Transcript JOHDATUS RIKOSTALOUSTIETEESEEN 5 op

JOHDATUS
RIKOSTALOUSTIETEESEEN
5 op
Mia Kilpeläinen
[email protected]
Syksy 2012
Keskeinen sisältö
Opintojaksolla tutustutaan
kriminalisoinnin tarpeeseen,
taloustieteelliseen analyysiin rikollisen
käyttäytymisestä, rikosoikeudellisiin
seuraamuksiin sekä kriminaalipolitiikkaan.
 Prosessitaloustieteelliset kysymykset
jäävät kurssin ulkopuolelle

Osaamistavoite
Opintojakson jälkeen opiskelija osaa
arvioida taloustieteellisestä näkökulmasta
kriminalisointien tarvetta, rikollisuuden
määrään vaikuttavia tekijöitä ja
kriminaalipolitiikan kustannustehokkuutta.
 Opintojaksolla pyritään avaamaan yksi
näkökulma (lähestymistapa)
rikosoikeuteen.

Opintojakson teemat
Taloustieteellinen analyysi rikollisen
käyttäytymisestä
 Kriminalisointien tarve ja ala
 Rikosoikeudelliset seuraamukset
 Kriminaalipolitiikka

Kirjallisuus
Johdattelevat luennot (12 h)
 Hellman – Alper (2000): Economics of
Crime. Theory and Practice sekä
 Määttä – Pihlajamäki (2003): Rikoksen
hinta. Taloustieteellinen näkökulma
rikosoikeushistoriaan.

Opintojakson aikataulu
To 27.9. klo12-15, AU101
 Pe 28.9. klo 10-13, AU101
 Ke 3.10. klo 9-12, AU101 ja
 Pe 5.10. klo 12-15, AU 101

Tenttimahdollisuudet: 19.10., 3.12., 22.2. ja
6.5.
 OPPIMISPÄIVÄKIRJA?

TEEMA 1
Rikostaloustieteelliset
lähestymistavat
1) lainopillisesti suuntautunut
rikostaloustiede
2) kriminologisesti suuntautunut
rikostaloustiede
3) kriminaalipoliittisesti suuntautunut
rikostaloustiede
Lainopillisesti suuntautunut
rikostaloustiede





Taloustieteen hyödyntäminen lain
systematisoinnissa ja tulkinnassa (perinteinen
lainoppi)
Laillisuusperiaate rajoittavana tekijänä
Nullum crimen sine lege (teko rangaistava mikäli
kriminalisointi löytyy laista)
Nulla poena sine lege (rangaistuksen on
löydyttävä laista)
Missä rikostaloustieteen anti?  joustavat normit
ja niiden tulkinta sekä laajat rangaistusasteikot
(esim. pahoinpitely: sakkoa tai enintään 2 v
vankeutta)








 tuomioistuimen osaratkaisut:
Tyyppirangaistusajattelu taustalla (esim. pohdinta
onko yritys (mikäli säädetty rangaistavaksi),
”normaali” vai jopa törkeä tekomuoto)
Ensikertalainen vai ei? (nuori rikoksentekijä?)
Muut koventavat ja lieventävät perusteet
Sakkoa vai vankeutta?
Jos vankeutta  ehdoton vai ehdollinen
Jos ehdotonta max 8 kk tuomio voidaan
muuttaa ykp ja max 6 kk tuomio
valvontarangaistukseksi
Taloustieteellinen ratkaisu lähtee hyöty-haitta –
punninnan avulla etsimään optimaalista
rangaistusta
Kriminologisesti suuntautunut
rikostaloustiede
Tutkimuskohde: miksi tietyt henkilöt päätyvät
rikollisiksi?
 Perinteisessä kriminologiassa vastausta etsitään
esim. psykologisista ja biologisista tekijöistä,
perinteisemmistä sosiologisista teorioista (mm.
opittu toiminta, kontrolliteoria, leimautumisteoria
ja rationaalisen valinnan teoria eli rikoksentekijä
etsii itselleen hyötyä)
 Rikostaloustieteessä: jos henkilön odotettavissa
oleva nettohyöty rikollisesta toiminnasta >
rikoksettomasta toiminnasta  tekijä valitsee
rikollisen toiminnan (lähtökohtana rationaalisen
valinnan teoria!)

