Mielenterveyskuntoutujat työvoimana
Download
Report
Transcript Mielenterveyskuntoutujat työvoimana
Mielenterveyskuntoutuja
työnantajan kannalta
työmielihanke
Inkeri Mikkola
Kerronpa tuoreen esimerkin
TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA
kustannuspaineet
yhteistyökyky
pysyvyys
työyhteisön
asenteet
TYÖNANTAJAN TOIVE
moitteeton työkyky
normaali käytös työpaikalla
sairaslomien minimointi
KÄSITYS
MIELENTERVEYSKUNTOUJASTA
TYÖNTEKIJÄNÄ
riskit suuret
paljon sairaslomia
kehno työkyky
outo käytös
väkivaltaisuus
SEURAUKSIA
TYÖNANTAJIEN KANNALTA
hyvää työvoimaa käyttämättä
isompi ulkomaisen työvoiman
tarve jo lähiaikoina
SEURAUKSIA
KUNTOUTUJIEN KANNALTA
kohtelu yhtenä massana
masennus
häpeä
tarpeettomuuden tunne
syrjäytyminen
KÄSITYSTEN TAUSTALLA
tosiasioita
tiedon puutetta
TYÖKYKYYN VAIKUTTAVIA
PSYYKKISIÄ SAIRAUKSIA
skitsofrenia
harhaluuloisuushäiriö
kaksisuuntainen mielialahäiriö
muut psykoosit
vakava masennus
vaikeat ahdistuneisuushäiriöt
anoreksia
epävakaa persoonallisuus
Aspergerin oireyhtymä
PSYYKKISTEN SAIRAUKSIEN
SYITÄ
perinnöllinen alttius
aivoja vahingoittavat tekijät
vaikeat elämänkokemukset
KUNTOUTUMINEN
PSYYKKISESTÄ SAIRAUDESTA
harvoin kovin nopeaa
suurin osa toipuu melko hyvin
kolmasosa psykoottisistakin
toipuu työkykyisiksi
- työn saanti on eri asia!
HUOM!
täällä ja nyt puhumme niistä,
jotka ovat kuntoutuneet
työkykyisiksi!
millaisia työntekijöitä
he ovat?
KUNTOUTUNUT
MIELENTERVEYSPOTILAS ON
ihminen
yksilöllinen
oireilu on hallinnassa
erottuu harvoin terveistä
omistaa kykyjä ja vahvuuksia
joita työelämä haluaa
KUNTOUTUJAN VALTTEJA
vahva halu pärjätä
rehellisyys, aitous
tunnollisuus
tyytyväisyys
tyytyminen yksinkertaisempiin
töihin
harvoin perhe-elämän rasitteita
KUNTOUTUJAN VALTTEJA
osa kaksisuuntaisista
hyvin tehokkaita ja luovia
Asperger-ihmisillä
eritysosaamista
KUNTOUTUJAN
VARJOPUOLIA TYÖELÄMÄSSÄ
alentunut stressin sieto
sairauden uusiutumiset
KUNTOUTUJAN
VARJOPUOLIA TYÖELÄMÄSSÄ
useimmat psykoosit ja
muut psyykkiset sairaudet
ovat pitkäaikaisia
MUTTA:
sairaus voi pysyä kurissa
lääkityksellä
taudin käyttäytymisen näkee
yleensä alkuvuosina
KUNTOUTUJIEN
VARJOPUOLET TYÖELÄMÄSSÄ
yksilöllisiä
diagnoosi ei kerro paljoakaan
osa täysin terveen veroisia
osalla lieviä rajoitteita
TYYPILLISIÄ PULMIA
SKITSOFRENIASSA
hitaampi työn oppiminen
aloitekyvyn aleneminen
sosiaalisen kanssakäymisen
niukkuus, varautuneisuus
lievä omalaatuisuus
TYYPILLISIÄ PULMIA
KAKSISUUNTAISESSA HÄIRIÖSSÄ
mielialojen vaihtelu
työtarmon vaihtelu
kyvyttömyys tajuta manian
varomerkkejä
TYYPILLISIÄ PULMIA
MIELENTERVEYSKUNTOUTUJILLA
masennus – alavireisyys
psykoosit – epäluuloisuus
ahdistus - jännittäminen
sosiaaliset tilanteet vaikeita
TYYPILLISIÄ PULMIA
ASPERGER-IHMISILLÄ
sosiaalinen vetäytyvyys
sosiaalinen kömpelyys
erikoislaatuinen käytös
aistien yli- ja aliherkkyydet
huono suuntavaisto
MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN
LAADUKAS TYÖHÖN MENO
ON KUNTOUTUSPAIKAN JA
TYÖNANTAJAN YHTEISTYÖTÄ
TYÖHÖN HAKEUTUMISTA
EDELTÄÄ KUNTOUTUSPAIKASSA
hyvä hoito ja kuntoutus
tuloksena hyvä toimintakyky
sitoutuminen taudin hoitoon
stressin siedon arviointi
TYÖHÖN MENOA EDELTÄÄ
KUNTOUTUSPAIKASSA
työkyvyn vahvuuksien ja
heikkouksien kartoitus
viisas työn laadun valinta
tarvittava tuki työn haussa
työkokeilut tai -harjoittelut
YHTEISTYÖ
kuntoutuja
kuntoutuspaikka
työnantaja
esimies
työyhteisö
YHTEISTYÖ
tuottaa erinomaisia tuloksia
tarjoaa työpaikoille tukea ja
tietoa
ALKUVAIHE ON TÄRKEIN
SATSAUS KANNATTAA!
huolellinen, selkeä perehdytys
työolosuhteiden suunnittelu
työhönvalmennus
tiivis seuranta hoitopaikassa
varhainen apu pulmiin
OSA-AIKATYÖ
usein paras vaihtoehto
merkittävä osa kuntoutujista
pystyisi hyvin osa-aikatyöhön
mutta ei jaksa koko päivää
MOTTO
HYVÄ YHTEISTYÖ
HYVÄT KÄYTÄNNÖT
TYYTYVÄINEN TYÖNANTAJA
ONNELLINEN TYÖNTEKIJÄ
TYÖELÄMÄN VALTTEJA