Transcript Slide 1

Evoluutio ja elämänpolitiikka 2
Perjantaisin klo 12-14
(seminaarihuone)
Laajuus op: 4 22.1-5.3.2010
Yhteiskuntapolitiikan laitos kl 2010
Suoritustavat
• ”Harjoitustyö”:
• Evoluutioteorian soveltaminen johonkin
tutkimusongelmaan
• Esimerkiksi miten lisätä terveyden tasa-arvoa?
• Tai miten vähentää tupakointia koululaisten
keskuudessa
• Tai miten saada ihmiset toimimaan
ympäristöystävällisemmin?
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
2
Luentosarjan rakenne
• Kaksi osaa
• Yleisempää evoluution ja sen peruskäsitteiden
läpikäyntiä: luonnonvalinta, seksuaalivalinta,
sopeutuma, geenit ja ympäristö, ihmisen
historia, moraali jne.
• Konkreettisia esimerkkejä elämänpoliittisesti
keskeisistä kysymyksistä: perhe, parinvalinta,
väkivalta, yhteistoiminta, auttaminen,
demokratia jne
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
3
Tästä on siis kyse kun puhutaan
evoluutiosta ja elämänpolitiikasta
• Suuri määrä meidän elämänvalinnoistamme
perustuu perinnöllisiin ominaisuuksiin ja
evoluutioon
• Universaali ihmisluonto on todellisuutta
• Vaistot jylläävät
• Niiden poisjättäminen on samaa kuin kieltäisi
liikennesääntöjen (oikeanpuoleinen liikenne)
vaikutuksen liikennekäyttäytymisessä…
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
4
Yksi on selvää:
• Suurin osa niistä ominaisuuksista, jotka
nykyään tiedetään periytyviksi on aikaisemmin
ymmärretty kokonaan ympäristön
aiheuttamiksi
• Ja osaa ei ole esimerkiksi pidetty sairautena
ollenkaan (ja nytkin juuri yhteiskuntatieteissä
arvostellaan näiden tautien
”medikalisoimista” ja ”genetisoimista”)
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
5
Miten sopeuman tunnistaa (Campbell)
•
•
•
•
•
•
•
Se esiintyy kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina
Se ilmaantuu määrätyssä elämän/kehitysvaiheessa
Se on ilmeinen vastaus ärsykkeisiin
Se ilmestyy ilman erityistä ohjausta
Sitä on hankala muuttaa/poistaa
Se ei johdu älykkyydestä tai muista ominaisuuksista
Se on selvässä toiminnallisessa suhteessa
(kompleksisuus, tehokkuus, luotettavuus, tarkkuus,
toimivuus) johonkin erityiseen ympäristö-ongelmaan
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
6
Valintapaine
• Ominaisuuden täytyy tuottaa etua jolla on
merkitystä
• ”eloonjäämistaistelu” = valintapaine
• Valintapaine tuottaa samankaltaisuutta, kun
taas ei-olennaiset ominaisuudet voivat
vaihdella suurestikin
• Ihmisillä ei valintapainetta, ”kaikki” pärjäävät
ja lisääntymisetua ei synny?
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
7
Kielikyky
• Edellyttää monia anatomisia muutoksia jotka voidaan
ajoittaa melko tarkasti
• Kurkunpää
• Kasvolihakset
• Kielen kiinnitys
• Hermokanavat
• Kehitys alkanut n 800 000 vuotta sitten (vrt edellä
perhe)
• Todennäköistä että puheen evoluutio alkanut
samanaikaisesti
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
8
EEA
• EEA = environment of evolutionary adaptation (1 milj
- 100 000 v sitten…, eriaikaisuus!)
–
–
–
–
–
–
–
–
Savanni: puita, avointa, vuoristoa, vettä, lämmintä
30-100 ihmisen ryhmiä
Puhekyky jo olemassa (klik-kielet)
Tulen käyttö varmasti => ruokavalion muutos
Keräily ja metsästys tai haaskan syönti
Perhe: äiti, lapsi, isä ja sukulaiset
Sukupuolten työnjako
Auttaminen ja yhteistyö
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
9
Ihmisen evoluutio jatkuu
• Aivoihin ja aisteihin kohdistuu jatkuvaa
valintapainetta
• Epigeneettisiä muutoksia (ympäristön
tuottama ulkoinen muutos on periytyvä)?
• Mahdollinen geenimuuntelu (esim
sokerihimon poistaminen, addiktioiden
lieventäminen ym)?
