Transcript Salon Muistiyhdistys ry - Varsinais

Muistihoitaja/
yhdyshenkilöverkostotapaaminen
8.4.2011 Turku
” Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne
kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja
kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin”
Neurologi Kiti Müller
Salon Muistiyhdistys ry – Työikäisten Muisti-projekti
Työikäisten Muisti - projekti 2009-2011
Salo ja Somero
Ray:n rahoittama
Työikäisten muistihäiriöt
ja -sairaudet
-Muistihäiriöiden ja –
sairauksien tunnistaminen
ja huomioiminen
työelämässä
PROJEKTIN PÄÄMÄÄRÄT
Edistää muistisairauksien ennaltaehkäisyä
työikäisten keskuudessa.
Vahvistaa työikäisten muistisairaiden hoito- ja
palveluketjua sekä asiakas- että
työelämälähtöisesti.
Tukea työikäisten muistisairaiden
työjärjestelyjä.
PROJEKTIN TAVOITTEET:
Työikäisten tiedon lisääminen muistisairauksien
ennaltaehkäisystä Salon seudulla
Työikäisten muistiongelmaisten tarpeenmukaisen
ja yksilöllisen tuen ja ohjauksen lisääminen
työjärjestelyjen, sopeutumisen, osallistumisen ja
hoidon kysymyksissä.
Työnantajien tiedon lisääminen
muistisairauksista, muistihäiriöistä sekä niistä
johtuvan vajaakuntoisuuden huomioimisesta ja
tukemisesta työpaikoilla.
tavoitteet jatkuu..
Työterveyshuollon henkilökunnan osaamisen
vahvistaminen ja toimintamallien selkeyttäminen
muistihäiriöiden ja – sairauksien varhaisessa
tunnistamisessa, seurannassa ja hoitoon
ohjauksessa.
A-klinikan henkilökunnan osaamisen
vahvistaminen muistisairauksien tunnistamiseen
sekä muistisairaiden ohjaamiseen ja neuvontaan.
Yhteistyöverkoston luominen työikäisten
muistisairaiden kanssa työskenteleville julkisella,
yksityisellä ja kolmannella sektorilla .
PROJEKTIN KOHDERYHMÄT
Terveet työikäiset
Mahdollisesti riskiryhmässä olevat työikäiset
henkilöt
Työiässä muistisairauteen sairastuneet henkilöt
Työnantajat
Salon työterveyshuollon henkilökunta
A-klinikan henkilökunta
TYÖIKÄINEN VÄESTÖ
Terveille työikäisille annetaan tietoa ja
materiaalia muistihäiriöiden
ennaltaehkäisystä sekä miten voi pitää
huolta omasta aivoterveydestä
 yleisöluennot ja tapahtumat
Työnantajille projekti tarjotaan tietoa
muistihäiriöistä ja –sairauksista, niiden
vaikutuksesta työkykyyn sekä tietoa ja tukea.
infopäivät ja tapahtumat(työsuojelu)
TYÖIKÄISENÄ SAIRASTUNEET


