Transcript Mielenterveysinterventiot

Mielenterveysinterventiot
Eija Stengård
Sisällys
1. Mitä mielenterveys on?
2. Suomalaisten mielenterveys ja nykyiset haasteet
3. Mielenterveysinterventiot
4. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen
Tampereella
WHO CC /
Eija
Stengård,
13.4.2015
2
Tutkimusten lähestymistapoja
mielenterveyteen (Vaillant, 2012)
1. Normaalius (DSM IV; GAF>80)
2. Positiivinen mielenterveys: kyvyt,
mahdollisuudet, vahvuudet
3. Kypsyys: kehitystehtävät
4. Positiiviset emootiot
5. Tunneäly, sosiaalinen kyvykkyys
6. Subjektiivinen hyvinvointi
7. Pärjäävyys, sopeutumiskyky (resilienssi)
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC336337
8/pdf/wpa020093.pdf
Eija Stengård,
2008
Mielenterveysryhmä
3
Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat (Lönnqvist ym.):
• kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus
• kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun
• kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja
asianmukaiseen oman edun valvontaan
• vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi,
ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja
valmius elämän muutoksiin
• todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman
ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin
elämäntilanteissa ja stressin keskellä
• sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja
yksilöllinen luovuus
WHO CC /
Eija
Stengård,
13.4.2015
4
Mielenterveyden kaksi ulottuvuutta
Paljon psyykkistä hyvinvointia
Mielenterveyden
häiriö ja paljon
psyykkistä
hyvinvointia
Ei mielenterveyden
häiriötä ja paljon
psyykkistä
hyvinvointia
Ei
mielenterveyden
häiriötä
Mielenterveyden
häiriö
Mielenterveyden
häiriö ja vähän
psyykkistä
hyvinvointia
Ei mielenterveyden
häiriötä mutta
vähän psyykkistä
hyvinvointia
Vähän psyykkistä hyvinvointia
Tudor, K. (1996). Mental Health Promotion: Paradigms and practice. Routledge, London, New York.
6.
Uusi lähestymistapa mielenterveyteen
Mielenterveyden edistäminen väestötasolla
Mielenterveyden
häiriö
Riskitekijät voivat vähentää psyykkistä hyvinvointia
ja lisätä sairastumisriskiä
Paljon psyykkistä hyvinvointia
Ei mielenterveyden
häiriötä
Vähän psyykkistä hyvinvointia
7.
Mielenterveystyön kehittymisen
aallot (Gregor Henderson, 2008)
1.
Mielenterveyspalvelujen kehittäminen
•
•
2.
Ehkäisevän ja edistävän mielenterveystyön
kehittäminen
•
•
3.
Järjestelmäkeskeistä
Ongelmalähtöistä ja yksilökeskeistä
Hoitopalvelujen avulla ei voida vastata kaikkiin tarpeisiin,
panostettava häiriöiden ehkäisyyn
Yksilö kehitys- ja toimintaympäristöissään
Hyvinvoinnin lisääminen
•
•
•
13.4.2015
Osallisuus ja voimaantuminen
Sosiaalinen pääoma
Yhteisöjen kehittäminen
WHO CC / Eija Stengård, 2009
7
2. Suomalaisten mielenterveys
ja nykyiset haasteet
Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12) Suomessa
1980 ja 2000, entä 2020 ?
1978-80
Presentation
13/04/2015
name / Author
9
2000-01
Nuorten aikuisten (20-34 v.) mielenterveyden
häiriöt Suomessa 2004-2005
Men
Women
Total
Depressive disorders
11.4%
24.2%
17.67%***
Bipolar disorders
1.3%
2.5%
1.9%
Anxiety disorders
8.4%
16.9%
12.6%**
Substance abuse or dependence
20.9%
7.4%
14.2%***
Eating disorders
0.3%
6.1%
3.35***
Any Axis I disorder
35.3%
45.6%
40.4%*
Personality disorders
8.0%
5.5%
6.8%
Difference between men and women: * = P<0.05, **=P<0.01, ***=P<0.001
10.05.2010
Suvisaari ym. 2009
Suomessa asuu tyytyväinen
kansa
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Denmark
Finland
Sweden
European av.
