Transcript hyks nuorisopsykiatria, klaus rannan esitys

HYKS nuorisopsykiatria
Organisoituminen 2015
ja hoitoon pääsy
Psykiatrisen sairaanhoidon
lautakunta 18.11.2014
Klaus Ranta
klinikkaryhmän johtaja
HYKS nuorisopsykiatria
HYKS nuorisopsykiatrian
organisoituminen 2015
• Perustehtävä:
Hyks Psykiatrian nuorisopsykiatrian
linja vastaa pääkaupunkiseudun ja
Hyvinkään alueen nuorten keskivaikeiden –
vaikeiden mielenterveyden häiriöiden
hoidosta.
Potilaat:
• Linjan suuria potilasryhmiä ovat nuorten
depressio, ahdistuneisuushäiriöt,
neuropsykiatriset häiriöt, alkavat
persoonallisuuden rakentumisen
ongelmat, psykoottiset häiriöt ja
kohonneeseen psykoosiriskiin viittaavat
oireet, käytöshäiriöt, syömishäiriöt ja
alkavat päihdehäiriöt.
Perustason tuki
• Näiden potilasryhmien hoidon lisäksi
nuorisopsykiatrian linja tukee nuorten
mielenterveystyön ns. ”perustasoa”
(oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuolto,
neuvolat, lastensuojelu ym.) eri tyyppisin joko
nuoriin suoraan tai perustason
ammattihenkilöstöön kohdistuvin konsultaatioin,
(oppilashuollon Hyks-Varhain toiminta,
lastensuojelun konsultaatiot), liikkuvalla työllä
sekä esimerkiksi kouluihin suunnattuna ns.
Maestro -työnä (kouluissa tapahtuvan nuorten
lievien masennusoireiden hoidon metodiohjaus
ja työnohjaus).
Hoitoon pääsy 2013
Potilasprosessimittarit
Mittarit
Potilaan nopea
hoitoon pääsy
Lähetteiden
käsittelyaika
Nopea ongelman Suunnitellun
mukainen hoito hoidon odotus
Tavoitetaso 2013
1-12/2013
yli 21 vrk 0%
1.0 %
(v. 2012 0.8 %)
Hoitoon pääsy
alle 3 kuukautta
Toteutunut 100 %
(v 2012 99.04 %)
2014: vastaava
tilanne
Hoitoon pääsy 1-8/2014
Tavoitteet
Mittarit
Tavoitetasot
2014
1-8/2014
Potilaan nopea hoitoon
pääsy
Lähetteiden
käsittelyaika
yli 21 vrk 0%
0.5 %
(v. 2013 1.1 %)
Nopea ongelmanmukainen
hoito
Suunnitellun
hoidon odotus
hoitoon pääsy
alle 3kk
(tavoite 100%)
99 %
(2013 100%)
Kaikki poliklinikkakäynnit /
Hus-Total 29.9.14
1-8/2013
1-8/2014
Muutos
Poliklinikkakäynnit
38 086
39 114
+3%
Lisäkäynnit
---
15 258
---
Osastopotilaan
konsultaatiot
28
46
+64
Avohoidon osuus kasvaa
Avohoidon palvelutuotannon
laskutuksen osuus toiminnasta
/(kaikki laskutus (avo-+
osastohoito)
2012:
53,4 %
2013:
70,0 %
Polikiiniset käynnit
YHTEENSÄ
Ennuste
2014
Toteuma 112/2012
Toteuma 112/2013
Muutos ed.
vuoteen
47 895
58 817
+ 23 %
Kasvaa +3%
Osastohoito vähentyy
Osastohoito: sisäänkirjatut potilaat
2012:
969
2013:
827
2014:
800?
