Transcript Kriminalistiikan kurssi 7.10.2011 Mika Broms rikoskomisario Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

Kriminalistiikan kurssi 7.10.2011
Mika Broms
rikoskomisario
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Rahanpesu
• Rahanpesua on rikoksella hankittujen varojen alkuperän
häivyttämistä siten, että ne vaikuttavat laillisesti hankituilta.
• Rahanpesulla pyritään mahdollistamaan varojen riskitön käyttö.
• Rikollisille rahanpesu on keino palauttaa rikoksella hankitut varat
takaisin lailliseen tai laittomaan toimintaan.
• Rahanpesu kriminalisoitiin vuonna 1994.
• Omaksi rikosnimikkeekseen 1.4.2003.
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Kuinka laajaa rahanpesu on?
• Maailmanlaajuiset arviot vaihtelevat vuositasolla 500-1000
miljardin US dollarin välillä
• Suomessa taustalla talous- sekä huumausainerikokset
• Talousrikosvahingot noin 150 miljoonaa euroa
• Huumausaineiden arvo katukaupassa noin 100 miljoonaa euroa
• Ulkomailta tuleva rikoshyöty?
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Rahanpesun selvittelykeskus
• Vastaanottaa epäilyttäviä liiketoimia koskevat
ilmoitukset, tallettaa ja selvittää ne sekä
huolehtii niiden tutkinnasta
• Edistää yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja
koulutusta viranomaisten sekä
ilmoitusvelvollisten kanssa
• Edistää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa vieraan
valtion FIU- yksiköiden, viranomaisten ja KV
-järjestöjen kanssa
• Mahdollisimman ajantasaisen palautteenanto
rahanpesusta ilmiönä (tilannekuva)
• Terrorismin rahoituksen torjunta (tilannekuva)
• Rahanpesurekisterin rekisterinpitäjä
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Keskusrikospoliisin organisaatio
Päällikkö
Apulaispäällikkö
Johtoryhmä
Esikunta
Tiedusteluosasto
Tutkintaosasto
Kriminalistiikka_7.10.2011/mbKeskusrikospoliisi
Kansainvälinen
osasto
Rikostekninen
laboratorio
Hallintoosasto
Keskusrikospoliisin organisaatio 2010
Päällikkö
Johtoryhmä
Apulaispäällikkö
Esikunta
TiedusteluTiedusteluosasto
osasto
PTRrikostiedustelu ja
-analyysi
Rahanpesun
torjunta
Tutkintaosasto
Järjestäytynyt
rikollisuus
Talousrikollisuus
Henki- ja muu
vakava rikollisuus
Tiedonhankinta
Kansainvälinen
Kansainvälinen
osasto
osasto
Rikostekninen
laboratorio
Oikeusapu
Asiakaspalvelu
Talouspalvelut
Viestiliikennekeskus
Biologia
Henkilöstöpalvelut
Kemia
Virastopalvelut
Sormenjäljet
Tietohallintopalvelut
Asiakirja- ja
digitaalitekniikka
Tekniikka
Kriminalistiikka_7.10.2011/mbKeskusrikospoliisi
Hallinto-osasto
Tietopalvelut
Rahanpesulain mukainen poliisitutkinta
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Rahanpesun estäminen ja selvittäminen = ensivaiheen poliisitutkinta
Rikoshyödyn takaisinsaanti, ml kv- rikoshyöty
Terrorismin rahoituksen estäminen ja selvittäminen
Ilmoitusten tutkintaan annettu erityiset toimivaltuudet
rahanpesulaissa
Laaja oikeus tietojen saamiseen kaikilta ilmoitusvelvollisilta ja muilta
viranomaisilta
– yleispankkitiedustelut
– verottaja, ulosotto, tulli, jne.
