Transcript Päivi Vilkki

Lainsäädännön mahdollisuudet suojella
lasta altistumasta pitkäkestoiselle
väkivallalle
Kansallinen väkivaltatyön forum, Anttola 18.9. 19.9.2014
Päivi Vilkki, VT, lakimies, Espoon kaupunki
Esityksen lähtökohdat
• Lapsi altistuu perheessä tapahtuvalle väkivallalle
joutumalla seuraamaan, kun toinen vanhempi
kohdistaa väkivaltaa toiseen vanhempaan.
• Tärkeää on mahdollisimman varhainen
puuttuminen – miten saada tieto jo uhkatilanteissa
auttaville tahoille?
• Jos perheessä jo on vanhempien välistä väkivaltaa,
voisiko lapsen asemaa rikosprosessissa vahvistaa?
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
2
Aiheet
I. Lainsäädännön suomat mahdollisuudet tiedon
saamiseen mahdollisista riskiperheistä:
1. Lasten huomioimisesta aikuisten palveluissa
2. Valtakunnallisista terveyskyselyistä koululaisille
3. Ilmoitusvelvollisuudesta perheitä kohtaaville
4. Tietojen vaihto-oikeudesta
II. Lapsen asema oikeusprosessissa
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
3
I. 1. Lapsen huomioiminen
aikuisten palveluissa
Lainsäädäntö:
• ”Lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava
riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen
hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihdehuolto- tai
mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluja, joiden aikana hänen kykynsä täysipainoisesti huolehtia
lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen”.
• HE terveydenhuoltolaiksi ym. (90/2010): Säännös velvoittaa
aikuiselle palveluja järjestävää tahoa ottamaan lapsen tilanteen
puheeksi ja varmistamaan sen, että lapsi saa riittävän hoidon ja tuen
aikuisen hoidon aikana. Tilanteen selvittämiseksi ja tarvittavien
tukipalvelujen järjestämiseksi voidaan tarpeen mukaan järjestää eri
yhteistyötahojen neuvotteluja.
Lastensuojelulaki 10 §, terveydenhuoltolaki 70 §
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
4
Käytäntöä lapsen huomioimisesta
aikuisten palveluissa
• Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluissa lapsista kysytään
kaikissa toiminnoissa.
• Tällöin asiakkaille ja potilaille kerrotaan, että henkilökunnalla
on velvollisuus selvittää lasten tilannetta.
• Asumispalveluissa olevilla on jo yleensä kontakti
lastensuojeluun.
• Suurissa kaupungeissa yhteistyön tärkeys kaupungin eri
toimintojen kesken nousee selkeästi esille, on tärkeää olla
toimivat rakenteet yhteistyölle.
• Kehrä 2-hankkeen on todettu tehostaneen Espoossa
mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyötä lastensuojelun
kanssa.
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
5
Käytäntöä lapsen huomioimisesta
aikuisten palveluissa, 2
•
Pohdintaa on aiheuttanut, kuinka paljon pitää selvittää lapsen hoidon
tarvetta?
1. Esim. vieroitushoito-osastolla tehdään hektistä työtä 3-5 pv, tiedot kirjataan
terveys-efficaan, muun perheen tietoja ei ole, ollaan täysin asiakkaan
kertoman varassa. Pitääkö lähteä erikseen selvittämään?
2. Avokuntoutusosastolla puolet asiakkaista käy vain yhden kerran, jos ei tule
toista kertaa, lapsi voi jäädä selvittämättä.
•
•
1.
2.
•
HE velvoittaa ottamaan puheeksi lapsen tilanteen, se ei edellytä
etsivätyötä.
Lasten tilanteen selvittäminen johtaa:
Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluissa tehdään tarvittaessa
lastensuojeluilmoitus.
Jos lastensuojelullista huolta ei herää, ohjataan tarvittaessa alueellisiin
perhetyön tiimeihin, haasteellisimmat Konsti-tiimiin, (perhetyötä,
sosiaaliohjausta).
Ongelmana on, että kaikki vanhemmat eivät kerro lapsistaan eikä
tuen tarve tule esiin.
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
6
I. 2. Tiedon saanti koululaisten
terveyskyselyissä
• Espoossa järjestetään laajat terveystarkastukset peruskoulun
1, 5 ja 8 - luokkalaisille. Kutsutaan oppilas, vanhemmat,
terveydenhoitaja ja lääkäri. Kartoitetaan perheen
kokonaistilanne ja myös väkivalta otetaan puheeksi.
• Lisäksi vuosittain on terveyskyselyt, joissa kysytään myös
väkivallasta, erilliset kyselyt oppilaalle ja vanhemmille.