• Kloonaus: äärimmäistä rodunjalostusta
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
10
Kritiikki
• Esim Ylikoski, Raatikainen, Alas Poor Darwin etc.
• Vain sofistikoitu kritiikki (edes)kiinnostavaa!
• Tyypillisiä vastaväitteitä:
– Jos sukupuolierot ovat periytyviä niin se tarkoittaa että
tasa-arvoa ei saa tavoitella
– Geenit määräävät ”kaiken”, ympäristöllä ei mitään
merkitystä
– Jos roduilla on eroja niin mitään ei voi tehdä, toiset rodut
ovat ylempiä ja toiset alempia…
• Palaan näihin vielä
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
11
Mutta kriittisyys on hyvä
• Geenien ja ympäristön yhteis- ja
vuorovaikutus on se kiinnostava asia (geneculture coevolution)
• Evoluutio on yllättävän nopeaa (nopeampaa
kuin turpeen uusiutuminen!)
• Miksi samat ihmiset vastustavat
geenitekniikkaa jotka sanovat että geneettisiä
eroja ei voi muuttaa?
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
12
Esimerkki: sukupuoli
• Tuija Pulkkisen haastattelu (Yliopisto 11/2009)
• ”biologia toimii sanana jollekin joka vain on”
• Sen sijaan että tutkittaisiin sitä mikä on sukupuolen
pysyvä rakenne tai alkuperä, kiinnitetään huomiota
sukupuolen muuttuvuuteen. Uudelleen ajattelemalla
ja uudelleen tekemällä asiat voivat muuttua
• MUTTA: Kulttuurit ovat hirveän jäykkiä. Ihmiset
haluavat toistaa samaa!
• Miksi?
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
13
Sukupuolierot
• Ylikoski-Kokkonen: ainoat sukupuolierot ovat
heittovoima, masturboinnin määrä, asenne
irtosuhteisiin ja fyysinen aggressio!
• Miten olisi: lasten synnyttäminen,
imettäminen, taipumus hoivaamiseen,
rikollisuuserot, partnerin valintakriteerit,
juoksunopeus, ylipäänsä fyysinen voima,
kiinnostus valtaan, ammatinvalinnat,
koulutusalttius …
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
14
Sarmaja-sitaatti
• Miksi Smith, Hume co ovat niin paljon
kiinnostavampia kuin nykyiset teoreetikot,
jopa evoluutiopsykologit?
• Koska he puhuvat ihmisluonnosta!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
15
Kirjallisuutta
•
•
•
•
•
•
•
Barkow (luvut 1 ja 2!)
Gerhard Lenski
Sarah BlafferHrdy
Michael Rutter
Richerson-Boyd
Stephen Sanderson
Niedenzu-MeleghyMeyer: New
evolutionary social
science
25.1.2010-5.3.2010
• Kokkonen-Ylikoski
(hakemisto puuttuu!)
• Heikki Sarmaja
• Markus Jokela
• Tatu Vanhanen
• Anna Rotkirch
• Janne Kivivuori
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
16
Kirjallisuusluettelo 1
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Jerome H Barkow (ed): Missing the revolution. Darwininsm for social scientists.
Oxford UP 2006
Derek Bickerton: Adam’s tongue. How humans made language, how language
made humans. Hill and Wang, 2009
Sarah Blaffer Hrdy: Mother nature. Natural selection and the female of the species
Chatto &Windus, 1999
Sarad Blaffer Hrdy: Mothers and others: The evolutionary orgins of mutual
understanding. Belknap Press, 2009
Jared Diamond. Collapse. How societies choose to fail or survive. Penguin 2006
Judith Rich Harris: No two alike. Human nature and human individuality. Norton
2006
Markus Jokela: Geenit jälkitraditionaalisessa yhteiskunnassa. Sosiologia 1/2005
Gerhard Lenski: Ecological-evolutionary Theory Principles and applications.
Paradigm Publishers, 2005
Geoffrey Miller: Spent. Sex, evolution and consumer behavior. Viking, 2009
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
17
Kirjallisuusluettelo 2
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Heinz-Jurgen Niedenzu et al (eds): The new evolutionary social science. Human
nature, behavior and social change. Paradigm publishers, 2008
Samir Okasha: Evolution and the levels of selection. Clarendon 2006
Michel Raymond: Cro-Magnon toi –meme! Petit guide darwinien de la vie
quotidienne. Editions du Seuil, 2008
Peter J Richerson – Robert Boyd: Not by genes alone. . How culture transformed
human evolution. University of Chicago Press, 2005
Anna Rotkirch website (blogs.helsinki.fi/rotkirch)
Judith Rich Harris: No two alike. Human Nature and human individuality.