Feeling
happy
Feeling
Feeling Having a
peaceful full of life
lot of
energy
Lähde:
Eurobarometer (8)
Health Statistics in the
Nordic Countries 2005
NOMESCO 2007
10.05.2010 Jouko Lönnqvist
Ympäristö ja ihmisen
hyvinvointi 2020
Presentation
13/04/2015
name / Author
12
Mielenterveystyön tulevaisuus - 2020?
• Toiveiden heijastuma – positiivinen muutos
• Sisäisten pelkojen synnyttämä kuva – negatiivinen
muutos
• Nykyisyyden jatkumo – evoluutio
• Maailmankuvan seuraus – mitä tiedetään, sitä osataan
odottaa
• Konkreettiset tavoitteet – tulevaisuus on, mitä tahdotaan
Presentation
13/04/2015
name / Author
13
Kehityksen megatrendit
• Mielenterveys yhdentyy kokonaisterveyteen ja
muodostaa kansakunnan hyvinvoinnin perustan
• Tieto ihmisestä lisääntyy: geneettinen, raskauden
aikainen, kehityksellinen ja toiminnallinen tieto
• Tutkimusmenetelmät muuttuvat: aivojen rakenteiden
ja toiminnan kuvantaminen, riskinarviointi,
seulonnat
• Hoitomenetelmät uudistuvat: vaikuttavuus,
kustannustehokkuus
• Moniammatillisuus lisääntyy: uutta osaamista
• Vastuut muuttuvat: asiakkuus korostuu,
asiantuntemus eriytyy, kokemusasiantuntijat
tuottamassa palveluja
• Hoitojärjestelmäosaaminen korostuu
Presentation
13/04/2015
name / Author
14
Mielenterveyden merkitys korostuu
tulevaisuuden yhteiskunnassa
• Psyykkiset kyvyt ja hyvinvointi korostuvat
entisestään: joustavuus, innovatiivisuus, luovuus,
sosiaaliset taidot, verkostoituminen, kyky valita ja
omaksua relevanttia tietoa ja oppia jatkuvasti uutta
• Suurimmat uhat ovat syrjäytyminen, köyhyys,
mielenterveyden ongelmat ja häiriöt sekä
päihdeongelmat ja addiktiot
• Keskeiseksi haasteeksi nousevat mielenterveyden
suojelu ja edistäminen
WHO CC /
Eija
Stengård,
13.4.2015
15
Keskeiset haasteet tällä hetkellä (1/2)
(Lönnqvist 2009, Nordling 2010)
• Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla
• Alkoholi: erityisesti miehillä
• Ahdistuneisuus: nuoret ja nuoret aikuiset
• Levottomuus, sopeutumattomuus, väkivalta: lapset
ja nuoret
• Huumeet: erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset
• Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä
• Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat
laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä tuottavat
eläkekustannuksia
• Dementia yli 75 -vuotiailla
Mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät
jakaannu tasaisesti väestössä (Lönnqvist
2009)
• Häiriöt lisääntyvät nuorilla aikuisilla iän myötä
• Naisilla 2x määrä masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä
• Miehillä päihdehäiriöitä 3x määrä
• Peruskoulun käyneillä 2x enemmän häiriöitä lukion
käyneisiin verrattuna
• Työttömillä 4x häiriöriski ja 8x päihdehäiriöriski
Keskeiset haasteet tällä hetkellä (2/2)
(Lönnqvist 2009, Nordling 2010)
• Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja
työllistyminen
• Asumisolosuhteet ja asumisen laatu
• Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen,
erityisesti lasten ja lapsiperheiden osalta
• Ehkäisy ja varhainen puuttuminen
• Näyttöön perustuva vaikuttava hoito
• Mielenterveys- ja päihdestrategiat ja
hoitojärjestelmän uudistaminen
Muutoksia palvelujärjestelmässä
(Lönnqvist 2009, Nordling 2010)
• Psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25
vuodessa noin 75 %
• Avohoidon voimavarat ovat lisääntyneet, mutta
hitaasti
• Palvelujärjestelmä on pirstaleinen
• Peruspalvelut eivät ole vielä kehittyneet riittävän
laadukkaiksi
• Omaiset vaikutusvalta on kasvanut ja mukaanotto
hoitoprosessiin on yleistynyt
Muutoksia palvelujärjestelmässä
(Lönnqvist 2009, Nordling 2010)
• Kokemusasiantuntijoiden panos kehittämistyössä
on vahvasti kasvamassa
• Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö ovat
viimeaikoina tehostuneet, mutta vain vähän
• Palvelujärjestelmä on kehittynyt pienin askelin
lukuun ottamatta 90-luvun sairaalapaikkojen
kumouksellista alasajoa
• Palvelujärjestelmämme on kansainvälisesti
korkeatasoinen
• Henkilöstöresurssit huippuluokkaa Euroopan
mittasuhteissa
3. Mielenterveysinterventiot
Interventio
Toimi, jolla pyritään vaikuttamaan yhteisön, ryhmän
tai yksilön terveyteen, hyvinvointiin tai
käyttäytymiseen
Hyvä mielenterveysinterventio
• potilas- ja asiakaslähtöinen
• voimavarakeskeinen
• teoreettisesti perusteltavissa
• luonnollisiin ympäristöihin soveltuva
• eettisesti hyväksyttävä
• vaikuttava
Näytön tasot
1. Vahva näyttö
•
useita kokeellisia kontrolloituja tutkimuksia
2. Kohtalainen näyttö
•
vähintään yksi kokeellinen kontrolloitu tutkimus ja useita
kvasikokeellisia
3. Heikko näyttö
•
kokeellisia tutkimuksia ei käytössä, mutta sen sijaan yksi
tasokas ja muita heikompia vertailevia, soveltavia tai
kuvailevia tutkimuksia
4. Ei näyttöä
HYVÄN KÄYTÄNNÖN TUNNUSPIIRTEET
(Savolainen 2008)
Hyvä käytäntö
1. on koettu toimintaympäristössään toimivaksi ja
arvioitu asiakkaalle hyvää tuottavaksi
2. on eettisesti hyväksyttävä
3. kehittyy toimijoiden tavoitteellisella prosessilla
4. perustuu mahdollisimman monipuoliseen tietoon
vaikuttavuudesta
5. kuvataan niin, että lukija pystyy arvioimaan,
millaiseen tietoon käytännön toimivuus perustuu
ja millainen tieto siitä puuttuu
6. tiivistetään riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti, mutta tarpeeksi yleistettävästi niin, 25
että käyttöönotto on mahdollista
HYVÄN KÄYTÄNNÖN VAIKUTTAVUUTTA JA
TOIMIVUUTTA KOSKEVA ARVIOINTITIETO
 ammattilaistietoa (sosiaali- tai terveysalan
käytännön työssä syntyneitä näkemyksiä,
kokemuksia ja arvioita, jotka on dokumentoitu ja
joita voidaan kerätä esim. työntekijöiden itse
kirjaamina, ryhmä-haastatteluilla, kyselyillä tms.)
 asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai
käyttäjien omia kokemuksia, näkemyksiä ja
arvioita käytännöstä, voidaan kerätä esim.
asiakastyössä, ryhmähaastatteluilla, kyselyillä
tms.)
