Transcript Työterveyshuollon näkökulma työsuojeluun

TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ
14.9.2011
TYÖTERVEYSHUOLLON
NÄKÖKULMAA
TYÖSUOJELUUN
Työterveyslääkäri
Outi Paloneva, Työplus
TYÖTERVEYSHUOLLON
NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN
FOKUKSESSA
MIELENTERVEYS- JA
PÄIHDEONGELMAT
TYÖSUOJELU


Tapaturmien torjunta
Työolosuhdearvio – turvalliset ja
terveelliset työolot ( työturvallisuuslaki
738/2002 )
–
–
–
–
Ennalta ehkäisy
Lakisääteiset vaarojen tunnistus
Työpaikkaselvitys – terveysvaarojen arvio
Terveydellinen merkitys
Työterveyshuolto työsuojelussa



Taustalla lainsäädäntö luo
mahdollisuudet työsuojeluyhteistyöhön
Lääketieteellisen osaamisen tuominen
työsuojeluorganisaatioon – terveydellisen
merkityksen arvio
Rajapinnat – yhteistyö, työnjako ; ei
erillisiä toimijoita!
Työterveyshuolto : tehtävät


Työpaikan terveellisyyden ja
turvallisuuden kartoitus ja niiden
parantamiseen suunnatut toimenpide- ja
kehittämisesitykset
Työpaikkaselvitykset ja –käynnit:
– Selvittää työperäisen kuormituksen
aiheuttajat
Työpaikkaselvitys




Psyykkiset, sosiaaliset, fyysiset,
fysikaaliset, biologiset ja kemialliset
altisteet
Työolojen havainnointi, haastattelu,
kyselymenetelmät
Toimintasuunnitelman laatiminen ( tosu)
Kuormitusta vähentävät toimenpideesitykset
Työpaikkaselvitys



Perusselvitys: tarvitaanko suunnattua
selvitystä
Suunnattu selvitys: tarvitaanko muuta
asiantuntijaa? Kuuluuko tth
vastuualueisiin
TTH: Työpaikan olosuhteet tunteva
asiantuntija: työn ja terveyden välinen
suhde, merkitys terveydelle ja
hyvinvoinnille
Työterveyshuolto: tehtävät







Henkilöstön terveydentilan ja työkyvyn seuranta
Yhteydenpito
Asiantuntija-apu ja tuki
Työterveysneuvottelu
Varhainen havaitseminen:
-terveystarkastukset, sairausvastaanotto
Työkuormituksen selvittäminen perustellusta
pyynnöstä
Työilmapiiriä parantavat ja työkykyä edistävät
hankkeet
Työelämä muuttuu ->
mielenterveys on kovilla


20 vuoden aikana työelämä on käynyt läpi
syvällisen rakenne- ja kulttuurimuutoksen
Työelämä on muuttunut huomattavasti
aikaisempaa dynaamisemmaksi: kuvaavaa on
globalisaatio
produktivismi
teknologian nopea kehitys
TTh rooli asiakasyritysten
henkilöriskien hallintaprosessissa
,
Kristiina Halonen Työterveyslääkäri 2007;25(1) 61-65

V 2004 Lääkärikeskus-yhtymä tth asiakkaat.
( 368 organisaatiota, naisia 40%, miehiä 60%, yli
50% vastanneista toimitusjohtajia )
Kyselyn tuloksia:
 80% henkilöstöriskin hallinta tärkein
organisaation tulevaisuuden kannalta
 Suurin osa halusi tehdä yhteistyötä tth:n
kanssa henkilöstöriskin hallintatyössä
Merkittävin riski organisaation koosta
ja toimialasta riippumatta :





Johtaminen, esimiestyö
Liiallinen kiire
Henkilöstön sairauspoissaolot
Henkinen kuormittuminen, stressi,
työuupumus
Riittävä erikoisosaaminen, työvoiman
saatavuus
Vähäisimmiksi riskitekijöiksi yrityksen
toiminnalle koettiin

Työympäristöriskit kuten
– Tapaturmavaara
– Melu
– Valaistus
– Lämpöolot
– Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset
altisteet
Kysely tth henkilöstölle v 2005
LÄÄKÄRIKESKUS-YHTYMÄN TTH,