Hoitoajat lyhentyneet
Kaikki osastohoitopäivät /
Hus-Total 12.9.14
YHTEENSÄ
1-8 2013
5511
1-8 2014
5422
MUUTOS
-1.6 %
Avohoidon potilasryhmät
HYKS
Hyvinkää
Depressio
54%
33%
Ahdistuneisuushäiriöt
28%
31%
Neuropsykiatriset
häiriöt
Psykoottiset häiriöt
9%
11%
2.5%
5%
Käytöshäiriöt
2%
12%
Osastohoidon potilasryhmät
HYKS
Hyvinkää
Depressio
33%
40%
Käytöshäiriöt
22%
14%
Psykoottiset häiriöt
9%
24%
Syömishäiriöt
7%
10%
Neuropsykiatriset häiriöt
2%
12%
Ahdistuneisuushäiriöt
22%
<10%
Suomalaisen nuorisopsykiatrisen
avohoidon eri potilaat vuonna 2012
Ahdistuneisuushäiriö (F40-43, F93)
34.3% (6654)
Masennus+määrittämätön mielialahäiriö (F32-34, F39)
26.3% (5103)
Neuropsykiatrinen häiriö (älyll./kielell./opp. kyvyn/ laaja
kehityksell. häiriö+ ADHD+tic: F70-,F80-,F90,F95)
15.3% (2970)
Käytöshäiriö+samanaik.tunne- ja käytöshäiriö (F91-92)
10.4% (2025)
Syömishäiriöt (F50)
5.4% (1040)
Muut häiriöt (diss. häir. F45 + unihäiriöt F51 + sos vv.
häiriöt F94 + sair. liittyvät psyykk. tek. F54+ muut F98)
4.1% (801)
Psykoottinen häiriö (F20-29, F31)
3.4% (669)
Päihdehäiriö (F10-19)
0.8% (160)
n=19 422
Lähde: THL 2013
Suomessa osastoilla hoidetut nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon eri potilaat
Masennus+määrittämätön mielialahäiriö (F32-34, F39)
33.4% (808)
Ahdistuneisuushäiriö (F40-43, F93)
27.2% (657)
Käytöshäiriö+samanaik.tunne- ja käytöshäiriö (F91-92) 11.3% (272)
Psykoottinen häiriö (F20-29, F31)
9.6% (232)
Neuropsykiatrinen häiriö (älyll./kielell./opp. kyvyn/laaja
kehityksell. häiriö+ ADHD+tic (F70-,F80-,F90,F95)
8.0% (193)
Syömishäiriöt (F50)
6.5% (158)
Muut häiriöt (dissos. häiriö F45 + unihäiriöt F51 + sos.
vuorov. häiriö F94 + muut laps. häiriöt F98)
2.6% (63)
Päihdehäiriö (F10-19)
1.4% (33)
n=2416
Lähde: THL 2013
HYKS nuorisopsykiatriassa tehdyt
avohoidon rakenneuudistukset
• 1) Avohoitouudistus
– usean vuoden prosessi, huipentui 2012;
• yli 50 % pudotus sairaalahoitopaikkoihin
– alueellinen keskitys; avohoidon resurssointi & uusorganisointi
• 1) akuuttipalvelut : TAK pklt / intensiivisen avohoidon yksiköt
• 2) elektiiviset poliklinikat
• 2) Hyks -varhain
– tehostaa ja systematisoi akuuttipalveluista tarjottavaa integroitua
mielenterveystyötä liikkuvalla outreach –toiminnalla, tavoite:
/kuntalaskutus
• 1) porrasteisen hoidon tukeminen esh /pt us
• 2) vakavien häiriöiden varhainen toteaminen ja interventio
• 3) Integrointia edistävät hankkeet
– 3.1. Nuorten mielenterveystalo
– 3.2. Nuoren stressi haltuun: nuorten stressinhallintakurssien
vieminen oppilashuoltoon
– 3.3. Lasten & nuorten syömishäiriöiden palveluketjun kuvaus
– 3.4 Nuoren masennuspotilaan hoitoketjutyö
2015 näkymiä
• Nuorisopsykiatrian palveluvalikko uudistuu
ja tiivistyy : Helsingin avohoitopalvelut
keskittyvät Pasilaan, myös erityisryhmien
pienet poliklinikat integroidaan Pasilan
poliklinikalle. Aiempi erillinen
erityispalveluiden klinikka lakkaa 1.1.2015
alkaen, ja siitä ja muista
pääkaupunkiseudun
ajanvarauspoliklinikoista muodostuu
laajempi, elektiivisiä avohoitopalveluja
tarjoava poliklinikkapalveluiden klinikka.
