Transcript Kouluttajan esitysmateriaali_Mielenterveys, Asiakkaan kohtaaminen

Jukka Oksanen 2014
Mielenterveys (WHO):
Ei vain mielisairauden puutetta.
 Omien kykyjen realistista ymmärtämistä.
 Selviämistä tavallisista elämään liittyvien
stressitekijöistä.
 Kykyä tehdä tuotteliasta työtä.
 Kykyä sopeutua ja vaikuttaa omaan
yhteisöönsä.







Kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus, kyky
ja halu vuorovaikutukseen ja henkilökohtaiseen
tunneilmaisuun.
Kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja
asianmukaiseen oman edun valvontaan.
Kyky ponnistella ja työskennellä vaikeuksien voittamiseksi,
ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja
valmius elämän muutoksiin.
Todellisuudentaju; kyky erottaa oma ajatusmaailma ja
ulkoinen todellisuus vaikeissakin elämäntilanteissa ja
stressin keskellä.
Sosiaalinen itsenäisyys ja hyvin kehittynyt identiteetti.
Yksilöllinen luovuus, psyykkinen kimmoisuus/resilienssi ja
kyky suojautua haitallisilta tekijöiltä vaikeissakin
olosuhteissa.
(Lehtonen & Lönnqvist, 2008)






Uusiutuva luonnonvara; kuluu ja uusiutuu jatkuvasti sekä
vaihtelee eri aikoina ja eri yksilöillä.
Hyvä mielenterveys ei tarkoita ongelmien puuttumista;
kukaan ei ole jatkuvasti terve ja tasapainoinen; elämän
solmukohdissa paha olo ilmenee sekä psyykkisinä että
fyysisinä oireina.
Päivittäiset ilonaiheet / harmit ja pettymykset.
Pitkällä aikajänteellä hyvät ihmissuhteet ja luottamus
tulevaisuuteen /stressaavat ajanjaksot, menetykset tai
ihmissuhdevaikeudet.
Rajallinen voimavara - ihminen elää herkässä
tasapainotilassa ympäristönsä kanssa - äärimmilleen
ahdistettuna jokainen reagoi psyykkisesti vaikeisiin
ympäristöolosuhteisiin tai ihmissuhteisiin.
Mielenterveydelliset oireet kertovat mielen kuormituksesta
Mielialan vaihtelut, jännittyneisyys,
levottomuus, unettomuus tai ristiriitoihin liittyvä
ahdistuneisuus ovat tavallisia, normaaliin
reagointiin liittyviä psyykkisiä oireita.
 Ongelmista kyse silloin, kun ne heikentävät
toimintakykyä tai elämälaatua:
- kun kyse ei ole ohimenevään tilanteeseen tai
ikävaiheeseen liittyvästä oireilusta.
- kun oireet vakavia ja kestäneet melko pitkään.
- kun oireet heikentävät työkykyä, sosiaalisia
suhteita ja arkipäivän selviytymistä.

 Ovat
yleisiä ja kuuluvat normaaliin
reagointiin tilapäisinä.
 Ajankohtainen kuormittuminen, jännitys,
stressaantuminen.
 Ahdistuneisuus ja muut pelko-oireet.
 Masentuneisuutena koettu mielialan lasku.
 Psyykkisiin oireisiin autetaan ja tullaan
autetuiksi, syödään, juodaan, liikutaan,
harrastetaan ja ollaan yhdessä.
 Alkoholiperäisiä kuolemia on 6 % ja nuorten
miesten kuolemista alkoholiperäisiä on 40%.
20% kaikista terveyteen liittyvistä haitoista, 20%
sairauspäivistä, 40% työkyvyttömyys-eläkettä
saaneista, 15% sairauspäivistä mielialahäiriöihin.
 Aikuisväestössä länsimaissa 20-29% kärsinyt
kriteerit täyttävästä mielenterveyden häiriöstä.
 Ahdistuneisuus 50%
 Masennus 33%
 Personallisuushäiriö 5-15%
 Päihderiippuvuus 10%
 Skitsofrenia 2%
 Muistisairaudet
 Työuupumus






Medikalisaatio eli lääketieteellistyminen on sairauden ja
terveyden leiman sekä lääketieteellisen hoidon ulottumista
yhä uusiin ja arkipäiväisiin ilmiöihin.
Syntyy arkipsykiatriaa: depressio, paniikkihäiriö,
kaksisuuntainen mielialahäiriö, ujous, levottomuus,
epäsosiaalisuus jne.
Oirelistat tuttuja mediasta -> itsediagnostiikka.
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointi ongelmallista:
diagnostiikka perustuu koettuihin oireisiin; ne ovat
tulkinnanvaraisia ja haastatteluun perustuvia.
Monenlaista pahoinvointia jää diagnoosien ulkopuolelle.
 Mielitauti
 Mielisairaus
 Psykiatrinen
sairaus/häiriö
 Mielenhäiriö
 Mielenterveyden
ongelma
 Mielenterveyden häiriö
 Psyykkinen häiriö
 Psykologinen häiriö
Rakennekuvaus
- Virus- ja bakteeritaudit
- Krooniset sairaudet
- Skitsofrenia
- Persoonallisuushäiriöt
- Masennus
- Ahdistuneisuus
- Pelot ja fobiat
- Ylensyönti, -juonti yms.
- Taitojen vajavuudet
- Vuorovaikutuksen ongelmat
 Toimintakuvaus


