Transcript Työterveyshuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyön

Työterveyshuollon ja psykiatrisen
erikoissairaanhoidon yhteistyön
kehittäminen
Tervein mielin
Pohjois-Suomessa
hanke
Kokkola 9.3.2011
Psyk el, LT Katinka Tuisku
TTL, Työyhteisöt ja organisaatiot
HUS/HYKS Työkyvyntutkimuspoliklinikka
Sidonnaisuudet
• Työkyky- ja taideterapia-aiheiset luennot
lääketehdas Lillyn, Merckin ja Orionin tilaisuuksissa
• Suomen Taideterapiayhdistyksen
näyttelytoimikunnan jäsen
• www.suomentaideterapiayhdistys.fi
• Lastenkirjat ja kuvitus, Kustannus Oy Pieni Karhu
• www.katinkatuisku.fi
www.pienikarhu.fi
STM tiedote 09.02.2011: Selvitysmies Markku Lehto:
Osatyökykyisten työllistymisen suurimmat esteet ovat
luottamuksen puute ja ennakkoluulot
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2664824&name=DLFE-14646.pdf
• Suurimpina esteinä osatyökykyisten työllistymiselle ennakkoluulot,
luottamuksen ja tiedon puute.
• Osatyökykyisten asema työmarkkinoilla paranee vain jos työmarkkinat
luottavat heihin ja heidän työpanoksensa tarpeellisuuteen.
• Noin 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi tehdä osa- tai
kokoaikaista työtä.
• Ministeri Juha Rehula: "Sen sijaan, että tuijotetaan heikkouksia, pitäisi
arvioida vahvuuksia eli on siirryttävä työkyvyttömyyden arvioinnista
työkyvyn arviointiin. Lisäksi sekä työntekijöiden että työnantajien
kannustimia olisi kehitettävä… Meillä ei ole varaa jättää käyttämättä
osatyökykyisten työpanosta. Asia on tärkeä sekä yksittäisen ihmisen
että yhteiskunnan kannalta. Työssäkäynti kohentaa osatyökykyisten
taloudellista asemaa ja elämänlaatua, ja toisaalta käyttöön saadaan
lisää työvoimaa, mikä tukee talouden kasvua".
Työhyvinvointiryhmän raportti 31.1.2011
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:4
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2872962&name=DLFE-15002.pdf
Sairausvakuutuslakiin muutokset tukemaan varhaista puuttumista ja
yhteistyötä
• Työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen.
Työ- terveyshuoltolakiin lisäys: työnantaja ilmoittaa työntekijän spoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään sen jatkuessa 1kk
Uudessa 1.5.2011 terveydenhuoltolaissa erikoissairaanhoidon hoitotakuu:
• Hoitopäätökseen tarvittavat tutkimukset 3kk:ssa lähetteen saapumisesta,
hoitoon pääsy edelleen 6kk päätöksestä. Takuuajan lyhentäminen?
• Esh saatavuudessa on puutteita, jotka pitkittävät työkyvyttömyysjaksoja.
Viiveiden kustannukset huomioon hoidon tarpeen/kiireellisyyden arviossa!
• Taatakseen erikoissairaanhoidon nopean saatavuuden työnantaja voi
ottaa työntekijöilleen sairauskuluvakuutuksen.
Kelan KYKY-hanke: Työkykyneuvoja tekee kokonaisarvion asiakkaan
tilanteesta (esitiedot ja haastattelu), on yhteydessä eri yhteistyötahoihin,
antaa asiakkaalle tietoja kuntoutuksesta ja ohjaa palveluihin ja tukitoimiin.
Työterveyshuolto ja työkyvyntukeminen työterveysyhteistyönä Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2011:6
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2872962&name=DLFE-14934.pdf
• Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida potilaan työkykyisyyttä
suhteessa työn asettamiin vaatimuksiin ja huolehtia omalta osaltaan,
että työntekijä pääsee oikea-aikaisesti hoitoon ja kuntoutukseen.
• Työpaikalla tehdään vastaavasti tarvittavia työjärjestelyjä.