W.W.Norton, 2007
Hilary Rose, Steven Rose (ed): Alas, poor Darwin. Arguments against evolutionary
psychology. Jonathan Cape 2000
Michael Rutter: Genes and behavior. Nature-nurture interplay explained.
Blackwell, 2006
Frank Salter: On genetic interests. Family, ethnicity and humanity in an age of mass
migration. Transaction publishers 2007
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
18
Kirjallisuusluettelo 3
•
Frank Salter: Westermarck’s altruism. Charity releasers, moral emotions and the
welfare ethic. Politics and the life sciences. 2. 2008 (December)
• Heikki Sarmaja: Ihmislajin perheenmuodostuksen evoluutiopsykologinen perusta.
Yhteiskuntapolitiikka 3.2003
• Heikki Sarmaja. Johdatus inhon sosiologiaan. Yhteiskuntapolitiikka 1.2001
• Heikki Sarmaja: Kärsimys ja syntien sovitus. Yhteiskuntapolitiikka 4.2006
• Michael Tomasello: Why we cooperate. Boston Review Book 2009
• Tatu Vanhanen: The limits of democratization. Climate, intelligence and resource
distribution. Washington Summit Publishers 2009
• Tatu Vanhanen: Globaalit ongelmat. Terra Cognita 2008
• Frans de Waal: Age of Empathy. Harmony Books 2009
• Nicholas Wade: The faith instinct. How religion evolved. Penguin 2009
• Nicholas Wade: Before the dawn.. Recovering the lost history of our ancestors.
Penguin 2006
• Richard Wrangham: Catching fire. How cooking made us human. Basic Books 2009
• Petri Ylikoski – Tomi Kokkonen:
Evoluutio
ja ihmisluonto. Gaudeamus,2009
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden
laitos/Sosiaalipolitiikka
19
Sovelluksia
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Moraali (Sarmaja, Westermarck)
Tulen merkitys ihmisen kehitykselle
Kieli
Terveys ja älykkyys (Gottfredson)
Demokratia
Rikollisuus (Kivivuori, Laine)
Kuluttaminen
Hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus
Sosiaaliturva
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
20
Sovelluksia 2
• Perhe
• Aloita J Rich Harrisin kirjalla
• Hyppää sitten Catching fireen
• Kielen alkuperäteoriat …
• Älykkyys!
• Geneettinen nationalismi…
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
21
Moraali
• Moraalitunteet kehittyvät evoluutiossa:
palkitsevat ja rankaisevat tunteet
• Perustunteet jo lukuisilla eläimillä
• Empatia ja mielen teoria: kyky asettua toisen
asemaan
• Altruismi: äidin ja lapsen suhde
• Rangaistuksen pelko hyvin tärkeä
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
22
Elämän tarkoitus
• Elämän jatkuminen: jokainen elävä olento
”haluaa” elää
• Lisääntyminen: jokaiselle elävälle olennolle on
tärkeää jatkaa sukua (vaikka epäsuorasti)
• Nämä kaksi muodostavat moraalin
evoluutioperustan: terve itsekkyys,
huolenpito,auttaminen, yhteistyö, tasa-arvo,
oikeudenmukaisuus …
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
23
Terveys ja älykkyys
• Tutkimustuloksia:
• Hollannin nälänhätä
• Suomen terveyserot
• evoluutiolääketiede
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
24
Rikollisuus
•
•
•
•
Kivivuori ja Laine
Väkivalta, varkaus, epärehellisyys
Rikos on universaali ilmiö
Sen kontrolloiminen on mahdollista
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
25
Meskus: Elämän tiede
• Laudaturin väitöskirja
• Aiheena ”perimän hallinta ja lääketieteen
teknologiat”
• Teoreettinen lähtökohta Foucault
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
26
No two alike: Human nature and
human individuality 2006
• Judith Rich Harris Nurture assumption oli
merkittävä kirja kasvatuksen merkityksestä
• Herätti paljon pahennusta kasvatustutkijoiden
keskuudessa: Harris osoitti että vanhempien
kasvatustavoilla ei ole mitään tutkimuksessa
osoitettavaa merkitystä ja kaatoi näin suuren
määrän uskomuksia ja myyttejä
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
27
Judith Rich Harris
• Rampa vanha nainen, joka tekee tutkimusta
kotonaan ja pitää yhteyttä ulkomaailmaan
sähköpostin avulla
• Erotettiin Harvardin tohtorikoulusta
seuraavalla perusteella: does not have the
originality and independence to live up to
Harvard standards”
• Sai erottajan nimellä varustetun palkinnon!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
28
Tutkimusote
•
•
•
•
•
•
Tsekkaa lähteet
Näyttö!