2015
• Samoin 1.1.2015 alkaen
pääkaupunkiseudun akuutti, tutkiva ja
konsultoiva työ keskitetään uuteen,
erillisesti johdettuun TAK -klinikkaan, joka
muodostuu jo toimivista TAK -klinikoista,
intensiivisen avohoidon yksiköistä ja
päihdepsykiatrian poliklinikasta.
Osastopalveluiden klinikka tiivistää
toimintaansa Töölössä.
Kehittyvät hoidot
• Vaikuttavuusnäyttöön perustuvien kehitysspesifien ja sensitiivisten strukturoitujen hoito-ohjelmien käyttöön
ottaminen nuorisopsykiatrian linjassa:
• 1) DKT-N: Nuorten DKT-N -ohjelma vakiintuu 2015
aikana pääkaupunkiseudulla (taitovalmennusryhmät
Helsingissä ja Vantaalla), ja toiminta jatkuu
Järvenpäässä. Kaikki DKT -ohjelmat ohjataan
keskitetysti samaan nuorilla validoituun rakenteeseen.
…kehittyvät hoidot
• 2) MDFT: Seitsemän MDFT -terapeutin
ryhmä valmistuu vuonna 2015, ja
käytöshäiriöisiä ja päihdehäiriöitä kärsiviä
nuoria ja perheitä ohjataan palveluun
keskitetysti.
• 3) ART -ryhmien toiminta käytöshäiriöisille
nuorille vakiintuu pääkaupunkiseudulla,
ohjanta niihin käynnistetään keskitetysti
koko linjassa.
… jatkuu
• 4) IPT-A:n käyttäminen depressiivisille
nuorille systematisoituu ja tulee
keskitetymmin ohjatuksi.
• 5) Nuorten sosiaalisen fobian
ryhmämuotoinen KKT kuvataan syksyn
2014 pilottia spesifimmin, ohjelmaan
integroidaan lisää näyttöön perustuvia
elementtejä (esim. systemaattinen
altistaminen ym.)
… jatkuu
• (6) Erillisellä kehittämishankkeella Hyks
lastenpsykiatrian kanssa (tilanne 6.10.
haussa) käynnistetään kansainvälisessä
yhteistyössä lasten ja nuorten kohdistettu,
häiriöspesifi KKT -hoito-ohjelma pakkooireiseen häiriöön (KoKo-POH). Yhteistyö
tuottaa menetelmät vaikuttavuusseurannalle.
2. Hyks –varhain: integroitu
perustasolle suuntautuva
mielenterveystyö
• HYKS -Varhain perusajatus:
– varhaisen vakavan mielenterveysriskin
tunnistamiseen ja interventioon sovellettava
erikoissairaanhoidon konsultoiva ja liikkuva työ HYKS
nuorisopsykiatriassa
– viedään osaamista perustasolle integratiivisen
mielenterveystyön periaatteiden mukaisesti
• lievät ja enintään keskivaikeat häiriöt -> tuetaan perustasoa
• varhaisessa vaiheessa olevat vaikeat häiriöt: hoidon
aloituksen fasilitointi liikkuvalla otteella erikoissairaanhoidon
interventiona
HYKS varhain: TAK -poliklinikoiden liikkuva työ
koti
PT-pkl,
esim.
neuvola
IA
Painopiste
PT-kth
koulu
HYKS
Varhain
Liikkuva
työ, outreach
TAK-pkl
HYKS
Npsyk
hoitopkl
osastopalvelut
IA
PT-pkl,
arvioinnin ja intervention ulottaminen varhaisemmaksi
3. sekt.