• Työterveyshuollon asiantuntemusta tulee hyödyntää niin, että
koordinaatiovastuu työkyvynarvioinnissa ja seurannassa on
työterveyshuollolla, vaikka lääketieteellinen tutkimus ja hoito sekä näihin
liittyvä toimintakyvyn arviointi toteutetaan yhteistyössä perus- ja
erikoissairaanhoidon kanssa. Ehdotukset:
• 1. Työterveyshuolto koordinoi työntekijän työkyvyn tukemiseksi
tarpeellisten toimenpiteiden toteutumista työpaikalla,
perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
• 2. Sairaanhoitopiiri koordinoi sairausryhmien hoito- ja
kuntoutuskäytäntöjä (Terveydenhuoltolaki34§), jotka perustuvat
valtakunnallisiin ohjeisiin ja Käypähoito-suosituksiin.
Työkyvyn arviointi ja tuki osana työpaikkojen ja
terveydenhuollon eri portaiden toimintaa
Tertiääriset
työkyvynarviointi- ja
kuntoutustutkimusyksiköt
Psykiatria
Psyk.erikoissairaanhoito
Yksityissektori
Perusterveydenhuolto
Työterveyshuolto ja terveyskeskukset
Työtoimintaympäristö
Työyhteisö, työsuojelu, esimiestyö
Työttömillä TE keskus, kolmas sektori
STM: Aikuisten mielenterveyshäiriöiden
kiireettömän hoidon porrastus 1/3
1. Ahdistuneisuushäiriöt F40-41.1
• Jos tavanomainen hoito pth:ssa ei auta 1kk:ssa ->psykiatrin
konsultaatio
• Lähete ESH jos 3kk:ssa ei vastetta /työkyky ei ole palautunut. Jo
aiemmin, jos itsetuhoisuutta, vakavaa toimintakyvyn laskua tai
samanaikainen hoitoa vaikeuttava persoonallisuushäiriö
2. Masennus F32-F34
• Lievä ja keskivaikea depressio pth:ssa jos hoito vaikuttaa ja
työkyky palautuu 3kk:ssa. Psyk. konsultaation ohjeilla hoitoa
voidaan jatkaa perusterveydenhuollossa 6 kk.
• Lähete ESH jos 3kk aikana ei vastetta (2 lääk. tai muuta hoitoa)
TAI työkyky ei ole palautunut. Huono toimintakyky/masennus
vaikea-asteinen/vaikeaa monihäiriöisyyttä
/
8
Hoidon porrastus 2/3
3. Mania F30 ja kaksisuuntainen mielialahäiriö F31
• Arvio ja hoito psyk. ESH:ssa. Jatkoseurantaa mahd.
pth:ssa vähäoireisessa ylläpitovaiheessa
4. Neuropsykiatriset häiriöt F04-09 ja F80-99
• Pth:ssa seulonta,suunnitellun jatkohoidon toteutus,
lyhytaik.kannanotot työkykyyn (1 - 2 kk). Psyk.kons.
tuella ei-vaikeiden potilaiden diagnostiikka ja hoito,
kannanotot työkykyyn ad 3kk.
5. Persoonallisuushäiriöt F60-62
• Seulonta perusterveydenhuollossa. Hoito psyk. kons
tuella tai psyk. erikoissairaanhoidossa.
/
Porrastus 3/3
6. Psykoosit F20-29
• Pth:ssa seulonta ja lähettäminen psyk. erikoissairaanhoitoon.
• ESH:ssa arvioitujen potilaiden hoito yhdessä tehdyn,
määrävälein tarkistettavan suunnitelman pohjalta.
7. Päihdehäiriöt F10-19.9
• Pth:ssa hoidetaan: alkoholin suurkulutus, riippuvuus,
katkaisuhoito, lääkeriippuvaisen avohoito (komplisoitumaton
huumeriippuvuus ja opiaattikorvaushoitojen aloitus TK:ssa)
• ESH lähete: vaikeasti monihäiriöiset, vaativat alkuarvioinnit,
vaativat työkykyarvioinnit.
8. Syömishäiriöt F50
• Pth:ssa tunnistaminen ja lievien, ei pitkittyneiden häiriöiden
hoito 3kk.
/
Ohjaaminen psyk.erikoissairaanhoitoon
Masennuksen Käypä hoito, Duodecim 2009
• Yleislääkärit lähettävät 5–12 % depressiopotilaistaan
psykiatriseen erikoissairaanhoitoon
• Se on aiheellista, kun kyseessä on
– vaikea tai psykoottinen depressio
– lääkeresistenssi tai
– vaikeasti monihäiriöinen tai itsetuhoinen potilas.