KRISTIINA HALONEN
Tt-hoitajat ja psykologit: aiempien
terveysriskien sijaan ilmaantunut uusia
henkistä hyvinvointia heikentäviä
terveysriskejä – taustalla teknistyminen,
kiristynyt työtahti
Työilmapiiri, sairauspoissaolot, ruumiillinen ja
henkinen kuormittuminen, fyysinen kunto,
stressi ja työuupumus
Uudet ( ? ) altisteet






Stressi
Kiire
Uupuminen
Päihteet
Psykososiaaliset kuormitustekijät
Epäasiallinen kohtelu
Henkisen hyvinvoinnin
tunnusmerkit






Tyytyväisyys elämään
Aktiivinen ote
Avoin perusasenne
Epävarmuudensietokyky
Itsensä hyväksyminen
Työtyytyväisyys, sitoutuneisuus, sitkeys,
kiinnostus ja aikaan saapuus,
osallistuminen
Ihminen voi työssään hyvin kun
- kokee työnsä merkitykselliseksi
- tuntee hallitsevansa työnsä
- on arvostettu työyhteisössään
Työhyvinvoinnin yksilöllinen ulottuvuus: kohdehyvinvointi
(Mäkitalo 2005)
välittömässä
tietoisuudessa
uusi
Yhteinen työn
kohde ja
Yhteinen työn
tarkoitus
kohde ja
tarkoitus
aiempi
Tulos
onnistuminen
onnistuminen
työntekijä
Työn
henkilökohtainen
mieli
(jokin osa yhteisestä
työn kohteesta)
emootiot
 hyvinvointi,
voimia
(vaikka työtä olisi
paljonkin)
epäonnistuminen  pahoinvointi,
epäonnistuminen
väsyminen
(vaikka työmäärä
olisi kohtuullinen
tai vähäinen)
Hyvinvointi on seurausta onnistumisesta tai mahdollisuudesta onnistua toiminnan
kohteen kanssa ts. saavuttaa tärkeäksi koettuja tuloksia.
Työstressi


tilanne, jossa työntekijä tuntee itsensä kykenemättömäksi
selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista ja
odotuksista
Työstressin kehittymiseen vaikuttavat sekä työn että
työntekijän ominaisuudet.
Ihmisten yksilöllinen ja ajankohtainen stressiherkkyys
vaihtelee. Eri ihmiset reagoivat eri tavalla samanlaisessa
tilanteessa ja samakin ihminen voi reagoida eri tavalla eri
elämänvaiheissa.

Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä.
Tämä vastaa EU-maiden keskitasoa (22 %).
Henkinen toimintakyky ja
kuormittuminen,
TYÖTERVEYSLAITOS



Lievä <-> pitkäkestoinen stressi
Pitkittynyt ja voimakas stressi riskitekijä
työuupumukselle ja masennukselle
V 2009 32% suomalaisista työssäkäyvistä
koki työnsä henkisesti rasittavaksi
Työstressin ennaltaehkäisy; yksilö







Jaa aikasi ja energiasi sopivasti kaikille
elämänalueille
Huolehdi palautumisesta; työn vastapainoksi lepoa
ja muuta työtoiminnasta poikkeavaa tekemistä
Arvioi säännöllisesti omaa hyvinvointia ja
kokonaiselämäntilannetta
Tartu mahdollisiin epäkohtiin, mieti mitä voisit tehdä
toisin. Kokeile vaihtoehtoisia tapoja toimia.
Ota epäkohdat puheeksi
Jaa kokemuksia ja muiden ihmisten kanssa
Hae terveydenhuollosta apua, jos tilanne ei muuten
parane.
Psyykkiset kuormitustekijät työssä
TYÖTERVEYSLAITOS



Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse
työhön ja työn sisältöön
Itse tekijän esiintymisen lisäksi kuormittumiseen
vaikuttavat työolojen kokonaistilanne ja
kuormitusta mahdollisesti lieventävät tekijät.
Psyykkinen kuormitus työssä voi pitkään
jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden
kannalta haitallista
Psyykkinen kuormitus: haitallisia tekijöitä








työn tavoitteet ovat epäselvät
työtä on liian paljon tai siinä on jatkuvasti kiire
työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä
työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta
työ keskeytyy jatkuvasti tai siinä on häiritseviä
esteitä
vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä
on epäsuhdassa toimintamahdollisuuksien kanssa
työstä ei saa riittävästi palautetta ja arvostusta
jatkuvat muutokset ja pitkittynyt epävarmuus
työssä
Työstressin ennaltaehkäisy; työyhteisö


Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa
työnantajan arvioimaan työn terveys- ja
turvallisuusriskit
Arvioinnin perusteella työtä, työolosuhteita
ja työyhteisöjen toimintaa on jatkuvasti
kehitettävä
Työstressin ennaltaehkäisy; työyhteisö




Esimies: jokaisen alaisen kanssa säännöllisesti
henkilökohtainen kehityskeskustelu - arvioidaan
toiminnan sujumista, suunnitellaan tulevaa toimintaa.
Varhaisen tuen toimintamalli, johon on koottu
hälytysmerkit ja toimenpiteet työkykyä uhkaavissa
tilanteissa
Esimiehet, työntekijät, henkilöstöhallinto, työsuojelu,
työterveyshuolto huolehtivat osaamisestaan
työhyvinvoinnin alueella ja
tekevät aktiivisesti yhteistyötä henkisen
hyvinvoinnin ja työkyvyn edellytysten ylläpitämiseksi
ja edistämiseksi.
Psyykkisiä ja sosiaalisia
kuormitustekijöitä selvitetään mm



TSK työstressikysely – suppea/laaja
Voimavarat työssä
Suunnatut kyselyt:
–
–
–
–
–
Työilmapiiri- ja –hyvinvointibarometri ( TBH)
QPS Nordic – pitkä/lyhyt
Työyhteisöindeksi
BBI-15, MBI-GS
TIKKA työkuormituksen arviointimenetelmä
Työstressin lievittäminen
Hyvinvoinnin ja oireiden aiheuttaman haitan
arviointi:
 Työstä selviämisen ongelma -> asia
puheeksi esimiehen kanssa.
 Voimavarat vähissä -> hakeudu
työterveyshuollon vastaanotolle.
Työstressin lievittäminen 2
Työolosuhteisiin tarvitaan muutosta:
 Kokonaistilanteen arviointi: Kuormitustekijät
ja voimavarat
 Vaihtoehtojen kartoittaminen ja muutoksen
suunnittelu
 Työterveyshuollon edustaja voi osallistua
neuvotteluun työntekijän ja esimiehen
kanssa
Työstressin lievittäminen 3
Työntekijän voimavarojen vahvistaminen:
 Hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtiminen
 Asenteiden ja toimintatapojen
muokkaaminen hyvinvointia vahvistavaan
suuntaan
Muutosten vaikutusten seuraaminen:
 Toimintaa on jatkettava niin kauan, että
hyvinvointi palautuu ja säilyy.
TTH tuki muutostilanteissa




Ehkäistä muutoksesta terveydelle
aiheutuvien haitallisten tekijöiden vaikutuksia
Ohjaus ja neuvonta
Muutokseen liittyvät kuormitustekijät
Muutokseen liittyvät psykologiset vaiheet
TTH tuki; kriisit ja jälkihoito



Työyhteisön sisäiset tapahtumat ja ulkoiset
muutospaineet
Henkilöstövaihdokset, sairastumiset,
vajaatyökykyisyys, henkilökohtaiset kriisit
-> yhteisön toimintakyky
Yhteiskeskustelut, yksittäiset tapaamiset,
jatkosuunnitelma
Henkinen jälkihoito





Tuki, jonka tarkoituksena vapauttaa
järkytyksen sitomaa energiaa ja palauttaa
työkyky
Ennalta suunniteltu ryhmäistunto
Tapahtuneiden tosiasioiden läpikäynti
Toimintamalleista ennalta sopiminen
Ei ole päivystystoimintaa
Työuupumus

Työuupumus on oireyhtymä, jonka kehittyessä
ihmisen voimavarat ehtyvät pitkittyneen
työstressin seurauksena.

Ei lääketieteellisessä tautiluokituksessa – dg
liitteeksi terveysongelmaan
kehittymiseen vaikuttavat sekä työolosuhteet että
yksilölliset tekijät.
voi johtaa sairastumiseen tai sairauksien
pahenemiseen ja työkyvyttömyyteen.
Vuonna 2000 2,5 % työssäkäyvistä suomalaisista
koki työuupumuksen oireita viikottain ja 25 %
kuukausittain (lähde: Terveys 2000 -tutkimus, THL).



