Transcript Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen

Mielenterveys- ja
päihdesuunnitelma KeskiSuomessa
Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi,
Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö
Samanaikaiset ongelmat – erilaiset
toimintakulttuurit
 Samanaikaiset päihdeongelmat ja
mielenterveyshäiriöt, erilaiset hoitokäytännöt
sekä päihde- ja mielenterveysjärjestelmän
erilaiset toimintakulttuurit ovat muodostaneet
suurimman esteen palveluihin pääsylle yhden
oven ja matalan kynnyksen periaatteella.
 Mielenterveys- ja päihdeongelmien
kytkeytyminen toisiinsa edellyttävät, että
palvelujärjestelmää muokataan asiakkaan
näkökulmasta helpommaksi käyttää.
Palveluiden järjestäminen ja
tuottaminen – monta mahdollista tapaa
 Kaupunki, kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa
mielenterveys- ja päihdepalvelut palvelut kokonaan
itse tai
 antaa osan tai koko palvelukokonaisuuden jonkin
muun organisaation tehtäväksi riippuen alueen
olemassa olevasta palvelujärjestelmästä sekä
tarkoituksenmukaisesta palveluiden tuottamistavasta.
 Kuntien on mahdollista tehdä strategiseen
kumppanuuteen perustuvia sopimuksia kolmannen
sektorin järjestämistä palveluista.
 Kunnat voivat olla myös mukana perustamassa
yhteistoimintaorganisaatioita yhdessä muiden
kuntien, sairaanhoitopiirin sekä kolmannen sektorin
järjestöjen kanssa.
Palvelujärjestelmien kehittäminen
 Useissa kaupungeissa mielenterveys- ja päihdepalveluja
tuottavat useat eri organisaatiot ja hallintokunnat julkiselta ja
kolmannelta sektorilta.
 Palvelujen kehittäminen palvelurakenteita uudistamalla
edellyttää sairaanhoitopiirin, kaupunkien ja kuntien sekä
kolmannen sektorin toimijoiden yhteistä näkemystä ja
sitoutumista siitä mitä ollaan muuttamassa, kehittämässä,
luomassa tai kenen vastuulle palvelujen tuottaminen
määritellään.
 Nykyisessä tilanteessa tulee pääsääntöisesti rakenteita
uudistamalla, keskittämällä sekä tehtävänjakoa selkiyttämällä
löytää tarvittavat resurssit palvelujen kehittämiseen ja niiden
muuttamiseen.
Asiakkaiden ohjautuminen palvelujen
piiriin (1)
 Asiakkaat ohjautuvat virka-aikaan palveluiden piiriin esisijaisesti
sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta.
 Kunnat voivat myös määritellä, että yhdistetty päihde- ja
mielenterveysongelmaisten avohoitoyksikkö toimii ensisijaisena
palvelupisteenä perus- ja erikoistasolla.
 Tämä organisointitapa voi olla perusteltua erityisesti silloin,
kun kunnassa on selkeä mielenterveys- ja päihdepalveluiden
kokonaisuus eikä resursseja ole syytä hajauttaa monelle eri
tasolle useaan yksikköön. Erityisosaamista edellyttävät
palvelut voidaan keskitetysti sijoittaa yhteen organisaatioon
ja yksikköön.
 Se miten asiakkaiden ohjautuminen palvelujen piiriin
organisoidaan, riippuu pitkälti kunnan tai alueen väestöpohjasta
ja palvelujärjestelmien laajuudesta sekä siitä, miten
erikoistuneita palveluyksiköitä alueelle on voitu luoda.
Asiakkaiden ohjautuminen palvelujen
piiriin (2)
 Virka-ajan ulkopuolella päihde- ja
mielenterveysongelmaiset asiakkaat ohjautuvat
palvelujärjestelmään selviämishoitoyksikön kautta.

Päihtymys ei saa estää henkilön akuuttihoidon tarpeen
arviointia ja hoidon järjestämistä, eikä päihtymys saa estää
henkilöä saamasta asianmukaista palvelua ja kohtelua
(Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 2006).
 Päihtyneiden ensihoito voidaan järjestää suurimmissa
kunnissa erillisissä selviämishoitoyksiköissä.