• Myös jos depressio uhkaa potilaan pidempiaikaista työ- ja
toimintakykyä huolimatta hoidosta perusterveydenhuollossa,
hänet on syytä ohjata erikoissairaanhoitoon.
• Vastuu ylläpitolääkehoidosta voidaan aloituksen jälkeen siirtää
psykiatriasta perusterveydenhuoltoon, kun potilas on oireeton
ja välitön uusiutumisriski arvioidaan pieneksi.
Miksi yhteistyötä työterveyshuollon kanssa?
1. Työterveyshuollon ydinosaaminen ja rooli
• Työhyvinvointi, preventio, terveydenedistäminen
• Työturvallisuuslaki, työperäiset riskit, ”altisteet”
• Työolojen ja työkuormituksen arviointi, niihin vaikuttaminen
yhteistyössä työpaikan ja esimiehen kanssa
• Seulonta ja varhainen tuki päihde- ja mielenterveysongelmissa
• Sairauspoissaolojen hallinta ja koordinaatio
• Työperäisten/työhönliittyvien häiriöiden tunnistus ja hoito
• Työkykyyn vaikuttavien häiriöiden tunnistus, hoitoon ja
kuntoutukseen osallistuminen (sairaanhoitosopimus 90%:lla).
• Työkyvynarvio ja tuki, kuntoutustarpeen selvitys
• Tuettu työssäkäynti ja työhönpaluu osana hoitoa ja kuntoutusta:
tukimuodot ja sosiaaliset etuudet
TTL/HYKS /
Miksi yhteistyötä työterveyshuollon kanssa?
2.Oireiden koettu työhönliittyvyys ja työpaikan tuki
Koetut sairastumisen syyt (MTKL/HELMI 2009)
• 24% työpaikkakiusaaminen, 55% työuupumus
Työyhteisön ja esimiehen tuen merkitys
• 60 % toivoi keskustelua esimiehen kanssa(MTKL/HELMI 2009)
• 67 % koki työelämässä olemisen tärkeäksi (MTKL/Lilly 2010)
Työhönpaluu mielenterveysperusteiselta sairauslomalta
nopeampaa niillä, joihin esimies pitää yhteyttä ja konsultoi
työterveyshuoltoa (Niewenhuisen 2004)
Subjektiivinen työhönliittyvyys heikentää työhönpaluun
ennustetta (Martimo ym. 2007, 2010)
• Sairausloman pitkittyminen on itsenäinen tkv-eläkkeen riskitekijä
mielialahäiriö- ja tulesryhmissä (Martimo 2007)
• Työhönpaluukynnys nousee, työpaikan tukitoimia tarvitaan
/
13
Mitä työuupumus edellyttää?
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681&p_haku=työuupumus
• Työuupumus yksinään ei ole sairauspäivärahan peruste
• Edellyttää työkuormituksen ja työolojen arviointia,
työterveysneuvottelua, ja tarpeenmukaisia työjärjestelyitä.
• Työntekijälle tukea stressinhallintaan
• Terveydentilan tarkempi arvio ja seuranta: todettujen
häiriöiden hoito (esim. unihäiriön, masennuksen, ahdistushäiriön,
RR-taudin, päihdehäiriön). Jopa 90%:lla todettavissa sairaus!
• Työ- ja toimintakyvyn seuranta. Nuorilla aikuisilla hyvä kognit.
toimintakyky (Castaneda 2010), mutta vakava työuupumus on
työkyvyttömyyseläkkeen riskitekijä (Ahola 2007)
Miksi yhteistyötä työterveyshuollon kanssa?
3. Ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuus
Kivekäs ym. 2008
• Mielialahäiriöisten ammatillinen kuntoutus kannattaa: suurin
osa on työssä kuntoutuksen jälkeen
• Ennuste parempi jos ei ole vielä päätynyt eläkkeelle
-> 65% työssä työpaikkakuntoutuksen jälkeen (täysi eläke 7%)
-> 61% työssä koulutuksen jälkeen (täysi eläke 4%)
• Ennuste niillä, jotka eläkkeellä ennen kuntoutusta
->47% työssä työpaikkakuntoutuksen jälkeen (täysi eläke 25%)
• ->50% työssä koulutuksen jälkeen (täysi eläke 29%)
/
15
Työterveyshuollon varhainen selvittely ja
konsultaatioyhteistyö
–säästöä sairauspoissaolokustannuksissa?