Työuupumus
Uupumisen riskiä lisäävät:
 työntekijän korkeat henkilökohtaiset tavoitteet, voimakas
sitoutuminen ja korostunut velvollisuudentunto
 kuormittavat työolosuhteet, joissa työn tavoitteita ei kyetä
saavuttamaan ja/tai
 riittämättömät yksilölliset tai yhteisölliset
ongelmanratkaisukeinot ristiriitatilanteissa
 Muilla elämänalueilla ilmenevät ongelmat eivät yksinään
aiheuta työuupumusta, kun työolosuhteet ovat hyvät. Ne
voivat nopeuttaa työuupumuksen kehittymistä silloin, kun
työkuormitus ei ole kohdallaan.
Työuupumuksen oireet:

voimakas yleistynyt väsymys:
–
Lepo ei enää virkistä. Väsymys ei liity mihinkään
yksittäiseen urakkaan.
kyynistyneisyys: Asenteet työtä kohtaan
muuttuvat. Työllä ei tunnu enää olevan
merkitystä.
 alentunut aikaansaamisen tunne:
"Olen huonompi työntekijä kuin muut.
Olen huonompi työntekijä kuin aiemmin."

Työuupumus; diagnoosi
Arvioinnissa voidaan käyttää apuna
 kyselylomakkeita: Maslachin yleinen
työuupumuksen arviointimenetelmä ( MBI-GS ) tai
Bergen Burnout Indicator 15 ( BBI-15 )
 haastattelua: selvitetään työn ja muun elämän
vaatimukset sekä voimavarat ja näissä tapahtuneet
muutokset.
 terveystietoja: suljetaan pois sairauden ja muiden
elämänongelmien mahdollisuus.
 Työterveysneuvottelu yhdessä työntekijän,
esimiehen ja työterveyshuollon edustajan kanssa
auttaa todellisten muutosten aikaansaamisessa.
Työuupumuksesta toipuminen


Työuupumuksesta toipuminen edellyttää
muutoksia sekä työolosuhteissa että
työntekijän toiminnassa ja asenteissa
Tarvittavien toimenpiteiden laajuus riippuu
siitä, kuinka vakavaksi tilanne on edennyt
Sosiaaliset kuormitustekijät
TYÖTERVEYSLAITOS
Seuraavat tekijät ovat aina terveydelle haitaksi:
 epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen,
kansallisuuden, uskonnon, yksityiselämän tai
muun työhön liittymättömän tekijän vuoksi
 epäasiallinen kohtelu tai seksuaalinen
häirintä
Työhyvinvointiin liittyvistä
yhteydenotoista työsuojeluun
suurin osa liittyy häirintään ja epäasialliseen
kohteluun
 Tilastokeskus työolotutkimus: 20%
palkansaajista ollut kiusaamisen kohteena
Yhteydenotot työsuojeluun:





25% julkinen sektori
35% palvelualat
20% säätiöt ja yhdistykset
20 % teollisuus, rakentaminen, kuljetus, kiinteistöala
Pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä
terveyden kannalta haitallista voi olla:






työskentely tapahtuu yksin, erillään muista
ihmisten välinen yhteistyö työpaikalla ei suju
tiedonkulku on heikkoa
esimiestyö on epäjohdonmukaista
työhön sisältyy runsaasti kielteisiä tunteita herättäviä
vuorovaikutustilanteita asiakas-, potilas- tai
oppilassuhteissa
lisäksi on syytä arvioida työolojen kokonaistilannetta
ja kuormitusta mahdollisesti lieventäviä tekijöitä.
Epäasiallinen kohtelu työpaikalla
Tuottavuuden parantamiseen tähtäävät
keinot ja muutosjatkumo
-> Työpaikkojen psykososiaaliset riskit
kasvavat
 Työn sujumattomuus, väärinkäsitykset,
henkilöristiriidat, syyllistäminen, työn
epävarmuus, kiireen ja stressin kokemukset