PT-pkl
TAK-pkl =tutkimus-, akuutti ja kriisipoliklinikka; lähetteiden vastaanotto; IA = Intensiivisen
avohoidon yksikkö, sairaalahoitoa korvaava päiväyksikkö; HYKS hoitopkl =
avohoitopoliklinikka
Varhaisen vakavan mielenterveysriskin palvelukokonaisuus
HYKS varhain
Suunniteltu JERI-toiminnan pohjalta
Alkutilanne
Konsultatiiviset palvelut
Perusterveydenhuolto,
Nuori tai
koulu
hänestä
huolestunut
Asiakas
henkilö
Varhaisen
psykoosiriskin
työryhmä
Vahvistunut tuki
Puhelin
konsultaatio
Verkostokonsultaatio
Konsultatiivinen
tutkimus
Psykiatrinen
erikoissairaanhoito
Arviointiprosessi
LoppuErikoissairaanhoidon interventiot tulos
Tapaamistarve
Tutkimustarve
Interventiotarve
Konsultatiivinen
varhais
interventio
Vakavan
mielenterveysriskin
varhaisinterv.
Vahvistunut ja
hoidettu
nuori
TAI
Psykoosiriskin
varhais
interv.
Riittävyys
Vaikuttavuus
Mihin HYKS -Varhain -toiminnalla
pyritään?
• Mielenterveystyön perustason tukeminen
– = mahdollisuus vaikuttaa koko hoitoketjuun = lievien –
keskivaikeiden hoito alkaa onnistua perustasolla
• Perustason osaamisen täydentäminen
– vaikeiden ja vaikeasti tunnistettavien oireiden
varhainen tunnistus
• Vaikeasti hoitoon ohjautuvien nuorten hoitoon
sitouttaminen / outreach
– kun on syytä arvioida että nuori ei kykene tulemaan
normaalikautta TAK –poliklinikalle; fasilitaatio tai
varhaisinterventio
Mitä Varhain -työ tekee / ei tee
TEKEE
• arvioi perustason vakavaksi epäilemää, epäselvää, tai komplisoituvaa
nuoren mt-ongelmaa
nuoren lähellä,
varhaisvaiheessa
• tukee perustason MTtyöntekijöitä heidän
työssään
• hoidon käynnistymistä
edistäen nuorilla joilla se
on vaikeutumassa, ja
joilla syytä epäillä
vakavaa mt -häiriötä
• yhdessä perustason
kanssa toimien
(konsultaatiotuotteet),
interventioita tuottaen
(interventiotuotteet)
EI TEE
• ei hoida lieviä, ei-eshongelmia / häiriöitä
• = ei korvaa perustason
MT-palveluja
• = ei muuta hoidon
porrastusta: pt / esh
• nyrkkisääntö: mt-häiriöitä
20%:lla nuorista; 10%
tarvitsee apua, 5 % voidaan kohdata esh: ssa
• ei luo lääkärin lähetteetöntä tuloväylää esh:oon
• ei hoida esh -potilaita,
jotka voidaan hoitaa
normaalijärjestyksessä
(TAK)
Nuoren stressi haltuun –hanke
• Nuorten masennusoireiden varhaista tunnistamista ja
interventiota kouluissa kehittävä Nuoren stressi haltuun
–hanke
• Kohderyhmä: nuoret joilla masennuksen oireita, mutta ei
vakavaa masennusta
• Videovälitteinen opetus- ja työnohjausportaali
• Menetelmä – Coping With Stress Course for Adolescents
(CWT-A)
– Clarke 1990; KKT (CBT) – ohjelma lievien masennusoireiden
hoitamiseksi kouluissa
– työohjaajat esh / ohjaajat oppilashuolto
– uusi yhteistyömuoto peruspalveluiden ja nuorisopsykiatrisen
erikoissairaanhoidon työntekijöille HUS:in HYKS ja Hyvinkään
sairaanhoitoalueilla
Maestro –ryhmät (CWD-A)
–
–
–
–
CWD-A (Clarke ym. 1990, masennusoireet)
Aiemmin toimintaa mm. Vantaan kouluissa
Suomennettu käsikirja yläasteilla käytettäväksi
Nyt toimintaa systematisoidaan siten että siitä
muodostuu esh:n tukemaa pth-työtä Hyvinkään shaalueella
•
•
•
•
Tunteiden tunnistaminen, tunteiden ja ajatusten erottelu