• Taimela ym. 2006: varhainen työterveyshuollon
selvittelykäynti + tarpeenmukainen konsultaatio ->
vähemmän s-poissaoloja vuoden aikana (19 päivää
vs 30 päivää)
• Van der Feltz-Cornelis ym. 2010: Vähint. 6 viikon
sairauslomalta työhönpaluuta aikaisti psykiatrin
konsultaatio keskimäärin 68 päivällä.
• Huom. Suomessa yhden sairauspoissaolopäivän
kustannukset ovat 240-380 euroa
TTL/HYKS /
Vantaan Kolmikantamalli
TK-lääkäri + depressiohoitaja + psykiatri
(Vuorilehto ym. 2008, Holma 2010)
• 50%:ssa toteutuneista hoidoista konsultoitiin
psykiatria, 20% psykiatrin hoitoon
• Pitkäaikaisseurantatulokset olivat hyvät!
• Täysin toipui 88%
• Mutta masennus oli uusiutumisaltis ja 12%
kääntyi kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi ->
psykiatrin konsultaatio-apu tarpeen myös
jatkoseurannassa
TTL/HYKS /
Yhteistyö on potilaan etu
• Yleisesti palvelujärjestelmissä ongelmana tiedonkulun katkokset
eri terveydenhuollon toimijoiden kesken (Mieli 2009)
-> diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen viiveet, puutteet,
päällekkäisyydet, ristiriitaisuus ja epäyhtenäisyys
• Potilaan lupa asiakirjatiedon siirtämiseen (tai mukaan pt:lle?)
• Lupa yhteydenottoon, puh.soitto pt läsnäollessa
• Lupa sopia verkostokokous, etukäteen sovitaan rajaukset: mistä
keskustellaan, mistä ei.
• Yhteistyö ja kahdensuuntaiset konsultaatiot osana hyvää
hoitokäytäntöä
• Työterveyshuollossa vaitiolovelvollisuus työterveysneuvottelussa fokuksena työkyky ja työssä
jatkamisen edellyttämät työjärjestelyt, työhönpaluuaikataulu ym.
TTL/HYKS /
Mikä on konsultoivan psykiatrin tai
psykiatrisen tiimin asiantuntijarooli?
• Psykiatrisen diagnostiikan tarkennus
–vaikeasti tunnistettavat, monihäiriöiset, hoitoresistentit
• Psykiatrisen toimintakyvyn ja sen ennusteen arviointi osana
moniammatillista työkykyarviota
-sairauden vaikutus työssä selviytymiseen?
• Psykiatrisen hoidon arviointi –onko ollut riittävää, mitkä ovat
hoitomahdollisuudet? Huonon hoitovasteen selvittäminen
• Hoidon suunnittelu, suositukset (ja toteutus porrastuksen mukaan)
• Psykoterapiakuntoutusarviot, soveltuvaan psykoterapiaan
ohjaus ja psykoterapian seuranta
• Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden ajoitus suhteessa
muuhun kuntoutukseen, hoitoon ja toipumisvaiheeseen.
TTL/HYKS /
Mitä psykiatri voi tehdä?
• Työkyky on uhattuna
-> onko pt:lla työterveyshuolto?
-> yhteydenotto pt:n luvalla työterveyshuoltoon
• Tieto sairauspoissaoloista ja SVA pt:n luvalla työterveyshuoltoon
TAI
-> pt:n ohjaaminen suoraan työterveyshuoltoon
sairauspoissaolokäytännöistä sopimaan;
-> saatteeksi psykiatrinen arvio tilanteesta ja suositus
TTL/HYKS /
Mitä psykiatri voi tehdä?
