Transcript Kehitysteoriat, oppimiskäsitykset

Henna Huusko
27.11.2012
Tunnin sisältö
• Mitä on mielenterveys?
• Mielenterveyden kulmakivet
• Mielenterveyden häiriöt ja niiden luokittelu
• Mielialahäiriöt
• Neuroosit
• Psykoosit
• Persoonallisuushäiriöt
• Masennus ja ahdistuneisuus
• Ongelmakäyttäytyminen
• Aikuisiän sosiaalinen toimintakyky
Mitä on mielenterveys?
• Rajaa terveyden ja sairauden välille on vaikea vetää
 jatkumo tai liukuma tilasta toiseen
• On normaalia kyseenalaistaa omaa mielenterveyttään
 elämänmuutokset ja kriisitilanteet
• Normaalia vaihtelua - stressi tai luova hulluus
Mielenterveyden kulmakivet
•
Toimintakykyisyys - omat tavoitteet ja niiden toteutus
•
Mahdollisuus kokea tunteita - kyky kokea myötätuntoa
•
Kyky vuorovaikutukseen
•
Kuuluminen erilaisiin ryhmiin
•
Kyky asettaa myönteisiä päämääriä - elämän suojelu
•
Joustavuus - kyky mukautua tilanteisiin
•
Realiteettien ja arkisen elämän sietäminen - kyky erottaa tosi ja
mielikuvitus
Mikä on normaalia?
• Käyttäytyminen ei häiritse muita  normatiivinen normaalius
• Tilastollinen keskivertoisuus käyttäytymisessä
• Subjektiivinen kokemus  kärsiikö itse
Mitä ovat mielenterveyden häiriöt?
• Mielenterveyden häiriöt voivat ilmetä monella tavalla ja kaikille yhteistä
oiretta ei ole
• Usein vaikeudet ovat jokapäiväisiä, painavat mieltä ja uhkaavat henkistä
hyvinvointia
• Mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia on monenlaisia ja ne ryhmitellään
niille tyypillisten oireiden mukaan
• Lääkehoidon perusteena olevan häiriöiden luokittelu tehdään aina
oireiden, eikä persoonallisuuden mukaan
• Mielenterveyden häiriöiden luokittelu on sopimuksenvaraista 
luokittelu muuttuu jossain määrin tehtyjen tutkimusten myötä
Psyykkisten häiriöiden luokittelu
Luokittelutapoja on useita…
…mutta on olemassa kolme suurta ryhmää…
• Neuroosit
• Persoonallisuushäiriöt
• Psykoosit
Myös aivoperäiset sairaudet ja vammat
aiheuttavat psyykkisiä muutoksia
Mielenterveyden häiriöiden piirteitä
• Psykiatrisille häiriöille ovat ominaisia tunne-elämän, ajatustoiminnan ja
käytöksen häiriöt
• Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tai
ylivoimaisia tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, vihan pelkoa,
häpeää, syyllisyyttä, huonommuuden tunteita tai avuttomuutta…
• Kyky tuntea näitä tunteita ihmiselle välttämätöntä, mutta liian
voimakkaina ne lamaavat tai saavat käyttäytymään haitallisella tavalla
• Tunnetilat vaikuttavat myös elimistöön  Viha tai pelko saa koko
elimistön reagoimaan ja aiheuttaa usein erilaisia somaattisia oireita 
vapinaa, verenpaineen nousua, väsymystä, lihasten jäykistymistä ja
selkävaivoja
• Ihminen on kokonaisuus  Mielen hyvinvointi heijastuu koko ihmiseen
Esiintyminen ja suhtautuminen
• Vuosittain 1,5 prosenttia suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden
häiriöön
• Joka viides suomalainen sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä.
• Jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavan
masennusjakson
• Terveen on usein vaikea käsittää psykoottista ihmistä sairauteen liittyvien
ajattelun vaikeuksien vuoksi
•
Esim. skitsofreniaa sairastava saattaa uskoa todeksi asioita, joita muut eivät havaitse tai
pidä totena. Aistimuksen tuntuvat todelta, koska ne syntyvät aivojen toiminnan
seurauksena.
• Mielenterveysongelmia pelätään usein. Monen on vaikea kohdata
mielenterveysongelmaista tai ajatella mahdollisuutta oman
mielentasapainonsa menettämisestä.
• Suhtautuminen mielenterveyden häiriöihin on tietämyksen lisääntyessä
muuttunut ymmärtäväisemmäksi  Tieto vähentää ennakkoluuloja
• Psykiatrisista sairauksista voi myös parantua!
