Transcript Johdanto Bi4

Bi4 Ihmisen biologia I
Opettaja: Mika Sipura
Sähköposti: [email protected]
Kokkonen ym.: Lukion biologia. Ihmisen
biologia Bi4, Otava 2010.
Bi4-kurssilla edetään noin sivulle 62.
Tästä jatketaan Bi7-kurssilla.
Bi7-kurssilla lisäksi:
Perehdytään tauteihin ja kehon häiriöihin
Tutustutaan lääketieteelliseen tutkimukseen
Avataan rotta ihmisen rakenteen yhteenvetona
Kurssin suorittaminen
Suoritusohjeet:
1.
2.
3.
4.
5.
Lue seuraavalla tunnilla käsiteltävä(t) aihee(t) etukäteen. Näin vältät
pänttäämisen kokeeseen viime tipassa.
Kurssikokeeseen (max. 18 pistettä) tulee:
1. Kaikille pakollinen käsitteenmäärittelytehtävä.
2. Esseetehtävä jossa a- ja b-vaihtoehto.
3. Soveltava tehtävä jossa a- ja b-vaihtoehto.
Kurssilla tehdään ryhmittäin neljä arvosteltavaa kokeellista työtä. Nämä
työselostuksineen pisteytetään asteikolla 0-1 (0.1 pisteen tarkkuudella).
Pisteet lasketaan yhteen.
Kokeen ja kurssitöiden pistemäärästä (max. 22) määräytyy arvosana.
Mutta huomaa: tuntiaktiivisuus ja innokas osallistuminen ei-arvioitaviin
kurssitöihin voi nostaa numeroa 1 - 1.5 arvosanaa!
Ihmisen biologiaa tutkivia tieteenaloja
-
Anatomia selvittää terveen elimistön
rakennetta.
-
Fysiologia tutkii terveen elimistön
toimintaa (käytännössä biokemiaa).
-
Histologia tutkii kudosten rakennetta ja
toimintaa solutasolla.
-
Patologia tutkii kuolinsyitä.
-
Morfologia selvittää eliön ulkoista
rakennetta.
Silmän anatomiaa
Ihmisen evoluutio pähkinänkuoressa
• Ihmisen ja lähimmän sukulaisen
simpanssin sukupuut erosivat 15 – 8 milj.
vuotta sitten päiväntasaajan Afrikassa
(nykyisten ihmisapinoiden esi-isät
saattoivat kehittyä Euroopassa).
• Noin 3 milj. vuotta sitten nykyihmisen esiisiä mahdollisesti Kenyanthropus –lajit
(pieniä pystykävelijöitä; aivot 400 - 600
cm3).
• Ensimmäinen ihmisen sukua oleva Homo
ergaster 1.8 – 1.2 milj. vuotta sitten
(Afrikassa, kehittynyt työkalujen käyttäjä,
aivot 750 - 1200cm3).
• Homo erectus levisi eri puolille maailmaa
1.2 – 0.2 milj. vuotta sitten. Kuulunee
sammuneeseen sukuhaaraan.
•
Nykyihminen (aivojen 1350 cm3) kehittyi Afrikassa n. 200 000 v.s.
•
Esi-isämme levisivät uhanneesta sukupuutosta toivuttuaan Eurooppaan n.
100 000 vuotta sitten.
•
Vielä 30 000 vuotta sitten Euroopassa rinnan H. sapiens (Cro-Magnon
ihminen) ja H. neanderthalensis.
•
Neanderilainen sukupuuttoon 28 000 vuotta sitten H. sapiens runsastui ja
asutti koko maailman (viimeisenä Tulimaa 11 000 v.s.)
Homo ergasterin kallo
Kenyanthropus platyopsin kallo
Homo habilis (käteväihminen) joka
muistuttaa paljon Homo ergasteria.
Homo neanderthalensis
Australopithecus afarensis
Homo erectus
Homo floresiensis
Kädellisten kalloja
Ihmisen kallo
Ihmisen leviäminen
Kehityshistoria on jättänyt jälkensä
Ominaisuudet eivät katoa evoluutio myötä jos:
1. Niiden vaikutus lisääntymismenestykseen on
vähäinen.
2. Paremmin toimivaa mutaatiota ei ole tapahtunut.
3. Samoilla geeneillä on jokin muukin tehtävä.
Ihminen eläinten joukossa
Alaston apina?
Miten ihminen eroaa muista eläimistä?
Ihmiselle tyypillisiä piirteitä:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Pystyasento
Karvaton (vesiapinahypoteesi?)
Hidas kehitys sukukypsyyteen
Pitkä elinikä sukukypsyyden jälkeen
Läpi vuoden seksuaalisesti aktiivinen
Pienet kulmahampaat
Suuret, poimuttuneet aivot
Melko hyvä näköaisti, nisäkkääksi
hyvin huono hajuaisti (vai onko?)
9. Työkalujen käyttö
10. Kommunikointi
11. Ultrasosiaalisuus
Ultrasosiaalinen eläin = tiivistä yhteistyötä myös ei-sukulaisten
kesken.
Mahdollinen kehityskulku:
Ryhmissä eläminen

Suuret aivot sosiaalisten suhteiden hallitsemiseen

Sopiva ryhmäkoko noin 50, ehdoton maksimi 150 (ns. Dunbarin luku)

Aivojen koko kasvoi sosiaalisten suhteiden hallitsemiseksi

Aivokapasiteetti vähitellen peruselämiseen ”liiankin suuri”

Mahdollisuus käyttää aivoja kulttuurin tuottamiseen

Monet kulttuuripiirteet (esim. viulunsoittotaito) eivät enää vaikuta
lisääntymiseen (vai?)

Kulttuuri alkaa elää omaa elämäänsä = kulttuurievoluutio.