• Psykoedukaatio hoitokäytännöistä, potilaan motivointi
normaaliin hoitotahojen/ erikoisalojen väliseen
yhteistyöhön
• Sairauspoissaolo 1kk tai yli -> ohjaus
työterveyshuoltoon työssä jatkamisen tukitoimista
keskusteluun ja työhönpaluun valmisteluun
• B-lausuntoihin edellytetään työterveyshuollon arvio
ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista ja työn
vaatimuksista
TTL/HYKS /
Työterveyshuollon hyvät käytännöt:
depressio (Pirkola 2008, Honkonen 2009)
• Terveysportissa syksystä 2008:
http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti
• Työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöllä
edistetään masennuksen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta
• Työpaikan tukitoimin voidaan tukea työ- ja toimintakykyä
• Työssäkäynti ja työpaikan sosiaalinen tuki voi edistää toipumista
• Hoidon tuloksellisuutta parantaa työterveyshuollon, muun
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako ja
yhteistyö.
/
22
Digitaalinen kenttäkysely masennuksen
hoitokäytännöistä ja yhteistyöstä
masennuksenhoidossa 3/2008 N=921
• Työterveyslääkärit 165 (22%)
• Työterveyshoitajat 438 (27%)
• Työterveyspsykologit 80 (40%)
• Psykiatrit yhteensä 238
1. Sairaanhoitoalueittain
-toimialajohtajat 11 (52%)
-heidän alaisuudessaan toimivat psykiatrit 49
2. Psykiatriyhdistyksen kautta 178 (22%)
TTL/HYKS /
Työterveyslääkärien vastaukset (N=165)
Yhteistyön haasteita ja toiveita psykiatrille
• Psyk.kons. varhainen, oikea-aikainen ja riittävä saatavuus
• Ongelmat työkyvyn arvioinnissa, eriävät arviointinäkökulmat ja
niiden yhdistäminen -> Ilman yhteydenpitoa kokonaisvaltaista
näkemystä potilaan tilanteesta ei synny
• Potilaat "katoavat" pitkille sairauslomille. Yhteys työpaikkaan ja
työterveyshuoltoon katkeaa -> Kuntouttavat, työelämässä
pitävät toimenpiteet viivästyvät/jäävät toteuttamatta
• Lisää konsultaatioyhteistyötä ja suorempaa tiedonkulkua
• Mahdollisuus varhaiseen konsultaatioon,
puhelinkonsultaatiot
• Työterveyshuollossa sairauspoissaolojen koordinaatio
• Enemmän työhönpaluun tukitoimien huomioimista
TTL/HYKS /
Psykiatrien vastaukset (N=238)
Yhteistyön haasteita ja toiveita
työterveyslääkärille
• Psykiatrien vaikeus arvioida työkykyä ja edistää työhön paluuta
vailla yhteyttä työpaikkaan
• Hoitosuhde työterveyshuoltoon saattaa turhaan katketa kun potilas
on ohjattu psykiatrin hoitoon
• Potilaan lupa tiedon siirtoon joskus vaikeaa saada
• Lähetetietoihin kaivataan tietoa työoloista, mahdollista niihin
vaikuttavista toimenpiteistä. Selkeää kysymyksen asettelua!
• Työterveyshuollon pitäisi ottaa enemmän hoitovastuuta
(STM:n porrastuksen mukaan), toisaalta konsultoida
varhaisemmassa vaiheessa.
TTL/HYKS /
Kysely psykiatreille 3/2008: Yhteistyön muodot
työterveyshuollon kanssa masennuspotilaiden hoidossa
Psychiatria Fennica, Tuisku ym. 2009
Psykiatrien
kommentit
Puhelin kons Nimetty
tarjonta
yhteistyöTTH:lle
psykiatri
TTH:lle
Moniamma- Enemmän
tilliset
hoitovastuuta
konsultaatio TTH:oon psyk.
kons. tuella
tapaustiimit
Sairaanhoitopiirien psykiatrian tulosyksiköiden johtajat N=11
Kannattaa
10
8
5
10
Sairauspoissaolojen,
hoidon ja kuntoutuksen
koordinaation säilytys
TTH:ssa
Ei kannata
-
1
3
-
-
Miettii
1
2
3
1
1
10
Sairaanhoitopiirien muut psykiatrian vastuulääkärit N=45
Kannattaa
32
25
17
33
28
Ei kannata
4
2
7
-
3
Miettii
4
8
16
9
11
Ei vastausta
5
10
5
3
3
TTL/HYKS /
Koulutuskiertueen s2008-2009 satoa
• Yhteistyö helpompaa ja sujuvaa kun siitä on sovittu, ja
osapuolet ovat tulleet tutuiksi. Paikkakunnilla, joissa psyk.pkl:lla
on satsattu konsultaatiokäytäntöjen kehittämiseen yhteistyö
koetaan molemminpuolin sujuvaksi
• Jos työterveyshuoltoon saadaan oikea-aikaista psykiatrin
konsultaatio-apua, uskalletaan ja osataan paremmin hoitaa
masennusta
• Kun on tiivistä yhteistyötä, ovat myös näkemykset
sairauspoissaolon pituudesta yhtenevämmät ja hoitosuhteen
katkoksia tulee vähemmän
• Sairauspoissaolokäytännöt ja niiden koordinaatio halutaan
keskittää työterveyshuoltoon.