 tutkijan/arvioijan tietoa (erilaisilla arviointi- tai
tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto) ja/tai
 muunlaista tietoa
26
INTERVENTION KOHDE
Vaikutus
Yksilö
Ryhmä, yhteisö
Organisaatio
Väestö
Objektiivinen
Työhön paluu;
Päivätoimintaan
osallistuminen;
Raittius
Osallistumisaktiivisuus
Kuntoutusohjelman
struktuuri;
Laatukäsikirja
Uudet
kuntoutuksen
työmuodot ja
vaihtoehdot;
Porrasteisuus
Sairastuvuus;
Kuolleisuus;
Terveyspalveluiden
käyttö;
Elämäntapamuutokset
Subjektiivinen
Psyykkinen vointi;
Elämänlaatu;
Elämän hallinta
Ilmapiiri;
Yhteisöllisyys;
Kokemus
vertaistuesta
Yhteistyön
sujuminen;
Asiakastyytyväisyys;
Sosiaalisen tuen
saanti
Koettu hyvinvointi
ja terveys;
Terveysasenteet
Esimerkki
interventiosta
Psykoterapia
Case
management
Kuntoutusohjelma;
Laatuprojekti
Organisaatiorajat
ylittävä yhteistyö
Terveydenedistämisohjelma
Eritasoiset mielenterveysinterventiot
Mielenterveystyön kokonaisuus:
• Mielenterveyden edistäminen
• Ehkäisevä mielenterveystyö
• Hoito
• Kuntoutus
Tasot:
• Politiikkavaikuttaminen (esim. terveys kaikissa
politiikoissa)
• Strategiatyö (esim. Mieli 2009 –ohjelma)
• Palvelujärjestelmän kehittäminen (rakenteet,
resurssit, osaaminen)
• Asiakas/potilasinterventiot
• Asenteisiin vaikuttaminen, omahoito
Mieli 2009 –ohjelma on pitkään jatkuneen
mielenterveystyön kehittämisen viimeisin
vaihe
•Lääkintöhallituksen ”punainen
kirja” 1977
•Mielenterveystyön komitea 1984
MIELI 2009
•
106 kansanedustajan tekemä
aloite 2005
•
STM asetti Mieli 2009 työryhmän v. 2007
•Mielenterveyspalveluiden
kehittämissuositukset, STM 2000 •
•Mielenterveyspalveluiden
laatusuositukset, STM 2002
•
Työryhmän ehdotukset 2009
•
Sisältää linjaukset
perusterveydenhoidon
mielenterveys- ja päihdetyön
kehittämiseksi vuoteen 2015
•
Toimeenpanosuunnitelma
2010
•
Päivitys 2012
•Päihdepalveluiden
laatusuositukset, 2002
•Mielenterveyskuntoutujien
asumispalveluiden
kehittämissuositukset 2007
10.05.2010
Laajat kuulemiskierrokset
2008
29
Mieli 2009 –ohjelma: Yhteiset linjaukset
mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi
vuoteen 2015
I
Asiakkaan asemaa vahvistetaan
II
Panostetaan ehkäisyyn
III
Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena
IV
Ohjauskeinoja kehitetään
10.05..2010
I Asiakkaan asemaa vahvistetaan
Avainteema
Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän ja
palvelutuotannon keskeisenä toimijana
Kärkihanke 1
Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen
palvelujärjestelmän kehittämisessä
10.05.2010
I Asiakkaan asemaa vahvistetaan
Kärkihanke 2
Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa
vähentävä ohjelma
5.2.2010
II Panostetaan ehkäisyyn
Avainteema
Syrjäytymistä ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvista siirtymistä
estävät sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat
09.03.09
II Panostetaan ehkäisyyn
Kärkihanke 1
Mielenterveys- ja päihdetyön strategiat tulee saada osaksi
kuntien, kuntayhtymien ja alueiden hyvinvointisuunnitelmia
Kärkihanke 2
Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolviseen
siirtymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien
työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen, sekä
sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen
10.05.2010
III Palvelut toteutetaan toimivana
kokonaisuutena
Avainteema
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen koko elämänkaaren kattavaksi
toimivaksi palvelukokonaisuudeksi uusia työmuotoja sekä palveluiden
saatavuutta ja palvelukokonaisuuksia kehittämällä
10.05.2010
III Palvelut toteutetaan toimivana
kokonaisuutena
Kärkihanke 1
Matalakynnyksisten mielenterveys- ja päihdevastaanottojen
kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen
Kärkihanke 2
Kuntalaisen tarpeiden mukaisten mielenterveys- ja
päihdepalveluiden saatavuuden seuranta
10.05.2010
IVOhjauskeinoja kehitetään
Avainteema
Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen
10.05.2010
IVOhjauskeinoja kehitetään
Kärkihanke 1
Verkkoportaalin ( www.thl.fi/mielijapaihde) kehittäminen ja
ylläpitäminen
Kärkihanke 2
Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen
kansallinen koordinaatio keskitetään THL:een
Kärkihanke 3
THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun.