• Tarvittaessa koulusta tehdään lastensuojeluilmoitus.
• Jos lastensuojelullista huolta ei herää, voidaan tarvittaessa
ohjata Nuorten Talolle, terveysasemalle tai perheneuvolaan.
• Ongelmana on tunnistaminen, kaikki apua tarvitsevat eivät
löydy.
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
7
I. 3. Ilmoitusvelvollisuus perheitä
kohtaaville, lastensuojeluilmoitus
•
•
Perheessä oleva väkivalta, vaikka se ei kohdistuisikaan lapseen, on
peruste lapsesta tehtävälle lastensuojeluilmoitukselle.
Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen ovat velvollisia mm. sosiaali- ja
terveydenhuollon, lasten päivähoidon, opetustoimen, nuorisotoimen
ja poliisitoimen palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon
ammattihenkilöt, joiden tulee salassapitosäännösten estämättä
viipymättä ilmoittaa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle
toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta (alle
18 v.) jonka:
– hoidon ja huolenpidon tarve tai
– kehitystä vaarantavat olosuhteet tai
– oma käyttäytyminen
edellyttää lastensuojeluntarpeen selvittämistä.
Lastensuojelulaki 25 §.
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
8
Lastensuojelun lukuja
•
Lastensuojeluilmoituksia vuonna 2013:
Espoo 5.234 kpl (väkiluku 260.000 henkeä 31.12.2013)
Helsinki 14.194 kpl (väkiluku 612.000 henkeä 31.12.2013)
Vantaa 7.743 kpl (väkiluku 208.000 henkeä 31.12.2013)
•
•
•
Vireilletuloja Espoossa oli yhteensä 5 658 (sisältäen ilmoitukset,
pyynnöt lastensuojelutarpeen selvittämiseksi, hakemukset ja muulla
tavoin vireille tulleet).
Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä on kasvanut
kuutoskaupungeissa (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja
Oulu) vuodesta 2009 noin 47 prosenttia.
Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä kasvoi edellisvuodesta
Espoossa (+11,8 %) ja Helsingissä (+7 %). Vantaalla se laski hieman
(-3 %).
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
9
Lastensuojeluilmoitukset syyn mukaan
Espoossa v. 2013
Aikuisen päihdeongelmat
Perheväkivalta (ei kohdistu
lapseen)
18%
Vanhemmuuteen liittyvät
vaikeudet
39%
12%
11%
4%
8%
Lapsen rikollinen oireilu
Lapsen huolenpidossa/hoidossa
puutteita
Lapseen kohdistunut pahoinpitely
8%
Muut syyt
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
10
Espoon lastensuojelun toimet
perheväkivaltatilanteissa
• Kun rikos ei kohdistu lapseen, ohjataan Omatilapalveluun (perheväkivaltaa kohdanneille tai sitä
pelkääville oleva palvelu), perheneuvolaan tai
erilaisiin ryhmiin. Tekijät ohjataan Lyömätön linjapalveluun.
• Ongelmana ovat perheet, joissa väkivaltaa ei
tunnusteta ja joissa lapsen sijoituksen kriteerit eivät
täyty. Ainoaksi keinoksi jää tällöin informaation
anto.
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
11
Ilmoitusvelvollisuus, kaikkia
koskeva
• Jokainen, joka tietää rikoslain 15 luvun 10 §:ssä luetellun
törkeän rikoksen
• olevan hankkeilla ja kun rikos on vielä estettävissä
• on velvollinen antamaan siitä ajoissa tietoa viranomaiselle tai
sille, jota vaara uhkaa.
• Ko. rikoksia ovat mm. raiskaus, törkeä raiskaus, törkeä lapsen
seksuaalinen hyväksikäyttö, murha, tappo, surma, törkeä
pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö, ihmiskauppa, törkeä
ihmiskauppa, törkeä huumausainerikos.
Rikoslaki 15 luku 10 §.
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
12
Tulossa uusi ilmoitusoikeus: syytä
epäillä jonkun olevan vaarassa, 1
• Viranomaisille ja muille toimijoille on tulossa oikeus ilmoittaa
oma-aloitteisesti poliisille henkeen tai terveyteen
kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä
varten välttämättömät tiedot salassapitovelvollisuuden
estämättä.
• Ilmoitusoikeus olisi silloin, kun sanottuja tehtäviä hoitava on
tehtävässään saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella
hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua
väkivallan kohteeksi.
• Lakimuutokset asiassa ovat tulossa mm. sosiaalihuollon
asiakaslakiin, potilaslakiin, varhaiskasvatuslakiin,
perusopetuslakiin, nuorisolakiin, pelastuslakiin.