Virkkunen: HÄIRIÖIDEN KAKSI
TULKINTAA
JÄRJESTELMÄTASO
Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee
TYÖ/ASIA EI SUJU
ODOTUSTEN MUKAAN
- häiriö
- tiedonkulun katkos
- erimielisyys
HAVAHTUMINEN
- tunnetila: kiihtymys,
ärtymys
HÄIRIÖN
ASETTAMINEN
YHTEYKSIINSÄ
JÄRJESTELMÄSSÄ,
TILANTEEN/SYIDEN
ERITTELY
SYYTTÄMINEN
YLEISTÄMINEN
Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys kasvaa
YKSILÖTASO
JÄRJESTELMÄN
MUUTTAMINEN
YKSIPUOLINEN
RATKAISU
- yritys muuttaa
toisia
HENKILÖRISTIRIITA,
ASENTEENMUODOSTUS,
KOMMUNIKAATION VAIKEUTUMINEN
Epäasiallinen kohtelu työpaikalla



Taustalla uusi työturvallisuuslaki, 28 pykälä:
Velvoittaa työnantajaa asiasta tiedon
saatuaan puuttumaan käytettävissä olevin
keinoin häirintään tai epäasialliseen
kohteluun
Edellyttää moniammatillista yhteistyötä –
vaikeaselkoisia selviteltäviä!
Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun
hallinta työpaikalla x
Työyhteisössämmme häirintää ja epäasiallista
kohtelua hallitaan seuraavasti:
 Häirintää ei hyväksytä
 Häirintään puututaan
 Häirinnän määrittely
 Häirintää ei ole
 Häirinnästä ilmoittaminen
 Häirinnän selvittäminen ja toimenpiteet
 Häirinnän ennaltaehkäisy
Häirinnästä ilmoittaminen


Kohteen tulisi ottaa puheeksi mahd pian
epäasiallisesti käyttäytyneen kanssa
Työnantajan puuttuminen edellyttää
ilmoitusta
–
–
–
–
–
Esimies
Työsuojeluvaltuutettu
Luottamusmies
Työterveyshuolto
Työsuojelupiiri
Häirinnän selvittäminen






Tilanteiden kuvaus, keskustelut
Esimies/ nimetty muu työntekijä
Mahdollisimman pian asianosaisten kanssa
Omassa työyhteisössä luottamuksella ilman
ennakkoasenteita
Tosiasioihin perustuvat ratkaisut
Tarvittaessa apua luottamushenkilöiltä ja tth
Todetun häirinnän aiheuttamat
toimenpiteet






Arvioidaan onko häirintää tapahtunut
Lopettamisesta sovitaan yhdessä, laaditaan
pöytäkirja
Ellei sopimukseen päästä, työnantaja päättää
toimista häirinnän lopettamiseksi ja mahd
kurinpitotoimista
Tiedotus uhrille
Jatkuessaan kurinpitotoimet; huomautus, varoitus,
irtisanominen
Seurannasta sopiminen
Häirinnän ennaltaehkäisy





Tiedotus toimintamallista ja noudatettavista
periaatteista
Perehdytys uusille työntekijöille
Esimiesten ja työsuojeluvaltuutettujen
perehdytys
Kartoitetaan mahdollinen esiintyminen, tarv
olosuhteiden muuttaminen
Arviointi
PÄIHTEET:
Mitä tarkoitetaan ?


päihdyttäviä aineita ( alkoholi, huumeet,
lääkeaineet ), joiden liika- ja sekakäyttö
haittaa työntekoa ja vaarantaa työntekijän
oman, työtoverin, asiakkaiden tai muiden
henkilöiden turvallisuuden
Työelämässä päihteiden käyttö lisää
tapaturma-alttiutta ja poissaoloja sekä
alentaa työtehoa
Päihteet työelämässä




Runsas alkoholinkäyttö on syynä moniin terveys- ja
työkykyongelmiin
Muut päihteet
Työterveyshuollon vastaanotolla alkoholin käytöstä
kysyminen on osa työkyvyn ja terveydentilan
arviointia
Puuttuminen työntekijöiden alkoholin
riskikulutukseen ennen kuin alkoholi on aiheuttanut
vakavia terveysongelmia, riippuvuutta ja
alkoholismia on työterveyshuollon keskeistä
päihdeongelmien ehkäisytyötä
Päihteiden väärinkäyttö
työyhteisön kannalta:


jäädään tulematta työhön, myöhästytään tai
poistutaan kesken työajan
ollaan työssä päihteiden vaikutuksen
alaisena tai niiden aiheuttamassa jälkitilassa
Alkoholi