Tietojen saaminen ulkomaisilta rahanpesuyksiköiltä
Mahdollisuus liiketoimen kohteena olevien varojen jäädytykseen
viiden arkipäivän ajaksi
Poliisilain mukaiset kuulustelut
Salaiset pakkokeinot poliisilain perusteella
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Rahanpesun vaiheet
1. Sijoitusvaihe
- laiton raha yritetään saada laillisen rahoitusjärjestelmän
piiriin
- suuri kiinnijäämisriski, mutta jos varat onnistutaan saamaan
rahoitusjärjestelmään, on niitä tämän jälkeen vaikea jäljittää
2. Harhautusvaihe
- erilaisilla toimenpiteillä omaisuus erotetaan laittomasta lähteestään
- tavoitteena on, ettei varoja ja niiden laitonta alkuperää enää pystytä
yhdistämään toisiinsa
3. Palautusvaihe
- rikollisella toiminnalla saadut varat sekoitetaan laillisiin varoihin
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Rahanpesun riskit
Yritykselle:
• maineriski
• taloudellinen riski
• vääristää kilpailua
Yhteiskunnalle:
• mahdollistaa rikollista toimintaa
• lisää järjestäytynyttä rikollisuutta
• lisää korruptiota
• uhka valtioiden taloudelle ja poliittiselle järjestykselle
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Rahanpesu/terrorismin rahoitus
• Rahanpesussa on kyseessä rikoksella saadut varat
– huolellisuusvelvollisuus kohdistuu varojen alkuperään
• Terrorismin rahoitus voi tapahtua myös laillisesti hankituilla
varoilla
– huolellisuusvelvollisuus kohdistuu varojen kohteeseen
• Käytännössä ilmoitusvelvollinen ilmoittaa liiketoimista, jotka ovat
ilmoitusvelvollisen toimialaltaan saaman kokemuksen mukaan
epätavallisia
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Ilmoitusvelvolliset
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Luotto-, rahoitus- ja sijoitussektori kokonaisuudessaan
Vakuutusyhtiöt ja vakuutusvälittäjät
Panttilainauslaitokset
Vedonlyönti-, totopeli- ja pelikasinotoimintaa harjoittavat yhteisöt
Kiinteistönvälittäjät
Liike- tai ammattitoimintana kirjanpitoa tai tilintarkastusta tarjoavat
Liike- tai ammattitoimintana huutokauppoja toimittavat
Liike- tai ammattitoimintana oikeudellisissa asioissa avustavat
Liike- tai ammattitoimintana veroneuvontaa tarjoavat
Liike- tai ammattitoimintana tapahtuva tavaroiden myynti tai välitys, jos
maksu otetaan vastaan käteisenä ja se on vähintään 15.000 euroa
• Omaisuudenhoito- ja yrityspalveluiden tuottajat
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Rahanpesulain mukaiset velvoitteet
• Tuntemisvelvollisuus
– asiakas on tunnistettava ja todennettava sekä asiakassuhteen
riskiperusteinen arviointi
• Asiakassuhteen jatkuva seuranta
– perusteet palvelujen käytölle selvitettävä, jos liiketoimi on
epätavallinen
• Ilmoitusvelvollisuus
– epäilyttävistä liiketoimista ilmoitettava rahanpesun
selvittelykeskukselle
• Henkilökunnan jatkuva koulutus ja omaan toimintaansa soveltuvat
toimintaohjeet rahanpesulain noudattamiseksi
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Ilmoitusvelvollisuus
• Ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta ei ole
rikosilmoitus!
•
•
•
•
•
Ilmoituksen tekemistä ei saa paljastaa asiakkaalle.
Ilmoitus ei merkitse asiakassuhteen päättymistä.
Jos rikollinen alkuperä löytyy, asia siirretään esitutkintaan.
Jos alkuperä ei selviä, tietoja ei voida käyttää muuhun tutkintaan.
Ilmoituksen sisältämien tietojen käyttö mahdollista vain
rahanpesun estämiseksi ja selvittämiseksi.
• Rahanpesun selvittelykeskus ei kerro asiakkaalle hänestä
tehdystä ilmoituksesta.
• Tiedot talletetaan rahanpesurekisteriin, johon on pääsy vain
rahanpesun selvittelykeskuksen henkilökunnalla.
• Ilmoituksen voi tehdä netissä osoitteessa: www.rahanpesu.fi
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Rahanpesurikokset RL 32 luvun 6-10 §
•
•
•
•
•
6§
7§
8§
9§
10 §
Rahanpesu
Törkeä rahanpesu
Salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi
Tuottamuksellinen rahanpesu
Rahanpesurikkomus
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Rahanpesu RL 32 luku 6 §
Joka
1) ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai
pitää
hallussaan* rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa
hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta hankkiakseen
itselleen tai toiselle hyötyä tai* peittääkseen tai
häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai
avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset
seuraamukset, taikka
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
RL 32:6 §
rikoksella hankitun
omaisuuden*, rikoksen tuottaman hyödyn taikka
2) peittää tai häivyttää
NÄIDEN tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen,
alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat
määräämistoimet tai oikeudet tai avustaa toista tällaisessa
peittämisessä tai häivyttämisessä,
on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen
enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
Kriminalistiikka_7.10.2011/mbKeskusrikospoliisi
Keskeiset tunnusmerkistötekijät
1. Tietoisuus varojen laittomasta alkuperästä
2. Törkeä huolimattomuus varojen alkuperän suhteen (RL 32:9)
3. Omaisuuteen ryhtyminen peittämis- tai häivyttämistarkoituksessa (RL
32:6, 1 kohta)
5. Omaisuuden alkuperän peittämis- tai häivyttämistoimi (RL 32:6, 2 kohta
ilman ryhtymistä)