Terveyttä ja sairautta tarkastellaan monitasoisena järjestelmänä,
jossa ruumiilliset toiminnot, tunteet, motivaatio, ajatukset ja
sosiaaliset suhteet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Esim.
somaattinen sairaus voi aiheuttaa kipua ja väsymystä sekä
masentaa, toisaalta tunne-elämän ongelmat hidastavat
paranemista somaattisista vaivoista.
(Engel 1977, 1980)

Somatopsykiatria: vähintään 20% potilaista hakeutuu
yleissairaalaan ensisijaisesti somaattiseksi kokemansa syyn
johdosta,mutta ovatkin itse asiassa psyykkisen avun tarpeessa
(yleislääkärin potilaista neljäsosa).
(Soisalo 2012)

Sosiosomatiikka – ihmisen tilannetta selvitellään diagnostiikan,
kokemuksen ja toiminnan avulla”elämäntilanne olisi analysoitava
laadullisesti ja yksityiskohtaisemmin unohtamatta mennyttä
mutta katsomalla tulevaan” (There is no health without mental
health).
(Pietikäinen & Turunen 2007)
Esimerkkejä kysymyksistä (yht 12):

Oletteko viime aikoina pystynyt keskittymään töihinne?
(paremmin/yhtä hyvin/huonommin/paljon huonommin kuin
tavallisesti).

Oletteko viime aikoina valvonut paljon huolien vuoksi? (en
ollenkaan/en enempää kuin tavallisesti/jonkin verran enemmän
kuin tavallisesti/paljon enemmän kuin tavallisesti).

Onko Teistä viime aikoina tuntunut siltä, ettette voisi
selviytyä vaikeuksistanne? (en ollenkaan/en enempää kuin
tavallisesti/jonkin verran enemmän kuin tavallisesti/paljon
enemmän kuin tavallisesti).

Oletteko viime aikoina kyennyt nauttimaan tavallisista
päivittäisistä toimistanne? (enemmän kuin tavallisesti/yhtä
paljon kuin tavallisesti/vähemmän kuin tavallisesti/paljon
vähemmän kuin tavallisesti).
1. KLIININEN TUTKIMUS
Haastattelu (taustatiedot, hoitoon hakeutumisen syyt,
sairaudet, psyykkisten häiriöiden kulku ja hoito,
henkilöhistoria, perhe- ja sukutiedot)
Havainnointi (ulkonäkö, olemus, asenteet tutkimusta ja
hoitoa kohtaan, mieliala ja tunnereaktiot, ajatustoiminta ja
puhe, orientoituminen, arvostelukyky ja sairaudentunto)
2. TAUTILUOKITUKSET
3. PSYKOLOGINEN ARVIOINTI
4. OIREMITTARIT
http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittari/tulokset/?tk=2
Psykodynaamiseen viitekehykseen ja ajatteluun perustuva. Oireiden
ja käyttäytymisen katsotaan olevan yksilön persoonallisuuden
rakenteen ilmaus.
Neuroottinen
Ego ehjä, defenssit korkeatasoisia, identiteetti eheä,
vuorovaikutussuhteet vastavuoroisia (pystyy huomioimaan muut
ihmiset).
Rajatilatasoinen
Ahdistuksen sietokyky ja impulssien hallinta heikkoa, realiteettitaju
heikko, alkeelliset defenssit, ihmissuhteista puuttuu
molemminpuolisuus, raja minän ja toisen yksilön välillä puuttuu.
Psykoottinen
Ego hajanainen, viettiyllykkeet hallitsevat käyttäytymistä,
realiteettitaju hatara, kyvyttömyys hallita ahdistusta, defenssit
alkeellisia.