TTL/HYKS /
Kuopion Psykiatrian keskuksen malli
YL Pirjo Saarinen
•
•
•
•
•
Perusterveydenhuollon konsultaatioita kehitetty:
Saatavuus, sujuvuus, monipuoliset kons. palvelut
Kaikkien lähetteiden käsittely konsultaationäkökulmasta
Puhelinkonsultaatiot, sähköiset konsultaatiot
Työterveyshuollon kanssa pidetyt verkostotapaamiset
• Palveluiden vahvistaminen konsultaatiorajapinnassa ei
lisännyt kuormitusta
• Edisti molemminpuolista oppimista
• Perusterveydenhuollon asenteet mt-potilaita kohtaan
myönteisemmiksi
• Hoitosuositusten mukainen hoidonporrastuksen ja hoitotakuu
toteutuivat paremmin
TTL/HYKS /
Julkaisuja
– Suomen Lääkärilehti 62/2007 Saarinen P ym. ”Parantaako
prosessiorganisaatio mielenterveyspalveluja?”
– Suomen Lääkärilehti 13/2009 Tuisku K ym. "Työterveyshuolto kaipaa
yhteistyötä masennuspotilaiden hoitoon”
– Työterveyslääkäri 2/2009 Rossi H ja Tuisku K "Yhteistyö ja työkalut masennuksen hoidon kulmakivet”
– Psychiatria Fennica 2009, Tuisku K ym."Two-way consultations to
prevent disability of depressive patients".
– Työterveyshoitaja 3/2009 Virtanen M ym. "Työterveyshoitajien
kokemukset ja koulutustarpeet".
TTL 2010
Linkkejä suosituksiin
• Toimia-hanke www.toimia.fi
• Facultas: Toimintakykyarvio mielialahäiriöissä
• http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti -> Työterveys TAI ->
Lääkärin tietokannat
• Masennuksen Käypä hoito
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti -> Lääkärin tietokannat
• Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio
http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti -> Työterveys ->
Työterveyshuollon hyvät käytännöt
• Työuupumuksen edellyttämät toimenpiteet
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=d
lk00681&p_haku=työuupumus
Masennuksen hoito ja työkyvyn tuki
työterveyshuollon, työpaikan ja psykiatrisen
erikoissairaanhoidon yhteistyönä
Linkkejä koulutusmateriaaliin
• STM Masto-hankkeen sivut
www.tartumasennukseen.fi/aineistopankki/esityksiajapuheita/
• TTL Virtuaaliyliopisto
www.tthvyo.fi/materiaalipankki/tiedonlahteet
• TTL verkkosivut Masennuksen ehkäisy ja hoito
Työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon
www.ttl.fi/masennuksenhoito
Masennuksen ehkäisy ja hoito
–työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon
(Työterveyslaitos, Tuisku ja Rossi 2010)
• Pohjautuu näyttöön perustuvaan
suositukseen Työterveyshuollon
hyvät käytännöt: depressio
• Tähtää työkyvyn säilyttämiseen
masennusriskissä olevilla tai
masentuneilla
• Käsikirjamaisia selkeitä
ohjeita, toimintamalleja ja
työkaluja sovellettavaksi
• työkaluja linkistä
www.ttl.fi/masennuksenhoito
/
32
Toimintamalleja ja työkaluja työterveyslääkärin ja