Kausaalisuus edellyttää vertailuja
Karsi väärät selitykset
Älä sulata yleisesti hyväksyttyjä uskomuksia:
Esim Pavlovin reaktiot ovat epätarkkoja: koirat
oppivat tiettyjä juttuja mutta eivät toisia!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
29
Hieno esimerkki
• Miten erottaa ympäristön ja geenien vaikutus?
• Sama kuin suorakulmioiden pituuden ja
leveyden vaikutus suorakulmion alaan
• Mikä on ratkaisu: pidetään jompikumpi
vakiona ja varioidaan toista. Pituutta tai
leveyttä: näin voimme sanoa kumpi on
tärkeämpi
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
30
Ihmistutkimuksessa
• Verrataan lapsia pareittain: geneettisesti
samanlaisia lapsia ympäristön vaihtelun
suhteen ja
• Ympäristön suhteen samanlaisia lapsia jotka
ovat geneettisesti erilaisia
• Geneettisesti erilaiset lapset ovat erilaisia
riippumatta ympäristöstä, mutta ympäristöllä
ei ole vaikutusta geneettisesti samanlaisiin
lapsiin!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
31
Tosi ongelmallinen tulos
• Geenit selittävät vaihtelusta n 43 %
• Ympäristö selittää vaihtelusta n 2-3%
• Loput (n. 55%) on selittämätöntä, eli ”eijaettua ympäristöä”.
• Jota Harris kutsuu yksinkertaisesti
selittämättömäksi varianssiksi
• Plominin veto: etsikää erot ja niiden selitys
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
32
Stephen Suomi
• Uusi termi: geeni-ympäristö interaktio
• Jos kasvatuksella on erilaisia vaikutuksia
geneettisesti erilaisiin lapsiin, niin
ympäristövaikutus saattaa näennäisesti kadota
• Suomi väitti että näin on: hän tutki apinoita
jotka oli otettu pois äideiltään ja annettu
(erilaisille) vaihtoehtohoitajille: jos lapsi oli
rauhallinen se kesti tämän, jos se oli
ylireagoiva sille kävi huonosti
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
33
Kiinnostava tulos!
• Mutta ei pitänyt paikkaansa: Suomi ei kyennyt
koskaan osoittamaan todella saaneensa
tällaisen tuloksen
• Kysymys oli hyvin hankalasta
tutkimusasetelmasta, jota on hyvin vaikea
viedä läpi edes apinoilla
• Ekstreemiolosuhteet voivat tuottaa eroja,
mutta normaalikasvatus ei!
• Harris kävi läpi kaikki Suomen julkaisut!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
34
Kaganin tulos
• Jos arka lapsi kasvaa ylisuojelevassa
ympäristössä siitä tulee arka
• Jos lapselle annetaan päinvastaista,
itsenäisyyteen kannustavaa kohtelua, se
pääsee eroon arkuudestaan
• Tulosta ei ole koskaan vahvistettu. Harris on
tsekannut…
• Hyvä stoori kulkee pitkälle!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
35
Syntymäjärjestys
• Tosi kuuluisa tulos: esikoiset ovat määräileviä
ja hallitsevia, myöhemmin syntyneet kilttejä,
nuorimmat kapinallisia
• Ei kestä tarkempaa testiä: Sullowayn aineistoja
ei ole, näyttö katoaa
• Erot sisarusten välillä eivät näy perheen
ulkopuolella, eivät siis ole
persoonallisuuseroja
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
36
Karsitut selitykset
Persoonallisuuserot eivät selity
- Ympäristöeroilla
- Kasvatuksella
- Ympäristön ja geenien yhteisvaikutuksella
- Perheympäristön eroilla
- Geenien ja ympäristön korrelaatiolla (kiltti
lapsi saa paremman kohtelun…)
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
37
Mikä jää jäljelle?
• Iso ”normaalin” vaihtelun alue!