Sosiaaliset ja ongelmanratkaisutaidot
Itsetunnon rakentaminen
Oireiden hallintakeinot
– Rentoutustekniikat
– Aktiviteettien ohjelmointi
– Myönteisten mielikuvien / ajatusten käyttö
Hoidon porrastus
tukitekijät
(yhteisö, yksilö)
moduloivat
hoidettavuutta
HYKS -Varhain
operoi
5 %; vaikeat ja
komplisoituneet
häiriöt
erikoissairaanhoito
kykenee kohtaamaan
tässä
15-20 %; lievät häiriöt,
usein alkuvaiheissa
olevat häiriöt
Työnjako
• Häiriöiden määrä niin suuri, että Suomen esh painotteinen nuorisopsykiatrinen palvelujärjestelmä
pystyy vastaamaan vain vaikeimpiin
• Lievien-keskivaikeiden häiriöiden hoito perustasolla ei
systemaattista,
–
–
–
–
tehdään harvoin systemaattisia interventioita
”hoito ei kuulu perustasolle”
eri ideologiat, ”medikalisaation” välttäminen
mielenterveyden häiriön deskriptiivinen käsite ei yleisesti
hyväksytty läpi tasojen, organisaatioiden ja professioiden
– hoidon pituus ei vastaa häiriön vakavuutta
– perustason oppilashuollon henkilöstö ei vastaa tavoitteita
Toimiiko nuorten mielenterveystyön
kokonaisuus?
– Koostuu puutteellisesti integroiduista osista varsinkin
perustasolla
– Erikoissairaanhoidon ja perustason välistä
porrastusta ja yhteistyötä vasta alettu kehittämään
– Erikoissairaanhoitokeskeisyydestä johtuen monin
paikoin perustaso ja erikoissairaanhoidon taso
hoitavat samoja potilaita
– Hoitoideologiat poikkeavat toisistaan järjestelmän eri
tasoilla
– Yhdessä tekemisen synergia puuttuu (esimerkiksi
potilaita siirrellään, päällekkäiset tutkimukset,
iunterventiot jne.)
Integroitu mielenterveystyö
• Perusterveydenhuollon työntekijät, eivät
erikoissairaanhoidon työryhmät, ovat parhaimmin
sijoittuneita vastatakseen sellaisten mielenterveyden
häiriöiden neuvonta- , seuranta, ja interventiotarpeisiin,
joissa esiintyy kasautuvuutta perheisiin.
• Muutos vaatii lisääntynyttä koulutusta ja tiedostusta
perusterveydenhuollon työntekijöille sekä perheille.
• Mielenterveysseulonnasta pitäisi tehdä rutiiniosa
”terveen vauvan” ja ”terveen lapsen” seurantakäyntejä.
• Nämä käynnit mahdollistavat mielenterveyden
promootion ja mielenterveyden häiriöiden seulonnan.
• Perusterveydenhuollon työryhmiä voidaan joutua
täydentämään ammattilaisilla joilla on tarvittavat
varhaisen diagnostiikan ja interventioiden kompetenssit,
joilla voidaan kohdata tunnistetut mt -tarpeet, ja lähettää
erikoissairaanhoidon psykiatrisiin työryhmiin vain potilaat
joilla on epätavallisia tai selvittämättömiä ongelmia
Lähde: Kutcher S, ym. 2009
50 / 75 % häiriöistä syntynyt tähän
mennessä ...
• ahdistuneisuushäiriöt
– 11 / 21 vuotta
• käytös- ja impulssikontrollin häiriöt:
– 11 / 15 vuotta
• mielialahäiriöt
– 30 / 43 vuotta
• päihdehäiriöt
– 20 / 27 vuotta
Lähde: Kessler ym., 2005
Mielenterveyden häiriöiden aiheuttama kuorma
ikäluokittain
10-14 -vuotiaat = 47%, 15-19 -vuotiaat = 51%, 20-24 –vuotiaat = 47% osuus kaikkien sairauksien
aiheuttamasta kuormasta. DALY = Burden of disease and injury: considers premature death, prolonged
illness and disability. DALY - a disability-adjusted life year. Lähde: Australia's Health 2010
Kiitokset!
HYKS / Nuorisopsykiatrian
klinikkaryhmä