Transcript Hatonen_2011-03-30

Osallisuus ja hyvinvointi
Heli Hätönen, TtT
Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja
päihdetyön koordinaattori
Imatran mielenterveyspalvelut
1
Osallisuus hyvinvoinnin tekijänä
• Miksi puhutaan osallisuudesta?
• Miten se voi toteutua?
- Esimerkkejä käytännöstä
2
KANSALLINEN MIELENTERVEYS JA
PÄIHDESUUNNITELMA
•Asiakkaan aseman
vahvistaminen
•Panostetaan edistävään ja
ehkäisevään toimintaan
•Avo- ja peruspalveluja
painottava kokonaisuus
palvelujen tuottamisessa
•Ohjauskeinojen kehittäminen
MIELENTERVEYSPOLITIIKAN LINJAUS
EUROOPASSA
•Mielenterveyden edistäminen ja psyykkisen
pahoinvoinnin ennaltaehkäisy
•Ongelmista kärsivien osallisuuden
edistäminen, oikeuksien ja ihmisarvon
suojeleminen
•Tiedon ja tietämyksen parantaminen
Mielenterveyden Vihreä kirja, (EU, 2005)
Osallisuus hyvinvoinnin tekijänä
•
•
Keskeinen kansainvälinen ja kansallinen linjaus
Yhteiskunnalliset muutokset
•
•
•
•
Väestön tietotason ja aktiivisuuden lisääntyminen
Informaatioyhteiskunan kehittyminen
Itsehoidon tukemisen korostuminen
Taustalla olevia oletuksia:
•
•
•
•
Vähentää leimantumista
Mahdollistaa päätöksentekoon osallistumisen
Lisää tyytyväisyyttä palveluihin
Tukee hoitoon sitoutumista
5
Potilas palveluiden
käyttäjänä
Potilas aktiivisena
toimijana
(Consumerist approach)
(Democratisation approach)
Tavoite
•
Lisätä palvelujen
vastaamista potilaiden
tarpeisiin
•
Osallistaa potilaat
päätöksentekoon
Keinot
•
Potilaiden tiedonsaannin
lisääminen
Tyytyväisyyskyselyt
Valitukset
•
Potilaiden ja
palvelujentuottajien
”keskustelu”
Palveluiden ideologian
hyväksyminen
Palvelujen arviointi
•
Osallistuminen
päätöksentekoon
Palvelujen sisällöstä
päättäminen
•
•
Potilaan
rooli
•
•
•
(Hickey & Kipping 1998)
Osallisuuden edellytyksiä
• Kyky suunnitella ja toimia rationaalisten
päätösten mukaisesti
• Tuki itsemääräämisen toteuttamiseen
• Tuki oman äänen esille saamiseen
• Välineet vaikuttamiseen
Potilaiden osallisuuden toteutuminen
•
•
Palvelujen käyttäjä

Käytettyjen palautejärjestelmien tuottamat tulokset pitkälti
samoja vuodesta toiseen

Palveluiden käyttäjät eivät aina tiedä riittävästi palveluiden
sisällöstä ja palautemahdollisuuksista
Aktiivinen toimija

Nykyiset järjestelmät eivät tue potilaiden osallisuutta
parhaalla mahdollisella tavalla

Osallisuutta tukeva toimintakulttuuri?
8
Potilas palvelujen käyttäjänä
Osallisuus palvelujen arviointiin
Potilastyytyväisyys –
Arvio toteutuneesta hoidosta?
•
Potilaat kokonaisuudessa melko tyytyväisiä hoitoon
Potilaat tyytyväisimpiä potilas-henkilökunta –suhteen
terapeuttisuuteen
Tyytymättömyyden alueita
•
•
•
•
•
Tiedonsaanti
Rajoitusten käyttö ja pakkotoimet
Osaston ilmapiiri ja ympäristö
Potilastyytyväisyyteen yhteydessä
olevia tekijöitä
Tyytymättömämpiä:
– Nuoret ja naiset
– Vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavat
Tyytyväisyyttä lisäävät esimerkiksi:
– Hoitohenkilökunnan hyvät työolosuhteet
– Tyytyväisyys hoitoympäristöön
– Lyhyt odotusaika hoitoon
Mitä mitataan potilaspalautteessa?
•
•
•
•
•
•
Hoitoonpääsy?
Henkilökunnan ammattitaito?
Odotukset informaatiosta ja ohjauksesta?
Yksilöllinen hoito?
Ympäristöä koskevat odotukset?
Osallistuminen palvelujen
suunnitteluun ja kehittämiseen?
Mitä arvioida,
jos ei oikeastaan tiedä mitä
odottaa?
Palautejärjestelmän kehittäminen
osallisuutta lisääväksi
13
Potilaspalautejärjestelmän kehittäminen
- ”Imatran malli”
Tavoitteena:
• Parantaa Imatran mielenterveyspalvelujen laatua
• Monipuolistaa palvelujen käyttäjien osallistumista
palvelujen kehittämiseen ja arviointiin
1. Palvelujen läpinäkyvyyden lisääminen
2. Palvelujen käyttäjien osallisuuden monipuolistaminen
3. Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen potilaiden
osallisuuden lisäämiseksi
4. Toimivan ja ajantasaista tietoa antavan
palautejärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto
Osallistujat
•Hanketyöryhmä:
–Vastaa hankkeen käytännön toteuttamisesta
–Edustus kaikista vastuualueen yksiköistä
–Palveluiden käyttäjien edustus
•Ohjausryhmä:
–Varmistaa hankkeen etenemisen suunnitelman mukaisesti
–Mielenterveyspalvelujen johtotiimi
•Yhteistyö:
– Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto,
professori Maritta Välimäki
Toteutus
Vaiheet
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Hankkeen valmistelu
Palvelujen kuvaus
Palautejärjestelmän suunnittelu
Palautejärjestelmän pilotointi
Palautejärjestelmän käyttöönotto
Tiedottaminen ja koulutus
Hankkeen toteutus 2009 – 2011
Tuotokset 2011 mennessä
 Esitteet



