Transcript PowerPoint
Kaikille työtä? Suosituksia osallistavan työllisyyspolitiikan kehittämiseksi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Juhlaseminaari 3.10.2013 Helka Raivio ja Nina Nykänen, Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa -hanke/THL TOHKE – Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsingin kaupunki - Järvenpään kaupunki - Kotkan kaupunki - Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carea - Oulun kaupunki - Tampereen kaupunki - Vantaan kaupunki Esityksen sisältö • • • • • Hankkeen tavoitteet ja asemointi Työelämäosallisuus, osallisuus ja aktivointi? Osallisuus syrjäytymisen vastaparina Hankkeen toteutus, havaintoja opintomatkoilta Osallistava suomalainen työllisyyspolitiikka: suuntaviivoja ja työvälineitä tavoitteiden saavuttamiseksi Hankkeen tausta • Tavoitteena löytää uusia toimintatapoja ja tuottaa tietoa työllisyyspalveluiden kehittämiseksi sekä vaikeimmassa asemassa olevien ryhmien osallisuuden lisäämiseksi työmarkkinoilla • THL:n koordinoima, yhteistyössä Helsingin, Järvenpään, Kotkan, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean, Oulun, Tampereen sekä Vantaan kaupungin kanssa Rahoituksen myöntäjänä Uudenmaan ELY -keskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö • Kohderyhmät: • Välitön: Kunnat, kolmas sektori • Välilliset: haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat; syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, maahanmuuttajat sekä osatyökykyiset Toimeksianto Tavoitteita kahdella tasolla: 1/ Hyvät käytännöt • Tunnistetaan, mallinnetaan ja levitetään hyviä eurooppalaisia käytäntöjä 2/ Suositukset työllisyyspolitiikan kehittämiseksi • Laaditaan vertaileva selvitys eri jäsenmaiden osallistavasta työllisyyspolitiikasta sekä luodaan suositukset suomalaisen osallistavan työllisyyspolitiikan kehittämiseksi • • Kehitetään kunnallisia työllisyyspalveluita Laajennetaan välillisten kohderyhmien osallisuutta työmarkkinoilla TOHKE -hankkeen toimintakentän kuvaus • • • • • • Suomalainen työelämä on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana, eivätkä vanhat työelämäsäännöt, toimintamallit sellaisenaan enää päde; kilpailu nykyisillä työmarkkinoilla on todella kovaa Palkkatyö edelleen yksi merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan osallistumisen muodoista; työ- ja ammatti määrittelevät osaltaan ihmisen identiteettiä, asemaa ja paikkaa yhteiskunnassa Samaan aikaan kun koko väestön koulutustaso nousee, vain täysin työkykyiset pääsevät ansiotyöhön Kiivasta keskustelua siitä, kuinka huoltosuhteen tasapainottaminen edellyttää työurien pidentämistä; eläköitymisiä tulisi myöhentää ja opinnoista työelämään siirtymistä varhentaa Vaikka Eurooppa 2020 -strategiaa noudattaen Suomessakin tavoitellaan täystyöllisyyttä, ei työmarkkinoiden ulkopuolisille ryhmille kuitenkaan tunnu löytyvän roolia täystyöllisyyttä tavoiteltaessa tai työuria pidennettäessä (tavoitteena 72 prosentin työllisyysaste ja 5 prosentin työttömyys, Janne Metsämäki, TEM 14.2.2013) Toimintakentän kuvaus jatkuu.. • • • • • • • • Yli 450 000 ns. suorittavan työn työpaikkaa hävinnyt 1990-luvun alun jälkeen (Myrskylä) Laaja rakennetyöttömyys käsittää jo noin 140 000 työtöntä työnhakijaa, joista valtaosalla työkykyä ja työhaluja jäljellä Työkyvyttömyyseläkkeellä n. 260 000 henkeä, joista arviolta 35 000 haluaisi takaisin työelämään Maahanmuuttajia n. 170 000, joista valtaosa haluaa työllistyä Korkeakoulututkinnon suorittaneita vammaisia henkilöitä työmarkkinoiden ulkopuolella yli 1000 Nuorisotyöttömyys runtelee koko Eurooppaa (NOR 10%, DNK + ICE 15%, FIN 20%, SWE 25%) Suomessa arviosta riippuen n. 40 000 – 50 000 nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella HS, elokuu 2012: varovaisenkin arvion mukaan reilut 100 000 henkeä eityösuhteisessa, palkattomassa työssä (työkokeilu, työelämävalmennus, työharjoittelu) Käymistila? Vuoden 2013 alusta käynnissä olevia muutoksia: • • • • • TE -hallinnon organisaatiouudistus sekä uusi laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista; vaikutukset? Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu 2012-2015; vastuun uusjako valtion ja kunnan kesken pitkäaikaistyöttömien tilanteesta Nuorisotakuu alkaen 1.1.2013 (alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille taataan koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta) TYP -konseptin lakisäätäistäminen sekä valtakunnallistaminen Sosiaalihuoltolain uudistustyö Uudistuksista, niiden toteutuksesta ja vaikutuksista tihkuu vain vähän tietoa kansalaisten suuntaan Mikä työelämäosallisuus? • • • Mitä osallisuudella tai työelämäosallisuudella tarkoitetaan ja keiden osallisuudesta osallisuuspolitiikoissa ollaan kiinnostuneita? Käsitteinä em. kuuluvat 2000-luvun ns.”väljiin” käsitteisiin, joiden sisällöstä ei olla yksimielisiä (aikuissosiaalityö, sosiaalinen työllistäminen, sosiaalinen kuntoutus etc.) Pyritäänkö osallisuuspolitiikalla lisäämään kansalaisosallisuutta, vai jotakin muuta? Mihin tähdätään? Osallisuuspuheen yhteys aktivoinnin painotukseen? Aktiivinen osallisuus • Euroopan komission antamissa suosituksissa (Commission recommendation on the active inclusion of people excluded from the labor market, 2008) kuvataan kolme yhtä tärkeää linjaa aktiivisen osallisuuden lisäämisessä: • • • • • • Riittävä toimeentulo (adequate income support) Osallistavat työmarkkinat (inclusive labor markets) Laadukkaiden palveluiden saatavuus (access to quality services) Arviointitutkimuksen (Frazer & Marlier 2013, OECD Employment Outlook 2013) mukaan jäsenmaissa keskitytty kuitenkin asiakkaiden aktivointiin työmarkkinoille, laajempi näkemys yhteiskunnallisesta osallisuudesta puuttuu Riittävän toimeentulon näkökulmasta komission suosituksista on pikemminkin etäännytty: ihmisten oikeuksia toimeentulotukeen ja työttömyysetuuksiin on kavennettu Siirtymä ihmisten suojelusta markkinoilta kohti ”onttoa” (hollow) suojelua, jolloin ihmisten odotetaan ensisijaisesti auttavan itseään ja ansaitsevan oikeutensa tukiin (Papadoupoulos 2005) Universaaleista oikeuksista riskiryhmäpuheeseen • Kansallisen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämisohjelman I osaohjelma: Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan • Riskiryhmäpuhunnassa piilee riski; riskiryhmät ovat joitakin muita kuin meitä, puhe on joidenkin toisten osasta ja asemasta, mikä jo sellaisenaan murentaa hyvinvointivaltion universalismin perustaa • Riskiryhmien määrittely vaihtelee eri jäsenmaissa ja yhteyksissä: nuoret, maahanmuuttajat, vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt, yksinhuoltajaäidit jne. • Osa riskiryhmistä nähdään aktivointitoimenpiteiden kohteena: jako niihin joilla on oikeus työhön ja niihin, joilla on velvollisuus työhön Osallisuus syrjäytymisen vastaparina • • • • • Syrjäytymisestä puhutaan prosessina, jossa yksilö, perhe tai yhteisö ajautuu yhteiskunnassa tavanomaisena pidetyn elämäntavan, resurssien hallinnan ja elintason ulkopuolelle Hallitusohjelmassa työttömyys ja syrjäytyminen on nostettu esiin erityistoimia edellyttävinä yhteiskunnallisina ongelmina, näkökulmana koko työvoimareservin käyttöön saaminen mm. huoltosuhteen tasapainottamiseksi Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen osallisuutta ja työllisyyttä lisäämällä on hallituksen painopistealue osana EU:n köyhyysvuonna 2010 asetettua tavoitetta nostaa 20 000 000 eurooppalaista köyhyysrajan yläpuolelle Suomen kohdalla tavoite tarkoittaa 150 000 pienituloisen