Transcript ESITYKSEN OTSIKKO - Pohjois

26.1.2012
Satu Pirskanen
1
KUOPION
TURVALLISUUSSUUNNITELMA
2012-2015
26.1.2012
Satu Pirskanen
2
l Kuopion ensimmäinen turvallisuussuunnitelma valmistui
2002 ja se päivitettiin 2008.
l Ensimmäisen turvallisuussuunnitelman keskeisiksi
tavoitteiksi on linjattu toiminnan suhteuttaminen ja
painottaminen kuopiolaisten tarpeiden ja odotusten
mukaan, sekä eri osapuolten keskinäisen
vuorovaikutuksen lisääminen. Ongelmia ratkotaan
ennakolta ja tapahtuneet häiriöt ja rikokset ratkotaan
yhdessä tekemällä. Ennaltaehkäisyn kannalta tärkeintä
on ollut panostaminen nuorten miesten syrjäytymisen
ehkäisemiseen, koska he ovat suurin ryhmä sekä rikosettä onnettomuustilastoissa. Nämä suunnitelman
tavoitteet pätevät yhä.
26.1.2012
Satu Pirskanen
3
Painopistealueet
l
Turvallisuussuunnitelman päivittämisen pohjana on ollut
Pohjois-Savon maakunnallisessa turvallisuussuunnitelmassa
linjatut viisi turvallisuussuunnittelun painopistettä, jotka
ovat nousseet maakunnallisista kärkihaasteista. Näiden
painopistealueiden mukaisesti on perustettu työryhmät, joissa
on ollut joukko asiantuntijoita eri organisaatioista ja yrityksistä.
Nämä painopistealueet ovat:
l
l
l
l
l
26.1.2012
Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy
Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus
Syrjäytymisen ehkäisy
Väkivallan hallinta ja ehkäisy
Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen
Satu Pirskanen
4
Ohjausryhmä
l
Turvallisuussuunnitelman ohjausryhmässä, joka on johtanut
turvallisuussuunnitelman päivittämistä ovat olleet mukana:
l
Jukka Koponen, pelastusjohtaja, Pohjois-Savon pelastuslaitos
(puheenjohtaja)
Satu Pirskanen, hoivapalvelukeskuksen johtaja, Kuopion kaupunki (sihteeri)
Pekka Kaartinen, palomestari, Pohjois-Savon pelastuslaitos
Mika Kolehmainen, toimitusjohtaja, Kuopion Vartiointipalvelu Oy
Harri-Pekka Pohjolainen, ylikomisario, Pohjois-Savon poliisi
Jarmo Rautjärvi, sosiaalijohtaja, Kuopion kaupunki
Jari Uusitalo, ylikonstaapeli, Pohjois-Savon poliisi
Kristiina Mäki, terveydenhoidon palvelujen päällikkö, Kuopion kaupunki
Markku Lind, tiedottaja, Kuopion kaupunki
Marjatta Pirskanen, terveyden edistämisen suunnittelija, Kuopion kaupunki
Seppo Korhonen, poliisipäällikkö, Pohjois-Savon poliisi
Liisa Kemppainen, sosiaalityöntekijä, Pohjois-Savon poliisi
l
l
l
l
l
l
l
l
l
l
l
26.1.2012
Satu Pirskanen
5
l
l
l
l
Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelmassa on esitetty raportti
turvallisuuteen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja tilastollista materiaalia
kaupungin turvallisuustilanteesta, turvallisuussuunnittelun tavoitteet vuosille
2012-2015, sekä keinot, aikataulu ja vastuutahot niiden saavuttamiseksi.
Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti turvallisuussuunnittelun
ohjausryhmässä, painopistealueiden mukaisissa työryhmissä ja kaupungin
hyvinvointityöryhmässä.
Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä on ollut kehittämässä kaupungin
internet-sivuille Turvallisuus-sivustoa, josta löytyy aihealuetta koskevaa
tietoa ja ohjeistusta.