Mielialahäiriöt
• Tunne-elämän häiriöitä
• Lieviä (neuroosit) tai vaikea-asteisia (psykoosit)
• Masennus (depressio)
• Hypomania (kiihkeä toiminta)
• Mania (hallinnasta karanut ylikiihkeys)
• Kaksisuuntainen mielialahäiriö (depression ja manian vaihtelu)
Neuroosit eli ahdistuneisuushäiriöt
• Laaja ryhmä
• Lieviä rajattuja psyykkisiä häiriöitä
• Oma toiminta ärsyttää, aiheuttaa kärsimystä
• Ahdistuneisuus, estoisuus, syyllisyydentunto
• Taustalla usein lapsuuden ongelmat
• Esim. pakko-oireinen häiriö, fobiat, neuroottinen masennus, paniikki- ja
ahdistuneisuushäiriö
Psykoosit
• Vaikeita mielisairauksia, todellisuudentaju heikentynyt, ei aina sairauden
tunnetta
• Psykoottinen arvioi ja tulkitsee ulkoista todellisuutta selvästi muista
poikkeavalla tavalla ja hänen havainto-, päättely- ja ajattelutoimintansa eivät
toimi normaalisti
• Erilaiset aistiharhat, kuten kuulo- ja näköharhat, ja oudot tai pelottavat
tunnekokemukset ovat tyypillisiä psykoottisia kokemuksia
• Muita psykoottisia oireita ovat ajatuksen ja puheen häiriöt, sekavuus ja
hajanaisuus (Voidaan luulla päihtyneeksi, vaikka todellisuudessa ei ole)
• Skitsofrenia on pitkäaikaisista psykoottisista sairauksista tavallisin
•
Todellisuudentaju hämärtynyt, eheä minäkokemus puuttuu, orgaaninen tausta, harhoja,
ajattelun ja puheen epäloogisuus
• Psykoottisia vaiheita tai oireita voi kuitenkin esiintyä myös vakavissa
masennustiloissa, manioissa, dementioissa, päihteidenkäytön ja vaikeiden
fyysisten sairauksien yhteydessä
• Psykoottisia tiloja hoidetaan antipsykoottisilla lääkkeillä, joita on Suomessa
käytössä lähes kaksikymmentä
Persoonallisuushäiriöt
• Neuroosien ja psykoosien rajalla
• Sisäinen hallinta ongelmallista, aiheuttaa ongelmia erityisesti läheisille,
usein sosiaalisia ongelmia
• Taustalla minän kestokyvyn ylittävät vaikeat kokemukset, varhaisen
ympäristön vaikutukset, synnynnäiset tekijät, aivovaurio
• Esim. epäsosiaalinen, narsistinen, passiivinen, riippuvainen tai epävakaa
persoonallisuus
Masennus ja ahdistuneisuus
• Arviot masennuksen ja ahdistuneisuuden yleisyydestä vaihtelevat
• Erilaisista ahdistus- ja pelkotiloista kärsii runsas kymmenesosa nuorista
(1/10) - Masentuneita nuoria on suunnilleen yhtä paljon
• Suurin osa ihmisistä on joskus elämässään ahdistuneita ja mielialaltaan
masentuneita
• Nuoruusiässä nämä ongelmat lisääntyvät enemmän tytöillä kuin pojilla ja
ero säilyy aikuisuudessa
• Erityisesti masennuksen takana on geneettisiä tekijöitä (50%): toiset
nuoret masentuvat toisia herkemmin
• Monet stressaavat elämäntapahtumat ja erityisesti traumaattiset
tapahtumat, kuten läheisen itsemurha, lisäävät todennäköisyyttä
masentua tai kärsiä ahdistushäiriöstä
• Altistavaa on myös kielteisten elämäntapahtumien kasaantuminen
• Ks. Masennuskysely http://www.tohtori.fi/?page=591031
Masennnustilan riskiä lisääviä
elämänmuutoksia
Elämäntapahtuma
Kuormituspisteet
(maksimi = 100)
1.Puolison tai lapsen kuolema
2.Avioero
3.Asumusero
4.Vankeustuomio
5.Läheisen perheenjäsenen kuolema
6.Vammautuminen tai sairastuminen
7.Avioliiton solmiminen
8.Työstä irtisanominen
9.Avioristiriitojen sovittaminen
10.Eläkkeelle jääminen
11.Perheen jäsenen terveydentilan
muutos
12.Raskaus
13.Vaikeudet seksielämässä
14.Uusi perheenjäsen
15.Työpaikan tai tehtävien muutos
100
73
65
63
63
53
50
47
45
45
44
40
39
39
39
Masennus
• Perhevuorovaikutuksella on merkitystä
• Konfliktit perheessä, huono kohtelu ja hyväksikäyttö ovat kaikki yhteydessä
masentuneisuuteen ja sisäänpäin suuntautuneeseen ongelmakäyttäytymiseen
• Perheen riitaisuus ja avioero sekä kielteinen vanhemmuus lisäävät nuorten
myöhempää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta
• Toisaalta, mielenterveysongelmat, esim. nuoren syömishäiriöt, voivat lisätä
perhevuorovaikutuksen konflikteja  kielteinen noidankehä, ammattiapua tarvitaan!