Pääkysymystä (yksilöiden rikosuria) voidaan
lähestyä monesta eri näkökulmasta:
1) Rikolliseen toimintaan osallistuminen
(jollakin ajanjaksolla tai yksilön elinaikana)
2) Rikosaktiivisuuden analysointi (yksilön
tekemien rikosten lukumäärä tiettynä
ajanjaksona)
3) Rikosuran kesto ja jäljellä oleva rikosura
4) Uusintarikollisuus
5) Rikosura-tutkimuksessa voidaan tarkastella
rikosten törkeyttä ja siihen vaikuttavia
tekijöitä
6) Rikoksiin erikoistuminen

Kriminaalipoliittisesti
suuntautunut rikostaloustiede
Tavoitteena selvittää millaisin keinoin
rikollisuuden määrään voidaan vaikuttaa
 Huomion kohteena erityisesti yleisestävyys:
miten rikoksia pystytään torjumaan
yhteiskunnassa rangaistusten avulla?
 Tarkastelun alla mm. kysymykset siitä,
miten kiinnijäämisen todennäköisyys,
sanktioankaruus, työttömyysaste ja
tulonjaon epätasaisuus ovat vaikuttaneet
rikosmääriin


Taloustieteilijät ja oikeustieteilijät ovat
asettaneet saman tavoitteen
kriminaalipolitiikalle:
rikollisuudesta yhteiskunnalle aiheutuvien
kustannusten (rikoksen torjuntakustannukset
ja toteutuneista rikoksista aiheutuneiden
kustannusten ml. rangaistusten
täytäntöönpano) minimointi

Kustannusten tarkka arviointi vaikeaa, sillä ne
jakaantuvat usealle eri taholle ja esim. miten
määrittää kustannukset henkirikoksesta, pelosta
tai rikoksesta, jonka haitat ovat havaittavissa
vasta vuosienkin päästä (erit. ympäristörikokset).
Miksi rikostorjunta on
tarpeellista?
Rikollisuuden taloudelliset vaikutukset ovat
mittavat
 Tutkimusten mukaan rikollisuuden aiheuttamat
kustannukset vaihtelevat 3-13 % välillä OECDmaiden bruttokansantuotteesta (vrt. Suomen BKT
v. 2011 vajaa 200 miljardia €)
 Selvää kuitenkin on, että 1) rikolliset eivät luo
uutta vaan jakavat jo olemassa olevaa varallisuutta
ja 2) kuluttajat ja yrittäjät käyttävät resursseja
rikollisuudelta suojautumiseen
 Lisäksi PL:n perusoikeudet (omaisuuden suoja,
koskemattomuus ja yksityiselämän suoja)

Rikollisuuden taloudelliset
vaikutukset
Henkeä ja terveyttä vastaan tehdyt
rikokset
 Omaisuusrikokset
 Uhrittomat rikokset
 Tarkastelu yhteiskunnan kannalta, mutta
toisaalta…
 …myös yksilön näkökulmasta

Henkeä ja terveyttä vastaan
tehdyt rikokset
Yksilön kannalta: sairaanhoito, menetetty
työtulo, psyykkiset kustannukset,
oikeudenkäynti, yksityiset
rikoksentorjuntakustannukset
 Yhteiskunnan kannalta: menetetty
työpanos, seuraamusjärjestelmän ja
oikeuslaitoksen kustannukset

Omaisuutta vastaan tehdyt
rikokset
Yksilölle: menetetty omaisuus, yksityiset
torjuntakustannukset (esim. auton
hälytysjärjestelmä)
 Yhteiskunnalle: menetetty työpanos
(vaihtoehtoiskustannus), edelleen
oikeuslaitos ja seuraamusjärjestelmä
 Huom! Yhteiskunnan kannalta anastettu
omaisuus ei ole kustannus

Uhrittomat rikokset
Mitä nämä voisivat olla?
 Esimerkkinä huumeiden käyttö (vrt. RL
50:2 a, huumausaineen käyttörikos)
 Negatiiviset ulkoisvaikutukset (yksittäisen
ihmisen päätös tuottaa palvelua tai
kuluttaa hyödykettä x tuottaa haittaa
kanssaihmisille)
 Nettotappiot yhteiskunnalle (huumeiden
käyttäjän ennenaikainen kuolema 
menetetty työpanos)

Sairaanhoitokustannukset
 Oikeuslaitoksen ja seuraamusjärjestelmän
ylläpitäminen
 Entäpä yksilön kannalta uhrittomissa
rikoksissa?