Työssä käyvillä yleisiä mielenterveysongelmia ovat
masennus, ahdistuneisuus ja alkoholin käyttöön liittyvät
häiriöt.
Tutkimuksessa masennus- tai ahdistuneisuushäiriöstä
kärsivistä 14 prosenttia, alkoholiriippuvaisista seitsemän ja
monihäiriöisistä 15 prosenttia joutui työkyvyttömyyseläkkeelle. Tutkittavia seurattiin tilastojen avulla
seitsemän vuotta.
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä monihäiriöisyys
olivat yhteydessä tulevaan työkyvyttömyyteen. Kun muut
eläköitymiseen liittyvät tekijät otettiin huomioon, vain
monihäiriöisyys ennusti työkyvyttömyyseläkettä.
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt eivät siis välttämättä
johda eläkkeeseen.
(Työterveyslaitos)
AHDISTUNEISUUS
 Kyky
tuntea pelkoa on terve ominaisuus,
jolloin sympaattinen hermosto aktivoituu.
 Sydämentykytystä, verenpainetta, suun
kuivumista, hengenahdistusta ja hikoilua.
 Sairauden merkit normaalia ahdistusta
syvemmät ja pitempään jatkuvat oireet.
 Usein sekä pelonsekainen sosiaalisuus ja
tulevaisuudesta huolestunut tunnetila.
 Voimakkuus vaihtelee päivittäin tilanteiden
mukaan. Pienet pelot, vastenmielisyydet
tilanteita kohtaan ja paniikinomaiset
pelkotilat leikkaavat elämää.
 Ilmenee
kaikissa psykiatrisissa sairaustiloissa,
kuoleman, hajoamisen ja yksinjäämisen
kauhunomainen kokemus ja lamaava pelko.
 Yleistynyt
ahdistuneisuushäiriö
 Paniikkihäiriö
 Fobia
 Traumaperäinen stressihäiriö
 Unettomuus
 Lääkeriippuvuus
 Päihdeongelma
 Ahdistuneisuutta
voi ymmärtää omien
kokemusten kautta: korkeat paikat, karhu,
hämähäkit, ampiaiset, hirvikärpäset,
sosiaaliset tilanteet ja esiintymispelko.
 Ahdistuneisuutta voi hoitaa ja työstää
rentoutusmenetelmillä ja harjoituksilla.
 Keskustelut ja ymmärrys, mahdollisten
ahdistusta aiheuttavien syiden pohtiminen.
 Turvallisten lääkkeiden käyttö, turvallisten
kokeilujen ja psykososiaalisten tukikeinojen
yhteiskäyttö.
PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT
 Olennainen
piirre on jo nuorella iällä
ilmennyt itsepäisen jäykkä kokeminen ja
käyttäytyminen.
 Ongelmana tapa havainnoida tai tulkita
toisten tunteita tai ajatuksia.
 Tunneilmaisujen voimakkuus tai häilyvyys,
alttius impulsiiviseen käytökseen.
 Vuorovaikutuskyvyn vaikeudet, koska raja
itsen ja toisen välillä heikko ja hämärä.
 Puolustusmekanismina usein palautteen
torjuminen ja omien tunteiden ohjaaminen
toisen omaksi (projektio).
 Raja
normaalin ja persoonallisuushäiriöisen
käyttäytymisen välillä liukuva. Jokainen on
joskus omavaltainen ja jäykkä, etenkin
stressitilanteissa.
 Persoonallisuushäiriössä käyttäytyminen on
jatkuvaa ja ilmenee usein keinona hallita
ympäristöään.
 Myös keinona välttää yksinäisyyteen tai
ihmissuhteisiin liittyviä ahdistavia mielikuvia.
 Liittyy vaikeutta ymmärtää ympäristön
tarkoitusperiä ja alttiutta nähdä suoran
palautteen antaja vihollisena.
 Epäluuloinen
 Eristäytyvä
 Epäsosiaalinen
 Epävakaa
(borderline)
 Huomiohakuinen
 Narsistinen
 Estynyt
 Riippuvainen
 Pakko-oireinen
 Psykoosipiirteinen






Hoitoympäristö ottaa huomioon asiakkaan suuren
herkkyyden kokemastaan arvostuksesta ja elämyksestä
tuen suhteen.
Yksilö- ja yhteisöhoidossa arvosteluksi koetut palautteet
otetaan materiaaliksi käsittelyyn.
Päämääränä oppia tunnistamaan ja hallitsemaan uudella
tavalla taustalla olevia ahdistavia tunnemuistoja.
Itsepintaiset reaktio- ja käyttäytymistavat ja jäykkä
joustamattomuus voivat iän myötä keventyä ja hellittää.
Työympäristössä huolellinen sitouttaminen sääntöihin ja
niiden perusteluihin.
Emotionaalinen herkkyys voidaan ohjata myös
voimavaraksi.
MASENNUS

Unihäiriöt, nukahtamisvaikeudet, öiset heräilyt, liika
nukkuminen.

Tarmottomuus, vaikeus ryhtyä tekemään asioita, yleinen
väsymys.

Liikkeiden ja mielen hidastuminen tai vastaavasti kiihtyneisyys.

Mielihyvän ja ilon kokemisen puute: koti, harrastukset, opiskelu,
työ.

Voimakkaat syyllisyyden tunteet, arvottomuuden tunne ja
itsetunnon lasku.

Vetäytyminen ihmissuhteista ja negatiivisten ajatukset muista
ihmisistä.

Kipuoireet, kuten selkä-, lihas- , nivel- ja vatsakivut sekä
päänsäryt.

Painon ja ruokahalun huomattavat muutokset.

Muutokset seksuaalisessa käyttäytymisessä .

Toivottomuus ja kuolemaan liittyvät ajatukset (ajatus
kärsimyksen loppumisesta).