V 2008 alkoholin kulutus Suomessa 10,4
litraa/asukas 100 prosenttista alkoholia kulutustaso on jopa Euroopan mittakaavassa korkea
- Suomi kuuluu maihin, joissa kulutuksen kasvu on
erityisen voimakasta (STM 2006)
Alkoholin suurkuluttajia Suomessa jopa 600 000
Suurkuluttajista on työelämässä 78 % -> perusteltua
kysyä alkoholin käytöstä mahdollisimman monelta
työterveyshuollon asiakkaalta
työterveyshuollossa vuosittain yli miljoona
terveystarkastusta ja lähes viisi miljoonaa muuta
asiakaskäyntiä -> alkoholihaittojen ehkäisytyö !
Alkoholin riskikuluttajien
tunnistaminen



Kliininen tutkimus -> ei tunnista
varhaisvaiheen riskikuluttajia, ei
elinmuutoksia
Laboratoriotutkimukset -> huono kyky
tunnistaa varhaisvaiheen riskikuluttajia.
Kysymällä asiakkaan alkoholinkäytöstä
Alkoholiriippuvuuden merkkejä:





Ajattelet ja suunnittelet juomistilanteita, vaikka pitäisi
tehdä muuta.
Kestät suurempia määriä alkoholia kuin muut. Pari
annosta ei tunnu missään.
Sinulla on kiire saada lasi / pullo tyhjäksi, jotta tulisit
humalaan.
Suhteesi alkoholiin on ykkösasia. Juot yksin kotona
tai juot nopeampaa tahtia kuin muut, vaikka olisit
seurassa.
Käytät alkoholia "lääkkeeksi" joka vaivaan:
jännityksen tai ahdistuksen helpottamiseen,
rentoutumiseen, unilääkkeeksi, vatsakipuun,
päänsärkyyn, krapulaan...
Alkoholiriippuvuuden merkkejä





Et muista juomistilanteen jälkeisiä tapahtumia.
Varmistat, että alkoholia on koko ajan saatavilla,
jotta voit ottaa tarvittaessa.
Varastoit ja piilottelet pulloja.
Juot enemmän kuin suunnittelit; päätöksesi eivät
pidä.
Jos yllämainituista merkeistä toistuvasti tunnistaa
neljä tai useampia, on kyse todennäköisesti
riippuvuudesta.
Alkoholin kulutuksen
suureneminen lisää haittoja
Suurkulutuksen rajat ylittävä alkoholin käyttö voi
aiheuttaa terveyshaittoja:
 kohonnut verenpaine
 unettomuus
 epämääräiset vatsavaivat
 ahdistuneisuus, masentuneisuus
 sydämen rytmihäiriöt
Alkoholin suurkulutuksen liittyviä
vakavia terveyshaittoja ovat






verenpainetauti
maksatulehdus, maksakirroosi,
haimatulehdus,
hormonihäiriöt
rintasyöpä, ruoansulatuselimistön syövät
impotenssi
keskushermoston rappeumasairaudet
Alkoholin käytöstä kysyminen









Terveystarkastukset
Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi
Terveysneuvonta ( painonhallinta ym elintavat )
Uudet asiakkaat
Runsaat poissaolot / sairauslomat
Tapaturmat
RR, DM - huono vaste hoitoon
Psyykkiset ongelmat
Unihäiriöt
Alkoholin käytöstä kysyminen






Strukturoidut ja validoidut kysymyssarjat.
tuloksiin sisältyy virheitä, mutta ne antavat kuitenkin
luotettavamman käsityksen henkilön
alkoholinkäytöstä kuin vapaamuotoiset kysymykset
AUDIT-kysely (Alcohol Use Disorders Identification
Test) - kehitetty Maailman terveysjärjestö WHO:n
piirissä alkoholin suurkulutuksen seulontaan.
Terveydenhuollon yksiköt voivat vapaasti kopioida
kyselylomaketta käyttöönsä
Kyselystä on laaja kansainvälinen kokemus
käytössä myös Suomessa
Mini-interventio


työterveyshuoltoon soveltuva toimintamalli
alkoholin suurkuluttajan mini-interventioon;
alkoholinkäytön puheeksiottoon,
riskikulutuksen tunnistamiseen ja
neuvontaan (www.ttl.fi/mini-interventio)
Mini-interventio on ennaltaehkäisevää
päihdetyötä ja työterveyshuollon lakisääteistä
toimintaa ( Kelan korvausluokka I )
Mini-interventio




Alkoholin käytön puheeksi otto
Riskikulutuksen tunnistaminen – riskirajat
Neuvonta
Seuranta
Audit-kysely
Alkoholinkäytön puheeksi otto
 Audit-kysely (naiset 6p ja miehet 8p)
 Terveystarkastukset ja vastaanotto




Audit 0-5 p nainen ja 0-7 p mies –> kohtuukäyttäjä
6-14p naiset, 8-14 miehet –> mahdollinen
riskikäyttäjä
15-19p -> tn riskikäyttäjä, mahd. alkoholiriippuvuus
Yli 20 p lähes aina alkoholiriippuvuus
Mini-interventio:
Neuvonta






Palaute, tano
Neuvonta juomisen vähentämiseksi
Kirjallinen aineisto: Vähennä vähäsen,
Hallittua juomista
Juomapäiväkirja
Motivointi, rohkaisu
Tavoitteen asettaminen
Mini-interventio:
Neuvonta



Alkoholiriippuvuus -> A-klinikka, päihdepkl
Tth osallistuu kuntoutussuunnitelman
laatimiseen ja tarvittaessa
verkostotapaamisiin, seuraa hoidon
etenemistä
Tth on tukitoimien suunnittelussa mukana
sekä seuraa työssä suoriutumista ja työkykyä
Päihteiden liikakäyttö on yksilön
ongelma, mutta




Koskettaa aina myös työyhteisöä.
Ensisijainen vastuu päihdeongelmasta
aiheutuvasta työkyvyn heikentymisestä on
henkilöllä itsellään
Työyhteisö voi kuitenkin edistää päihteiden
käytön hallintaa sekä ehkäistä ja korjata
päihteistä aiheutuvia haittoja.
Päihdeohjelma ja hoitoonohjausmalli
työpaikoilla
Päihdeohjelman tarkoituksena



Antaa perusteet ja tuki päihdeasioiden
käsittelyyn
Ohjataan sekä ennaltaehkäisevän toiminnan
toteuttamista että menettelytapojen
yhtenäistämistä päihdehaittoja käsiteltäessä
Pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin
ylläpitämiseen sekä tuottavan, turvallisen ja
hyvinvoivan työyhteisön kehittämiseen
Esimiehen tehtävät päihdeohjelmassa



On avainasemassa päihdeongelmien
tunnistamisessa
Ottaa asia esille työpaikkaongelman
pahenemisen estämiseksi ja tilanteen
korjaamiseksi
Vastaa siitä, että työpaikalla olevat työntekijät
ovat työkunnossa.
Esimies vastaa myös






Puheeksiotto keskustelu sekä kirjaus
Hoitoonohjaus
Palvelussuhdeasioiden käsittely
Laadittavat asiakirjat
Kirjata päihteistä johtuvat myöhästelyt
Kirjata päihteiden käyttöä koskevat havainnot
ja laiminlyönnit
Lähimmät työtoverit







havaitsevat yleensä ensimmäisenä ongelmat
päihteiden käytössä
Velvollisuutena on puuttua tilanteeseen
Tarjoa apuasi: Peitteleminen saattaa edistää
ongelman pahenemista
Ilmaise vain huolestuneisuutesi, älä moralisoi.
Kannusta hakemaan apua
Rohkaise, tue
Vie tarvittaessa asia eteenpäin – esimies, työsuojelu
Hoitoon ohjausmalli





Auttaa pääsemään irti päihderiippuvuudesta
havainto / perusteltu epäily -> lähin esimies
poistaa työpaikalta
Työntekijällä näyttövelvollisuus, mikäli
aiheeton epäily
Poissaolo päihteiden vuoksi palkatonta
Esimies-alais keskustelu -> toimenpiteet
Hoitoon ohjausmalli




Terveydenhuolto selvittää ja ohjaa hoitoon,
hoitosopimus tarvittassa, esimies mukana
hoitosopimusta tehtäessä
1 v seuranta ellei sopimusta, tth informoi
Toistuva väärinkäyttö -> varoitus, voimassa
1v
Hoitoonohjausryhmä
Huumausainetestaukset
Vakituiset työntekijät, pitkät sijaisuudet
 Työ edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä
harkintakykyä, hyvää reagointikykyä
Päihteen vaikutuksen alaisena :
 työturvallisuus voi vaarantua
 Liikenneturvallisuus
 Merkittävät ympäristövahingot
 Tietosuoja, salassapitovelvollisuus
 Liike-/ammattisalaisuus
 Taloudellinen vahinko
 Alaikäisten kasvatus ja huolenpito
 Käsittelee huumaavia aineita