Miten rikollista käyttäytymistä
on selitetty?
Kriminologian keskeinen kysymys
 Biologinen ja psykologinen lähestymistapa
 Syitä etsitty mm. genetiikasta, ravinnosta,
persoonallisuudesta ja
persoonallisuushäiriöistä
 Sosiaalista rakennetta (sosiologiset)
koskevat teoriat (social structure theories
of crime)
 Rikokset johtuvat sosiaalisista vaikutteista

Elämäntapa/rutiiniaktiviteetti teoria
(lifestyle/routine activity theory)






”A
successful criminal violation involves three essential parts:
an offender who is willing to commit crime, a suitable target
(person or property) to be victimised by the offender, and the
absence of third parties (guardians) capable of preventing the
violation”
“… the lack of any one of these elements is sufficient to
prevent the successful completion of a crime”
Elämäntyyli: ulkona iltaisin liikkuminen (ravintolat/baarit)
Rutiiniaktiviteetti: esim. tiettyjen tv-ohjelmien aikaan ollaan
enemmän kotona  poissa paikoissa joissa on mahdollista
tehdä rikoksia / joutua rikoksen uhriksi (kauniit ja rohkeat –
effekti)
Esim. työttömyys lisää talojen vartiointia – vähentää koteihin
kohdistuvia rikoksia
naisten työssäkäynti vähentää kontrollia  lisää rikollisuutta
työttömyys voi lisätä tarvetta varastaa
 työttömällä on enemmän aikaa olla ulkona jne.
 Töissä olevat kulkevat enemmän julkisilla kulkuneuvoilla
 tulevat ryöstetyksi useammin
 Tuloerojen kasvu lisää kohteiden määrää
 Teoria selittää rikollisuutta elämäntavan tarjoamilla
(joko lisää kohteiden määrää tai vähentää vartiointia)
rikosten vaihtoehdoilla.
 Teoria ei puutu yksilön persoonaan
 Taloustieteessä markkinoiden toimintaa selitetään
kysynnän ja tarjonnan avulla. Myös potentiaalisten uhrien
käyttäytyminen vaikuttaa rikollisuuden määrään
(rikosvaihtoehtojen tarjonta)

Sosiaalisen oppimisen teoria (differential
association / social learning theory)
Rikollisuus on opittua käyttäytymistä: perheen /
kaveriporukan käyttäytymisen omaksuminen
 Rikolliseksi valikoituminen on merkittävässä määrin
riippuvainen lapsen tai nuoren kasvuympäristöstä
 Lähipiirin piittaamattomuus yhteiskunnan normeista
lisää lapsen tai nuoren riskiä ajautua rikoskierteeseen
 Tietyistä teoista tulee yksilölle joko hyväksyttäviä tai
ei


Nähtävissä myös Suomen RL piirissä eli nuoriin
panostetaan ja heidän rikoskierre pyritään
katkaisemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
Sosiaalisen kontrollin teoria (social
control theory)
Sen sijaan, että kysytään, miksi jotkut tekevät rikoksia,
voidaan myös kysyä, miksi jotkut ei tee rikoksia
 Teorian mukaan:
 mitä enemmän ihmiset ovat kiinnittyneitä toisiinsa
merkittävästi,
 mitä enemmän ihmiset ovat sitoutuneita
tavanomaisiin arvoihin systeemissään,

mitä enemmän ihmiset uskovat systeemin arvoihin ja
normeihin,
 sitä enemmän he noudattavat yhteisiä pelisääntöjä ja
tekevät vähemmän rikoksia.
 ”Lain rikkominen houkuttelee jokaista nuorta, mutta
toisilla nuorilla on menetettävänään enemmän kuin toisilla
siinä tilanteessa, että rikos paljastuu. Toisilla nuorilla on
mahdollisen rangaistuksen ohella panoksena lupaava
tulevaisuus, mikä seikka on omiaan pitämään heitä lain
oikealla puolella. Toisilla nuorilla taas on pelissä vain
rangaistuksen tuottama kärsimys, koska heidän
tulevaisuutensa näyttää muutoinkin lohduttomalta.
Tolvanen (2005, 43) Tobyn keskeisestä väitteestä.
 Samalla alueella asuvat ”toivottomat” voivat saada
toisistaan vertaistukea

Itsekontrolli teoria (self-control theory)
Teoria selittää rikollista (tai huonoa?) käyttäytymistä yksilöiden
eroilla itsekontrollissa
 Tyypilliset rikokset tyydyttävät nopeasti ja yksinkertaisesti
yksilön tarpeita, ilman pidemmän aikavälin hyötyjä
 Nämä teot ovat jännittäviä ja riskialttiita, mutta niiden
tekeminen ei vaadi suunnittelua tai taitoa
 Itsekontrollin tason oletetaan määräytyvän, jo nuorena ja
säilyvän koko loppuelämän
 Heikon itsekontrollin suurin aiheuttaja on teorian mukaan
lasten kasvatus, josta puuttuu valvonta ja välitön
poikkeavuuteen puuttuminen. Myös koululla on tärkeä
merkitys niille, jotka ovat jääneet ennen koulun alkua
asianmukaisesti sosiaalistumatta

Rationaalisen valinnan malli (rational choice theory)