Psykososiaalisia riskitekijöitä
• Kuormittavat elämänmuutokset ja menetykset
• Pitkäaikainen stressi
• Ihmissuhderistiriidat ja ihmissuhteiden puute
• Köyhyys ja työttömyys, vähäinen koulutus
• Varhainen kaltoinkohtelu

Biologisia riskitekijöitä
• Pitkäaikaiset somaattiset sairaudet
• Alkoholin suurkulutus ja tupakointi
• Ravitsemukselliset puutokset, hormonaaliset muutokset

Synnynnäisiä tai elämänvarrella kehittyneitä riskitekijöitä
• Perimä ja muut psykiatriset sairaudet, aiempi masennus
• Puutteellinen itsetunto ja tunteiden säätelykyky, vaativuus
• Oppimisvaikeudet ja tarkkaavaisuushäiriöt



Melankolinen masennus ilmenee kyvyttömyytenä tuntea
mielihyvää positiivisista asioista yhdistettynä fyysiseen
levottomuuteen, unettomuuteen, tai vähentyneeseen
ruokahaluun. Noin 10%:lla masennuksesta kärsivillä on
melankolinen masennus.
Vuodenaikamasennukset ovat vuodenaikaan liittyvät
mielialahäiriöt ovat sairausjaksoja, jotka toistuvat
säännöllisesti tiettynä vuodenaikana ja lievittyvät
vuodenajan vaihtuessa.
Dystymia on pitkäaikainen alentunut mieliala, usein
nuoruudessa alkava masennus, jonka oireet lievempiä kuin
vakavassa masennuksessa. Dystymiaa sairastaville on
normaalia suurempi todennäköisyys kokea myös vakavan
masennuksen jaksoja.



Psykoottiset masennukset ovat yleensä kaikkein
vaikeimpia masennustiloja. Niiden oireita ovat tyypillisen
masennusoireilun ohella myös psykoottiset oireet, kuten
harhaluulot ja aistiharhat.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on maanis-depressiiviseksi
mielialahäiriöksi kutsuttu masennuksen muoto, jossa
mielialat vaihtelevat jaksoittain maanisuuden ja
masennuksen välillä.
Synnytyksen jälkeinen masennus ilmenee lievänä suurella
osalla äideistä. Toipumisen ennuste on yleensä hyvä.
Varsinaisella synnytyksen jälkeisellä masennuksella
tarkoitetaan neljän viikon kuluessa synnytyksestä alkavaa
keskivaikeaa tai vakavaa masennustilaa.




Lancet 7/09: meta-analyysin mukaan
perusterveydenhuollossa tunnistaminen onnistuu ½
tapauksista - tunnistamista vaikeuttaa erotusdiagnostiset
tilat.
Terveys 2000: Masennuspotilaista 1/3 hoidon piirissä ja
heistä vain 1/2 :lla hoito on riittävää. Suurin osa koki
hyötyneensä hoidosta.
MTKL kysely 2008: Psykiatreista 2/3 arvioi, että mielenterveyspotilaat saavat liian usein vain sairauslomaa ja
lääkettä, ei muuta hoitoa.
MERTTU 2006: Alueellista epätasa-arvoa.
 Vain
-
1/10 - 1/5 "puhdasta" masennusta
1/2:lla samanaikainen ahdistuneisuushäiriö.
1/2:lla pitkäaikainen somaattinen sairaus.
< 1/2:lla persoonallisuushäiriö.
1/6 – 1/4:lla alkoholin suurkulutus.
(Melartin al. 2002,, Vuorilehto 2008)









Lukuisat vastaanottokäynnit eri syistä, selittämättömät
somaattiset vaivat.
Toistuvat poissaolot työstä, heikentynyt työsuoritus,
vetäytyminen sosiaalisista kontakteista.
Unihäiriöt, selittämätön väsymys, ja muut masennusoireet.
Pitkittynyt kipuoireilu (kipu altistaa masennukselle ja
masennus kivulle, kipu voi olla myös masennusoire).
Ahdistusoireet ja ahdistushäiriöt.
Työstressi, työuupumus (saattavat ennakoida masennusta).
Kuormittuneisuus elämäntilanteesta.
Alkoholin suurkulutus, runsas tupakointi.
Pitkäaikainen somaattinen sairaus.

Pelkkä masennuksentunne, masentunut mieliala.

Surureaktio, muut reaktiiviset häiriöt, sopeutumishäiriöt.

PMS, "babyblue", vaihdevuosioireet.

Työuupumus, työstressi.

Tupakan vierotusoireet.

Alkoholin suurkulutuksesta johtuva mielialan lasku – AUDIT!

Muut päihteet.

Ahdistushäiriöt – BAI (lomake terveysportissa).

Persoonallisuushäiriöt.

Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö – MDQ-seula!

Neurologiset sairaudet (esim. Parkison, muistisairaudet).

Fyysisen sairauden aiheuttamat oireet (sydämenvajaatoiminta,
aivoverenkiertohäiriö, tulehdukselliset sairaudet ja infektiot,
diabetes).
Pitkittynyt negatiivinen työstressi.
 Työuupumus:kyynistyminen, ammatillisen
itsetunnon lasku, uupumusasteinen väsymys.
 Koettu tyytymättömyys työhön.
 Esimieheltä saadut tiedot poissaoloista,
heikentyneestä työsuorituksesta ja muuttuneesta
käytöksestä työssä.
 Toistuvat muutokset työssä ja työolosuhteissa.