• Voimaantuloa ehdotetaan 1.1.2015.
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
13
Tulossa uusi ilmoitusoikeus: syytä
epäillä jonkun olevan vaarassa, 2
• Esityksen tavoitteena on lisätä viranomaisten
mahdollisuuksia ennalta ehkäistä ja estää perhe- ja
lapsensurmia sekä perheväkivaltaa parantamalla
viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä
tietojenvaihtoa.
• Esityksen on tehnyt sisäministeriön asettama
suunnitteluryhmä sisäisen turvallisuuden
ministeriryhmän toimeksiannosta.
• Uudistus on tervetullut ja selkiinnyttää käytännön
toimijoiden ilmoitusvelvollisuutta.
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
14
I. 4. Tietojen vaihto-oikeudesta
• Olennainen kysymys eri toimijoiden yhteistyölle on
oikeus tietojen vaihtoon.
• Pääsääntöisesti asiakkaan/potilaan tietojen anto
perustuu suostumukseen, oikeus tietojen antoon
voi kuitenkin olla myös ilman suostumusta.
• Toimijoille nämä kysymykset muodostavat
ongelman: eri toimijoita koskevat säännökset ovat
eri hajallaan eri laeissa ja osa niistä erittäin
vaikealukuisia.
• Ohjeistusta kaivataan kipeästi.
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
15
II. Lapsen asema
rikosprosessissa
• Kun lapsi on rikoksen kohde, hän on oikeussubjekti
rikosprosessissa ja hänen tilanteensa tulee näkyväksi.
Huoltajan kanssa olevissa eturistiriitatilanteissa hänelle
voidaan määrätä edunvalvoja. Hän on myös oikeutettu
vahingonkorvauksiin.
• Kun lapsi ei ole rikoksen kohde perheessä
tapahtuvassa väkivallassa, hän saattaa jäädä
näkymättömiin rikosprosessissa. Kuitenkin se, että lapsi
joutuu näkemään väkivaltaa kodissaan, traumatisoi
lasta ja aiheuttaa hänelle pahoja seuraamuksia.
• Voisiko lapsen asemaa vahvistaa?
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
16
Ruotsin lainsäädäntöä lapsen
asemasta
• Ruotsissa on vuonna 2006 astunut voimaan
säännös, jonka mukaan lapset, jotka näkevät tai
kuulevat perheväkivaltaa, ovat rikoksen uhreja ja
heidän on mahdollista saada
rikosvahinkokorvausta. Säännöksen mukaan myös
sosiaaliviranomaisten tulee tarjota tukea ja apua
lapselle.
• Ruotsin lapsiasiamies on lausunnossaan v. 2012
edellyttänyt koulutuksen lisäämistä viranomaisille
asiassa sekä lapsen huomioimista paremmin
esitutkinnassa.
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
17
Pohdintaa Ruotsin
lainsäädännöstä
• Mikäli Suomessa lainsäädäntöä uudistettaisiin siten, että lapsi
saisi asianomistaja-aseman joutuessaan näkemään
väkivaltaa kodissaan, se vahvistaisi lapsen asemaa.
• Sen lisäksi, että lapsella olisi tällöin mahdollista vaatia
tekijältä vahingonkorvauksia, hänellä tulisi olla oikeus myös
muuhun tukeen.
• Tärkeää olisi lapsen kokonaisvaltainen tukeminen ja
suojeleminen ja se, että hän saa ammattitaitoista apua
kokemustensa työstämiseen.
• Voisiko jo nykyisillä pykälillä toimia paremmin lapsen
tukemiseksi: oikeus lapselle edunvalvojaan todistajana
ollessa (EOA 23.8.2013),lastensuojelun mahdollisuudet.
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
18
Lopuksi
•
•
-
-
Ilmoitusvelvollisuuksien osalta uudistuksia oikeaan suuntaan ollaan
juuri tekemässä.
Lisäksi tarvitaan:
Koulutusta ja ohjeistusta lainsäädännön suomista mahdollisuuksista
Ohjeistusta yhteistyöhön eri toimijoiden kesken
Koulutusta lähisuhdeväkivallan ymmärtämiseen ilmiönä. Erityisesti
häpeän ja syyllisyyden tunteiden ymmärtämiseen, jotka estävät
hakemasta apua
Koulutusta ja ohjeistusta maahanmuuttajaperheiden erityisten
ongelmien osalta lähisuhdeväkivaltatilanteissa
Lapsen aseman vahvistamista rikosprosessissa tilanteissa, joissa
hän on joutunut seuraamaan väkivaltaa vanhempiensa välillä
Päivi Vilkki, VT, Espoo
19.9.2014
19