aseman parantamista EU:n tilastojen mukaan Suomikin kuitenkin etääntyy asetetusta tavoitteesta http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=7315) Osallisuus syrjäytymisen vastaparina • Osallisuus tulee hahmottaa syrjäytymisen tapaan prosessina; se ei ole pysyvä ominaisuutemme tai staattinen tila > osallisuuden aste vaihtelee mm. elämäntilanteemme ja elämänvaiheemme mukaan • Osallisuutta rakennetaan hyvinvointipolitiikoissa ja palvelujärjestelmissä Raivio, H. & Karjalainen, J. 2012. www.thl.fi/oset Raivio, H & Karjalainen, J. 2013: Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat. Teoksessa Osallisuus – oikeutta vai pakkoa. Era, T. (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja. http://publications.theseus.fi/handle/10024/64153 Osallisuus hyvinvointipolitiikoissa ja palvelujärjestelmässä • • • • Osallisuuden ymmärtäminen syrjäytymisen ”peiliprosessina” tarkoittaa painopisteen siirtämistä yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia yksilöllistävästä ja syyllistävästä syrjäytymispuhunnasta osallisuuden hahmottamiseen toimintana sekä sen lisäämiseen yhteiskunnallisena tehtävänä Osallisuutta prosessina tarkasteltaessa huomiota kiinnitetään järjestelmätason toimintaan, toimiin ja toimintatapaan > kehittämistyön kohteena on lainsäädännön ja politiikkaohjelmien implementointitaso (palvelujärjestelmä) ja sen vaikutukset yksilötason toimintaan ja käyttäytymiseen Riskiryhmäpuhunnalla on potentiaalia tunnistaa alati uusia riskiryhmiä, joten palveluita tulee kehittää MEITÄ varten, suunnittelemme ja kehitämme järjestelmää ITSELLEMME Perusprinsiippinä tulee olla eräänlainen ”kuka tahansisuus”; terveys- ja työkyky voivat mennä itse kultakin, työttömyyttä, päihde- tai mielenterveysongelmia sekä äkillisiä elämänkriisejä on jokaisen lähielinpiirissä Osallisuuden rakentuminen hyvinvointipolitiikoissa ja -palveluissa Osallisuus hyvinvointipolitiikoissa ja palvelujärjestelmässä • • • • • • Resursointi ei ole ollut riittävää vastaamaan ns. heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien palvelu- ja työllistämistarpeisiin Palvelujärjestelmät tulosvastuullisina toimijoina virittyvät ns. helpoimmin työllistettäviin asiakkaisiin, jolloin heikoimmassa asemassa olevien ryhmien palvelut pirstaloituvat ja eriytyvät Aktivointi ja sosiaaliturvan vastikkeellistaminen ovat luoneet palveluiden ulkopuolelle jääviä tai jätettäviä ryhmiä > asiakasvalikointi on luonut kategorisointia ja tuottanut väliinputoajia Piirteet tunnistettavissa muuallakin Euroopassa Seurauksena tuloerojen, eriarvoisuuden ja suhteellisen köyhyyden lisääntyminen, epätasa-arvoiset palvelut, huoli palveluiden riittävyydestä, saatavuudesta sekä laadusta Ilmiöinä kyse on syrjäytymisestä sekä syrjäyttämisestä TOHKE:n vaiheita ”pähkinänkuoressa” • • • • • • • • Hanke käynnistyi 1.8.2011 Marraskuussa 2011 opintomatka Hollantiin; tuliaisina nuorten työllistämisprojekti Amsterdamia kiertävien puolustuslinnoitusten kunnostustöissä Maaliskuussa 2012 opintomatka Ruotsiin, suppeampana myös Norjaan. Ruotsin tuliaisina Västeråsin kaupungin nuorten palvelut, Arenan. Norjan tuliaisina NAV reformi, yhdistetyt työn- ja hyvinvoinnin palvelut Toukokuussa 2012 Helsingin alueseminaari ”Pajalla kasvaa – työ innostaa!” Kesäkuussa 2012 opintomatka Tanskaan. Tuliaisina yhteiskunnallisen yrittäjyyden tietokeskus, Center for Social Economy Elokuu 2012 Oulun alueseminaari ”Kohtaako työ tekijäänsä?” Marraskuu 2012 opintomatka Saksaan. Tuliaisina vammaisten ja vajaakuntoisten työelämäosallisuuden vahvistaminen lainsäädännön keinoin sekä CAP -Markt konkreettisena käytäntönä Joulukuu 2012 Tampereen alueseminaari ”Työtä yhdessä” TOHKE:n vaiheita ”pähkinänkuoressa” • Helmikuu 2013 Vantaan alueseminaari ”Kokemus ja osaaminen käyttöön! – Viiskymppiset työllisyyspalveluissa” • Huhtikuu 2013 Helsinki, hankkeen väliseminaari ”Sosiaalihuoltolaki muuttuu – lisääntyykö osallisuus?” • Toukokuu 2013 Kuusankosken alueseminaari ”Kohti uudenlaista työelämää – yhteinen tavoite?” • Kesäkuu 2013 opintomatka Irlantiin. Hyvänä käytäntönä kuvataan Ballymunin Job Centerin alueellinen toimintatapa Lisätietoja hankkeen työskentelystä, opintomatkoista ja seminaareista: www.thl.fi/tohke Havaintoja opintomatkoilta • • • • • Yleisempänä trendinä paikallistason, kuntien vastuuttaminen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymispalveluiden järjestämisestä. (Suomessa kuntakokeilu) Vastuun siirto tuottanut palveluiden uudelleenjärjestämistä, ns. one stop shop – mallilla, yhden luukun mallilla Tuettu vastikkeellistaminen > näkökulman avautuminen vastikkeellistamiseen välittämisenä ja mahdollistamisena, joka velvoittaa ja vastuuttaa myös työntekijöitä! Tavoitteena asiakaslähtöisyys; intensiivistä, kohtaavaa asiakastyötä, seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia – etuuskäsittely on suomalainen hirviö! Aidot, taatut siirtymät toimenpiteiltä, jolloin itse eteneminen toimii porkkanana Havaintoja opintomatkoilta • • • • • • Osaamis- ja oppimistodistusten hyödyntäminen (myös toimenpiteiden opinnollistaminen esim. kuntouttava työtoiminta) auttavat siirtymissä ja motivoivat etenemään Kun karttuva osaaminen dokumentoidaan, palveluiden laatu paranee ja niistä muodostuu suunnitelmallinen ja mielekäs kokonaisuus Ihminen on tekevä ja toimiva, paikka yhteisössä ansaitaan olemalla tarpeellinen, yhteisöelämä on vastavuoroista Työllä ei pelkästään taloudellinen merkitys, huomioitava työn hyvinvointia ylläpitävä ja kuntouttava luonne Työnteon laajempi merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnalle; säästöt esim. korjaavissa palveluissa Oikeita töitä aidossa työympäristössä Havaintoja opintomatkoilta • • • • Tanskassa yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden buumi; poliitikot innostuneita, kuluttajat valistuneita, ilmapiiri hedelmällinen Suomessa yhteiskunnalliset yrittäjät tekevät pesäeroa sosiaalisiin yrittäjiin > sosiaalisissa yrityksissä kuitenkin iso potentiaali esim. osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistäjinä Saksassa lainsäädäntö ohjaa vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistä kiintiöillä Ilmapiiri on muuttumassa Suomessakin: Sosiaalisesti vastuullinen tuote/palvelu myy tulevaisuudessa paremmin, eettinen kulutus kasvaa > Kierrätys? Reilu Kauppa? Luomutuotteet? Suositusten suuntaviivoja Tarvitsemme sosiaalisesti vastuulliset, terveet työmarkkinat! Sosiaalisesti vastuullinen työelämä perustuu jokaisen oikeuteen työhön (YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus, 23 artikla) Edellyttää työmarkkinoiden kuntouttamista siten, että kaikkien työvoima tulee tunnustetuksi; tunnistaa olemassa olevan osaamisen ja kyvyt ja on avoin erilaisuudelle, monimuotoisuudelle Edellyttää asennemuutosta, laadukkaita ja vaikuttavia työllistämispalveluita sekä lainsäädännöllä vaikuttamista Työllistää reilusti, osallistaa, kuntouttaa, kouluttaa Ei kannusta ja aktivoi vain työtähakevaa/työtätekevää yksilöä, velvoittaa myös työnantajia Ei hyväksy työllä keinottelua, ilmaistyövoiman hyväksikäyttö kuriin: esim. työharjoittelujaksoihin Tukholman Jobbtorgin 3+3/6 kuukautta malli? Suositusten suuntaviivoja: laadukkaat, asiakasta kohtaavat palvelut Palvelut tulee järjestää ns. yhden luukun –periaatteella! Palvelujen yhdenmukaistaminen, asiakkaiden yhdenvertaistuminen Palvelujen määrittyminen asiakkaan tarpeista käsin, riippumatta taustaorganisaatiosta – edellyttää lähtökohtaisesti kasvokkaista, tunnustavaa kohtaamista