Työterveyshuollon vastaanotoilla





tulee kysyä päihteidenkäytöstä ja antaa siitä tietoa
Riskikäyttäjien seulonta ja neuvonta kannattaa kirjata
työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, samoin kuin
muukin työterveyshuollon toiminta päihdehaittojen
ehkäisemiseksi.
Työterveyshuolto voi olla mukana päihdeasioista
tiedottamisessa
koulutuksessa
kampanjoinnissa työpaikalla
Varhainen tuki



Tavoitteena on, että työolosuhteita ja
työtapoja muuttamalla työntekijä voi jatkaa
omassa työssään
Varhaiset keinot ovat inhimillisesti helppoja
ja työyhteisöä tukevia
Kriisiytyneen, pitkään jatkuneen
ongelmatilanteen monisyiset selvittelyt
sitovat kohtuuttomasti voimavaroja
Varhainen tuki



Esimiehen tehtävänä on seurata työntekijän työssä
selviytymistä
Työkyvyn heikkenemisen varhainen havaitseminen
ei aina ole helppoa -suuri tai useassa eri
toimipisteessä oleva työyhteisö
Työkyvyn heikkeneminen on osattava tunnistaa ja
arvioida varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijän
työssä suoriutumista voidaan tukea ja
merkittävät työkykyongelmat estää.
Varhainen tuki
 Esimies
ja työntekijä voivat käyttää
työsuojelun edustajien apua kaikissa
työn tekemiseen ja työolosuhteisiin
liittyvissä asioissa.
 Jatkovaihtoehdot: lääketieteellinen
työkyvyn arvio, ammatillinen kuntoutus
tai uudelleen sijoittaminen
Työkykyongelman hälytysmerkkejä
•
•
•
•
lisääntyneet/toistuvat sairauslomat ja
poissaolot
lisääntyneet/jatkuvat myöhästelyt
välinpitämättömyys tai jatkuva
väsymys
työsuoritusten heikentyminen tai työn
laadun huonontuminen
Työkykyongelman
hälytysmerkkejä
•
•
•
keskittymis- tai tarkkaavaisuusongelma
työtoverit ovat huolestuneita
työntekijästä tai valittavat hänestä
työntekijän käyttäytyminen viittaa
alkoholin tai päihteiden ongelmakäyttöön
Työkykyongelman selvittelyt



Työterveyshuolto auttaa työkykyongelman
kartoittamisessa sekä työkykyä tukevien
keinojen etsimisessä
Esimiehellä on mahdollisuus saada
työterveyshuollosta neuvoja ja tukea siihen,
miten toimia tilanteessa, jossa työntekijällä
on ongelmia työssä selviytymisessä.
Myös työntekijä voi kääntyä
työterveyshuollon puoleen.
Työkykyongelman selvittelyt
Työterveyshuollon erityisosaamista on tieto ja
näkemys työn ja terveyden välisestä
suhteesta
Kun työntekijä ja esimies sopivat työterveyden
asiantuntija-avun käyttämisestä, työntekijä tai
esimies varaa ajan työterveyshuollosta.
Työterveyshuollossa selvitetään, onko työkyvyn
heikkenemisen syynä mahdollisesti
terveydelliset syyt tai sairaus.
Työpaikkaselvitys pohjana
työterveyshuollon ja työpaikan
yhteistyölle




Kattava selvitys ; myös psykososiaaliset
kuormitustekijät!
Terveydellinen merkitys ja toimenpideehdotukset
Useimmilla työpaikoilla toimintamallit, mutta
niitä ei ole käsitelty esimiesten ja
työntekijöiden kanssa
Menettelytapojen sopiminen usein
puutteellista
Tth tuki työyhteisön toimivuuden
edistämiseksi: ennaltaehkäisevä ote









Riskinarviointi ( työnantaja )
Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynnit
Tt ja svo kertynyt tieto
Muut yhteydenotot työpaikalta
Yhteistyö työsuojelun kanssa
Kuntoutustoimintaan liittyvät yhteydenotot
Selvitys- ja kehittämispyynnöt
Kartoitukset ja kyselyt työpaikoilla
koulutustapahtumat
KIITOS MIELENKIINNOSTA