Turvallisuusteko-palkinnon jakaminen 2012 alkaen. Henkilölle tai yhteisölle,
joka on oma-aloitteisella teolla parantanut turvallisuutta. Voi olla yksittäinen
teko tai laajempi kokonaisuus, jonka kehittämisen kohteena esim. arjen
turvallisuus, syrjäytymisen, väkivallan tai päihdeongelmien ehkäisy.
26.1.2012
Satu Pirskanen
6
Turvallisuuteen vaikuttavat keskeiset tekijät
suunnitelmassa
l
l
l
l
l
Rikollisuuden kokonaistilanne
Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat häiriöt
Väkivalta
Tapaturmat ja onnettomuudet
Syrjäytyminen
26.1.2012
Satu Pirskanen
7
Rikollisuuden kokonaistilanne
l
l
Kaupunkilaisten turvallisuuden tai turvattomuuden tunne on merkittävä
hyvinvointitekijä. Muutoksia turvallisuuden tunteessa ei kuitenkaan voida
välttämättä liittää tilastollisesti todennettaviin ilmiöihin. Vaikka niin sanottu
katuturvallisuus olisi tilastollisesti hyvä, suuri osa ihmisistä kokee
turvattomuutta liikkuessaan pimeän aikaan yksin kadulla.
Rikollisuustilanteen kehitystä ja eri rikoslajien muutoksia voidaan käyttää
hyvinvoinnin mittareina, koska rikoksen uhriksi joutuminen ja rikospelko
aiheuttavat turvattomuuden tunnetta ja heikentävät hyvinvointia.
Turvallisuustutkimus 2009 tulokset osoittavat, että kuopiolaiset kokevat
olonsa vuoden 2006 tuloksiin verrattuna aikaisempaa turvattomammaksi
omalla asuinalueellaan ja keskusta-alueella viikonloppuiltaisin.
Jonkinasteista turvattomuutta omalla asuinalueellaan yksin
viikonloppuiltaisin kävellessään koki 20 % kuopiolaisista ja keskustaalueella 35 % kuopiolaisista. Toisaalta tutkimuksessa ”Suomi – Euroopan
turvallisin maa” kuopiolaiset sijoittivat kaupunkinsa kärkipäähän
turvallisuuden osalta kuntien turvallisuusvertailussa yhdessä
tamperelaisten, hämeenlinnalaisten ja lappeenrantalaisten kanssa.
26.1.2012
Satu Pirskanen
8
Rikollisuuden kokonaistilanne
l
Muihin vertailukaupunkeihin verrattuna Kuopion rikollisuus on keskitasoa
(kuvio 2). Omaisuusrikollisuus oli ajanjaksolla 2000-2007 jo laskusuunnassa
myös koko maan tiedoissa. Kuopiossa kuitenkin vuosina 2008-2010
omaisuusrikosten määrä lähti vähäiseen nousuun vuoden 2007
pohjalukemien jälkeen. Henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa
pahoinpitelyrikkomusten määrä on Kuopiossa kasvanut.
l
Poliisin tietoon tulleet rikokset Kuopiossa ja vertailukaupungeissa vuosina
2009 ja 2010. Lähde: Tilastokeskus.
26.1.2012
Satu Pirskanen
9
Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat häiriöt
l
l
l
Alkoholi on Kuopiossa eniten eri viranomaisia työllistävä ja eniten kustannuksia ja
inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava päihde.
Viime vuosina ovat avokäynnit Päihdepalvelusäätiöllä lisääntyneet
huumausaineongelmien takia, mutta siltikin valtaosa asiakkaista ovat palveluissa
alkoholiongelman vuoksi.
Rattijuopumusten määrä on vähentynyt vuosittain Kuopiossa vuodesta 2004 lähtien,
mutta nuorten rattijuopumustapaukset ovat lisääntyneet Pohjois-Savon alueella.