Ammattilaisten ja viranomaisten osaamisen, koulutuspohjan ja taustojen asettuminen kokonaisuudeksi Sopiminen prosessivastuusta asiakkaan etenemiseksi Vaikeimpien tilanteiden ratkojina parhaimmat, motivoituneimmat työntekijät! Suositusten suuntaviivoja: laadukkaat, asiakasta kohtaavat palvelut Palvelut asiakkaan kannalta mielekkäiksi ja merkityksellisiksi! Asiakaspalvelutyöstä on kyse; asiakaslähtöistä, ei organisaatio- tai palveluvalikkolähtöistä Asiakkaan ei tarvitse tuntea organisatorisia himmeleitä eikä ymmärtää ammattijargonia, palvelua tulee saada ymmärrettävästi Palvelulupaus: toiminta A johtaa B:hen (siirtymät ja eteneminen – ei toistoja, ei juuttumista, ei katkoksia) Palvelujen monipuolisuus; laaja ja räätälöitävissä oleva palvelutarjotin Työelämäosallisuus tarkoittaa palkkatyötä! Työelämäosallisuutta tukeva toiminta tarkoittaa siten palveluita, jotka aidosti vievät lähemmäs työmarkkinoita Uudessa sosiaalihuoltolaissa työllistymistä tukevaa ja työkykyä tukevaa toimintaa ei siksi tule sekoittaa toimintakykyä ylläpitävään tai parantavaan toimintaan Työvälineitä tavoitteiden saavuttamiseksi • • • • • • • • Työtulojen ja sosiaaliturvan joustava yhdistäminen Sosiaalisten kriteerien laaja ja rohkea käyttö julkisissa hankinnoissa (sosiaalisten kriteerien soveltamisesta lisätietoa esim.ESPINNO – hankkeesta: http://www.espinno.fi/) Työpaikkojen luominen mm. sosiaalisten yritysten toimintamahdollisuuksia laajentamalla Siirtymien lisääminen välityömarkkinoilta vahvistamalla työnantajayhteistyötä Koulutuksen monimuotoisuus; opinnollistaminen, olemassaolevan osaamisen tunnustaminen ja parempi dokumentointi, moduuleittain eteneminen Työnantajille asettuvat kannustimet/sanktiot palkata osatyökykyisiä ja haavoittuvassa asemassa olevia, esimerkkinä Saksan kiintiöt vammaisille työntekijöille Rohkeus ja luovuus, yhteisvastuun palauttaminen Mitä muuta? KIITOS MIELENKIINNOSTANNE! Lähteitä • • • • • • • • • • • • • Allardt, E. 1976. Att ha, att älska, att vara. Commission Recommendation on the active inclusion of people excluded from the labor market. 2008. Frazer, H. & Marlier, E. 2013. Assesment of the implementation of the European Commission Recommendation on active inclusion: A study of national policies. Synthesis report. Luxembourg: Publications Office of the European Union. Julkunen, R. 2013. Aktivointipolitiikka hyvinvointivaltion paradigman muutoksena. Teoksessa Kaikki työuralle! Työttömien aktivointipolitiikkaa Suomessa. Karjalainen & Keskitalo (eds.) Tampere: Juvenes Print. Julkunen, R. 2001. Suunnanmuutos. Kantola, A. 2003. Karjalainen, V. & Keskitalo, E. 2013. (eds.) Tampere: Juvenes Print. Kaikki työuralle! Työttömien aktivointipolitiikkaa Suomessa. Tampere: Juvenes Print. OECD. 2013. OECD Employment Outlook 2013. OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/empl_outlook-2013-en Papadoupoulos, T. 2005. The Recommodification of European Labour: Theoretical and Empirical Explorations. The European Research Insitute. Working Paper Series. Raivio, H. & Karjalainen, J. 2012. www.thl.fi/oset Raivio, Karjalainen, 2013: Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat. Teoksessa Osallisuus – oikeutta vaii pakkoa, Era (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulu http://publications.theseus.fi/handle/10024/64153 United Nations declaration of human rights. van Berkel, R. & Hornemann Möller, I. 2002. The concept of activation. In Active Social Policies in the EU. Inclusion through Participation? Van Berkel, R & Hornemann Möller, I. (eds.) Bristol: The Policy Press. Lisätietoja hankkeesta: www.thl.fi/tohke Projektipäällikkö Helka Raivio: [email protected] Puh. 029 524 7183 Projektisuunnittelija Nina Nykänen: [email protected] Puh. 029 524 6657