Työn suuret vaatimukset.
Vähäiset vaikutusmahdollisuudet.
Vähäinen työssä saatu sosiaalinen tuki.
Huono työilmapiiri.
Kokemus kiusaamisesta tai epäoikeudenmukaisesta
kohtelusta.
Työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta.
Jatkuvat keskeytykset tai häiritsevät esteet työssä.
Kohtuuton vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista
tekijöistä.
Arvostuksen puute.
Epäselvät työn tavoitteet.
Epävarmuus työn jatkumisesta.




Masentunut mieliala herkistää <> tunteiden säätelyn
vaikeus <> asiat muuttuvat herkästi henkilökohtaisiksi
<>herkemmin uhrikokemuksia, kun ei voimavaroja itse
vaikuttamiseen/vastuun ottamiseen => altistuminen
mielipahalle/ kiusaamiskokemukselle.
Masentuneen muuttunut käytös voi johtaa
työyhteisötasolla hämmennykseen ja keinottomuuteen <>
ärtyminen <> asian paisuminen ja mutkistuminen
=>henkilön välttely, eristäminen ja hylkiminen.
Työyhteisökonfliktin riski.
Nopea reagointi työyhteisötasolla henkilön muuttuneeseen
käyttäytymiseen.




Haitallinen työkuormitus:
– työnohjaus
– stressinhallintaan ja itsehoidollisiin keinoihin ohjaus:
kognitiiviset ja ratkaisukeskeiset työkalut,
psykososiaalinen tuki, mielialanhallintaryhmät.
– työjärjestelyt – yhteistyö työpaikan ja hoidon kanssa.
Elämäntilannekriisi: tukeminen, kriisipalveluihin ohjaus
Päihdeongelmat: varhainen tunnistaminen, tuki ja
hoitoonohjaus: AUDIT, MINI (RAAMIT), A-klinikka
Valtakunnallinen palveluhaku: www.tukinet.fi




Positiivinen seula on aina eri asia kuin diagnoosi
Seulonta toimii interventiona
I Yleisseulonta
- terveystarkastukset, vastaanotot
- Kahden kysymyksen seula
- Deps, PHQ
- TYKY-indeksin voimavarakysymykset
- Työuupumuskysely BBI-15 pisteytys
II Kohdennettu seulonta
- riskiryhmät
- yleisseulonnassa "kiinni jääneet"
- BDI-21- Beckin depressiokysely
Kahden kysymyksen seula (Arrol ym. 2003, 2005)
- herkkyys 96 %, osuvuus 78 %.
DEPS-seula (1-20 pistettä) (Salonkangas ym. 1994)
- 11 pistettä, vaatii tarkempaa selvittelyä
- 12 pistettä tai enemmän saaneista 47,3 % sai
depressiodiagnoosin. (Salokangas, Stengård, Poutanen)
BDI 21 – Beck Depression Inventory (0-63 p) (Beck ym.-61)
- yli 9/10 pistettä viittaa masennusoireisiin.
- 18 pistettä todennäköisesti hoitoa vaativaan
masennukseen.
 Masennuksen
seulontaan, ei hoidon
seurantaan.
 Potilas täyttää itse:
- 11 pistettä viittaa masennusoireisiin
 http:http://www.coronaria.fi/www/pdf/poli
klinikka_lomakkeet/DEPS_seula.pdf