Päihteiden käyttöä Kuopiossa kuvaavia lukuja vuosina 2003-2010. Lähde: Sotkanet.
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset /
1000 asukasta
4,5
5,5
5,3
5,1
5,1
4,8
4,2
4,2
Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita /
1000 asukasta
8,4
8,8
11,5
8,7
8,6
8,8
6,9
7,8
Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet
4,3
4,1
3,5
3,8
3,2
3,5
4,0
4,0
3,0
3,6
4,0
4,3
3,8
4,2
3,9
3,5
asiakkaat / 1000 asukasta
Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja
terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut
potilaat / 1000 asukasta
26.1.2012
Satu Pirskanen
10
Väkivalta
l
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat
olleet Kuopiossa kasvussa 2000-luvun alussa, mutta määrä on ollut laskeva
vuoden 2007 jälkeen. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiksi rikoksiksi
lasketaan mm. tappo, murha, pahoinpitely ja kuolemantuottamus. Henkeen
ja terveyteen kohdistuvien rikosten määristä voidaan arvioida yleistä
turvallisuustilannetta etenkin yleisillä paikoilla. Suurimpaan osaan
pahoinpitelyistä liittyy päihteiden käyttöä. Pahoinpitelyjen kokonaismäärä oli
vuonna 2010 Kuopiossa 671 tapausta ja henkirikoksia oli 11.
l
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000
asukasta vuosina 2003-2010 Kuopiossa. Lähde:Sotkanet.
10
5
7
7,2
7,2
9,3
8,2
8
7,3
7,3
0
2003
26.1.2012
2004
2005
2006
2007
Satu Pirskanen
2008
2009
2010
11
Tapaturmat ja onnettomuudet
l
l
l
Tieliikenneonnettomuuksia, joissa joku kuoli tai loukkaantui hoitoa
vaativasti, tapahtui Liikenneturvan tilastojen mukaan vuonna 2010
Kuopiossa 73 kpl. Kansallisen uhritutkimuksen mukaan
liikennetapaturmia sattuu eniten tammi- ja elokuussa.
Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä on
2000 –luvulla lisääntynyt Kuopiossa (Kuvio 13.). Ei pelkästään
miesten, vaan myös naisten osalta sairaalahoitoa vaatineet
vammat ja myrkytykset ovat lisääntyneet.
Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat Kuopiossa /10 000 asukasta vuosina 20032009. Lähde: Sotkanet.
26.1.2012
Satu Pirskanen
12
Tapaturmat ja onnettomuudet
l
l
Pohjois-Savossa 38% kuolemaan johtaneista tapaturmista oli
kaatumisia ja putoamisia.
Valtakunnallisesti verrattuna Pohjois-Savon alueella tulipaloja hukkumiskuolemia on suhteellisesti enemmän kuin muualla
Suomessa.
Palokuolemat Kuopiossa vuosina 2000-2010
4,5
4
3,5
Henkilöä
3
2,5
Palokuolemat
Kuopiossa
2
1,5
1
0,5
26.1.2012
Satu Pirskanen
10
20
09
20
08
20
07
20
06
20
05
20
04
20
03
20
02
20
01
20
20
00
0
13
Syrjäytyminen
l
l
l
Perheiden hyvinvointi ja toimiva vanhemmuus ovat varhaisvaiheen
keskeisiä syrjäytymistä ehkäiseviä tekijöitä. Kouluterveyskyselyn mukaan
vanhemmuuden puutetta kokeneiden osuus kuopiolaisissa nuorissa
on vähentynyt vuoden 2006 jälkeen.
Aikuisiän syrjäytyminen liittyy usein pitkäaikaiseen työttömyyteen,
toimeentulo-ongelmiin ja pitkäaikaiseen asunnottomuuteen.
Päihdehuollon laitosten yli 65-vuotiaat asiakkaiden hoitopäivien määrä
lisääntyi yli 100 %:lla vuodesta 2009 vuoteen 2010 Kuopiossa.
26.1.2012
Satu Pirskanen
14
TURVALLISUUSSUUNNITTELUN
TAVOITTEET
Painopistealueittain
26.1.2012
Satu Pirskanen
15
Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien
ehkäisy
l
l
Työryhmä keskittyi kotona ja sen välittömässä läheisyydessä (pihapiiri)
tapahtuviin onnettomuuksiin ja niiden ehkäisyyn. Arjen turvallisuus ja
tapaturmien ehkäisy rajattiin neljään pääkohtaan, jotka ovat kodin
paloturvallisuus, tapaturmien ehkäisy, kiinteistön turvallisuus ja
asunnon yleinen turvallisuus. Erityisesti on kiinnitetty huomiota
vanhusten ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tapaturmien ja
onnettomuuksien ehkäisyyn, sekä eri viranomaistahojen yhteistyön
tehostamiseen mm. seuraavin toimenpide-ehdotuksin:
Ihmisten asunnoissa käyvät toimijat tulee ohjeistaa kiinnittämään
huomiota asunnon turvallisuusasioihin.
l Kuopion kaupungin toimijat ohjeistetaan ottamaan
turvallisuusnäkökohdan osaksi omaa työtään.
l Kaupunki edellyttää ulkopuolelta ostettavilta palveluntarjoajilta
samanlaista turvallisuusajattelua kuin omalta toiminnaltakin.
l Kiinteistöjen turvallisuuden kannalta ohjeistetaan taloyhtiöt ja
huoltoyhtiöt kiinnittämään huomiota turvalliseen ympäristöön.
l Kuopion kaupungin palvelualueille suositellaan, että he mahdollistaisivat
omalle henkilöstölleen turvakorttikoulutuksen.
l Kuopio osallistuu valtakunnallisen tapaturmapäivän (perjantai 13. päivä)
tapahtumiin vuosittain.
26.1.2012
16
Satu Pirskanen
Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus
Työryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä tai ehdotuksia palveluiden ja yleisten
alueiden turvallisuuden parantamiseksi Kuopiossa:
l Lisätään poliisin näkyvyyttä (esim. polkupyöräpartiointi) keskustassa
myös päivisin. Poliisi jatkaa tehostetusti viikonloppuisin torialueen ja nk.
ravintolakorttelin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontaa.
l Ehkäistään yleisötapahtumiin liittyviä lieveilmiöitä lupaehtojen
paremmalla kontrollilla. Kerätään laajemmin palautetta tapahtumien
järjestäjiltä, osallistujilta ja muilta kansalaisilta.
l Asukasyhdistykset ja taloyhtiöt haastetaan turvallisuuden
parantamiseen yhteisöllisin keinoin ja asukkaiden välistä sosiaalista
kontrollia korostaen. Tiedotetaan lasten vanhemmille koulujen
läheisyydessä tapahtuvasta häiriökäyttäytymisestä. Pilottina tästä on
Maljapuron leikkikenttä.
l Panostetaan turvallisuudesta tiedottamiseen olemassa olevien
viestimien kautta. Lehdistön ja radion lisäksi kaupungin omat vuosittaiset
julkaisut (kaavoituskatsaus) sekä kiinteistöyhtiöiden ja asukasyhdistysten
julkaisut kytketään turvallisuustalkoisiin.
l Kiva Koulu -hankkeen myötä aloitetaan Koulukiusaamisen ehkäisypilotin
seuraaminen ja tukeminen Hatsalan klassillisessa koulussa.
26.1.2012
Satu Pirskanen
17
Syrjäytymisen ehkäisy
Esitettyjen toimenpiteiden pääkohdat:
l Perhevalmennuksen tehostaminen ja laajentaminen taaperoikäisiin.