Teorian lähtökohta: yksilön valinta vaihtoehtojen välillä
Valinnat rationaalisia eli järkiperäisiä kulloinkin käytettävissä
olevan tiedon puitteissa (rajoittunut rationaalisuus)
Gary S. Becker (1968): “Crime and punishment: an economic
approach”
”Person commits an offence if the expected utility to him
exceeds the utility he could get by using his time and other
resources at other activities”
Myös rikoslaki olettaa, että rikollinen on rationaalinen: tekijän
pitää olla syyntakeinen.
RL 3:4§ Tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene
mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan
mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään
tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka
hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä
ratkaisevasti heikentynyt (syyntakeettomuus)

Malliin yleisenä rikollisuuden selityksenä on kohdistettu
kritiikkiä:
a) rikoksesta koituvat hyödyt rahallisesti mitattavissa: liian
kapea näkökulma
b) Inhimillisen käyttäytymisen tarkastelu taloustieteellisin
termein: ei huomioi ihmisen toiminnan moninaisuutta
c) Taloustieteelliset mallit eivät huomioi rangaistavuuden
hankaluutta: rikosten paljastuminen ja kiinnijääminen vaikeaa
d) Rikoksia tehdään työssä ollessa (työntekijöiden tekemät
rikokset aiheuttavat suuremman hävikin kuin ulkopuolisten
tekemät varkaudet)
 Malli
liian kaavamainen ja monia rikoksia on hankala sovittaa
yhteen omaa hyötyään maksimoivan ja harkitsevan
rikoksentekijän kanssa
 Rikoksentekijät harkitsevat huonosti jos lainkaan
rikostilanteita ja –kohteita





Beckerin tarkoituksena ei ollut mallintaa yksilön
valintaa, vaan kuvata tehokasta
kriminaalipolitiikka: kriminaalipolitiikan
tehtävänä minimoida rikoksesta aiheutuneet
kustannukset
Rikosoikeusjärjestelmän muuttujat tärkeitä
selittämään rikoksia: kiinnijäämistodennäköisyys,
rangaistuksen ankaruus
Becker johti rikollisuuden tarjonnan mallin
Viranomaiset voi vaikuttaa rikollisuuden
tarjontaan vaikuttamalla
kiinnijäämistodennäköisyyteen, rangaistustasoon,
ja vaihtoehtoiskustannuksiin
Taloustieteilijät saaneet empiiristä tukea sille,
että kiinnijäämistn ja rangaistuksen ankaruus
vaikuttavat rikollisuuteen
Rikollisen käyttäytymisen
taloustieteellinen malli
Oletus rikollisen rationaalisuudesta eli
Rikoksella saavutettavien hyötyjen ja siitä
aiheutuvien kustannusten (haittojen)
puntarointi
 Hyödyt: rikoksella saavutetut tuotot ja
psyykkiset hyödyt (esim. mielihyvä,
jännitys)
 Kustannukset: rikoksen tekoon tarvittavat
välineet, aika (vaihtoehtoiskustannus),
psyykkiset haitat

Kustannukset tietyllä todennäköisyydellä p
(kustannusten odotusarvo)
 p vaihtelee 0 ja 1 välillä, jossa 0 = ei
tapahdu koskaan ja 1 = varma tapahtuma

EU = pU(Y-f) + (1-p)U(Y), jossa
 EU = odotettu hyöty
 P = kiinnijäämistodennäköisyys
 f = rangaistuksen taloudellinen arvo
 Y = rikoksella saavutettava tuotto

Jos EU>0, rikos tehdään
 Jos EU<0, rikosta ei tehdä
 Esimerkkinä KKO 19:2010

Rikoksen tarjonta
Yleisesti hyödykkeille hinnan ja määrän suhde
 Ts. mitä korkeampi hyödykkeestä saatava hinta,
sitä enemmän tarjotaan
 Onko tarjontakäyrä sama myös rikoksille kuin
mille muulle tahansa hyödykkeelle?

Tarjontakäyrän siirtyminen
Tarjonnan supistuminen
Esim. rangaistusten ankaroituminen alentaa
rikoksella saavutettavaa hyötyä,
kiinnijäämistodennäköisyyden kasvaminen
 Tarjonnan kasvaminen
 Esim. rikoksen tekemisen helpottuminen
teknologisen kehityksen myötä (cyber
crimes)
 Yhteiskunnan interventiot, rangaistusten
odotusarvon muuttuminen ja teknologian
muutokset


Rikostorjunta ja resurssien
allokaatio
Valinta niukkuuden vallitessa
 Yhteiskunnan arvot ja arvostukset
 Periaatteessa mahdollista kitkeä vaikka
kaikki rikokset
 Nollatoleranssin järkevyys ja
kustannustehokkuus?
 Esim. Suomessa vuosittain n. 430 000
rikosta, pl. liikennerikkomukset (n. 503
000 kpl)