6. Rahanpesun kohteena täytyy olla rikoksella hankittu
omaisuus
7. Rahanpesijä on muu kuin esirikoksen tekijä (huom itsepesu!)
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Tietoisuus varojen alkuperästä
•
Ei edellytä nimenomaista tietoisuutta tietystä alkurikoksesta
•
Turun seudun käräjäoikeus 26.10.1999: Yleisen elämänkokemuksen
mukaan on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä ilmeisenä, että
kätkemisrikoksesta syytetyt ovat rahat vastaanottaessaan ja
kierrättäessään ne [tiliensä kautta] ymmärtäneet varat rikoksen kautta
saaduiksi. Sillä seikalla, ovatko he mahdollisesti luulleet ne veropetoksen
tai jonkin muun rikoksen kautta saaduiksi, ei ole asiassa merkitystä. Heidän
on täytynyt ymmärtää, että heidän menettelynsä tulisi johtamaan rahojen
laittoman alkuperän häivyttämiseen.
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Peittämis- tai häivyttämistarkoitus, RL 32:6 § 1 kohta
•
Ryhtymistavat lueteltu tyhjentävästi: ottaa vastaan, käyttää, muuntaa,
luovuttaa, siirtää tai välittää
•
Edellyttää, että omaisuuden alkuperän peittämiseen tai häivyttämiseen
ryhdytään, ei edellytä kuitenkaan onnistumista
•
Esimerkiksi varojen kierrättäminen erilaisten tapahtumien
kautta siten, että ne vaikuttavat laillisesti hankituilta
(tekaistu kauppa- tai velkakirja,veroparatiisiyhtiöiden
omistuksessa, oikeustoimilla ei ole liiketaloudellisia perusteita)
•
arvioitu usein objektiivisesti havaittavissa olevien seikkojen perusteella
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Peittämis- tai häivyttämistarkoitus, RL 32:6 § 2 kohta
•
edellytyksenä toteutunut peittämis- tai häivyttämistoimi
•
2 kohdassa ei ole määritelty ryhtymistapoja, vaan voi syyllistyä myös ilman
aktiivista toimintaa ja pestävään omaisuuteen ryhtymistä
•
peittäminen ja häivyttäminen tulosta tekijän toimista, esimerkiksi kirjanpidon
manipulointi, bulvaanina toimiminen
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Rahanpesun tekotavat RL 32 luvun 6 §:n 1 kohta
•
ottaa vastaan
– henkilö ottaa varat haltuunsa
– sallii oman tilinsä käytön, tallelokeron avaaminen
•
luovuttaa
– avaa tilin ja luovuttaa tilin käyttöoikeuden edelleen esirikoksen tekijälle
– usein tekotapa täyttyy yhdessä edellisen kanssa
•
käyttää
– usein omaisuuden nopeatahtista tuhlaamista
– esim. henkilö ottanut vastaan 30.000 mk, jolla lyhentänyt shekkitilinsä
saldoa, tuomittiin kätkemisrikoksesta, koska oli jo ottanut vastaan ko.
varat
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Rahanpesun tekotavat
•
muuntaa
– vaihtaminen toiseksi valuutaksi, omaisuuden osto
•
siirtää
– varojen siirto tililtä toiselle
•
välittää
– esimerkiksi kiinteistöjä tai arvopapereita
• Pitää hallussaan (uusi)
- tietoisuus
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Rikoksella hankittu omaisuus
•
Rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle
tullutta omaisuutta
•
Omaisuuden ei tarvitse kokonaan olla rikollista alkuperää, esim. pankkitilillä
olevat varat, kiinteistö
•
Voi olla myös sijaan tullutta omaisuutta, rahanpesulle on tyypillistä, että
omaisuus muuttaa muotoaan
•
Rikoksen tuottama hyöty lisättiin 1.4.2003 -> rahanpesun kohteena voi olla
kaikentyyppinen rikoshyöty, esim. tilittämättä jääneet verot
•
Jälkikäteinen teko eli rahanpesu ei voi toteutua ennen kuin
alkurikos on täyttynyt
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Törkeä rahanpesu (RL 32:7)
• Jos rahanpesussa
• 1) rikoksen kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai
• 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti,
• ja rahanpesu on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä,
rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rahanpesusta vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
• Yritys on rangaistava
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Tuottamuksellinen rahanpesu RL 32:9
Joka törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy 6 §:ssä tarkoitettuihin
toimiin, on tuomittava tuottamuksellisesta rahanpesusta
sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Tuottamuksellinen rahanpesu
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tekijällä ei ole varmaa tietoa varojen alkuperästä, mutta teko osoittaa törkeää
huolimattomuutta.