10.05.2010
Kehittämistyön kokonaisuus Pirkanmaalla
2011-2013
Mieli 2009 –ohjelma
Kaste II
Pirkanmaan alueellinen
mielenterveys- ja päihdestrategia
Terveyshyötyä
sopimusohjauksella
Pirkanmaan alueellinen
terveyden edistämisen
suunnitelma ja hyvinvointikertomus
Taysin uudistamisohjelma
PSHP Psykiatrian kehittäminen
Välittäjä 2013 osahanke
Alueellinen terveydenhuollon palvelujen
järjestämissuunnitelma
Kuntien mielenterveys- ja
päihdesuunnitelmat osana
hyvinvointikertomusta
Psykiatrian toiminnallinen suunnitelma
Tilasuunnitelma
Alueelliset hoito-ohjelmat
Hoitosuunnitelma ja hoitoketjut
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Mielenterveyden ja päihteettömyyden
edistäminen, ehkäisevä työ,
hoito ja kuntoutus
Mielenterveyden edistäminen
Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jolla
tarkoituksena on parantaa väestön ja / tai yksilöiden
mielenterveyttä
Mielenterveyden edistäminen on yläkäsite, joka sisältää
• psyykkisen hyvinvoinnin edistämisen
• mielenterveysongelmien ehkäisyn
• mielenterveyspotilaiden elämänlaadun parantamisen
• itsemurhien ehkäisyn.
13.4.2015
WHO CC / Eija Stengård, 2009
40
Esimerkkejä vaikuttavista edistävän ja
ehkäisevän mielenterveystyön interventioista
•
Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luokse.
•
KiVa koulu –hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja
ennaltaehkäisemiseksi
•
Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamalli nuorten miesten
syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi
•
Mielenterveyden ensiapukurssit (MTEA 1 ja MTEA 2)
•
Mini-interventio alkoholin käytön vähentämiseksi, alkoholiohjelma, kunnan
raittiustyö
•
Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät
•
Jobs – Työhön –ryhmätoiminta työttömien aikuisten työhönhakuvalmiuksien
edistämiseksi ja masennuksen ehkäisemiseksi
•
MAESTRO -ryhmätoiminta nuorille stressin vähentämiseksi
•
Toimiva lapsi&perhe –työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmilla
on päihde- tai mielenterveysongelmia tai muu vakava sairaus
10.05.2010
Jouko Lönnqvist
41
Esimerkkejä vaikuttavista edistävän ja
ehkäisevän mielenterveystyön interventioista
• Säännöllinen liikunta, liikuntaryhmät
• Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö
• Senioripysäkkitoiminta
• Osallistava asumisympäristön suunnittelu
• Erilaiset kampanjat (esim. masennustalkoot)
• Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaiden
omaisten jaksamisen tukemiseksi
• Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden sairauden oireiden
uusiutumisen ehkäisemiseksi
Hoitoon liittyvät interventiot
1. Päivystyshoito
2. Kriisitilanteisiin liittyvät interventiot
•
•
•
henkinen ensiapu esim. läheisen yllättävän kuoleman
yhteydessä
vakavien kriisitilanteiden jälkipuinti
kriisi- ja traumaterapiat
3. Ryhmämuotoiset kohdennetut interventiot
•
esim. syömishäiriö, depressio, ahdistus
4. Psykoterapeuttiset interventiot
•
yksilö-, pari-, ryhmä- ja perheterapiat
Kuntouttavia interventioita
1. Psykososiaalisen kuntoutuksen yhteisölliset
ohjelmat
•
esim. vastuutasokuntoutus
2. Oireenhallintaryhmä / -kurssi
•
•
tavoitteena aikaisemmin psykoosiin sairastuneen
kuntoutujan sairauden ennakko-oireiden
havaitseminen ja avun hakeminen ennen kuin psykoosi
uusiutuu
erityisesti stressaavat elämäntilanteet voivat aktivoida
psykoottisen tilan kun stressikertymä ylittää ns.
herkkyysrajan
Kuntouttavia interventioita
3. Ääniä kuulevien ryhmät
•
skitsofreniaan liittyvät ääniharhat koetaan yleensä
epämiellyttävinä
•
harhat ovat usein pysyviä ja tulevat tietyissä olosuhteissa
esille
•
ryhmässä äänistä keskustellaan, jaetaan kokemuksia ja
keinoja, jotka ovat auttaneet ääniharhojen hallinnassa
•
tavoitteena on löytää yksilöllisiä auttavia keinoja niin, että
äänten kuulemisesta tulee vähemmän elämää häiritseviä
Kuntouttavia interventioita
4. Kognitiivinen kuntoutus
•
skitsofreniaan liittyy usein kognitiivisten kykyjen
heikkeneminen: käsitteellinen ajattelu ja oppiminen vaikeutuu,
päättelykyky heikkenee, työmuisti toimii huonosti
•
intensiivisellä harjoitusohjelmalla voidaan syntyneitä vaurioita
korjata
•
voidaan käyttää apuna tietokoneperusteisia kuntoutusohjelmia
5. Kotikuntoutus
•
siirretään kuntouttavat toimet kuntoutujalle tuttuun
ympäristöön, jolloin opitun yleistymiseen liittyvät ongelmat
eivät estä kuntoutumista
4. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen
kehittäminen Tampereella
Miksi muutokseen?
• ongelmia entisessä toimintamallissa, saatu potilas-
ja omaispalaute
• pienet psykiatrian poliklinikat oli haavoittuvia
• potilaiden suuri määrä=> hoitoon ei pääse riittävän
nopeasti, eikä hoito ole riittävän tiivistä ja
monipuolista, perhekeskeisen hoidon toteutus
vaikeutuu
• psykiatripula
• uusia tarpeita potilailla
TAVOITE
parantaa Tamperelaisten pääsyä
mielenterveyspalveluihin ja
tuottaa laadukkaita,
asiakaslähtöisiä palveluja
moniammatillisen työryhmän
toimesta
POLIKLINIKKA
HALLITUSKADUN PSYKIATRIA
POLIKLINIKKA
POLIKLINIKKA
SARVIKSEN PSYKIATRIA
Lähetteet
PS 1
PS 2
MAMU
POLIKLINIKKA
POLIKLINIKKA
TIPOTIEN PSYKIATRIA
PS 3
NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA
Läheiset,
3.sektori,
yhteistyötahot
YLÄKOULUILLE
JALKAUTUNEET SH:T
FINN-MEDI 3
AKUUTTIPSYKIATRIAN PKL
AKUUTTIHOITO
ACUTA
pelastuslaitos
poliisi
POLIISIYHTEISTYÖ
SELKIS
PÄIHDEPALVELUT
TASTU
HUOLTSU
LIIKKUVA PSYKIATRINEN TYÖRYHMÄ
”MTPP LINJAKKAAT PALVELUT”
PÄIHDEARVIOT,
PERHETYÖ,
RYHMÄT
JATKOHOITO
tarvittaessa
-tk
-3. sektori
PERUSPALVELUT
KONSULTAATIOTUKI, YHTEISET
CASET
MITÄ HYÖTYÄ?
•helposti löydettävä, nopea apu
•asiantunteva apu, josta hyötyä
•luottamus työntekijään
•yhteydenotto helppoa
•hoito on hyvä kokonaisuus
•jatkuvuus, työntekijät eivät
vaihdu potilaan muuttaessa
ASIAKAS/
POTILAS
•saa hyvin kiinni, nopea
toiminta, nopea arvio
kiireellisyydestä, avun
tarpeesta
•konsultaatiotoiminta
•yhdessä auttaminen, verkostot,
parityö yli hallintorajan
•tk, aikuissosiaalityö, lastensuojelu, päihdepalvelut, Loisto,
pene, kolmas sektori ( kuntoutus, asuminen, työpajat ym.)
•sairaala
YHTEISTYÖTAHOT
•potilas saa hyvää hoitoa, johon voi
luottaa
•riittävä tieto e.m.
•mukaanotto
•omaisen oman jaksamisen
tukeminen
•koko perheen hoito
tarvittaessa
OMAISET/
- lapsiperhetyömenetelmät
LÄHEISET
●osaavan henkilöstön
riittävyys ja saatavuus
•johtaminen ja esimiestyö
HENKILÖSTÖ
yhdenmukaistuu
•kollegiaalinen tuki
paremmin saatavilla ja
hyödynnettävissä
•erityisosaamisen kohdentaminen ja syventäminen sekä hyödyntäminen
•työntekijöiden rekrytointi paranee - isommissa
yksiköissä työmäärä jakaantuu tasaisemmin
•työturvallisuus ja varautuminen väkivallan uhkaan
•erikoist. lääkäreiden ja muiden opisk. ohjaaminen
mahdollistuu entistä paremmin ja laadukkaammin