Rikollisuutta siedettävä jossain määrin
 Mikä on taloustieteellisesti perusteltu
rikollisuuden määrä?
 MC=MB
 Yhteiskunnassa ei kuitenkaan ainoastaan
vain yhtä rikostyyppiä
 Löydettävä tasapaino (crime mix), joka
minimoin yhteiskunnalle koituvat haitat

TEEMA 2
Kriminalisointien tarve
Miksi rikoksista rangaistaan?
 Ultimum remedium, viimesijainen keino
 Koska rikoslaissa niin sanotaan
(legaliteettiperiaate, nulla poena sine lege)
 Legaliteettiperiaate nojautuu
rangaistusteorioihin = teorioita rikosoikeuden
käytön perusteista

Kriminalisointien tarve


Rikoksen rangaistavuutta (eli
kriminalisointeja) on selitetty useilla
teorioilla
Jaetaan kahteen pääryhmään:
1) sovitusteoriat (absoluuttiset teoriat)
2) preventioteoriat (relatiiviset teoriat)
Sovitusteoriat etsivät rangaistuksen oikeutusta
täytetystä teosta.
Preventioteoriat korostavat pyrkimystä
ehkäistä epätoivottavaa käyttäytymistä.
Sovitusteoriat
Huomio kiinnitetään ajassa taaksepäin
 Rangaistaan koska tekijä on teollaan
osoittanut ansaitsevansa rangaistuksen

Peloteteoriat
Huomio kiinnitetään ajassa eteenpäin ja
rangaistuksen hyötyvaikutuksiin
 Rangaistuksen tulee hyödyttää yhteiskuntaa
joko
 vähentämällä lainrikkomista yleisesti
(yleispreventio) tai
 vähentää rangaistukseen tuomitun omia
taipumuksia rikkoa lakia (erityispreventio)
 Taloustieteellinen lähestymistapa edustaa
peloteteoreettista näkökulmaa

Taloustieteessä kiinnitetään huomiota
kannustimiin (sekä positiivisiin että
negatiivisiin), joiden avulla vaikutetaan
käyttäytymiseen
 Rangaistus on kannustin
 Rikoksella aiheutettu vahinko uponnut
kustannus

Rangaistusteoriat voidaan jakaa
hienosyisemminkin
 1) retribuutioteoria
 2) rehabilitaatioteoria
 3) eristämisteoria
 4) peloteteoria

1 Retribuutioteoria
Rangaistus oikeassa suhteessa rikoksen
törkeyteen (suhteellisuusperiaate)
 Miten perusteltavissa taloustieteellisessä
lähestymistavassa?
 Marginaalipreventio

2 Rehabilitaatioteoria
Yhteiskuntaan integroituminen
 Vrt. vankeuslain tavoitteet (VankL 2 §)
 Teorian mukaan erityisesti vankilassa
rikoksen tekijää voidaan kouluttaa sekä
muutoinkin huolehtia sopeuttamisesta
yhteiskuntaan
 Tutkimustulokset kahtalaiset


Selvä kaista/Naarajärven vankila
3 Eristämisteoria
Tarkoittaa rikoksen tekijän eristämistä
esim. vankilaan, jolla ehkäistään uusiin
rikoksiin syyllistyminen
 Erityisestävä lähestymistapa
 Rikollisen toiminnan jatkaminen
vankeudessa
 Väheneekö rikollisuus todellisuudessa
esimerkiksi yhden tekijän vankeuteen
tuomitsemisella?
 Tarjonnan joustavuus ja ajallinen muutos

4 Peloteteoria
Taloustieteilijöiden kannattama
 Kiinnijäämistodennäköisyyden ja
rangaistuksen ankaruuden merkitys
rikollisuuden määrään vaikuttavana
tekijänä

Kriminalisointien taloustieteellinen
legitimointi





Miksi taloustieteellisessä mielessä
vahingonkorvaus ei riitä, vaan tarvitaan
rikosoikeudellisia seuraamuksia?
Jako yksityisiin ja julkisiin vahinkoihin
(Cooter & Ulen)
Uhrittomien rikosten rangaistavuus, esim.
huumekauppa
Pelotevaikutuksen aikaansaaminen
Vahingonkorvauksella sisäistetään ainoastaan
ulkoishaitat

Cooterin ja Ulenin esittämä näkemys
ongelmallinen: molemmissa preventiivinen
pyrkimys, molemmissa kyseessä
ulkoishaittojen sisäistäminen ja
kummassakaan ei ole tavoitteena
epätoivottavan käyttäytymisen
lopettaminen vaan rajoittaminen




Rikosoikeudenhoidossa kyseessä on
julkishyödyke, jossa piilee
vapaamatkustajaongelman –kaltainen tilanne
Alenevat yksikkökustannukset legitimoi
julkisvallan organisoimaa
rikosoikeusjärjestelmää
Täyden korvauksen mahdottomuus vrt.
esimerkkimme KKO 19:2010
Kokonaishyvinvointi esim. varkausrikoksissa
TEEMA 3
Rikosoikeudelliset seuraamukset











Ns. porrasmalli
Elinkautinen vankeus
Ehdoton vankeus
Valvontarangaistus
YKP
Nuorisorangaistus
Ehdollinen vankeus
Sakko
Rikesakko
Huomautus
(Tuomitsematta jättäminen)
Rangaistuksen määrääminen
oikeustieteellisesti






Oikeushyvien suojaaminen
Rangaistuksen määrääminen yläkäsite, joka
sisältää viisi osaratkaisua
1) asteikon vahvistaminen (lieventäminen RL
6:8 ja yhtenäisrangaistus RL 7 luku)
2) lajivalinta
3) mittaaminen
4) vähennykset (esim. vapaudenmenetysajan
vähentäminen RL 6:13)
5) muut rangaistuksia koskevat lausumat
(aiemmilta tuomioilta)
 RL 6:4 mukaan rangaistus on mitattava niin,
että se on oikeudenmukaisessa suhteessa
rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen,
teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään
tekijän muuhun syyllisyyteen
(suhteellisuusperiaate)
 Rikoksen ja rangaistuksen välinen suhde
(absoluuttinen näkökulma)

Toisaalta eri rikosten asema suhteessa
toisiin rikoksiin (relatiivinen näkökulma)
 Yhdenvertaisuusperiaate toinen
oikeudenmukaisuuden alaperiaate
suhteellisuusperiaatteen rinnalla
 PL 6 § ja RL 6:3

Rangaistuksen määrääminen
taloustieteellisesti
Rangaistuksen odotusarvon merkitys
 Odotetun rangaistuksen (p*f) pitää olla
suurempi kuin rikoksella saavutettava hyöty,
jotta henkilö ei tee rikosta
 Muutama huomio
kiinnijäämistodennäköisyydestä (p)
 Empiiristen tutkimusten mukaan
kiinnijäämistodennäköisyyden kasvattaminen
vaikuttaa rikosmääriin voimakkaammin kuin
rangaistusten ankaroituminen

Kiinnijäämistodennäköisyydestä
Edellä mainittu tukee ajatusta Gary S.
Beckerin esittämää ajatusta siitä, että
rikollinen on riskinottaja
 Pitäisikö siis kasvattaa
kiinnijäämistodennäköisyyttä?
 Kustannustehokkuus: millä keinoilla tai niiden
yhdistelmillä voidaan huokeimmin tavoittaa
rikollisuuden vähentämistavoitteet?
 Taloustieteellinen kirjallisuus:
kiinnijäämistodennäköisyyttä kasvatetaan
poliisin resurssien lisäämisellä

Onko muita keinoja p:n kasvattamiseksi?
 Viranomaisten välinen yhteistyö
 Teknologian kehitys

Optimaalinen rangaistus




Taloustieteellisessä keskustelussa hyvin
suppea rangaistusasteikko: sakko tai vankeus
Optimaalinen sakko: viranomaisen ei tarvitse
olla tietoinen tekijän kokemasta tai saamasta
hyödystä
Tieto haitan suuruudesta riittää, jolloin
odotettu sakko on haitan suuruinen h = pf
Taloustieteellisessä mielessä tällöin rikokset,
joista saatava hyöty (g) on haittaa (h)
suurempi, tehdään (tehokas rikos)
Tästä saadaan optimaalisen sakon suuruus:
f* = h/p
 Esimerkki: haitta 1 000 € ja kiinnijäämistn
0,2  optimaalinen sakko olisi tällöin 5
000 €
 Liittymäkohdat RL:ssa esitettyihin
sakotusperusteisiin
 Onko taloustieteellinen näkemys
realistinen sakon määritystapa kaikissa
sakoilla rangaistavissa rikoksissa?