• Ikätoverisuhteet yhteydessä mielenterveyteen
• Usein kiusatuksi joutuvat juuri ahdistuneet ja masentuneet nuoret  lisää heidän
ongelmiaan entisestään
• Myös temperamenttipiirteet ovat yhteydessä mielenterveyteen
• Erityisesti nk. Estynyt temperamentti ja ylikontrolloiva persoonallisuus altistavat
nuoria masennus- ja ahdistuneisuusoireille
• Myös kulttuuri vaikuttaa  suomalaisilla pojilla kaksinkertainen itsemurha riski
verrattuna norjalaisiin nuoriin, ja nelinkertainen verrattuna ruotsalaisiin nuoriin
Nuorten hyvinvointi, mielenterveys ja
ongelmakäyttäytyminen
• Osalle nuorista kasaantuu nuoruusvuosina ongelmia, jotka näkyvät
henkisenä pahoinvointina tai ulkoisena häiriökäyttäytymisenä
• Joidenkin kohdalla nuoruusiän ongelmat häviävät ja joidenkin kohdalla
kasaantuvat ongelmavyyhdiksi
• Nuorten tunneperäisiä ongelmia kutsutaan usein sisäänpäin
suuntautuviksi ongelmiksi
•
Vakavia tunneperäisiä vaikeuksia on arveltu olevan 7-10 prosentilla nuorista
•
Kaksi tavallisinta ongelmaa ovat masennus ja ahdistuneisuus
• Nuorten käytöshäiriöitä, aggressiivisuutta ja rikollisuutta kutsutaan usein
yhteisnimellä ulkosuuntautunut ongelmakäyttäytyminen
•
n. 6-16 prosentilla pojista ja 2-9 %:lla tytöistä ilmenee käytöshäiriöitä
•
Pojilla esiintyy enemmän suoraa ja tytöillä puolestaan enemmän epäsuoraa ja
verbaalista aggressiivisuutta
•
Käytöshäiriöt, aggressiivisuus ja rikollisuus kulkevat usein käsikädessä
Ulkoisesti suuntautuneen
ongelmakäyttäytymisen
kolme kehityslinjaa:
1. LINJA alkaa aggressiivisuutena ja kiusaamisena koulussa ja jatkuu
usein myöhemmin tappeluihin osallistumisena ja vakavana
väkivaltaisuutena
2. LINJA alkaa pienillä omaisuusrikoksilla ja kehittyy usein
vandalismiksi ja vakavaksi omaisuusrikollisuudeksi
3. LINJA alkaa tottelemattomuudesta ja kehittyy vakavammiksi
auktoriteettiongelmiksi kuten karkailuksi ja ongelmiksi koulussa
Ulkoisesti suuntautunut ongelmakäyttäytyminen on myös pysyvää,
vaikka sen muodot vaihtelevat ikäkaudesta toiseen
Ongelmakäyttäytymiselle altistavat
tekijät:
• Lapsuuden aikaisista temperamenttipiirteistä erityisesti
kontrolloimattomuus, impulsiivisuus ja vaikea temperamenttityyppi ovat
ennuste nuoruudenaikaisista käytöshäiriöistä, aggressiivisuudesta ja
rikollisuudesta
• Lapsen kyvyttömyys kontrolloida omaa toimintaansa
• Alhainen älykkyys
• Vähäinen vanhempien ohjaus, heikko ja vaihteleva kurinpito sekä
ankarien rangaistusten käyttö ennakoivat nuorten myöhempiä
käytöshäiriöitä ja rikollisuutta (autoritatiivinen kasvatus)
• Perheen konfliktit erityisesti perheväkivallan näkeminen
Aikuisiän sosiaalinen toimintakyky
Aikuisiän sosiaalista toimintakykyä on mahdollista ennustaa lapsuudessa
ilmenevien kehityksen riskitekijöiden avulla
• Lapsuuskodin ihmissuhdeongelmat
• Vanhempien heikko ammattiasema
• Lapsen aggressiivinen käyttäytyminen
• Kouluun sopeutumisen ja koulussa menestymisen vaikeudet
• Tovereiden hyljeksintä
• Ammatillisen koulutuksen puute
Aikuisiän ongelmia
• Työuran epävakaisuus
• Alkoholin ongelmakäyttö
• Ihmissuhdeongelmat
• Taloudelliset vaikeudet
• Rikollisuus
Myös myönteiset kokemukset
kasaantuvat!