Oirekysely sopii masennuksen seulontaan ja seurantaan.
Pistemäärän pohjalta ei voi tehdä kliinistä
masennusdiagnoosia (F32, F33)
Itsearviointimenetelmissä on aina virhelähteitä
(mm.ongelmien kieltäminen tai liioittelu, sosiaalisesti
suotava ymmärtäminen jne.)
BDI selvittää depressioon usein liittyvien oireiden
esiintymistä ja vaikeusastetta.
Matala pistemäärä ei sulje pois masennusta.
Suuri pistemäärä ei välttämättä viittaa masennukseen.
Vastaukset käytävä läpi potilaan kanssa > päätelmien
luotettavuus paranee.
Arviointiasteikko ei koskaan korvaa potilaan kliinistä
haastattelua.
 Ahdistuneisuus
- BAI
- GAD-7
 Kaksisuuntaisen mielialahäiriö
– MDQ – The Mood Disorder Questionnaire
 Alkoholi
- Audit
1. Mitä varhaisemmin aloitettu hoito sitä nopeampi
toipuminen ja yksinkertaisempi interventio riittää.
(Mieli 2009: Peruspalvelut)
2. Pelkkä lääkehoito+ sairausloma > riski > pois työelämästä:
– yli 50% laiminlyö lääkityksen (Kunta 10 tutk.)
– varhainen psykososiaalinen tuki edistää lääkehoitoon
sitoutumista
3. Hoitamaton/pitkittynyt masennus lisää: suisidiriskiä, muita
haittoja, kärsimystä, kustannuksia laaja-alaisine
seurannaisvaikutuksineen (perhe, työ, terveys, talous).
4. Interventioin voidaan käsitellä masennuksen laukaisevia ja
altistavia tekijöitä: parantaa hoitojen subjektiivista hyötyä ja
hyväksyttävyyttä vakauttaa toipumista ja estää uusiutumista.
1. Kaikille masennuspotilaille varhainen psykososiaalinen tuki
- ensimmäiset 1.5-2kk (5-6 käyntiä)
- psykoedukaatio (tietoa ja neuvontaa), elämäntilanteen selvittely.
- itsehoitokeinoihin ja tarpeenmukaisiin palveluihin ohjaus.
- lääkehoidon, päihteettömyyden ja liikunnan seuranta ja tuki.
- kognitiiviset työkalut, oirehallinta- ja koulutukselliset menetelmät.
- työhön liittyvissä ongelmissa työterveyspsykologin konsultaatio.
- toiminta ja työkyvyn selvittäminen, työpaikan tukitoimet.
2. Jos ensimmäinen porras ei riitä
Lyhytpsykoterapiat ennen masennuksen/työkyvyttömyyden pitkittymistä:
- kognitiiviset ja KBT:t x10-20 käyntiä.
- IPT x 12 käyntiä.
- lyhytdynaamiset x20-25 käyntiä
- lievässä masennuksessa ratkaisukeskeinen terapia, depressiokouluryhmä
- työssä jatkamisen ja työhön paluun tukitoimet
3. Psykoterapiakuntoutus
Toiminnallinen kuntoutus- Kuntoutuskurssit-Työhön valmennus- Ammatillinen kuntoutus
Muistilista alkukartoitukseen:
1. Ajankohtainen vointi ja avun tarve.
2. Arjessa ja työssä selviytyminen.
3. Aiemmat masennusjaksot ja perimä.
4. Somaattinen terveys ja monihäiriöisyys.
5. Työ ja elämäntilanne: kuormitus- ja
voimavaratekijät
Ei patologisoiva, ei medikalisoiva, mutta todetun sairauden
realiteetit hyväksyvä -> kaikki ei ole sairautta ja
sairastuneellakin on voimavaroja:
- tarpeen- ja johdonmukaisuus.
- autettavan näkökulman arvostus ja hyväksyntä.
- asiakas on aina asiansa/ elämäntilanteensa paras
asiantuntija.
- asioinnin turvallisen perustan luominen ja neutraalin
tutkiva yhteistyösuhde.
- neuvoteltu ja jaettu käsitys hoidon tavoitteista ja
tehtävistä.
(Mukaeltu Pirkola 2008)
Haluaisitko kertoa jotakin tästä tilanteestasi?
 Miltä Sinusta kuulosti se, mitä kerroit?
 Mistä huomaat, että olet masentunut ?
 Milloin huomasit masennuksen alkaneen?
 Mikä sinua on auttanut jaksamaan? – voimavarat!
 Milloin viimeksi oli hyvä olo? => Poikkeukset =>
Milloin ongelmaa ei esiintynyt?
 Jos masennusta ei olisi, mistä huomaisit sen
ensimmäisenä?
 Mitkä asiat olisivat toisin?

 KOHTAAMINEN:
yhteistyösuhde, ihminen
esiin, kohtaamisen jälki.
 PUHEENAIHEET
(eettinen liikahdus):
elämäntarina, elämäntapa, tyypillinen päivä,
arkiviikko, vahvistus, muutosaihe,
muutostoiminta, suunnitelma.
 TEKNIIKKA:
puheeksiotto, avaintaidot
UUSI ASIANTUNTIJUUS
 työntekijän ja asiakkaan välinen
kumppanuus.
 asiakkaan asiantuntijuuden korostaminen.
 paikallisuus.
 yhdessä tuotettava tieto.
 dialoginen kohtaaminen.
(Kirsi Juhila 2004)
Uusi
auttava
tieto
Elämänsä
tuntija
Alan
tuntija
•
•
•
•
On jännite , jossa on tarve päästä pois
kärsimyksestä, saada mielihyvää ja
turvallisuutta tai tarve mennä eteenpäin.
Ilmenee ennen pitkää paineena tehdä
jotakin.
Harhaileva tahtotila kiinnittyy
mahdollisuuksiin, jos tavoite on kohdallaan.
Motivoituminen (Furman & Ahola) =
asian koettu tärkeys X onnistumisen
todennäköisyys X tekemisen ilo.
L
1+1=2
?
 Elämäntilanteen
vaikutus toimintaan.
 Mielenterveys ja päihdeongelma.
 Perhetilanteiden ristiriitaisuus.
 Emotionaalinen haavoittuvuus,
minäkäsityksen häiriöt ja epävakaus.
 Itsetunnon kehityksen ja ydinminän tarpeet.
 Tunne-elämän häiriöiden vaikutus
toimintakykyyn.
 Sosiaalisen lähiympäristön asema.
 Työntekijän kyky toimia tunne-elämää
vahvistavasti ja osana asiakkaan yhteisöä.
retkahdus
vakiinnus
toiminta
esiharkinta
harkinta
päätös
 Kertaa
asiakkaalle yhteistyönne tarkoitus ja
päämäärä.
 Kysy asiakkaalta mitä asioita tulisi käsitellä,
jotta päämäärä toteutuisi. Tehkää yhdessä
lista asioista. Pidä huoli, että listaan tulee
myös hankalia asioita.
 Kerro havainnoistasi asiakkaan toiminnasta.
 Kerro huolestasi asian suhteen.
 Kysy hänen mielipidettään asiasta.
 Kerro oma ammatillinen mielipiteesi.
 Jätä aihe asiakkaan mietittäväksi.
Muutosuhka aiheuttaa prosessin:
1.
2.
3.
4.
5.
Kieltäminen
Aggressio
Kaupanteko
Tyhjyys, masennus
Hyväksyminen
•
•
•
•
•
Ulkoinen paine muutokseen (ympäristö) .
Sisäinen paine muutokseen (ristiriidat,
mielenrauha).
Muutoksella saavutettavat asiat: eheys, terveys,
itsekunnioitus, rauha ympäristön ja omien
arvojen kanssa, kehon tuntemukset ja hyvä
elämä.
Menetettävät asiat: läheisten menettäminen,
työn tai ammattitaidon menettäminen, kehon
terveys, mielenterveys, elämän köyhtyminen,
yhteisöasema.
Sosioekonomia: putoamisen pelko/nousun
mahdollisuus.
on asiakaskeskeinen menetelmä jonka avulla:
•
•
1) lisätään sisäistä muutoshalua tutkimalla
yhdessä asiakkaan/potilaan kanssa
nykytilanteen toimintaa ja tarkoitusta. Mitä
arvostetaan ja miten toimitaan, onko siinä
ristiriitaa?
2) vahvistetaan muutokseen sitoutumista ja
tehdään muutossuunnitelma.
•
SISÄINEN MOTIVAATIO:
1.
Itsemääräämisen tunne= asiakas voi itse
päättää toiminnastaan.
Pätevyyden tunne = asiakas tuntee, että
hän on kyvykäs ja omalla toiminnalla on
vaikutusta elämänlaatuun.
Sosiaalisen yhteyden tunne = asiakas
kokee saavansa tukea ajatuksilleen ja
tunteilleen työntekijältä ja muilta
ihmisiltä.
2.
3.
Havaintojen taso
- tosiasiat, tutkimustulokset, kerrotut asiat,
omaisten ilmoittamat asiat ja huoli,
viranomaisasiat.
 Tulkintojen taso
- mitä havainnot herättävät? Miten havainnot
tulisi nähdä? Mitä nämä tosiasiat merkitsevät?
 Johtopäätösten taso
- Mihin päätelmiin havainnot ja tulkinnat
johtavat?
- Minkälaiseen toimintaan se johtaa?

•
•
•
•
•
•
myötätunnon ilmaiseminen.
asiakkaan pystyvyyden tunteen
vahvistaminen.
puhutaan vastuuntuntoiselle aikuiselle.
toiminnan ja arvojen välisen ristiriidan
voimistaminen muutoksen suuntaan.
väittelyn ja painostamisen välttäminen.
henki: muutosvalmiuden edellytykset ovat
asiakkaassa itsessään.
 kuuntele
aktiivisesti ja reflektoi.
 kysy miten asiakas näkee asian.
 käytä avaintaitoja.
 anna tietoa ja palautetta, tee yhteenvetoja.
 vahvista myönteistä ja esitä vaihtoehtoja.
 osoita erot uskomusten ja tosiasioiden
välillä.
 anna miettimisaikaa
•
•
•
•
•
•
•
Taitoa rakentaa yhteys asiakkaaseen.
Taitoa ylläpitää yhteyttä asiakkaaseen.
Taitoa saada asiakas puhumaan.
Taitoa kysyä, kuunnella, vahvistaa ja
heijastaa osa kuulemastaan takaisin sekä
tehdä yhteenveto.
Taitoa luoda hahmo asiakkaan tilanteesta.
Taitoa odottaa asiakkaan omaa hahmotusta.
Taitoa tehdä asiakkaan kanssa suunnitelma,
johon asiakas sitoutuu.
KOHTAAMINEN
akateeminen
ammatillinen
henkilökohtainen
tieto
tieto
ammattiminä
kyläläinen
ammatillinen
henkilökohtainen
aavistus
aavistus
intuitiivinen
ÄITI, ottaa kaiken vastaan, rauhoittaa ja
lohduttaa. Toinen rauhoittuu ja tyyntyy, syntyy
hyvä suhde.
 OPO, avaa uusia mahdollisuuksia, pohtii
merkityksiä, antaa uusia tavoitteita ja rohkaisee
yrittämään.
 VALMENTAJA, antaa keinoja, harjoituttaa,
kontrolloi ja varmistaa, että toinen alkaa toimia
uudella tavalla.
 ASIANTUNTIJA, joka vastaa siitä, että toimitaan
tieteen, normien ja etiikan mukaisesti.