Varallisuusrajoitus ja sen vaikutus sakkoon: ei
ole varaa maksaa suuriksi kohoavia sakkoja
(taloustieteessä oletus, että sakkorangaistus
on kustannukseton rangaistusmuoto)
Ylipelotteen ilmeneminen
Varallisuusrajoitteen vuoksi tarve
vankeusrangaistukselle
Vankeus ei ole kustannukseton: kustannukset
kohdistuvat sekä rikolliselle itselleen että
yhteiskunnalle
Tästä syystä yhteiskunnan kannalta
optimaalista olisikin tuomita sakko
rikollisen varallisuuden suuruisena, ja vasta
sen jälkeen tuomita vankeusrangaistus
aikaansaamaan riittävää pelotevaikutusta
(yleis- ja erityispreventio) yhteiskunnassa
 Tällöin optimaalinen sakko olisi:
f* = h/p, jos h/p ≤ w ja
w, jos h/p > w

Taloustiede ja RL
Optimaalisen sakon kohdalla yhtymäkohta
RL:iin (haittasidonnaisuus, päiväsakkojen
lkm)
 Myös muita liittymäkohtia: vahingollisuus
ja vaarallisuus, suunnitelmallisuus
 RL:n piirissä ei ole mahdollista tuomita
sakkoa ja vankeutta samasta teosta
(substituutit)

Miksi sakko pienempi kuin rikollisen
varallisuus?
1) Sakkojen perintä (ulosotto,
muuntorangaistus)
 2) Virhekustannukset
 3) Rangaistuksen ja teon vahingollisuuden
oikeasuhtaisuus
 4) Eri varallisuusasemassa olevien
rikollisten samanlainen kohtelu
 5) Riskinkaihtajuus
 6) Rajapeloteperiaate

Rajapeloteperiaate
Tavoitteena luoda kannustin korvata
törkeämpi teko lievemmällä rikoksella
 Tästä syystä vakavammasta teosta pitää
seurata ankarampi rangaistus
 Esim. tilanne jossa murhasta ja ryöstöstä
sama rangaistus
 Rajapeloteperiaate on huomioitu
rikosoikeusjärjestyksessämme monin eri
tavoin
 1) Lievistä rikkomuksista tuomitaan sakkoa ja
vankeus on jätetty vakavampien varalle

2) Rikosten porrastaminen niiden
törkeysasteen mukaan, ja jokaisella
rikosnimikkeellä oma (laaja) rangaistusasteikko
 3) Rikoksen lieventämis- ja
koventamisperiaatteet tukevat
rajapeloteperiaatteen toteutumista
 4) Yritys lievemmin rangaistava (niiden tekojen
kohdalla, joissa yritys ylipäänsä on rangaistava)





Onko rajapeloteperiaatteen soveltaminen
ongelmatonta?
Joissakin tapauksissa rangaistukset pysyvät
samoina (muuttumattoman rangaistuksen
ongelma)  esim. rikesakko
Rangaistusten yhteismitallisuus (rangaistusten
hyppäyksenomainen kiristyminen teon
törkeytyessä)
Seuraamusten kasautuminen (rikosoikeudellisten
seuraamusten lisäksi esim. hallinnollisia
seuraamuksia, kuten liiketoimintakielto tai muita
seuraamuksia (esim. mainekustannukset ja muut
epäviralliset seuraamukset)
TEEMA 4
Kriminaalipolitiikka, mitä se on?
Yhteiskunnallista päätöksentekoa ja toimintaa,
jonka tavoitteena on:
a) Rikosten ehkäiseminen,
b) Ennustettavan ja oikeudenmukaisen
rikosoikeusjärjestelmän ylläpito,
c) Luotettavan rikosseuraamusjärjestelmän
toiminnan varmistaminen sekä
d) Rikosvahinkojen ja rikollisuuskontrollin
aiheuttamien kustannusten minimoiminen ja
oikeudenmukainen jakaminen.
(Kriminaalipoliittinen toimintaohjelma 20072011)

Perustuu pohjoismaiseen hyvinvointimalliin
 Peruslinjat muotoutuivat 1970 –luvulla, eikä
tavoitteet ole juurikaan muuttuneet tähän
päivään tultaessa
 (Rikos)oikeuspolitiikan suppeampi lohko, jossa
keskiössä rikosoikeusjärjestelmän keskeiset
toimintalohkot


Taloustieteilijöiden asettama tavoite
kriminaalipolitiikalle: rikollisuudesta
aiheutuvien kustannusten minimointi
Rikollisuudesta aiheutuu kahdenlaisia
kustannuksia yhteiskunnalle:
1) Nettokustannukset (rikollisen saaman hyödyn ja
aiheutetun haitan välinen erotus)
2) Rikosten ehkäisemisestä aiheutuneet
kustannukset (esim. poliisit, syyttäjät, tuomarit,
vartijat)


Rikollisuuden kustannukset ja vaikutukset
moninaisia, ja niitä voidaan luokitella monin eri
tavoin
Näkyvät vs. näkymättömät kustannukset
 Yksilölle koituvat kustannukset vs.
yhteiskunnalle tulevat kustannukset
 Rikollisuus ei ole pelkkiä kustannuksia vaan on
tahoja, jotka hyötyvät siitä

