Transcript Kulttuuri, mieli ja kasvatus

KULTTUURI, MIELI JA
KASVATUS
JEROME BRUNER
JEROME BRUNER
• Yhdysvaltojen oppimisen ja kognitiivisen tutkimuksen
ja teorian ”iso-isä”
• tutkinut havainnointia ja ajattelua
mielen ja merkitysten käsitteet
• The Process of Education 1960
• The Culture of Education 1996 (oppiminen ja
kasvatus kulttuurisina prosesseina)
IHMISMIELEN MUUTTUVA KÄSITE
Kognitiivisen vallankumouksen jälkeisistä muutoksista
syntyi kaksi eriävää käsitettä mielelle:
1. Tietokoneisiin liittyvä käsite (computationalism)
- mieli tietokoneen kaltainen sääntöjärjestelmä ts.
kaikkia tietoa prosessoivia järjestelmiä hallinnoidaan
tietyillä säännöillä tai toiminnoilla
2. Kulttuurinen käsite (culturalism)
- mieli rakentuu ja toteutuu kulttuurissa
Miten mieli toimii ja miten sitä voi kehittää
kasvatuksen avulla?
MIELI
Jotta mieli voisi toimia tehokkaasti:
1. instrumentaaliset resurssit
- henkiset työkalut
2. olosuhteet ja edellytykset
- palautteen saaminen ja stressittömyys
TIETOKONEMETAFORA
(KOMPUTATIONALISMI)
Informaation prosessointi
• miten mieli merkitsee, järjestelee, varastoi ja palauttaa
koodattua ja yksiselitteistä tietoa
• tieto otetaan vastaan sellaisenaan ja sääntökoodeihin
sidottuna
SUHDE KASVATUKSEEN:
• välineiden merkitys oppimisessa: miten mieli toimii esim.
miten käsi toimii
• tietokoneiden tehokkaampi käyttö
• mitkä asiat tietokone tekee paremmin ja mitkä ei
• voiko tietokone korvata opettajan? Kirjat – opettaja
käsityksen mielen toiminnasta muuttuu
KOMPUTATIONALISMI JA KASVATUS
• Ongelman ratkaisu
- mitä aivoissa tapahtuu, tietokoneen tavoin, kun ihminen
alkaa ratkaista ongelmaa ?
- järjestys: tiedon hankinta, hypoteesi, hämmennys
laitteiden ohjelmointi ihmismielen tapaan
erilaisten
oppijoiden auttaminen
• Uudelleen koodaus (redescription) Mukautuva
tiedonkäsittely
- monimutkaisuuden vähentäminen, jotta kriteerin
sopivuus saavutettaisiin helpommin esim. englannin
kielen monikot
- yleisistä säännöistä poikkeuksiin
KOMPUTATIONALISMIN HEIKKOUDET
• ei erota tiedonkäsittelyä ihmisten ja koneiden välillä;
kulturalismi keskittyy pelkästään siihen, miten ihmiset
kulttuurisissa yhteisöissä rakentavat ja välittävät
merkityksiä
• komputationalismi ei, keskittyessään pelkästään,
informaation käsittelyyn, huomioi ollenkaan
moniselitteistä ja kontekstisidonnaista merkitysten
rakentamista (meaning making) esim. tekstin
tulkitseminen, ”cloud”
KULTTUURIMETAFORA
(KULTURALISMI)
Symbolismi
• ”todellisuus” koostuu kulttuuristen yhteisöjen jäsenten
jakamasta symboliikasta
• säilyttäminen, muokkaaminen ja välittäminen tuleville
sukupolville
• kulttuuri
mieli
• merkitysten rakentaminen eri kulttuurisissa konteksteissa esim.
aikakäsitys
• kulttuuri tarjoaa työkalut, symboliset ja materiaaliset, joilla me
järjestelemme ja ymmärrämme maailmaa
• oppiminen ja ajatteleminen ovat aina sidoksissa kulttuuriseen
ympäristöön ja riippuvaisia kulttuuristen resurssien
hyödyntämisestä
KULTURALISMI
1. Mikä funktio kasvatuksella on kulttuurissa ja miksi
kasvatus on sijoittunut kulttuuriin niin kuin se on?
2. Miten kasvatuksen sijoittuminen kulttuuriin vaikuttaa
mm. vallan ja hyödyn jakaantumiseen?
Kulttuuri arvojen, oikeuksien, mahdollisuuksien ja
vallan järjestelmänä sekä mikä vaikutus sillä on
jäseniinsä
KAKSI NÄKÖKULMAA YHDESSÄ
• informaation käsittelyn prosessi liittyy merkitysten
rakentamiseen
• eri näkemysten edustajat voivat käytännössä
toteuttaa erilaisia kasvatusmenetelmiä koulussa
• emootiot ja tunteet merkitysten
rakentamisprosessissa
POHDITTAVAA:
• Voiko tekniikka korvata tulevaisuudessa opettajan?
• Miten nämä kaksi lähestymistapaa näkyvät ihmisen
eri ikäkausina?