Transcript Nuoret ja hallinta

Nuoret ja väkivalta –
nuorisotutkimuksen näkökulmia
sosiaaliseen ongelmaan
Päivi Honkatukia
20.11.2014
Nuorisotutkimuksesta
Kulttuurintutkimuksellinen ote
 Tavoitteena tuoda esiin nuorten tilanteita,
näkökulmia julkiseen keskusteluun, joka
usein nuoria leimaavaa
”Youth research is primarily framed by welfare
state interests but youth researchers seek to
express the voices of young people and
transcend public and common discourses in
our analysis of the conditions of young
people” (Gudmudsson 2013, 217)

Kolme näkökulmaa nuorten
väkivaltaan tässä esityksessä
Väkivallan merkitykset nuorten
maailmassa
 Nuoret ja väkivalta sosiaalisena
ongelmana: viimeaikaisia kehityssuuntia
 Väkivaltaan puuttuminen
nuorisokasvatuksen näkökulmasta

OSA 1
Nuorten väkivallalle antamista merkityksistä
Väkivalta kiistanalaisena käsitteenä
Erilaisia määritelmiä niin tieteellisessä kuin
arkiajattelussa
 Vaikeasti tavoitettava käsite/ilmiö: asian
nimeäminen väkivallaksi riippuu
tilanteesta, samoin väkivallan käyttö saa
eri tilanteissa erilaisia merkityksiä

Alakulttuuri ja väkivalta




Chicagon koulukunta, Birminghamilaisuus…
Alakulttuuri kollektiivisena tapana kritisoida
ja vastustaa yhteiskuntaa ja auktoriteetteja
Alakulttuuri ryhmässä tapahtuva luova
ratkaisu ongelmiin, joita koetaan yhdessä
Normien rikkominen/väkivalta ei ole
patologista tai kaaoksen luomista, vaan se
ymmärretään merkityksellisenä toimintana
tai vastarintana
Väkivalta osana nuorisokulttuurista
yhteisöllisyyttä
”Tietenkin jos sul on omat porukat menos
tappelee, ni se on vähä pakko mennä sinne.Vaik
ketä sanois mitä, ni ei sillee voi mitenkään
laistaa”
”Jos sitte lähtee jostain tilanteesta, ni saa kuulla
kavereilta, et sä oot pelkuri, paskahousu, ku lähit
menee”
Väkivalta ja tunteet
”Samalla tappelin, purin pahaa oloani muihin,
sain mainetta, kunniaa, hyväksyntää jne. Mitä
en saanut himassa. Ja se tuntui hyvältä, mitä
kadut, diskot jne. tarjos: vapautta,
hauskanpitoa, tyttöjä ja ennen kaikkea
tappeluita, joista nautin 100 %:sti! Ottaa
erää, kokeilla mihin pystyy, mitä kestää. Siinä
vaiheessa väkivalta rupes hallitsemaan mun
elämää ja olemaan osa sitä! Joka päivä!”
lainaus vangin haastattelusta kirjassa Kurki, Kurki-Suutarinen &Taruvuori (2010)
Muurien sisällä. Sosiokulttuurinen innostaminen vankilassa
Väkivallan elämyksellisyys
Kysymys: Niin, millainen fiilis se sit on
tappelun jälkeen?
Björn: Niin, tietsä silleen, emmä tiiä voi olla
hyvä fiilis silleen, et on aika yläilmoissa, ei
mikään vaisu fiilis, semmonen vähän
voittajan olo. Emmä tiiä, itse asiassa
semmost raivoo ja vähä, ehkä semmosta
energiaa virtaa ja tuntee sen.
Sallittu väkivalta - koulukodissa
asuvien nuorten näkökulma
haastattelija: Te huomaatte, et se vaikuttaa se teidän
suhtautuminen hoitajien käyttäytymiseen?
Jouko: No ne kiristää meitä noilla säännöillä ja tollasilla, mut me
sitten kiristetään niitä nyrkillä. Eikä meillä sitten mitään muuta
ookaan.
haastattelija: Ootteko te sitten kokeilleet, et eiks teillä oo sitten
mahdollisuutta esittää mielipidettä noissa kokouksissa?
Jouko: Joo mut se on…
Kristian: Mitä se hyödyttää?
Aila: Ei se hyödytä mitään mitä me sanotaan.
Jouko: Ne on päättänyt etukäteen jo kaiken, kuhan muuten vaan
muodon vuoks kyselee.
Väkivallan merkitysten tavoittamisen
haasteet tutkimuksessa