Selvästi tavanomaisesta poikkeavat olosuhteet.
Painava syy suhtautua varojen alkuperään epäillen.
Huolimattomuutta on arvioitava tekijän tietoon tulleiden seikkojen ja muiden
objektiivisesti havaittavissa olevien seikkojen perusteella.
Tuottamusarvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös mahdollisuuksiin selvittää
varojen alkuperää.
Tuottamuksellinen rahanpesu ei täyty silloin, kun ilmoitusvelvollinen on toteuttanut
asiakkaan ehdottaman epäilyttävän liiketoimen saattaakseen asian viranomaisen
tutkittavaksi.
Tuottamuksellinen rahanpesu ei täyty myöskään silloin, kun selvitys- ja
ilmoitusvelvollisuus on täytetty eikä epäily rahanpesusta ole varsin vahva.
Ei sovelleta oikeudenkäyntiavustajaan tai -edustajaan, joka avustaa rikosasiassa
syytettynä olevaa henkilöä ja vastaanottaa syytetyltä palkkion avustustehtävästään.
.
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Tuottamuksellinen rahanpesu
• Varat vastaanottava henkilö tuntee esirikoksen tekijän
taloudellisen aseman hyvin eikä hänen sen nojalla ole syytä
pitää mahdollisena, että esirikoksen tekijä olisi voinut rehellisesti
saada kyseistä omaisuutta haltuunsa.
• Tietoisuus esirikoksen tekijän elämäntavasta, kuten
huumausaineiden kauppaamisesta, taloudellisista vaikeuksista
tai tähän kohdistetusta rikostutkinnasta voi myös aiheuttaa
varojen vastaanottajalle syyn epäillä varojen alkuperää.
• Henkilö avustaa esirikoksen tekijää perustamaan yhtiöitä tai
tekemään oikeustoimia, joita on luonteensa puolesta syytä
epäillä valeoikeustoimiksi.
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Tuottamuksellinen rahanpesu
• Tuottamuksellisesta rahanpesusta ei ole juurikaan
oikeuskäytäntöä
• Tuottamuksellinen rahanpesu edellyttää tekijältä törkeää
huolimattomuutta
• Edellyttää kokonaisarvostelua, jossa arvioidaan tekoa ja tekijän
huolimattomuutta
• Onko tärkeitä huolellisuusvelvoitteita rikottu ?
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
32:14 § (4.3.2011/191)
• Oikeushenkilön rangaistusvastuu
• Kätkemisrikokseen, törkeään kätkemisrikokseen,
ammattimaiseen kätkemisrikokseen,
rahanpesuun, törkeään rahanpesuun ja
tuottamukselliseen rahanpesuun sovelletaan,
mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta
säädetään.
Kriminalistiikka_7.10.2011/mbKeskusrikospoliisi
RL 34a luku, 5 §
• Joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja
rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan…
– Terrorismirikoksia: … omiaan aiheuttamaan vakavaa
vaaraa / vahinkoa valtiolle, kv-järjestölle…
– Tietoisuus rahan todellisesta käyttötarkoituksesta (yleisesti)
• Ei tarvitse olla käytetty terroristiseen tekoon
– Toissijainen säännös
• Varat: kaikenlaista taloudellista arvoa omaavaa omaisuutta
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Terrorismin rahoitus
• Terrorismi on yleismaailmallinen ilmiö, joka koskettaa jokaista
valtiota
• Suomessa ei ole näyttöä (tuomioistuin) tapauksista, joissa
varoja olisi siirretty terrorismiin (huom tutkinta meneillään)
– Vrt. Ruotsi
• Viitteitä terrorismin rahoituksesta
• Pakotelistat / Close Match -tapaukset
• Rahanpesuilmoituksia, joissa indikaattoreita
– Varainkeruu
– Yhdistystoiminta
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Terrorismin rahoitus
• yhtään iskua ei tehdä ilman rahaa
• jokaisen iskun valmistelu vaatii rahaa
• minkä tahansa organisaation toiminta tarvitsee rahaa
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Esimerkkejä
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
TEON / ISKUN KUSTANNUS
KOKONAISRAHOITUKSESTA
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Vankien perheet
Kampanjointi
“kotimaassa”
Vapaaehtoiset
Aseiden
hankinta
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi
Terrorismin
menot
Propaganda
KVkampanjat
Karkurit
Hallinto
Koulutus
Rahoitustavat käytännössä
KIRISTÄMINEN
HUUMEET
VARKAUDET
SALAKULJETUS /
VEROPETOKSET
KIDNAPPAAMINEN
RYÖSTÖT
LAILLINEN
LIIKETOIMINTA
TUOTEVÄÄRENNÖKSET
PETOKSET
LAHJOITUKSET
Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi