Transcript ylilääkäri björn appelbergin esitys

Vanhuspsykiatria
Björn Appelberg Dos., ylilääkäri
HYKS
Vanhusten määrä lisääntyy
Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä USA:ssa
• 4% (n. 4 milj)
v.1900
• 12,5% (35 milj.) v. 2007
• 20%
(70milj)
v. 2030
Yli 85-vuotiaat (USA:ssa)
• 3 milj. v.2007
• 18 milj v.2050
Maailmanlaajuisesti
• Kehitysmaissa muutos vielä dramaattisempi:
• Vuodesta 1885-2030 yli -65 vuotiaiden määrä
kasvaa:
23% Englannissa
324% Meksikossa
• 2/3 osa maailmassa ikinä eläneistä yli 65vuotiaista ihmisistä ovat tänään elossa!
Vanhusten psyykkinen sairastavuus
• Epidemiologiset tutkimukset antavat osin
ristiriitaista tietoa koska:
• Psykiatriset häiriöt koetaan tässä ikäryhmässä
erityisen stigmatisoivina
• DSM-IV:n kriteerit on laadittu nuorten ja keskiikäisten potilaiden tilannetta ajatellen
ja niiden soveltaminen monisairaisiin
vanhuksiin voi usein olla hankalaa.
Epidemiologia jatkuu..
• Voi olla vaikea päätellä johtuuko oire
fyysisestä vai psyykkisestä sairaudesta
• Vanhuksilla saattaa esiintyy paljon ns.
subsyndromaalista sairastavuutta:
• (esim masennuksen kaikki kriteerit eivät täyty,
koska oireita ei ole tarpeeksi, tästä huolimatta
olemassa olevat voivat olla hyvinkin
invalidisoivia
Epidemiologia jatk..
• Raportoituja oireita pidetään normaalin
vanhenemiseen liittyvinä
• Monet alan tutkijat ovat sitä mieltä, että
epidemiologiset tutkimukset aliarvioivat
psykiatrista sairastavuutta tässä ikäryhmässä.
Vanhusten ahdistuneisuushäiriöt
• Epidemiologisten tutkimusten mukaan ovat
harvinaisempia kuin nuorten ja keski-ikäisten
ahdistuneisuushäiriöt.
• Ovat silti tavallisin psykiatrinen
diagnoosiryhmä vanhuksilla.
Fobiat
• N. 4.8%:lla (naisilla 6,1 % ja miehillä 2,9%)
• Vanhusten fobioista tavallisin on yksittäinen
spesifinen fobia
• Poiketen nuorista ja keski-ikäisistä eläinfobiat
ovat melko harvinaisia
• Sen sijaan korkeanpaikan kammo ja
kaatumispelko ovat suhteellisesti tavallisempia
Sosiaalinen fobia
• Esiintyy selvästi vähemmän vanhusiässä
vähemmän kuin muissa ikäryhmissä
• Esiintyvyydeksi on arvioitu 0,2-1,6 % (12 kk:n
esiintyvyys)
Paniikkihäiriö ja agorafobia
• Paniikkihäiriö on vanhusiässä harvinainen
• Vanhuksilla saattaa esiintyä paniikkia
”lievempää” ahdistuneisuutta, joka johtaa
agorafobiseen välttämiskäyttäytymiseen
• Näin määriteltynä agorafobia on vanhuksilla
melko tavallista.
Komplisoitunut suru
(Complicated grief)
• Ei ole DSM-IV diagnoosi mutta mertyksellinen
tässä ikäryhmässä.
• Sisältää piirteitä masennuksesta ja
posttraumaattisesta stressihäiriöstä mutta usein
ei täytä kumpaankaan diagnostisia kriteereitä
• Vanhat ihmiset kohtaavat menetyksiä ja traumoja
selvästi useammin kuin nuoret.
• On arvioitu että jopa 20% surevista vanhuksista
kärsii tästä syndroomasta.
Hamstraus
• Kompulsiivinen tavaroiden keräily
• Kuvattu 1-2%lla vanhuspsykiatrisista
sairaalapotilailla.
• Kulultaan usein progressiivinen oire.
• Liittyy joskus alkavaan dementiaan.
Vanhusiän masennus
• Epidemiologiset tutkimukset viittaavat siihen,
että masennus vanhusiässä olisi selvästi
harvinaisempaa kuin nuoremmissa
ikäryhmissä.
• Huom. Kohortieffekti (+mahd. muut
metodologiset ongelmat)
• Liittyy usein ruumiilliseen sairauteen ja on
tavallista lääketieteellisen hoidon piirissä
olevilla vanhuksilla (11-37%)
Vanhusiän masennus jatk.
• Maanisuutta selvästi harvemmin kun nuorissa
ikäryhmässä
• Vanhus iässä alkava mania liittyy usein
aivotapahtumaan
• Psykoottiset masennusoireet ovat melko
tavallisia (3,6 % avohoitopotilaista ja 20-45%
sairaalapotilaista)
Masennus ja dementia
• Erotusdiagnostiikka voi olla hankala.
• Esiintyvät usein yhdessä.
• Pseudodementia (masennukseen liittyvä
kognitiivinen tasonlasku) ennustaa tulevaa
dementiaa
• Dementia (lievä – keskivaikea) altistaa myös
masennukselle.