Kaikista työryhmistä
Hoidon eri vaiheet
Sisällöt suunniteltu ja kirjoitettu yhdessä
 Nettisivut


Yksiköiden palvelujen yleiskuvaukset – vrt. esitteet
Haasteena kaupunginsivujen rakenne
 Työskentelytavan oppiminen



Osallisuuden varmistaminen
Sitoutuminen
Pitkäjänteisyys
 Oman toiminnan tarkastelu


Miten palautetta kerätään ja hyödynnetään?
Mihin on tarvetta kiinnittää huomiota?
Kokemuksia
• Sitoutuminen kaikilla tasoilla


Mikään ei synny itsestään
Mielekästä – välillä väsyttävää
• Kokonaisuuden hahmottaminen

Miksi ihmeessä tätä tehdään?
• Yhteisen ”kielen” löytäminen

Eikös tämä ole itsestään selvä asia?
Potilas aktiivisena toimijana
- Osallisuus palvelujen suunnitteluun
Potilaan hoitoonsitoutumisen
tukemisen menetelmät
Skitsofreniaverkoston Symposium, Imatra,
16. -17.9.2010
21
Hoitoonsitoutumisen tukeminen
• Haaste erityisesti vakavaa mielenterveyden häiriötä
sairastavilla
• Heikko hoitoonsitoutuminen lisää sairauden
aiheuttamaa taakkaa
• Erilaisia menetelmiä kehitetty:

Ongelmana monimutkaisuus

Eivät toteudu käytännössä
Potilaan hoitoon sitoutumisen tukeminen
– Tekstiviestit mielenterveystyössä
• Käyttäjälähtöinen suunnittelu
•
Potilasjärjestöt ja hoitohenkilökunta
•
Varmistaa uuden menetelmän hyväksyttävyys
•
Rohkaista potilaat ja henkilökunta käyttämään menetelmää
• Muistutusten vaikutusten arviointi potilaan
hoitoonsitoutumiseen
• Arvioida menetelmän helppokäyttöisyyttä,
hyväksyttävyyttä ja kustannuksia
Mobile.Net
Tekstiviestin käytön arviointi 2011 - 2012
KL/JAH 30.12.2009
© Kuntarajat: Tilastokeskus
Yhteenvetoa
• Palvelunkäyttäjät mukana
– Palveluiden käyttäjinä
– Aktivisina toimijoina
 Osallisuuden kautta osallisuutta tukeviksi
• Edellyttää mahdollisuutta
–
–
–
–
keskusteluun
eri näkökulmien huomiointiin
osaamisen ylläpitoon ja monipuolistamiseen
pitkäjänteiseen toimintaan
Lähteet ja lisätietoja:
Hätönen H. (2010). Patient education to support the self-management of patients with
mental illness. https://oa.doria.fi/handle/10024/52513
Kuosmanen L. (2009). Personal Liberty in Psychiatric Care - towards Service User
Involvement. https://oa.doria.fi/handle/10024/43990
Mobile.Net – tekstiviestihanke:
Maritta Välimäki, Professori (hankkeen johtaja),
Heli Hätönen, Anneli Pitkänen, Minna Anttila
Potilaspalautejärjestelmän kehittäminen:
www.imatra.fi
[email protected]