Selviämishoitoyksikkö voidaan sijoittaa poliisivankilan,
päivystävän terveydenhuollon toimintayksikön tai
päihdehuollon katkaisuhoitoyksikön yhteyteen riippuen
siitä mikä on toiminnallisesti, taloudellisesti sekä
sijainniltaan ja resursoinniltaan parempi perusvaihtoehto.
Mistä yhdistäminen pitäisi aloittaa
 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa esitetään
erikoistason mielenterveys- ja päihdepalvelujen
yhdistämistä
 Suunnitelmassa puhutaan myös sosiaali- ja
terveyskeskuksista ikään kuin ne olisivat
yhdistettyinä, mutta kuitenkaan tätä koskevaa
ehdotusta suunnitelmassa ei ole
 Sosiaali- ja terveyskeskusten yhdistäminen olisi
peruspalveluita vahvistava hallinnollinen ja
toiminnallinen valinta.
 Pitäisi arvioida kuinka mielenterveys- ja
päihdepalvelut olisi vaikuttavinta järjestää ja tuottaa

Taloudellisen säästön tavoittelu lyhyellä aikavälillä
saattaa lisätä kustannuksia pidemmällä ajalla.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistäminen
tai erikoistuminen asiakasryhmittäin?
 Mielenterveys- ja päihdetyön erikoispalveluiden avopalvelut




yhdistetään yhdeksi hallinnolliseksi ja toiminnalliseksi yksiköksi,
silloin kun se on pienien yksiöiden haavoittuvuuden, kuntakoon
tai väestöpohjan kannalta perusteltua.
Suurissa kaupungeissa voi toimia useita
mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksiköitä,
joista osa voi erikoistua ja profiloida palveluitaan
asiakasryhmittäin tai hoitoprosessien mukaisesti.
Tehtävät ratkaisut voivat vaihdella kunta- tai aluekoon
mukaisesti.
Hallinnollinen yhdistäminen ei takaa toiminnallista yhteistyötä!
Pitäisikö muitakin toimialaoja olla valmiita yhdistämään
päihdepalveluihin tai yhdistettyyn mielenterveys- ja
päihdepalveluun? Esim. työvalmennus
Palveluiden organisointi pienissä
kunnissa
 Pienemmillä ja keskisuurilla seutukunnilla (20 000 -
50 000 asukasta) voidaan yhdistää
mielenterveystoimisto, A-klinikka tai vastaava sekä
mahdollisesti perheneuvola samaan hallinnolliseen ja
toiminnalliseen yksikköön.

Yleensä tälle väestöpohjalle rakennetut erilliset
mielenterveys- ja päihdehoidon avopalveluyksiköt ovat
henkilöstöresursseiltaan haavoittuvia ja
moniammatillisen työryhmän erikoistuminen jää
ohuemmalle kuin suuremmissa, yhdistetyissä
toimintayksiköissä.
 Toimintoja ja rakenteita yhdistettäessä tulee A-
klinikoille tyypillinen päivystysvastaanottopalvelu
säilyttää. Lisäksi tulee kehittää liikkuvan työn malleja
peruspalveluiden konsultointia varten.
Palveluiden organisointi suurissa
kunnissa
 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ehdotusten mukaan
suuremmissa kaupungeissa tai yli 100 000 asukkaan
useampia yksikköjä sisältävillä seutukunnilla on mahdollista
tehdä työnjakoa mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien
erikoistason hoidossa.
 Tällöin kukin yksikkö keskittyy hoitamaan tiettyjä osa-alueita
laajasta mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuudesta.
 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kokonaisvaltainen
integroitu hoito- ja kuntoutusmalli on mahdollista kehittää
nykyisten mielenterveyspalveluiden tai päihdehuollon
avohoidon erikoisyksiköiden pohjalle, riippuen siitä kummalla
on paremmat lähtökohdat vastata myös kaksois- ja
kolmoisdiagnoosipotilaiden hoidon tarpeen arvioinnista,
hoidosta ja kuntoutuksesta.
Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen
painopiste laitoshoidosta avohoitoon?
 Pitkäkestoisen laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen
rinnalle kehitetään avohoidossa tuotettuja
ryhmäohjelmia, joihin asiakkaat voivat osallistua
ympärivuorokautisesta laitoshoidosta,
asumispalveluista tai itsenäisestä asumisesta käsin.
 Ryhmämuotoisesti toteutetuilla hoito-ohjelmilla
voidaan laajentaa hoidossa olevien asiakkaiden
määrää ja tuottaa kustannustehokkaampia
kuntoutusmuotoja perinteisen laitoskuntoutuksen
rinnalla.

Päihdepalvelusäätiön osalta muutos tarkoitti hinnan
laskua 156 eurosta 95 euroon / pvä
Aikuispsykiatrian kehittämishanke
 Keski-Suomen aikuispsykiatrian
kokonaissuunnitelmahankkeen työn
tuloksena on maakunnassa voitu vähentää
psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta sekä
sairaalahoitoa ja samalla on siirretty
henkilöstöresursseja sairaalahoidosta
sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian
avohoitoon noin 80 vakanssin verran.
 Maakunnan aikuispsykiatrian avohoidon
resurssit ovat lisääntyneet viimeisen neljän
vuoden aikana määrällisesti noin 60 %.
Keski-Suomen kuntien km. käyttämät
aikuispsykiatrian sairaansijat 2001 – 2008 (myös
yleissairaalapsykiatria)
250
225
216
216
222
200
210
198
171
150
139
100
50
0
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
Psykiatrisen hoidon henkilöstöresurssien
siirtyminen avohoitoon 2006 – 2008
2005
2006
2007
2008
294
274
255
231
0
19
38
62
Avohoidon
toimet tk:ssa
139
139
139
139
Yl.sair.psk.
toimet
35
35
35
35
Yhteensä
468
467
467
467
Sairaalahoidon toimet
Shp:n
avohoidon
toimet
2010
Sairaanhoitopiirin psykiatrisen avohoidon
vakanssit 2009 (ei lääkärit)
 Depressiohoitajat
 Tehostettu kotihoito

13
16
Nuorten aikuisten hoito
4
 Psykiatrinen päivystystiimi
 Psykiatrinen kuntoutus
Kotikuntoutus
 Tourulan asumisyksikkö
 Kuntoutuskoordinaattori

11
13
 Vanhuspsykiatrian konsultaatio
 Hallinto
5
 Yhteensä
75
8
1
4
(61)
Selviämishoitoyksikön perustamisen
vuonna 2010

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän seudun
päihdepalvelusäätiön ja Jyväskylän kaupungin työryhmän
esitys päihdepotilaiden selviämishoitoyksikön
perustamisesta hyväksyttiin ohjausryhmässä 13.2.2009
Selviämishoitoyksikön perustamisen tarkoituksena on:

Parantaa moniongelmaisten päihdepotilaiden hoitoon
pääsyä ja hoidon käynnistymistä,

Vähentää päihdepotilaiden tilanteen selvittelyn ja hoidon
järjestelyn tarvetta sairaanhoitopiirin päivystyksessä,
psykiatrisessa sairaalahoidossa, ja terveyskeskuksissa
sekä

Vapauttaa poliisin resursseja terveyspalveluja tarvitsevien
poliisivankilan asiakkaiden valvonnasta ja huolehtimisesta
poliisitoimelle varsinaisesti tarkoitettuihin tehtäviin
Selviämishoitoyksikön toiminnan
tavoitteet

Selviämishoitoyksikön toiminnassa pyritään
siihen, että yksiköstä poistuessaan




Potilas on selvinnyt päihtymystilastaan
Potilaan psyykkinen ja sosiaalinen tilanne
sekä mahdollinen päihdeongelma on
kartoitettu
Potilaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen
tarve arvioitu
Potilas on ohjattu tarvittaessa
tarkoituksenmukaiseen hoitoon
Päihtynyt
hoidon tarpeessa
oleva asiakas
Lähettävät tahot
Terveyskeskus ja
Erikoissairaanhoidon
päivystys
Sairaankuljetus
Poliisi
Psykiatrisen
Sairaalan
päivystys
Päihtyneiden
ensihoitoyksikkö
•Päihtymistilan selvittäminen
•Hoidon tarpeen arviointi
•Sosiaalisen tuen tarpeen arviointi
•Hoitoon ja palveluihin ohjaus
Katkaisu- ja
vieroitushoito
Mielenterveysja päihdeyksikkö
Jatkohoito
Sosiaali- ja
terveyskeskus
Muut
viranomaiset
Kotiutus
•Ei hoidon tai tuen
tarvetta
Erikoissairaanhoito
Selviämishoitoyksikön toiminnan
vaikutukset
 Selviämishoitoyksikön perustaminen
 Vähentää päihdeongelmaisten potilaiden
hoitoa ja samalla hoidon kustannuksia
psykiatrisessa sairaalahoidossa ja
sairaanhoitopiirin päivystyksessä
 Vapauttaa psykiatrisen sairaalahoidon ja
sairaanhoitopiirin päivystyksen
henkilöstöresursseja muiden potilasryhmien
hoitoon tarkoituksen mukaisella tavalla ja
 Vähentää psykiatrisen sairaalahoidon
järjestämisen tarvetta maakunnassa.