestämissopimuksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (1/2)
 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen otettava
huomioon kunnassa eri sektoreilla tehtävissä
päätöksissä
– esimerkiksi kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen
suunnittelussa, koulutuksessa, liikennesuunnittelussa, jne.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (2/2)
 Kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja
hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä
väestöryhmittäin sekä kunnassa toteutettuja
toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin.
 Kunnan strategisessa suunnittelussa asetettava
paikalliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen
tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet.
 Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisen vastuutahot ja tehtävä yhteistyötä
kunnan eri toimialojen sekä muiden julkisten ja
yksityisten toimijoiden kanssa.
15 7.4.2015 Etunimi Sukunimi
Terveydenhuoltolain kustannusvaikutukset
 Terveydenhuoltolaki antaa kunnille mahdollisuuden
hillitä kustannusten kasvua - edellyttää lain
toimeenpanoa.
 Aluksi tarvitaan jonkin verran lisäresursseja - tuottaa
säästöjä pitkällä aikavälillä.
 Tulevina vuosina muun muassa laatuun ja
potilasturvallisuuteen liittyvät ratkaisut,
terveydenhuollon yhteistyö, ensihoidon kehittäminen
ja terveyden edistäminen tuovat keinoja
kustannusten kasvun hillitsemiseen.
Terveydenhuoltolaki ─ osa kokonaisuudistusta
 Terveydenhuoltolaki on sisältölaki.
 Terveydenhuollon järjestämistä koskevat säännökset
säilyvät kansanterveyslaissa ja
erikoissairaanhoitolaissa.
 Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus säätää sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen rakenteista,
valvonnasta ja kehittämisestä sekä rahoituksesta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus
 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitus
kytkeytyvät toisiinsa.
 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistus vuoden
2008 alussa (indeksisidonnaisuus)
 Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistettiin
hallitusohjelman mukaisesti ja se tuli voimaan vuoden 2010
alusta.
– uuteen lakiin koottiin hallinnonalakohtaisista
valtionosuuksista muun muassa yleinen valtionosuus,
sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus ja esi- ja
perusopetuksen valtionosuus
 Monikanavarahoituksesta tehdään selvitys hallitusohjelman
mukaisesti, ja se valmistuu syksyllä 2010
7.4.2015
Eri tahojen yhteistyöstä





kuntien välisestä yhteistyöstä
perusterveydenhuollon yhteistyöstä
psh - esh yhteistyöstä
th - sos yhteistyöstä
julkisen terveydenhuollon ja muiden toimijoiden
yhteistyöstä
19 7.4.2015 Etunimi Sukunimi
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
Terveydenhuoltolain 34 §
 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on
laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
 Suunnitelmassa on sovittava:
– kuntien yhteistyöstä
– terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista ja
vastuutahoista
– terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-,
kuvantamis-, ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista
– yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ,
sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken
 Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa
tarkempia säännöksiä asioista, joista suunnitelmassa
on sovittava.
20 7.4.2015 Etunimi Sukunimi
Järjestämissuunnitelmassa sovitaan
yhteistyöstä
 Kuntien on yhteistyössä sovittava suunnitelman
laatimisen ja seurannan vastuut, laatimistapa sekä
toteutumisen seuranta- ja arviointitapa.
 Suunnitelma laaditaan kuntien
hyvinvointikertomuksen perusteella.
 Sovitaan miten palvelujen tarvetta arvioidaan ja
seurataan sekä miten siihen alueella vastataan.
21 7.4.2015 Etunimi Sukunimi
Kuntien välisestä yhteistyöstä
 terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttaminen
 perusterveydenhuollon palvelujen järjestäminen
 tukipalvelut
–
–
–
–
–
–
diagnostiikka
diagnostisten näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö
lääkehuolto
välinehuolto
kuljetus- ja varastointipalvelut
tietojärjestelmät ja potilasrekisterit
22 7.4.2015 Etunimi Sukunimi
Perusterveydenhuollon yhteistyö
 työterveyshuolto
 muut erityisosaamista vaativat tehtävät
–
–
–
–
–
puheterapia
toimintaterapia
ravitsemusterapia
erikoishammalääkäripalvelut
jne.
 erityistilanteisiin varautuminen
23 7.4.2015 Etunimi Sukunimi
Perusterveydenhuollon kehittäminen ja sen
tueksi tarvittava tutkimus
 terveyskeskusten ja muiden toimijoiden yhteistyö
alueella perusterveydenhuollon kehittämisen ja sen
tueksi tarvittavan arvioinnin ja tutkimuksen
toteuttamisessa
 yhtenäisten hoidon perusteiden toteuttamisesta ja
toteutumisen seurannasta
 yhteistyön tavoista laadunhallinnassa ja
potilasturvallisuuden täytäntöönpanossa
24 7.4.2015 Etunimi Sukunimi
Moniammatillinen perusterveydenhuollon
yksikkö
 miten kunnat ohjaavat moniammatillisen
perusterveydenhuollon yksikön toimintaa
 kuinka kunnat huolehtivat sen tehtävien
edellyttämistä toimintamahdollisuuksista
 yksikön vastuut ja tehtävät
–
–
–
–
järjestämissuunnitelman laatimisessa,
palvelutarpeen arvioinnissa ja toteuttamisen seurannassa,
koulutuksessa,
kehittämistoiminnassa ja sen tueksi tarvittavassa
tutkimustoiminnassa sekä
– perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön
toteuttamisessa
25 7.4.2015 Etunimi Sukunimi
Perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon yhteistyö
 kuinka hoitoketjut tai alueelliset hoitosuunnitelmat
laaditaan yhteistyössä ja niiden toimintaa tuetaan ja
seurataan
 miten sairaanhoitopiirin halutaan vahvistavan
terveyskeskusten toimintaa järjestämällä
erikoisaloittaisia palveluja ja muuta tukea
terveyskeskuksiin
 miten palvelut ensisijaisesti toteutetaan avohoidossa
 miten terveyskeskus vastaa potilaan hoidon
kokonaisuuden yhteensovittamisesta.
26 7.4.2015 Etunimi Sukunimi
Kiireellinen sairaanhoito
 miten päivystys ja muu kiireellinen sairaanhoito
sairaanhoitopiirin alueella toteutetaan
 otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu ja sen
palvelutasopäätös, päivystyspisteiden väliset
etäisyydet sekä väestön palvelutarve
 otettava huomioon mielenterveys- ja
päihdepäivystyksen sekä sosiaalipäivystyksen
järjestelyt
27 7.4.2015 Etunimi Sukunimi
Henkilöstö perusterveydenhuollossa
 kuntien välisestä yhteistyöstä ja toimintakäytännöistä
perusterveydenhuollon henkilöstön saatavuuden
turvaamisessa.
 riittävistä jatko- ja täydennyskoulutuksen
edellytyksistä
 kuinka henkilöstön täydennyskoulutus
sairaanhoitopiirin alueella toteutetaan
28 7.4.2015 Etunimi Sukunimi
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
 kuntien muun toiminnan, erityisesti sosiaalipalvelujen
kanssa
 muiden viranomaisten
 alueen sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten
toimijoiden, kuten yksityisen työterveyshuollon ja
lääkehuollon sekä järjestöjen kanssa toteutetaan.
29 7.4.2015 Etunimi Sukunimi
Lainsäädäntö muutoksessa






Terveydenhuoltolaki
Sosiaalihuoltolaki
Kokeilulaki
Paras puitelaki
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
Kuntalaki