• Kodin sosiaalinen pääoma:
• Hyvät vuorovaikutussuhteet perhepiirissä
• Vastavuoroisuuden normit ja arvot
• Keskinäinen luottamus
• Lapsilähtöinen kasvatus
 Hyvä perusta aikuisiän toimintakyvylle!
Stressin merkkejä
Fyysiset muutokset:
tihentynyt sydämensyke ja kohonnut tihentynyt virtsaamisen tarve
verenpaine
kuukautisia edeltävät stressioireet
sydämen tykytys
väsymys
hikoilu
suun kuivuminen
selkä- tai niskasärky
perhoset mahassa”
ruokahalun
alttius fyysisille sairauksille
väheneminen/lisääntyminen
lihasjännitys
unihäiriöt
ripuli, pahoinvointisuus
Vapina
Stressin merkkejä
Muutokset ajattelussa:
murehtiminen, tulevaisuudesta huolehtiminen
keskittymisvaikeudet
sekavuus, tarkkaamattomuus
tunne, että jotakin pahaa voi tapahtua
vaikeus löytää ratkaisuja ongelmiin
joustamattomuus
ylivarovaisuus
epätodellisuuden tunne
Stressin merkkejä:
Mielialamuutokset:
masentuneisuus, toivottomuus, avuttomuus
viha, lyhyt pinna, ärtyisyys
apatia
ahdistuneisuus
itkuisuus
hermostuneisuus, poissa tolaltaan olo
Stressin merkkejä:
Muutokset käyttäytymisessä:
huonontunut kommunikointi
vaikeus kuunnella toisia
hampaiden kirskuttaminen
hermostunut nauraminen
änkytys
alttius onnettomuuksiin
huumeiden tai alkoholin väärinkäyttö tai riippuvuus
tärinä, nykiminen
Miten toimia?
Olet töissä iltavuorossa päiväkodissa. Lapsen äiti tulee hakemaan 3-vuotiasta
tyttöä ja vaikuttaa sekavalta. Äidin puhe on epäselvää ja katse harhailee. Äiti
vaikuttaa humalaiselta, mutta et haista alkoholia. Miten toimit?
Arvaamattomasti tai väkivaltaisesti
käyttäytyvän ihmisen kohtaaminen
• Väkivaltaisen käytöksen uhkaa lisää alentunut aggressiokynnys esimerkiksi
alkoholin, huumeiden, lääkkeiden tai jonkin fyysisen tekijän takia
• Lasta ei saa luovuttaa päihtyneelle tai muuten lasten turvallisuutta
vaarantavalle hakijalle  Lapset pois vaarallisesti käyttäytyvän ihmisen
lähettyviltä
• Aggressiivisen asiakkaan kohtaamisessa on tärkeää olla koko ajan
puhekontaktissa, olla määrätietoinen, puhutella potilasta hänen omalla
nimellään ja palkita myönteistä käyttäytymistä
• On tiedostettava väkivallan mahdollisuus –kohtaaminen mahd. mukaan
ulkona tai sisätilassa jossa useampi poistumistie
• Vanhempaa täytyy lähestyä varovasti, puhuttava selkeästi ja
ymmärrettävästi, sekä vedottava hänessä olevaan aikuiseen
• Ilmoita tilanteesta muulle henkilökunnalle, tieto esimiehelle ja yhteys
sosiaaliviranomaisiin!
• Otettava ensin yhteys mahd. varahakijaan. Jos varahakijaan ei saada
yhteyttä, asia siirretään lastensuojeluviranomaisten hoidettavaksi
Kirjallisuus
Huttunen, M.O. 2004. Lääkkeet mielen hoidossa. Helsinki: Duodecim.
Lepola, U., Koponen, H., Leinonen, E., Joukamaa, M., Isohanni, M. & Hakola,
P. 2002. Psykiatria. Helsinki: WSOY.