Satu Väihkönen -diat
Download
Report
Transcript Satu Väihkönen -diat
Miten tuloksiin työterveys/työkykyneuvotteluissa?
8.5.2014
Satu Väihkönen
Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy
Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys
Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä
yli kuntarajojen
• 14 kunnan ja 2 kuntayhtymän omistama
•
•
•
•
•
työterveyspalveluita tuottava osakeyhtiö PäijätHämeessä
Perustettu 10.12.2009
Toiminta käynnistynyt 1.5.2010
Lahden kaupungin tytäryhtiö
3000 sopimusasiakasta, joilla 31 000 työntekijää
Työntekijöitä 93
Toimialue ja toimipisteet –
10 toimipistettä
STLY, Suomen
Työterveyslääkäriyhdistys
Yhdistys on perustettu vuonna 1946.
Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää
työterveyshuoltoa ja edistää jäsentensä ammatillista
kehitystä. Edunvalvonta ei kuulu yhdistyksen
toimintaan.
Yhdistykseen kuuluu noin 1 700 jäsentä
STLY on edustettuna STM:n työterveyshuollon
neuvottelukunnissa ja jaostoissa sekä Kelan tth:n
neuvottelukunnassa
Työterveysneuvottelun
perusteet ja lähtökohdat
työterveysyhteistyö työntekijöiden, työnantajan ja
työterveyshuollon kesken
Aktiivinen ja varhainen tuki
Uusi 1.1.2014 voimaan astunut asetus ”hyvän
työterveyshuoltokäytännön periaatteista,
työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden
ja asiantuntijoiden koulutuksesta” korostaa työkyvyn
hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea, joihin
työterveysneuvottelut kiinteästi liittyvät
Työterveysneuvottelu
Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon
yhteistyömuoto, jonka avulla sovitaan työntekijän
työkykyä tukevista työjärjestelyistä.
Kun työntekijä itse, esimies tai työterveyshuolto
(terveystarkastuksessa tai sairausvastaanotolla) on
todennut työkyvyn tukitoimien tarpeen ja jos tilanne
vaatii yhteisneuvottelua.
Työterveyshuollossa kartoitetaan ensin tilannetta ja
työterveyshuolto kutsuu tarvittaessa osallistujat koolle
Työterveysneuvottelun sisältö
LUOTTAMUS ja LUOTTAMUKSELLISUUS on tärkeää
Neuvottelussa käsiteltävät ja sovittavat asiat:
Neuvottelun syy ja tavoite
Lyhyt työhistoria ja nykyisten työtehtävien kuvaus
Nykytilanne ja siihen vaikuttaneet tekijät
Työkykyä alentavat ja tukevat tekijät
Ehdotukset työkyvyn tukemiseksi
Jatkosuunnitelma
Työyhteisölle tiedottaminen
Tilanteen seuranta ja sen aikataulu sekä vastuuhenkilöt
Työterveysneuvottelun
osallistujat…
Työntekijä, esimies, työterveyshuollon edustus,
tarvittaessa luottamushenkilöt (työsuojelu, ltm),
joskus asiantuntijoista ttpsykologi tai työfysioterapeutti tai esh:n tai kuntoutuslaitoksen edustaja
Tarvittaessa työnantajan edustajana esimiehen esimies
tai päätösvallan organisaatiossa omaava henkilö,
enenevästi työkykykoordinaattori
…ja heidän roolinsa
Kukin puhuu omasta näkökulmastaan ja tuo esille
haluamansa ja hallitsemansa asiat. Työterveyshuollon
rooli on toimia ”työkyvyn puolueettomana
asianajajana”
Neuvottelun ytimessä on työntekijän toimintakyky –
eivät potilaan sairaudet
Mitä työterveysneuvotteluissa
vaaditaan työterveyshuollolta
Ammatillista osaamista
Hyvät ihmissuhdetaidot
Neuvottelutaitoa
Johtajuutta
Tietoa laeista, säädöksistä ja toimintaohjeista
Kykyä herättää luottamus kaikkien osapuolien
kesken
Mitä työterveysneuvotteluissa