Tavoitteena väkivaltailmiön ymmärtäminen
tutkitun ryhmän tai yksilön näkökulmasta
Ulkokohtainen ja/tai standardoitu tarkastelu
ei auta avaamaan väkivallan mikrokäytäntöjen
ja merkitysten logiikkaa
Nuoret usein haluttomia jakamaan
Luottamus tärkeää
Etnografinen tutkimus, elämänkerralliset menetelmät

Miten raportoida merkityksistä niin, ettei
heikennä nuorten asemaa entisestään?
OSA II
-
Nuorten väkivalta yhteiskunnallisen
säätelyn ja hallinnan kohteena
Pahoinpitelyistä epäiltyjen miesten
ikäjakauma 2006-2009
1000
900
800
700
600
500
400
300
200
100
59
57
55
53
51
49
47
45
43
41
39
37
35
33
31
29
27
25
23
21
19
17
15
0
Lähde: OPTL/Rikollisuuden riskitekijät
Pahoinpitelystä epäiltyjen naisten ikäjakauma
2006-2009
200
180
160
140
120
100
80
60
40
20
59
57
55
53
51
49
47
45
43
41
39
37
35
33
31
29
27
25
23
21
19
17
15
0
Lähde: OPTL/Rikollisuuden riskitekijät
Viranomaistilastot

pahoinpitelyt lisääntyneet,
mutta laskua aivan viime
vuosina

nuorten tekemät henkirikokset
harvinaisia

vakavassa väkivallassa kasvua
2000-luvun taitteessa,
sittemmin vähentynyt

tyttöjen osuus on lisääntynyt
Itseilmoitetun rikollisuuden kyselyt
(1996-2012)

toisen hakkaaminen ja
tappeluihin harvinaistunut
hieman (vaihtelu 13-16 %
vastanneista vuoden
aikana)

sukupuolten välinen ero on
säilynyt samanlaisena

Polarisaatio
Nuorten tekemän väkivallan
trendejä
Lähde: Optula
”Sosiaalipolitiikka on parasta
kriminaalipolitiikkaa”
rikosten ennalta ehkäisy kuuluu sosiaali- ja
nuorisotyölle, yhteiskuntapoliittinen kysymys
 rangaistukset ovat viimesijainen keino

◦ rikosoikeusjärjestelmä määrää ainoastaan
rangaistuksen

lastensuojelu/sosiaalityö huolehtii nuoren
rikoksentekijän kuntouttamisesta sekä
rikosoikeusjärjestelmän sisällä että sen
ulkopuolella
“Huoltomalli” sai tukea1970- ja 1980lukujen hyvinvointipolitiikasta...
lapsiperheiden tukeminen, universaalit
palvelujärjestelmät
 sosiaalisten ongelmien rakenteellinen
ennaltaehkäisy, hyvinvoinnin lisääminen,
tulonsiirrot ja palvelut lapsiperheille
 interventioissa tärkeää: normaalisuuden
edistäminen, leimaamisen välttäminen

Muutostrendejä1990-luvulta lähtien:
kohti riski- ja kontrolliajattelua

talouslama, liittyminen EU:iin ja
globalisoituvaan talouteen
◦ tehokkuusajattelu, taloudellinen niukkuus
◦ lapsiperheiden tulonsiirtojen leikkaukset


julkisissa keskusteluissa huoli lapsista ja
nuorista, pedofilia, koulukiusaaminen,
pahoinvointi, pelot
uudenlaiset interventiot:
◦ riskiryhmien identifioiminen ja varhainen
puuttuminen ja kontrollointi
◦ sosiaalisten ongelmien turvallistaminen
Nuorten poikkeavuuden hallinnan
(uudenlaisia) strategioita