psykiatrin väliseen yhteistyöhön
• Sopimus konsultaatioyhteistyöstä -nimetty yhteistyöpsykiatri
• Puhelinkonsultaatiot –varhain ja kumpaankin suuntaan
• Konsultaatiotiimit -hoitava ttl, konsultoiva psykiatri ja asiakirjat
• Konsultaatiolomake –riittävät lähetetiedot ja fokusoitu vastaus
• Työhönpaluuvalmiusjana –pt:n subjektiivisen valmiuden mittaus
• Verkostotapaamiset -pt, erikoissairaanhoito, työterveyshuolto
(ja työpaikan edustaja)
• Kuntoutusasiakasyhteistyöryhmät (lakisääteiset)
TTL/HYKS /
Konsultaatiolomake
- konsultaation jäsennys ja fokusointi
Työterveyslääkäri:
> Konsultaation syy
> Kliiniset taustatiedot
> Tiedot työstä
> Sosiaaliset taustatekijät
> Työterveyshuollon hoitosuunnitelma
> Konsultaatiokysymys
TTL/HYKS /
Psykiatri:
>Psykiatriset taustatiedot
> Psykiatrinen status
> Diagnoosi
> Psykiatrian arvio työ- ja
toimintakyvystä
> Psykiatrin yhteenveto
> Psykiatrin hoitosuunnitelma
> Vastaus konsultaatiokysymykseen
Masennuksen hoidon kehittäminen
työterveyshuollossa
Järvenpään TTH, JMT psyk pkl, TTL, Keva
•
•
•
•
1. Seulonta ja perusteellinen alkukartoitus
2. Järjestelmällinen vasteen seuranta BDI ja Sofas
3. Psykososiaalisen hoidon porrastus
4. Varhainen tuki ja työhönpaluun tuki yhteistyössä työpaikan
kanssa
• 4. Tiivis yhteistyö psykiatrisen erikoissairaanhoidon
kanssa, hoitovastuu ja sairauspoissaolojen koordinaatio
TTH:ssa
1.
Varhainen puh. kons. mahdollisuus
2.
3.
4.
5.
Psyk. konsultaatio jos ei hoitovastetta/ työkyvyn palautumista 2kk:ssa
Työkyvyn arviointi, hoito ja työhönpaluun tuki TTH:ssa + psyk kons.
Erikoissairaanhoidosta kons.työterveyshuoltoon, verkostotapaamiset
Työterveyshoitajan oma konsultaatioyhteistyö psyk. esh:n kanssa
Masennuksen hoidon kehittäminen
työterveyshuollossa, pilottihanke kunnallisessa
työterveyshuollossa
• Kohdennettu seulonta: 20 perättäistä masennuspotilasta, joista 3
ei sopinut perusterveydenhuoltoon ohjattiin heti psyk pkl:lle
• Työterveyshuollossa hoidettiin 17 potilasta M=1, F=16
• Kaupungin työntekijöitä, ikä 31-58v, keskiarvo 45v
•
•
•
•
•
•
Sairauslomaa tarvitsi 13, jatkuvasti työssä 4
10 masennusdiagnoosein
Täydellä: kesto 3-107, keskiarvo 39pv
Osa-sairauspäivärahalla 2, kesto 30-71
3 tules-diagnoosein
Täydellä, kesto 8-55,ka 37pv
• Psykiatrin puh kons. 3 pt, kons käynti 3 pt
• Työterveyspsykologin kons. 2 pt, Lyhytpsykoterapia 1 pt
BDI-pisteiden muutos
seurantajakso 12-70 päivää, keskiarvo 35 päivää
50
45
40
35
BDI
30
25
20
15
10
5
0
Lähtöpisteet
Seurantapisteet
Kuva 1. Masennuspotilaan psykososiaalisen tuen porrastus
0kk->
2kk->
Masennuksen ehkäisy ja hoito –
työkaluja ja toimintamalleja
työterveyshuoltoon.