vaaditaan työntekijöiltä
Työntekijälle tulee kertoa etukäteen, että neuvottelu
järjestetään hänen asiansa edistämiseksi, jotta
työntekijällä on mahdollisuus asennoitua tilanteeseen
pelkäämättä ja rohkeasti
Työntekijän tulee saada opastus siitä, että hänen ei
tarvitse kertoa neuvottelussa sairautensa
yksityiskohdista, vaan neuvottelussa keskitytään
toimintakyvyn arviointiin suhteessa työhön
Työntekijän tulee osata ilmaista omat motiivinsa ja
tavoitteensa työkykynsä suhteen
Mitä työterveysneuvottelussa
vaaditaan esimiehiltä
Positiivista tai vähintään neutraalia asennetta
Kykyä keskittyä olennaiseen
Luovaa ideointikykyä
Tietoa esimiehen vastuista ja sen mukaista käytöstä
Tietoa ja ymmärrystä työsuhdeasioista sekä
sosiaalivakuutusjärjestelmästä
Työkyvyn tukeminen tehtävänkuvaa ja
työolosuhteita muokkaamalla
Työkuormituksen säätäminen (mahdollista pyytää
kartoitusta työkuormituksen arviosta
työfysioterapeutilta tai työterveyspsykologilta sekä
ohjeita kuormituksen vähentämiseksi)
Työtehtävien rajaaminen
Tehtäväaikataulujen tarkistaminen
Työn tai työyhteisön kehittäminen
Työryhmäkokoonpanon muuttaminen
Työympäristön rauhoittaminen
…työkyvyn tukeminen
tehtävänkuvaa ja työolosuhteita
muokkaamalla
Työaikajärjestelyjen tekeminen
Joustomahdollisuuksien lisääminen
Lisä- tai uudelleenkoulutuksen järjestäminen
Työnohjauksen järjestäminen
Ammatillisen kuntoutuksen mahdollistaminen
Työnantajan ja työterveyshuollon
yhteisiä tukikeinoja
Osasairauspäiväraha
Mahdollistaa paluun osa-aikaisena oman
työsopimuksen mukaisiin tehtäviin, kun
Työntekijällä on kokopäivätyö
Sairausloma on kestänyt sairastumispäivän lisäksi
vähintään 9 työpäivää
Myönnetään 2 viikosta 120 päivään
Edellyttää sekä työntekijän että työnantajan
suostumuksen
…jatkoa osasairauspäivärahaan
Edellyttää kirjallista sopimusta työajasta ja palkasta
Työajan(palkansaaja) tai työmäärän (yrittäjä) on
vähennyttävä 40-60 prosenttia aiemmasta
Etuuden hakee työnantaja, jos työntekijälle maksetaan
täysi palkka; muussa tapauksessa työntekijä hakee etuuden
Hakemukseen liitetään lääkärin tekemä B-lausunto ja osaaikaisuudesta tehty kirjallinen sopimus
Ero työkokeiluun: ei ole toistaiseksi osoitettavissa
riskiä pysyvästä työkyvyn alenemasta
Työeläkelaitoksen työkokeilu
ammatillisena kuntoutuksena
Mahdollistaa asteittaisen työhön paluun pitkän
sairausloman jälkeen
Kesto yleensä 3 kuukautta, voi hakea lisää ad 6 kk
Päivittäinen työaika 4-8 tuntia
Rajattu tai muokattu tehtävänkuva (oma tai uusi työ)
Työntekijä hakee kuntoutusrahaa/ammatillista
kuntoutusta työeläkelaitoksestaan
…jatkoa työkokeiluun
Työterveysneuvottelussa sovitaan työjärjestelyistä
Työnantaja täyttää hakemukseen työkokeilun ajaksi
sovitun työajan ja tehtävänkuvan
Työterveyslääkäri laatii B-lausunnon
Muita tukimuotoja
Työterveyshuollon työkokeilu
Kelan ammatillinen kuntoutus
Työeläkelaitokset tarjoavat pitkältä sairaslomalta
palaajalle myös:
Työhön valmennusta
Lisä-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta
Kuntoutustukea
Osakuntoutustukea
Osatyökyvyttömyyseläkettä
Työterveysneuvottelun muistio
Neuvottelusta laaditaan muistio, jonka
kaikki osallistujat hyväksyvät ja
allekirjoittavat (ainakin tt, ta:n edustaja
ja tth:n edustaja)
Tuloksia syntyy neuvottelemalla