Transcript osallisuudesta - Oma www-sivu

Lapsen osallisuus
pääkaupunkiseudun
päiväkodeissa
Tuulikki Venninen, Jonna Leinonen
http://www.mv.helsinki.fi/jonkanga
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
VKK-Metro tutkii
 Asiantuntijuus varhaiskasvatuksen työntekijöillä;
tiimityö, arkitoiminnan merkitys
 Kokonaisvaltaisella otoksella varhaiskasvatuksen
kokonaisuus näkyviin
 Survey-kysely osallisuudesta 5/2010
 N 1114 / 2000 pk-seudun päivähoitotiimiä
 Kattava otos (Selkeä tiedotus; hallinnon tuki;
vastausaika; sähköinen lomake; vastaamispakko)
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
VKK-Metro tutkii ja analysoi
 Sisällön analyysi, ei yksin teoreettisista lähtökohdista
 Myös ristiriidat haluttiin kuulla
 Kunnioitus kentän ääntä kohtaan
 Painoarvoa sekä osallisuuden ”hyville”, että huonoille
”puolille”
 Tuloksena varhaiskasvatuskentän määritelmä
 a) Lapsen osallisuudelle
 b) Lapsen osallisuuden tukemiselle
 Tuloksista tiedottaminen (nopeus; alueellisuus;
kohtaamisfoorumit; hallinnon tuki; moninaisuus)
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Lapsen osallisuuden määritelmä
Venninen, Leinonen & Ojala, 2011
Lapsella on oikeus olla sellaisten
aikuisten kasvatettavana, jotka kunnioittavat
ja kuuntelevat häntä ja jaksavat kiinnostua
lapsen maailmasta yhä uudelleen.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Lapsen osallisuus
• Lapsella on oikeus iloita itsestään ja kokea, että
muutkin nauttivat hänen läheisyydestään. Lapsella on
mahdollisuus ilmaista ajatuksiaan ja kokemuksiaan sekä
tuntea, että ympärillä olevat ihmiset haluavat kuulla niitä ja
pitävät niitä merkityksellisinä. Lapset voivat kertoa asioista
siten, kun se heille on luontaista. Usein ilmaisu ei tule
huulilta, vaan on luettavissa kehosta ja ilmeistä. Osallisuus
rakentuu kokemuksille siitä, että on tärkeä ja
merkityksellinen omana itsenään.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
98 % ryhmistä aikuinen
pysähtyy kuuntelemaan
”aina” tai ”usein”, kun lapsi
haluaa jutella hänelle
tärkeistä asioista.
74 % ryhmistä aikuinen
hankkii ”usein” tai ”aina”
tietoa lapsen
ajatuksista,
mielipiteistä ja
kiinnostuksen kohteista
Eli HAVAINNOI
• ”2-vuotias alkoi paukuttaa
puuhaarukalla kattilan
pohjaa. Aikuinen haki
rumpuja. Leikki aloitettiin.”
• ”Vanhemmat tytöt mmm.
halusivat prinsessaleikkejä,
niin hommasimme heille
siihen roolivaatteita sekä
pyysimme heitä tuomaan
kotoa prinsessa tarvikkeita…”
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Lapsen osallisuus
• Lapsi saa kokea, että hänen rohkeutensa ilmaista itseään
saa aikaan asioita, joista sekä hän itse, että muut hyötyvät.
Lapsi saa aikuiselta palautetta, jonka mukaan kykenee
hahmottamaan oman osallisuutensa rajoja. Näin lapsi kasvaa
yhteisön jäseneksi ja on osallinen sen jatkuvassa
muuttumisessa.
• Lapsi saa aikuisilta turvaa ja lohtua, mutta myös
mahdollisuuksia oppia uutta ja kiinnittyä sitä kautta
ympäröivään maailmaan. Lasten osallisuus on yhteistä
toimintaa aikuisten kanssa, jossa kumpikin osapuoli
puhuu omalla kielellään, oman persoonansa kautta.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Ei koskaan - Harvoin
Joskus
Usein - Aina
71.91 %
59.91 %
37.11 %
24.67 %
3.34 %
Aikuinen tukee ja auttaa
lapsia toimimaan heidän
ideoidensa pohjalta
2.89 %
Aikuinen muuttaa
suunniteltua toimintaa
lasten kiinnostuksen
suuntautumisen mukaan
• ”3-vuotias tyttö tuli
päiväkotiin kruunu
päässään, koska halusi
olla prinsessa. Otimme
prinsessahameet esiin,
että jokainen halukas
voisi olla prinsessana.
Kaikki lapset, myös
ainoa läsnä ollut poika,
pukeutuivat prinsessoiksi
ja leikki alkoi. Lapset
pitivät asut päällä myös
lauluhetkellä. Meillä oli
ihana aamupäivä lasten
kanssa, ja prinsessaleikin
aloittaneesta tytöstä voi
aistia onnellisuuden.”
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Lapsen osallisuus
• Osallisuus on lapselle joskus valintojen tekoa ja päätöksiin
osallistumista, vastuun ottamista. Usein se on lasten itse
keksimien ideoiden toteuttamista. Se synnyttää innostusta ja
sitoutumista toimintaan, halua olla yksi muiden joukossa.
• Osallisuus on myös omatoimisuutta, joka mahdollistetaan sillä,
että lapsi saa riittävästi aikaa harjoitella. Se on myös
mahdollisuutta auttaa ja opettaa muita. Osallistuessaan
toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen lapsi saa
kokemuksia päätöksenteosta ja vaikuttamisesta.
Suunnittelemisen kautta taito ennakoida ja ottaa huomioon myös
toisten toiveet ja näkemykset, sekä asettua toisen asemaan
kehittyy.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
35 % ryhmistä lapset
saavat joskus
suunnitella ja
toteuttaa toimintaa
ryhmätovereilleen.
57 % ryhmistä lasten
ehdotukset
muuttavat joskus
ryhmälle suunniteltua
toimintaa.
Aloitteet, jotka on päiväkodin
arkeen toteutettavissa olevia
aloitteita. Esim. ”syötäisiinkö
ulkona kun on kaunis ilma?”
Ruokailu toteutettiin ulkona.
Lapsi jatkoi ”laitetaanko vielä
musiikkia niin oltaisiin ihan
kuin ravintolassa?” Musiikkia
laitettiin, oltiin ravintolassa…”
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Lapsen osallisuus
• Lapsi on myös osa kotia sekä ympäröivää yhteiskuntaa ja sen
ajankohtaisia tapahtumia. Tämä osa on lapsessa myös
päiväkodissa ja vaatii häntä hoitavien aikuisten huomiota.
Kun lapsi kokee, että hänen elämyksensä ja
kiinnostuksenkohteensa ovat myös aikuisille ja
vertaisryhmälle tärkeitä, hän saa positiivisia kokemuksia
samaan suuntaan katsomisesta. Hänen omastaan tulee
ryhmän yhteistä kokemuspohjaa.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
92% ryhmistä aikuinen
tukee ”usein” tai ”aina”
jokaista lasta
mielipiteen ilmaisussa
48% ryhmistä aikuinen
virittää tai suuntaa
”usein” tai ”aina” lasten
toimintaa.
” Lapsi saa jonkun idean ja alkaa
toteuttaa sitä. Hän tietää, mitä
välineitä ja materiaaleja tarvitsee ja
etsii ne käsiinsä. Aikuinen toimii
mahdollistajana ja tarjoaa lapsille ne
materiaalit, jotka eivät olet lapsen
saatavilla, mutta joita hän tarvitsee.
Usein itse keksitty askarteluaihe poikii
paljon uusia ideoita ja alkuperäinen
idea kehittyy työn edetessä. Osallisuus
näkyy lapsen innostuneisuutena ja
sitoutumisena tekemiseensä. Askartelu
saattaa jatkua pitkäänkin. Usein tällä
tavoin syntynyt askarteluhetki vetää
puoleensa myös muita lapsia, jotka
alkavat askarrella omia ideoitaan.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Lapsen osallisuus
• Lasten osallisuus kasvaa ympäristössä, joissa hänen
tarpeensa huomioidaan. Usein se vaatii ryhmän jakamista ja
toimintojen porrastamista sekä erilaisia joustoja. Tiukoista
rutiineista luopuminen antaa tilaa uusille mahdollisuuksille.
Lapsella on oikeus olla osana ryhmää, joka muuttuu ja
kehittyy sen mukaan, mitä sen jäsenet tarvitsevat.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Voisiko joskus…
• Välillä joku lapsi sanoo, että ”voitaisko
me joskus…?” tai ”miks me ei
koskaan…?” Näihin kysymyksiin olemme
yleensä tarttuneet ja lähteneet
miettimään, miten nämä toiveet voisi
saada toteutettua…. Lasten voi olla
vaikea ehdottaa asioita, jos he eivät
tiedä, mitä päiväkodissa on ylipäätään
mahdollista tehdä…”
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Mitä lasten osallisuuden
tukeminen edellyttää aikuiselta?
Ensimmäinen kulmakivi
on luoda olosuhteet ja
ilmapiiri osallisuudelle
myönteiseksi.
Toinen kulmakivi on
aikuisen ammattitaito
kerätä lapsesta eri tavoin
tietoa ja päästä sisälle
lapsen maailmaan.
*aikuisten kiinnostus kehittää lasten osallisuutta
*osallisuutta koskevan tietämyksen hankkiminen
*tieto lapsen kehityksestä
*oppimisympäristön rakentaminen
*ilmapiirin kehittäminen osallisuutta tukevaksi
*erilaisin menetelmin hankittavan tiedon
tuottaminen lapsesta (esim. havainnointi, kuunteleminen)
*lasta koskevan tiedon dokumentointi
* itsesäätelytaidot (esim. kyky keskittyä lapseen)
Kolmas osallisuuden
kulmakivi on aikuisen
kyky hyödyntää lapsilta
saatavaa tietoa pohjaksi
yhteiselle toiminnalle.
*tulkintojen tekemisen taito lapsesta saatavan tiedon pohjalta
Neljäs kulmakivi on
aikuisen taito kehittää
osallisuutta tukevia
toimintatapoja omassa
työssään.
*arviointitaidot
*reflektointiin uskaltautuminen
*vanhojen toimintatapojen kehittäminen ja uusien kokeileminen
*erilaisten tulkintojen tarkastelu
*johtopäätösten tekeminen tulkintojen pohjalta
*tulkintojen pohjalta tapahtuva yhteinen suunnittelu
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Aikuinen olosuhteiden rakentajana
”Leikkipaikkojen sijoittelu: mietitään yhdessä missä olisi
paras tila esim. lego-, palikka-, koti- tms. leikkeihin.”
Onko lapsilla vaikutusvaltaa fyysiseen
ympäristöönsä?
4.50
4.00
3.50
3.00
2.50
2.00
1.50
1.00
1= Ei koskaan, 3= Joskus, 5 = Aina
4.15
3.09
2.12
Lapset voivat tuoda omia Lapset saavat valita
Lapset saavat vaikuttaa
leluja päiväkotiin (muu mitkä työnsä he haluavat ryhmätilojen kalusteiden
kuin unilelu):
esille ryhmän seinälle:
yms. järjestykseen:
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Säännöt; Turvallisuutta ja Hyvinvointia:
Lasta koskevat säännöt: Aikuista koskevat säännöt:
•
•
•
•
Oikeus omaan vuoroon
Oikeus tulla kuulluksi
Ketään ei jätetä yksin
Oikeus ilmaista mielipide
•
•
•
•
Lasten tasa-arvosta huolehtiminen
Keskittyminen lapsiin
Lapsen tukeminen osallistumaan
Aikuisen tehtävänä suunnitella
toiminta (?)
4.00
3.50
?
3.70
3.00
2.80
2.50
2.00
Aikuinen rajoittaa lasten toimintaa
(esim. sääntöjen rikkominen takia)
Lapset venyttävät tai rikkovat
ryhmän sääntöjä toiminnassaan
myös tahallaan
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Aikuinen lapselta saatavan tiedon hankkijana,
tallentajana ja omasta toiminnasta joustajana
80.00 %
Ei koskaan - Harvoin
Joskus
Usein - Aina
70.00 %
60.00 %
50.00 %
40.00 %
30.00 %
20.00 %
10.00 %
0.00 %
Aikuinen hankkii tietoa
Aikuinen hyödyntää
Lapset voivat osallistua
eri tavoin lapsen
toiminnan suunnittelussa
aikuisten kanssa
ajatuksista, mielipiteistä ja
lastentoiminnasta
toiminnan arvioimiseen:
kiinnostuksen kohteista:
saamiaan ideoita:
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Aloitteita lapsilta?
• ”Näin pienet eivät vielä
tee aloitteita (1-3v)”
• ”Ryhmämme lapset keski-
iältään n.2 vuotta. lapset
eivät vielä ilmaise itse
toiveitaan”
• ”ei ole tullut aloitteita (5-
7v)”
 ”pienillä 1-2v.lapsen viestit
toiveet tunteiden ilmaisuna,
kehonviesteinä,
kokonaisvaltaisena ilmaisuna
perushoitotilanteessa, arjen eri
hetkinä”
 ”pieni 1v. ojentaa kirjaa, 3-v.
sanoo leikitään, 2v.heittää
pallon jne. (1-3v)”
”Jos aloitteita tulisi enemmän lapsilta niin pyrkisimme ottamaan
huomioon mahdollisuuksien mukaan. Tälläkin hetkellä huomiomme
esim. jos lapsi haluaa leikkiä tiettyä leikkiä jne.”
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Aikuinen mahdollistajana ja toiminnan
toteuttajana:
”Ravintolakokemuksesta lähti ravintola- leikki käyntiin.
Lapset alkoivat yhdessä huoneessa valmistaa ruokaa,
kattoivat pöytiä. Leikki laajentui, tuli mainoksia seinille ja
haettiin asiakkaita syömään. Kun asiakkaita tuli, heitä
palveltiin. Leikki veti mukaansa laajan määrän lapsia, ja
kesti muutaman viikon.”