Erityisesti ensimmäistä lastaan odottaville perheille suunnattu
perhevalmennus on käynnistynyt v. 2011 aikana uudelleen muutaman
vuoden tauon jälkeen. Vuoden 2012 aikana tavoitteena on laajentaa
perhevalmennusta siten, että saman ryhmän kanssa jatkettaisiin siihen
saakka, kun lapsi on 3-4 -vuotias. Tällä toivotaan pystyttävän tukemaan
vanhempia lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä myös
ryhmäyttämään pikkulapsiperheitä. Toiminnassa voidaan hyödyntää MLL:n
Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmätoimintaa.
l Lapsiperheiden koti- ja perhetyön käynnistyminen ja vakiintuminen.
Neuvolaikäisten lasten perheille suunnattu kotipalvelu- ja perhetyö on
käynnistynyt syksyllä 2011 kaupunginhallituksen kehittämismäärärahan
turvin. Tavoitteena on palvelun vakiinnuttaminen ja arviointi niin, että palvelu
muuttuisi osaksi normaalia toimintaa v. 2013 alusta. Palvelun tarkoituksena
on tarjota varhaista tukea lapsiperheille, jotta heidän omat voimavaransa
vahvistuisivat ja arjen sujuvuus paranisi, jolloin jatkossa voitaisiin välttyä
lastensuojeluasiakkuuksilta.
l Erityisesti päihdeperheiden lasten kehityksen tukemiseen luodaan
ammattiauttajien ohjaamaa vertaisryhmätoimintaa. Toiminta ja
ryhmäohjaajien kouluttaminen tapahtuu yhteistyössä seurakunnan,
järjestöjen ja muiden lasten ja lapsiperheiden
kanssa toimivien tahojen
26.1.2012
18
Satu Pirskanen
kanssa.
Syrjäytymisen ehkäisy
l
l
l
Kouluikäisen Terveyspolku -toimintamalli perusopetusikäisille.
Vuoden 2011 aikana Kuopioon on laadittu systemaattinen esitys siitä,
mitkä ovat eri toimijoiden (perusopetus, kouluterveydenhuolto, suun
terveydenhuolto, koulupsykologit- ja kuraattorit) vastuut
perusopetusikäisten terveyden edistämisessä. Lisäksi on kehitetty
vanhemmille jaettava opaskirjanen, joka annetaan 1. ja 7. -luokkalaisille
terveystarkastuksen yhteydessä. Tavoitteena on kouluikäisten
hyvinvoinnin parantaminen.
Opiskelijan Terveyspolku –toimintamalli 2. asteen opiskelijoille.
Vuoden 2012 aikana on tarkoitus kehittää vastaava opaskirjanen kuin
kohdassa 4. myös 2. asteen ensimmäistä vuottaan opiskeleville
opiskelijoille.
Suunnatut stressinhallintakurssit rutiiniksi yläkouluissa ja 2. asteella.
Kuopiossa on pilotoitu aiemmin nuorille järjestettäviä
stressinhallintakursseja (MAESTRO), joiden tarkoituksena on
ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia, mm. masennus- ja
ahdistusoireilua. Kurssien pitäjinä toimivat mm. terveydenhoitajat,
psykologit ja kuraattorit. Oppilaat ja opiskelijat valikoituvat kursseille esim.
terveydenhoitajan tarkastusten perusteella. Vuoden 2012 aikana
tavoitteena on kouluttaa lisää työntekijöitä menetelmän käyttöön ja
käynnistää stressinhallintakurssien laajamittaisempi käyttö.
26.1.2012
Satu Pirskanen
19
Syrjäytymisen ehkäisy
l
l
l
l
Suunnitelmallinen järjestelmä peruskoulun ja 2. asteen
nivelvaiheen pudokkaiden hallintaan.
Erilaisen vapaa-ajan ja loma-ajan toiminnan kehittäminen
sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa oleville
kouluikäisille lapsille on tärkeää. Lasten harrastustoiminnan
huomioimisen pitää sisältyä kaikkien palvelualueiden toimintaan.