tarkoittaa työntekijän ja asiakkaan välistä
positiivista tunnesidettä.
tarkoittaa molemminpuolista uskoa,
kunnioitusta, pitämistä ja huolenpitoa.
saa aikaan tunteen kumppanuudesta
työntekijän ja asiakkaan välillä.
on työntekijän ja asiakkaan välisen suhteen
tietoinen ja tarkoituksellinen osatekijä.
(Adam Horvath 2001)
Työntekijän tieto- ja taitoperusta:
 itsetuntemus
 menetelmätuntemus
 käsitys
toiminnan sisällöstä
 käsitys toiminnan rajoista
 jämäkkyys ja johdonmukaisuus
 usko omaan menetelmään
Työntekijän viestintää:
 sanalliset
viestit
 eleiden viestit
 hyvä kuuntelu
 asiakkaan huomioonottaminen
 kunnioituksen osoittaminen
 taidokas konfrontointi = tosiasiat pöydälle
Työntekijän arvoperusta:
 ihmiskäsitys
 eettinen
ajattelu
 henkilökohtainen kaikupohja, jolla työntekijä
voi tuntea yhteistä ihmisyyttä asiakkaan
kanssa.
 SYMPATIA = kanssatuntemista
 EMPATIA = toisen tunteiden ymmärtämistä
 Nollatason
 Ykköstason
myötätunto
myötätunto, yleinen
 Kakkostason
myötätunto, empatia
 Kolmostason
myötätunto, sympatia
 Nelostason
myötätunto
 toiseus
on erilaisuutta.
 se ”toinen” on erilainen ja samanlainen.
 samanlaisuuden harkittu etsintä: taitava
kohtaaja etsii samanlaisuuksia, jotta syntyy
ymmärrys.
 ymmärrys on kohtaamisen tavoite ja tulos.
 ymmärryksellä hallitaan omaa mieltä: jos
ymmärrän, en tuomitse.
 kaikkea ei voi hyväksyä, mutta toisen
henkilön lähtökohtia voi ymmärtää.
 oman
tehtävän epäselvyys – sisältö ja rajat.
 oikeiden sanojen puuttuminen.
 oman persoonan rajat: vihan ja pelon
kohtaaminen.
 masennus-ahdistus: uupumus,
riittämättömyys, umpimielinen olo.
 epäjalot tunteet: avuttomuus, katkeruus,
viha, kauna, syyllisyys, häpeä ja turtumus.
 toisen ylimielisyys, kiittämättömyys, tylyys,
vihaisuus tai puhumattomuus.






toisen kohtaaminen on itsen kohtaamista.
kohtaamisen laatu liittyy itsetuntemukseen.
itsetuntemus auttaa valmistautumaan.
valmistautumisessa kehitetään ”hyvä
transsi”.
siinä palautetaan mieleen kohdattavan toisen
mahdollisuudet ja voimavarat sekä
käsitellään omia tunteita toista kohtaan.
pyrkimyksenä on terapeuttinen allianssi.
1. kuuntelen omaan tahtiini (välillä) mitä asiakas
sanoo ja pidän huolen, että saan sanottua omat
mielipiteeni.
2. kuuntelen tarkasti ja keskittyen asiakasta.
3. kuuntelen tarkasti asiakasta ja kommentoin
sekä tarkennan tarvittaessa sitä, että olen
kuullut asian ”oikein” eli hänen painotuksillaan.
4. huomioin edellisten lisäksi mm. elekieltä ja
heijastan sitä omilla liikkeilläni.
5. huomioin edellisten lisäksi myös hänen rytminsä
ja mukaudun siihen antamalla taukoja ja säilytän
yhteisen katsekontaktin kun hän puhuu. (Ritva
Saarelainen).
 Tyhjennä
ajatuksesi ja rentoudu, keskity
siihen mitä toinen haluaa sinulle sanoa.
 Katso silmiin ja kerro, että olet kiinnostunut
siitä mitä toinen sinulle puhuu.
 Malttia. Vältä takertumasta ensimmäisiin
sanoihin, sillä niiden perusteella tehdyt
päätelmät voivat johtaa harhaan ja menetät
samalla seuraavan lauseen sanoman.
 Vältä keskeyttämästä puhujaa ja vältä myös
arvailemasta, mihin suuntaan puhuja aikoo
suunnistaa.
 Kuuntele
enemmän kuin puhut. On
mahdotonta kuunnella ja puhua
samanaikaisesti.
 Kiinnitä huomiota ilmeisiin, eleisiin ja
äänenpainoihin. Huomaa oman ajattelusi
harhapolut ja herättele itseäsi, jos ajatuksesi
alkavat harhailla.
 Kehittynyt kuuntelija käyttää kuunteluaikaa
yhdistelemällä kuulemiaan asioita ja
muodostaa niistä kokonaisuuksia, jotta voi
paremmin ymmärtää.
 Missä
kohdataan?
 Miten valmistaudutaan?
 Tavoiteltu tunnesävy?
 Tavoiteltu viritys?
 Kohtaamisen tavoite?
 Kohtaamisen kuormitus/keventäminen?
 Jälkeenjääneet tunteet?
1. Oma ABC-kartta
2. Myötätunnon harjoittelu
3. Kohtaamisen tarkastelu
4. Arvoharjoitus
5. Miten nämä asiat näkyvät elämässäsi?
6. Elämäntarina
7. Oman kyvykkyyden havainnointi
8. Aarrekartta
9. Huolenaiheiden tutkiminen ja kokonaisuuden
punnitseminen
10. Kauniin kiven ankkurointi