Työterveyslaitos 2010
6kk->
3. Psykoterapiakuntoutus
Toiminnallinen kuntoutus
Kuntoutuskurssit
Työhön valmennus
Ammatillinen kuntoutus
2. Jos ensimmäinen porras ei riitä: Näyttöön
perustuvat lyhytpsykoterapiat ennen
masennuksen/työkyvyttömyyden pitkittymistä
• kognitiiviset ja KBT:t x10-20 käyntiä
• IPT x 12 käyntiä
• lyhytdynaamiset x20-25 käyntiä
• Lievässä masennuksessa ratkaisukeskeinen
terapia, depressiokouluryhmä
Työssä jatkamisen ja työhön paluun tukitoimet
1. Kaikille masennuspotilaille varhainen psykososiaalinen tuki
ensimmäiset 1.5-2kk (5-6 käyntiä)
• Psykoedukaatio (tietoa ja neuvontaa), elämäntilanteen selvittely,
itsehoitokeinoihin ja tarpeenmukaisiin palveluihin ohjaus
• Lääkehoidon, päihteettömyyden ja liikunnan seuranta ja tuki
• Kognitiiviset työkalut, oirehallinta- ja koulutukselliset menetelmät
• Työhön liittyvissä ongelmissa työterveyspsykologin konsultaatio
TTL 2010
Toiminta
ja
työkyvyn
selvittäminen,
työpaikan tukitoimet
YL Tuisku, TTL / 13.3.2009
38
Julkaisuja
– Työterveyslääkärilehti 4/10 Rossi H, ym. " Rohkaisevia kokemuksia
masennuksen hoitosuosituksen jalkauttamisessa Järvenpäässä”
– Suomen Lääkärilehti 49/2010 Tuisku K ym. "Hyvä masennuksen hoito
työterveyshuollossa edellyttää yhteistyötä"
– Työterveyslääkäri 2011, in press Rossi H ym. Mitä välineitä käytän
masennuksen tunnistamiseen työterveyshuollossa?
– Erikoislääkäri 2011 in press Tuisku K ym. "Psykiatrin konsultaatio
työterveyshuoltoon on kaikkien etu"
TTL 2010
Tilanteet joissa yhteistyötä tarvitaan
työterveyshuollon ja psykiatrian välillä
Kun potilaalla on psykiatrinen hoito ja työterveyshuolto
• Aina työkykyä ja kuntoutustarvetta arvioidessa
• Hoito-ja kuntoutussuunnitelmia laadittaessa
• Työhönliittyviä häiriöitä/oireita hoidettaessa
• Työturvallisuuskysymyksissä, kun liittyvät mielenterveyteen
(ajoturvallisuus, asiakasturvallisuus, soveltuvuus
erityistyöoloihin kuten matkatyöhön, vuorotyöhön)
Työterveyshuollon potilaat
• Diagnostinen epäselvyys, huono hoitovaste -> kons
• Psykoterapiakuntoutustarpeen arvio -> kons
• Monihäiriöisyys, vaikeaoireisuus, pitkittyvä työkyvyttömyys
-> kons. tai lähete erikoissairaanhoitoon
40
Työterveyshuollon ja psykiatrian yhteistyö
Työkyvyttömyyden kesto
1kk
2kk
3kk
4kk
5kk
6kk
PSYKIATRINEN HOITO
Lääkevaste, haitat, vaihto? Psykoterapiakuntoutusarvio
Erotusdiagnostiikka
Ammatill.kunt.ajankoht.?
Psykosos.tuen ohjaus
Kons.
käynti
Puh. Kons
VerkostoPsy<- >Tth
neuvottelu
Kons.tiimi
TYÖTERVEYSHUOLTO
Työolot? Työn vaatimukset?
Työkokeilu?
Työhönvalmennus?
Tukitoimet, työjärjestelyt?
Työnmuokkaus? Uudelleen sijoitus? Koulutus?
38
Osa-SVA?
Työterveysneuvottelu
Mielenterveyskuntoutujan työhönpaluu
-mikä heikentää ennustetta? (Blank ym. 2008, Cornelius ym 2010)
Työhön liittyvät
tekijät
Elämäntapariskit
SES
Potilaan tilaan ja
hoitoon liittyvät
Työntekijän matala
koulutustaso
Sairausajan palkka
Työn
kuormitustekijät
Työnantajan huono
yhteydenpito
Esimiehen tuen
puute
Työttömyysriski
Työttömyys
Ei paluuta 505
päivään
Ei yrityksiä palata
Alkoholin
suurkulutus
Päihderiippuvuus
Ylipaino
Alipaino
Tupakointi
Leski
Eronnut
Ei parisuhdetta
(M)
Korkeampi ikä
Oireiden
vaikeusaste
Huono
toipuminen
Potilaan oma
pessimistinen
näkemys
työhönpaluusta
Työterveyshuollon hoidon
jatkuvuuden
puute
Kuva kirjasta Elsa ja Narkissos 2009 www.katinkatuisku.fi
Kiitos
Työniloa ja yhteistyötä!
43