Vanhusten masennuksen hoidon
erityispiirteitä
• Antidepressantien vaikutus tulee hitaammin
kuin nuorissa potilasmateriaaleissa ja
remissiota joudutaan usein odottamaan 8-12
viikkoa.
• Muistettava aina lääkkeiden interaktiot koska
polyfarmasia on tässä ikäryhmässä tavallista
• ECT-on usein tehokas hoitomuoto sen sijaan
TMS vasteen näyttäisi olevan vanhuksilla
huonompi kuin nuoremmilla ikäryhmillä.
Vanhusten masennuksen hoidon
erityispiirteitä jatk.
• Psykoterapia:
• IPT:stä CBT:stä ja ratkaisukeskeisestä
psykoterapiasta on näyttöä.
• Surutyö näyttää usein keskeistä osaa
vanhusten psykoterapiassa
Vanhusten itsemurhat
• Suisiidiriski on n. 2-kertainen verrattuna muihin
ikäryhmiin
• Yli 80-vuotiaat miehet ovat erityisessä riskissä
• Muita riskitekijöitä ovat: Alkoholismi, sedatiivien
ja anksiolyyttien väärinkäyttö psykoottinen
masennus, tuore suru, tuore sairaus.
• Geriatriset potilaat tekevät vähän suisiidiyrytksiä
verrattuna toteutuneisiin suisiideihin kuin
nuormaat potilasryhmät.
Vanhusiän psykoosit
• 1. Vanhat pitkäaikaissairaat, esim skitsofrenia
potilaat
• 2 Vanhusiässä alkavat psykoosit: tyypillisesti
harhaluuloisuushäiriö ja vanhusiässä alkava
skitsofrenia (very late-onset schizophrenia like
psychosis, VLOSP)
• Vanhusten affektiiviset (depressiiviset ja
maanisdepressiiviset psykoosit)
Organisaatio ja työnjako
• Vanhuspsykiatria ei vastaa kaikkien yli 65vuotiaiden psykiatrisesta hoidosta
• HUS:n alueella (Jorvi ja Peijas) esim.
psykoosilinja ja mielialalinja hoitavat myös
vanhuksia.
• Helsingissä Hgin kaupungin psykiatrinen
erikoissairaanhoito ja Hgin kaupungin
vanhuspsykiatria hoitaa ”peruspsykiatrisia”
vanhuspsykiatrisia potilaita.
Organisaatio ja työnjako jatk.
• Näistä syistä HUS/HYKS:n vanhuspsykiatrinen
toiminta on hyvin riippuvaista alueen kuntien
toiminnasta.
• Muutokset kuntien toiminnasta heijastuvat
heti HUS/HYKS:n vanhuspsykiatrian
toimintaan.
• Esim: Siirtoviivepotilaat (määrä kasvussa)
Geropsykiatria ei Psykogeriatria
• Vanhuspsykiatria, geropsykiatria on
vanhusväestön akuuttien psykiatristen
sairauksien ja ongelmien hoitoa
tähän ei kuulu varsinainen pitkäaikaishoito,
psykogeriatria
Vanhuspsykiatrian klinikka
Helsinki
• os. 2 (18 paikkaa)
• os. 3 (18 paikkaa)
• Pkl (yhteinen Jorvin kanssa)
Jorvi
os. PV1 (12 paikkaa)
• Pkl (yhteinen Helsingin
kanssa)
Peijas
• os. P4 (20 paikkaa)
• Pkl
Vanhuspsykiatrian klinikan toiminta-ajatus
Vanhuspsykiatrian poliklinikat ja vuodeosastot tarjoavat palveluita 65 -vuotta täyttäneille potilaille, joilla on vaikeita
mielenterveyshäiriöitä:
•vanhuusiän masennus tai muu mielialahäiriö
•vaikea ahdistuneisuus
•vanhuusiän psykoosi
•dementiaan tai muihin neurologisiin sairauksiin liittyvät vaikeat liitännäisoireet
•vanhuspsykiatriset erotusdiagnostiset ongelmat ja monilääkitysongelmat
•Potilaiden hoitoa ei tule siirtää vanhuspsykiatrialle pelkästään iän perusteella, vaan oireiston tulee liittyä
ikääntymiseen liittyviin ongelmiin.
•Työ perustuu moniammatillisten työryhmien erityisosaamiseen geriatrisen psykiatrian alalla.
•Potilaat ovat yleensä monisairaita ja tarvitsevat laaja-alaista tilanteen arviointia.
•Jokaisen potilaan hoito on suunniteltava ja toteutettava yksilöllisesti. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja muiden
vanhuksia hoitavien tahojen kanssa on tärkeää.
Toimintaa kuvaavia lukuja
Vanhuspsykiatria os 2 ja 3 v.2011
Hoito-
Potilaiden
jaksojen
lkm
lkm
HPV lkm
HYKS-PSY
2779
3770
9248 VAN.PSY.OS
3
112
128
9249 VAN.PSY
OS 2,
Lyhin HJ
Pisin HJ
HPV
HPV
KMHA
pv
pv
keskihaj
mediaa
ni
97132
19,2
1
365
27,5
9
123
6291
50,7
1
193
33,5
44,5
136
6251
46
1
166
35,3
41