Muistisairaille ja heidän läheisilleen
järjestetään vertaistukiryhmätoimintaa.
Sairastuneiden vertaistukiryhmän
kokoontumiset ovat toiminnallisia ja
ryhmäläiset osallistuvat toiminnan
suunnitteluun.
Joku ryhmätapaaminen (virkistyspäivä)
toteutetaan yhdessä sairastuneen ja hänen
omaisensa kanssa  omaisilla mahdollisuus
osallistua myös omaan vertaistukiryhmään.
TYÖIKÄISENÄ SAIRASTUNEEN
HAASTEITA
www.muistiliitto,fi / www.muistikummeli.fi
Hyvä fyysinen kunto, ja kyky ja halukkuus elää
aktiivista elämää.
Laajat sosiaaliset ympyrät, jotka herkästi
kapenevat sairauden myötä aiheuttaen
eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä.
Työura kesken  taloudellinen huoli, eläkkeelle
siirtyminen
JATKUU…
Kahden aktiivisessa elämänvaiheessa
olevan ihmisen parisuhteen muuttuminen
 Tulevaisuuden suunnitelmat uusiksi
 Hoitosuhde
Kouluiässä/aikuistumassa olevat lapset, jotka
tarvitsevat erityistä tukea
 Huoli lasten tulevaisuudesta
 Sairauden perinnöllisyys
TYÖTERVEYSHUOLTO ja A-klinikka
Työterveyshuollon ja A-klinikan henkilökunnalle
tarjotaan koulutusta alkukartoituksen pohjalta.
Ammattihenkilöstön(Salon työterveyshuolto)
kanssa yhteistyössä kehitetään malli
työikäisten muistisairauksien varhaiseen
havaitsemiseen, hoitoon ohjaukseen,
seurantaan ja neuvontaan.
Malli puheeksi ottamisen tueksi
Muistihäiriöihin ja –sairauksiin
liittyvä tieto/ ALKUKARTOITUS
Työterveyshoitajat kaipaavat tietoa
muistisairauksista
oireista, ”hälytysmerkeistä”
erottamisessa muista sairauksista
jaettavaa materiaalia ei ole
kaivataan testiä, työkalua
Heli Hussi Opinnäytetyö (YAMK) Kuntoutuksen koulutusohjelma 2010
Työikäisten muistihäiriöt ja – sairaudet työterveyshuollon haasteena
- Kartoitus työterveyshuollon valmiuksista tunnistaa ja hoitaa muistihäiriöitä ja sairauksia.
PUHEEKSI OTTAMINEN
”pitää olla tarkka korva sille, ett jos asiakas ottaa asian puheeksi
niin sit ohjataan asian selvittelyyn.”
Puheeksi ottaminen vaatii
kokemusta
osaamista
aitoa halua kuunnella asiakasta.
muistiongelmat helpompi ottaa puheeksi kun
asiakassuhde on kestänyt pidempään ja
hoitaja koetaan tutuksi.
Muistiliitto Heidi Härmä
MUISTI JA IKÄÄNTYMINEN
Hyvät puolet
Muistissa säilyminen ei
heikkene
 ei merkittävää unohtamista
Aiemmin opitut tiedot ja
taidot säilyvät
Vihjeisiin perustuva ja
tunnistava palautus
säilyy
Oppimiskyky säilyy
 vaatii enemmän aikaa
Huonot puolet
Lieviä muutoksia tapahtuu jo
40-vuoden jälkeen, mutta
selvempiä vasta yli 75vuotiaana
Nimimuisti vaikeutuu
Mieleen painaminen hidastuu
Mieleen palauttaminen on
työläänpää
Ponnistelua ja tehokkuutta
edellyttävä toiminta
heikkenee
AIVOT JA STRESSI
Kun on kiire, stressi kasvaa ja moni ihminen
kokee tulevansa hajamieliseksi
 väsymys ja uupumus
Aivot kykenevät sopeutumaan ajoittaiseen
stressiin
Ylikuormittuneet aivot voivat olla riski työpaikalla
Ylikuormitus näkyy myös muistihäiriöinä
Ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmä
ei yksinkertaisesti taivu kaikkiin nykytöiden
vaatimuksiin
Kiti Muller/Työterveyslaitos
TYÖELÄMÄ NÄYTTÄÄ MUUTTUVAN
Tietotyön piirteet lisääntyvät lähes joka alalla
Käsitellään, muokataan ja tuotetaan tietoa,
hyödynnetään tietoteknologiaa, tarvitaan
useita tiedonkäsittelyn osa-alueita ja niiden
sujuvaa yhteistoimintaa
Työ muuttuu kognitiivisesti yhä
vaativammaksi
Ihminen tiedonkäsittelijänä / Virpi Kalakoski TTL
MUISTISAIRAUKSIEN MERKKEJÄ
TYÖELÄMÄSSÄ
Työsuoritus heikkenee
Työn laatu huonontuu
Sairaslomat ja poissaolot lisääntyvät
Jatkuva väsymys ja uupuminen
Työpäivät pidentyvät toistuvasti
Käyttäytyminen muuttuu aiemmasta
Uuden oppiminen vaikeutuu
”Itsestään selvät” asiat hankaloituvat
TYÖIKÄINEN VOI SAIRASTUA
MUISTISAIRAUTEEN
Haastava työelämä paljastaa muistin
ongelmat usein varhaisessa vaiheessa.
Aina ei kuitenkaan osata edes epäillä
muistisairautta, jolloin muistisairaus
saatetaan diagnosoida virheellisesti.
 työuupumukseksi
 masennukseksi
 päihteiden käytöstä johtuvaksi
TYÖ JA TERVEYS
SUOMESSA 2009
(tutkimus)
Onko sinulla pitkäaikaista MUISTIN tai
KESKITTYMISKYVYN heikkenemistä?

Työssäkäyvistä 20 –64 –vuotiaista
16 % on vastannut kyllä
=> 400 000 ihmistä!
(työssäkäyviä on n. 2,5 miljoonaa)
SAIRASTUMISEN RISKIÄ
NOSTAVAT TEKIJÄT
Elämäntapasairaudet ja niitä hoitamalla
vähennetään samalla muistisairauden riskiä.
Riskiä kasvattavat mm.
kohonnut kolesteroli,
kohonnut verenpaine,
sokeriaineenvaihdunnan häiriöt
ylipaino sekä
aivoverenkiertohäiriöt.
JATKUU…

Mitä useampi riskitekijä yhdellä ihmisellä
on, sitä tarkemmin on syytä puuttua
yllämainittujen sairauksien hoitoon. On
tärkeää, että perussairaudet hoidetaan ja
että mittaustulokset ja veriarvot pysyvät
viitearvojen sisällä, vaikka sitten lääkityksellä.
KIITOS !
LEARNING CAFE
Teema 1
Puheeksi ottaminen.
- Onko asiakkaan iällä merkitystä?
- Mikä tekee puheeksi ottamisesta haastavaa?
- Miten ottaisit asian puheeksi työikäisellä?

LEARNING CAFE
Teema 2
 Muistisairauksien ennaltaehkäisy
- Miten saadaan työikäinen väestö
kiinnittämään huomiota omaan aivoterveyteen?
- Nainen tai mies kohderyhmänä.
LEARNING CAFE
Teema 3

Työikäisen muistisairaan elämän haasteet?
- Minkälaisia haasteita on työikäisellä?
- Minkälaisia selviytymiskeinoja arkielämässä
voisi tarvita?