Lapsille ja nuorille suunnattu kohdennettu työ sosiaalisten
taitojen parantamiseksi ehkäisevän työn alueellisen mallin
mukaisesti tukee edellä mainittua tavoitetta. Mallia toteutetaan
harrastekartoituksen ja opettajan tekemän arvion avulla.
Toteuttajina julkinen palvelujärjestelmä yhteistyössä kolmannen
sektorin kanssa.
Tyttö- ja poikaryhmien tavoitteena on vahvistaa tyttöjen ja
poikien identiteettiä, sosiaalisia valmiuksia ja elämänhallintataitoja.
Tyttöjen talo on jo aloittanut toimintansa Kuopiossa 2011 keväällä.
Toimintaa tulisi laajentaa ja syventää nykyisestään.
26.1.2012
Satu Pirskanen
20
Syrjäytymisen ehkäisy
l
l
l
Nuorten yhteiskuntatakuu takaa kaikille alle 30-vuotiaille työ-,
harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään
kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Paikallinen
onnistuminen tavoitteen toteuttamisessa edellyttää
moniammatillista yhteistyötä perusturvan, työvoimahallinnon,
etsivän nuorisotyön, päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja
terveydenhuollon kanssa.
Kaupungin oman ja TUKEVA-säätiön etsivien toimintojen
turvaaminen ja kehittäminen nykyisestään on tärkeää.
Kohderyhmänä erityisesti perusopetuksen jälkeen opetuspaikkaa
vaille jääneet nuoret. Palveluja järjestettäessä on huomioitava
monialaisen työryhmän koordinaatio.
Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä on tärkeätä saada ns.
työllistymisen portaat toimimaan sujuvasti yhteen siten, että
toimenpiteiden määrää ja vaikuttavuutta saadaan lisättyä.
Pitkäaikaistyöttömien terveydentila- ja eläkeselvittelyjen
tehostaminen on myös tärkeätä. Työttömien terveydenhoidon
järjestämisessä onkin jo edetty hyvään suuntaan.
26.1.2012
Satu Pirskanen
21
Syrjäytymisen ehkäisy
l
Nuorten ja nuorten aikuisten ehkäisevän mielenterveystyön
kehittäminen ja palveluketjun saumattomuuteen panostaminen on
tärkeää. Samoin jalkautuvaa ja etsivää mielenterveystyötä tulee
kehittää yhteistyössä eri palvelualueiden ja toimijoiden kesken.
Ennenaikaisen mielenterveyssyistä eläköitymisen ehkäiseminen ja
kuntouttavien palvelujen edelleen kehittäminen tärkeää. Jo
eläköityneiden toimintakyvyn ja yhteiskuntaan osallisuuden
kehittäminen ja ylläpitäminen yhteistyössä järjestöjen kanssa.
Mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja hoitaminen
perusterveydenhuollossa ja tarvittaessa erikoissairaanhoidossa
ehkäisee eri ikäisten ihmisten ja heidän perheidensä syrjäytymistä.
Päihteiden ongelmakäytön varhainen tunnistaminen (esim. AUDITkysely)omalääkäritoiminnassa, työterveydenhuollossa ja
mielenterveyspalveluissa on tärkeä keino ehkäisevässä
päihdetyössä. Tärkeää syrjäytymisen ehkäisyä mielenterveys- ja
päihdepalvelujen osalta on kotona tehtävä työ: perhe- / hoitotyö,
lasten huomioiminen, tilannearviot, kuntoutusohjaus.
26.1.2012
Satu Pirskanen
22
Syrjäytymisen ehkäisy
l
l
Asunnottomuus, erityisesti pitkäaikaisasunnottomuus, on erittäin
suuri syrjäytymistä edesauttava tekijä. Hyvin toimivilla
asumispalveluilla ja vaikuttavalla itsenäiseen asumiseen
kuntouttavalla toiminnalla voidaan asunnottomuudesta
aiheutuvia haittoja ehkäistä. Myös häätöjä ennalta ehkäisevää
toimintaa on syytä edelleen tehostaa.