”Suuri osa ryhmässämme olevista lapsista tarvitsee niin
leikkiin kuin muuhunkin toimintaan hyvin paljon aikuisen
tukea ja ohjausta. Eli aikuinen ei voi olla vain lasten itsensä
kehittelemän tominnan mahdollistaja vaan aktiivinen
osallistuja ja tarvittaessa myös eteenpäin viejä. ”
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Osallistuvatko lapset toiminnan suunnitteluun?
ei koskaan - harvoin
5.20 %
joskus
16.08 %
23.79 %
usein - aina
31.08 %
44.89 %
53.38 %
71.00 %
39.03 %
15.54 %
alle 3-vuotiaat
3-5-vuotiaat
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
eskarit
Aikuinen pedagogina ja oppimisen tukijana
ei ollenkaan
harvoin
joskus
usein
aina
2%
10 %
22,5 %
2 % AINA
62 %
55 %
26 %
19,5 %
2%
Aikuinen aloittaa ja ohjaa toimintaa
pedagogisista syistä sisällä:
2%
Aikuinen aloittaa ja ohjaa toimintaa
pedagogisista syistä ulkona:
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
• ” Pedagogisen toiminnan tavoitteet ja niihin
pääseminen hämärtyvät, jos lapsi saa valita ja
päättää usein omasta toiminnastaan.”
• Aikuisen "uskallus" hypätä lasten ajatusten virtaan
silti säilyttää vahva pedagoginen rooli.”
• Keskustelemme päivittäin lasten kuulumisista, miten
päivä on mennyt, mitä he ovat oppineet, onko
oppiminen ollut mieluista/vaikeaa jne. Otamme
mielipiteet huomioon toiminnan suunnittelussa.
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Osallisuus arveluttaa?
• Osallisena olemista (aloitteiden tekemistä;
päätöksentekoon osallistumista; jakamista ja
kokemista)ei opi harjoittelematta AIKUISELLA
säilyy aina vastuu lapsesta ja tilanteista!
• RYHMÄSSÄ toimitaan yhdessä ja otetaan kaikki
huomioon! Aina ei saa tahtoaan läpi, mutta kaverien
ideoista voi myös innostua. Myös aikuinen!
• Osallisuus vaatii rutiinien, sääntöjen ja
toimintatapojen jatkuvaa tarkastelua, arvioimista!
Vastaavatko ryhmän tarpeet rutiinejamme?
• Osallisuuden tavoitteita muovattava jatkuvasti lasten
kehityksen ja oppimisen mukaan (mahdollisuus
reflektioon, arviointiin ja edelleen kehittämiseen)
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Aikuinen uusien osallistavien
toimintamallien kehittäjänä
 Huhtikuussa 2011 VKK-Metron tutkimuspäiväkodit
saivat kyselyn uudelleen vastattavaksi

Miten kahden vuoden mittainen lasten osallisuutta tukeva
kehityshanke on edennyt?

Tulokset saatavissa syyskuussa 2011
http://www.socca.fi/vkk-metro
Ps. Sivuilta myös pdf-muodossa tutkimusraportti
”Parasta on kun yhteinen kokemus muuttuu jaetuksi
iloksi”. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun
päiväkodeissa, 2010, Venninen, Leinonen & Ojala
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
Osallisuutta yhteistyössä
 Tutkimusraportti ilmestyi 10/2010
 Raportin tulosten pohjalta järjestettiin koulutustilaisuus
pk-seudun varhaiskasvatusväelle
 Alueellisia koulutuksia alkuvuodesta (koko pk-seutu)
 Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen
osallisuuslinjaukset ja kehittämistyökalut päiväkoteihin
3/2011
 Helsingin VASU-arvioinnissa kiinnitettiin erityistä
huomiota osallisuuden kehittämiseen 3/2011
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
…kohti tulevaa…
 Vanhempien ja henkilökunnan osallisuutta käsittelevä
tutkimus valmistuu syksyllä 2011
 VKK-Metron kehityshanke vuosille 2011-2013 käsittelee
lasten hyvinvointia
 Osallisuus merkittävä osa hyvinvoinnin kokemusta arjessa
 Osallisuuden kehitys jatkuu pk-seudun kunnissa
 Luottamus siihen, että varhaikasvatuksen käytännön
asiantuntijat (eli päiväkotihenkilökunta) hyödyntää
tutkimus- ja kehittämistietoa myös omassa työssään
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011
 Kiinnostuitko:
[email protected]
http://www.mv.helsinki.fi/jonkanga
http://www.socca.fi/vkk-metro
Kiitos!
Jonna Leinonen; Tuulikki Venninen 2011