Rikosvastuun ikärajan asema ja rangaistusten
vaikutukset rikollisuuden tasoon nousseet
keskusteluun
rangaistukset eivät ole kuitenkaan koventuneet,
vaan kontrollia on kiristetty mm. julkisen tilan
hallinnassa ja lastensuojelussa

Vastuuttaminen
◦ moraaliin vaikuttaminen puuttumiskäytännöissä
◦ sopiminen

Toiseuden strategiat ja kontrolli
◦ tiloista poistaminen
◦ kotiintuloajat, nollatoleranssikokeilut
Riski- ja kontrollilähestymistavan
ongelmat?
Huomio kiinnittyy riskiryhmiin ja –yksilöihin,
rakenteelliset/yhteiskuntapoliittiset kysymykset sivuun
 Huolen ja puuttumisen leimaavat vaikutukset

”Yritykset poistaa, rangaista ja ehkäistä poikkeavuutta saattavat
vahvistaa sitä” (Pekkarinen 2010, 21).
Tuottaa kuvaa ainakin osasta nuoria huolen aiheina,
epäsosiaalisena ryhmänä, joka kaipaa tiukempaa kuria ja
moraalista ohjausta
 Voi synnyttää sukupolvien välistä epäluottamusta

◦ Nuorten normirikkomusten logiikka ymmärryksen
ulottumattomiin
◦ Oman näkemyksen sivuttaminen opettaa hiljaisuuteen ja
näkymättömyyteen, voimattomuuteen
◦ Aikuisyhteiskunnan normistot nuorelle merkityksettömiksi ja
kapinoinnin kohteeksi
Osa III

Nuorisokasvatuksellinen näkökulma
väkivaltaan puuttumisessa
Nuorisokasvatus


Nuoruusikään liittyvä kasvatus: koulu, nuorisotalot, harrastukset,
vapaa-aika ja muut nuorelle tärkeät ympäristöt
Tavoitteita
◦ nuoren kasvun itsenäistymisen ja aktiivisen kansalaisuuden tukeminen,
sosiaalinen vahvistaminen, elinolojen parantaminen (nuorisolaki)
◦ Ymmärtää nuorten asemaa yhteiskunnassa: jatkuva muutos,
yksilöllistyminen, lisääntyvät vaatimukset, epävarmuus
◦ Poliittisen tason ratkaisut tärkeitä, toisaalta usko siihen, että nuoret
voivat vaikuttaa asioihinsa



Esim. etsivä katunuorisotyö: luottamuksen kautta ja
vapaaehtoisuuden kautta muutokseen
Väkivallan nuorisokulttuuristen merkitysten äärelle pääseminen
edellyttää vuoropuhelua, erilaisuuden kunnioittamista ja pyrkimystä
ymmärtää omasta arvomaailmasta poikkeavia valintoja
Toisaalta väkivaltailmiö kytkeytyy myös rakenteellisiin ja
yhteiskuntapoliittisiin kysymyksiin ja järjestelyihin (esim.
puuttumiskäytännöt)
Kontrollikulttuurista kuulemiseen kulttuuriin

Interventioissa tarvitaan ymmärrystä arkielämästä
ja olosuhteista, joissa nuoret elävät
◦ normirikkomusten logiikka aikuisten ymmärryksen
piiriin
◦ ei tarkoita tekojen hyväksymistä

Kuulluksi tuleminen vahvistaa
◦ psykososiaalista kehitystä
◦ uskoa omaan arvoonsa yhteisön jäsenenä
◦ kykyä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä

Vastuu kuuntelemisesta aikuisella
Kuulemisen kulttuurista, ks. Lapsuuden ja nuoruuden
etiikka sosiaali- ja terveysalalla. ETENE-julkaisuja 41.