Vaikutus omaisuuden arvoon ja
käyttöön
Asuntojen arvo esim. alueella, jossa paljon
rikoksia tai alueen luonne muuttuu ajan
myötä (uusi alue  muutoksia esim.
toimeentulossa  arvon aleneminen 
”slummiutuminen”)
 Suorat vs. välilliset vaikutukset
 Suora vaikutus uhriin
 Välillinen vaikutus esim. tehtaan
palaminen/tuhopoltto

Psyykkiset kustannukset
Menetetty ihmishenki
 Pelko
 Vaikeasti mitattavia
 Suora kustannus: uhrille
 Epäsuora kustannus: potentiaaliset uhrit

Hintavaikutus
Rikollisuuden vaikutus tuotteiden
kysyntään ja tarjontaan
 Vaikutukset tuotteiden hintoihin, vrt.
tilanne jossa rikollisuutta ei ole
 Kysynnän joustavuus ja sen vaikutus

Työllisyysvaikutus
Hintavaikutuksella vaikutus tuotteen
tuotantoon tuotteen kysynnän ja
tarjonnan kautta
 Esim. lähiö, joka muuttuu useiden
raiskauksien myötä alueeksi, jolla ei iltaisin
haluta liikkua

Verovaikutus
Hinta- ja työllisyysvaikutuksella
seuraamuksensa verotukseen
 Tuloverotuksessa (yrittäjien tulojen
väheneminen  verokertymän
pieneneminen  verojen kiristyminen)
 Kuka maksaa esim. poliisien palkat?

Tehokas kriminaalipolitiikka






Rikollisuuden torjunnan kustannusvaikutukset
Tehokas pelotevaikutus MC=MR
Rikollisuuden vähentämistavoitteet asetettava
optimaalisen pelotevaikutuksen mukaan
Rajakustannusten määrittelyn ongelmallisuus
Toisaalta rikosten vähentämisestä aiheutuvien
tuottojen määrittäminen hankalaa
Esim. varallisuusrikokset vs. henkeen ja terveyteen
kohdistuvat rikokset
Onko taloustieteellinen lähestymistapa järkevä?
 Enintään väljä viitekehikko ja suuntaa-antava
lähestymistapa
 Realistisempi vaihtoehto määrittää tietyt
kriminaalipoliittiset tavoitteet
 Tavoitteena siis kustannustehokas rikosten
torjunta
 Tarkoittaa sitä, että rikosten torjunta pyritään
toteuttamaan huokeimmin mahdollisin keinoin
 Keinoja voivat olla esim. poliisien resurssien
lisääminen, viranomaisyhteistyö, sosiaalipoliittiset
ratkaisut jne.

Taloustieteilijät (esim. Cooter ja Ulen) ovat
esittäneetkin, että rikosoikeuden on
minimoitava rikoksen aiheuttamat
yhteiskunnalliset kustannukset
 Tavoite hyvin yhteneväinen suomalaisen
kriminaalipoliittisen ohjelman kanssa

Ekskursio: hoitoa vai rangaistusta?
Kriminaalipoliittiseen päätöksentekoon
kuuluu myös rangaistuksen sisällön
ratkaiseminen
 Vankeinhoidossa aika ajoin esiin nouseva
kysymys on: What works?
 Vangeille tarjotaan erilaisia
toimintaohjelmia, joiden avulla pyritään
parantamaan heidän valmiuksia
rikoksettomaan elämään
 Vrt. Vankeuslain tavoitteet

Selvä kaista-toimintaohjelma
Naarajärven vankilassa vuosina 2009-2011
ollut kokeilu
 Kohderyhmä: rattijuopumuksesta
ehdottomaan vankeuteen tuomitut
(käytännössä moninkertaiset uusijat)
 Toimintaohjelman tavoitteena puuttua
päihteiden käyttöön, jonka lopettamisen
seurauksena ei syyllistytä enää
rattijuopumuksiin
 Onko taloustieteellisesti järkevää
kriminaalipolitiikkaa?


Toimintaohjelman kustannukset vs. saavutetut
hyödyt  seurantatutkimuksen tarve
Ekskursio 2: Ehdonalaisen vapauden
valvonta
Rangaistusaikainen interventio, jolla pyritään
vastaamaan kriminaalipolitiikan tavoitteisiin
(integroituminen, uusintarikollisuuden
vähentäminen, kustannustehokkuus)
 Tavoitteena selvittää eav -valvonnan vaikutuksia ja
ottaa kantaa saavutetaanko valvonnalla hyötyjä
verrattuna sen vaatimiin resursseihin
 Uusi lakihanke vireillä koskien
yhdyskuntaseuraamuksia
 Eav-valvontaan asettamisperusteiden lisäys 
kustannustehokkuus ja yks-toimistojen
resurssikysymykset vs. valvonnalla saavutettavat
hyödyt?