Maahanmuuttajien kotouttaminen on avainasemassa
maahanmuuttajien integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Muuten on vaarana heidän integroitumisensa yhteiskunnan
ulkopuolelle. Se olisi omiaan lisäämään kantaväestön ja
maahanmuuttajien vastakkainasettelua.
26.1.2012
Satu Pirskanen
23
Väkivallan hallinta ja ehkäisy
Työryhmän mielestä väkivallan hallinnan ja ehkäisyn keskeisimmiksi
kehittämiskohteiksi nousee tällä turvallisuussuunnitelmakaudella:
l Väkivallan hallinnassa ja ehkäisyssä poliisin Who Cares-kampanja
käsittelee kaikkia keskeisiä väkivallan osa-alueita; lähisuhdeväkivaltaa,
kouluväkivaltaa sekä katuväkivaltaa. Who Cares-kampanja on keskeinen
osa nuorten asennekasvatusta väkivallan ehkäisemiseksi.
l Lähisuhdeväkivaltaa tulee esille jatkuvasti ja aihe on ajankohtainen
tiedotusvälineissä sekä valtakunnallinen painopistealue väkivallan
ehkäisyssä. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn esillä pitämistä ja asiasta
keskustelua jatketaan mm. lähisuhdeväkivaltatyöryhmän toimesta.
Kuopiossa pidetäänkin 2012 syksyllä perheväkivaltafoorumi, jonka
järjestävät Kuopion kaupunki ja Kuopion Kriisikeskus. Samalla otetaan
käyttöön poliisin tekemä materiaali perheväkivallan ehkäisyyn.
l Väkivallan ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvät työkäytännöt,
toimintamallit sekä hoito-ohjelmat juurrutetaan pysyviksi käytännöiksi.
l Yhteistyö työterveyshuollon kanssa, jotta työkäytännöt väkivaltaan
puuttumiseksi työntekijöiden yksityiselämässä ja työpaikoilla vakiintuvat.
l Yhteistyön tiivistäminen Kuopion Yrittäjien kanssa niin, että
tiedottaminen väkivallan vaikutuksesta ja sen ehkäisystä mahdollistuu.
l Nuorten seurusteluväkivallan ehkäisy tiedottamisen keinoin.
l Katuväkivallan ehkäisemiseksi järjestetään ravintoloiden henkilöstölle
26.1.2012
Satu seurauksista.
Pirskanen
koulutusta omavalvonnasta ja sen
24
Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja
omavalvonnan edistäminen
Työryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä päihteiden käyttöön
vaikuttamiseksi ja omavalvonnan edistämiseksi. Tavoitteena on
saada aikaan yhteistyötä ja positiivinen kierre korostamalla
omavalvonnan etuja ja imagon kohottamista sanktioiden asemasta:
l Vähittäiskaupan ja ravintola-alan yrittäjien ja viranomaisten
tiedonvaihtoa ja yhteistyötä hoidetaan järjestämällä yhteisiä
koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia vuosittain.
l Vähittäiskaupan ja ravintola-alan henkilöstö, ml. vuokratyöläiset
perehdytetään ja sitoutetaan toimipaikan
omavalvontajärjestelmään.
l Yritykset sitoutetaan tarkastamaan kaikkien alkoholijuomia tai
tupakkaa ostavien nuorten henkilöllisyys vaatimalla virallisen
henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan esittämisen ostotilanteessa.
l Yrittäjien omavalvontajärjestelmää laajennetaan ja kehitetään
edelleen yhteistyössä yrittäjien, yrittäjäjärjestöjen sekä valvonta- ja
lupaviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Omavalvontajärjestelmästä tiedotetaan asiakkaille yritysten tiloissa.
26.1.2012
Satu Pirskanen
25
Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja
omavalvonnan edistäminen
l
l
l
l
Ikäihmisten päihteiden käytöstä tiedottaminen ja käytön ehkäisy
Selkiinnytetään palveluverkostoa ja tehostetaan yhteistyötä
tekemällä toimintaohjelma nuorten päihteiden käytön
ehkäisemiseksi.
Edistetään yhteisöllistä toimintaa (mm.
vanhempainyhdistystoiminta, poliisin Who Cares –yhteistyöhanke,
keskustelut vanhempainilloissa teemoina aikuisten ja koko yhteisön
asenteet päihteiden käyttöön, kotiintuloajat, 0-toleranssi nuorille
kohdennetuissa tilaisuuksissa, koulukiusaaminen, tavoitteena
Savuton Kuopio osana Savuton Savo-hanketta)
Tuetaan nuorten omaa vastuuta ja itsenäisiä valintoja
l Mopokorttia suorittaville päihdeopetusta ja kysymyksiä aiheesta
päihteet ja liikenne mopokorttia suoritettaessa
l Nuorten päihdemittarin ja varhaisen puuttumisen mallin
käyttäminen ja tutuksi tekeminen kaikille nuorten kanssa
toimiville tahoille
26.1.2012
Satu Pirskanen
26
Esimerkki Syrjäytymisen ehkäisyn tavoitteista
Kehittämiskohde
Lapsiperheiden hyvinvointi
Lasten ja nuorten terveydentila
Keinot
Aikataulutus
26.1.2012
Vastuutaho
2012
2013
2014
2015
Perhevalmennuksen laajentaminen
taaperoikäisiin. Esim. Vahvuutta
vanhemmuuteen -perheryhmien (MLL)
tyyppisen ryhmätoiminnan tarjoaminen.
x
x
x
x
Lastensuojelun
avohuollollisten
tukitoimien piirissä 017-vuotiaita vuoden
aikana, %
vastaavanikäisestä
väestöstä
Kasvun ja oppimisen tuki,
Terveyden-huoltoyksikkö,
Lapsiperhepalvelut
Lapsiperheiden koti- ja perhetyön
käynnistyminen ja vakiintuminen
x
x
x
x
Lastensuojelun
avohuollollisten
tukitoimien piirissä 017-vuotiaita vuoden
aikana, %
vastaavanikäisestä
väestöstä
Kasvun ja oppimisen tuki,
Terveyden-huoltoyksikkö
Päihteetön arki lapsen ja nuoren kotona /
vertaisryhmätoiminnan ohjaajien
kouluttaminen ja ryhmätoiminnan
käynnistäminen
x
x
x
x
Lastensuojelun
avohuollollisten
tukitoimien piirissä 017-vuotiaita vuoden
aikana, %
vastaavanikäisestä
väestöstä
Lapsiperhepalvelut
Kouluikäisen Terveyspolku –toimintamalli
perusopetusikäisille
x
x
x
x
Terveydentila
keskinkertainen tai
huono, % 8.- ja 9.
luokan oppilaista
Perusopetus, Kasvun ja
oppimisen tuki
x
x
x
Terveydentila
keskinkertainen tai
huono, % lukion ja
ammatillisen
oppilaitoksen 1. ja 2.
vuoden opiskelijoista
Lukiotoimi, SAKKY, Kasvun ja
oppimisen tuki
x
x
x
Keskivaikea tai vaikea
masentuneisuus, % 8.ja 9. luokan oppilaista,
lukion ja ammatillisen
oppilaitoksen 1. ja 2.
vuoden opiskelijoista
Kasvun ja oppimisen tuki,
SAKKY
Opiskelijan Terveyspolku –opas 2. asteen
opiskelijoille
Nuorten mielenterveys
Seuranta, mittari
Yläkouluihin ja 2. asteelle suunnatut
stressinhallintakurssit laajenevat kaikkiin
yläkouluihin ja 2. asteelle
x
Satu Pirskanen
27