• Jos edellytykset toteutuvat edes jotenkuten,
se riittää
• Kiintymys, huolenpito, hoiva
• Haittojen minimointi
• Siis resilienssi, ongelmien sietokyky
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
38
Kasvatus ja kieli
• Maahanmuuttajalapset oppivat kielen ilman
aksenttia, vaikka vanhemmat puhuisivat
kuinka huonosti
• Autistiset lapset oppivat vain vanhempiensa
kielen!
• Siis ”normaaleilla” lapsilla perheen ulkoinen
ympäristö on olennainen
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
39
Interventiotutkimuksen ongelma
• Harrisin esimerkki: vanhempia valmennetaan
tietyllä tavalla ja lapset pärjäävät paremmin
tarhassa
• Mutta entä jos vanhemmat jotka omaksuvat
valmennuksen paremmin, saavat lapsia jotka
pärjäävät paremmin tarhassa?
• Emme tiedä, ellei tätä kontrolloida
• Lapsi ei siirrä käytöstään ympäristöstä toiseen
• Varhaisilla kokemuksilla ei ole vaikutuksia!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
40
Mielen teoria-testi
•
•
•
•
•
•
Kaksi lasta, kaksi koria
A pistää pallon toiseen koriin ja menee ulos
B siirtää pallon toiseen koriin
A tulee takaisin
Kummasta korista hän etsii palloa?
Alle kolmivuotiaat (ja autistit)sanovat toisesta
korista
• Yli kolmivuotiaat vastaavat oikein…
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
41
Harrisin teoria
• Kolme mielen järjestelmää (moduulia):
• Suhdemoduuli
• Sosialisaatiomoduuli
• Statusmoduuli
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
42
Suhdemoduuli
• Keskeinen evoluutioympäristössä
• Vauvan opittava tuntemaan ja erottamaan
itselleen läheiset henkilöt
• Opittava interaktiokäyttäytyminen
• Hallittava joukko ihmissuhteita (Dunbarin
maksimi: 150)
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
43
Sosialisaatiomoduuli
• Lapsen opittava erottelemaan kategorioita,
erityisesti sosiaalisia kategorioita
• Opittava erilaisia käyttäytymismalleja
erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa
• Miten tulla hyväksytyksi ryhmässä
• Erottaa me ja muut
• Vain yksi voi olla paras!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
44
Statusmoduuli
• Harrisin selitys erojen muodostumiselle
yksilöiden välillä!
• Kilpailun välttämättömyys
• Kumpi kannattaa: nojata perheen sisäiseen vai
perheen ulkopuoliseen informaatioon itsestä
kun haluaa kilpailla?
• Sukulaisten kanssa jaetaan ja ei-sukulaisten
kanssa kilpaillaan
• Eläimet laumassa noudattavat demokratiaa…
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
45
Statusmoduuli 2
• Moduuli joka arvioi sitä mitä toiset ihmiset
ajattelevat itsestä ja kerää aineistoa eri
lähteistä
• Tämän tiedon perusteella voi toimia
sosiaalisissa tilanteissa
• Bourdieun habitus!
• Statusmoduuli perustuu ulkoiseen
ympäristöön ja sen antamaan informaatioon
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
46
Belsky-Steinberg-Draper
•
•
•
•
•
1991 evoluutioteoreettinen parinvalintateoria
Isän rooli keskeinen
Isättömät tytöt valitsevat pikastrategian
Luotettava isän tytöt valitsevat huolellisesti
Empiirinen näyttö väärinpäin: geeneilläkin voi
olla vaikutus (poissaoleva isä ei ole
samanlainen kuin huolehtiva isä…)
• Parittaisvertailu puuttuu!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
47
Perheen vaikutus teoria on sitkeä
• Koska vanhemmat haluavat yliarvioida itseään
• Koska huolehtivaisuus on sisäänrakennettu
• Koska kulttuurissa korostetaan
kausaalivaikutusta ja syyllistämistä: huono
omatunto tärkeä vaikuttaja
• Järjestelmässä on valtavasti backuppeja!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
48
Mutta …
• Miksi lapsi ei soveltaisi kotona opittuja
strategioita kodin ulkopuolella?
• Esimerkiksi luja itseluottamus, käsitys omasta
hyvyydestä vs. epävarmuus ja itsen vähättely
• Neuvottelu- ja väittelytaitojen kehitys
• Perhe ja kaverit eivät ole täysin suljettuja
systeemejä!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
49
Richard Wrangham
•
•
•
•
•
Catching Fire
How cooking made us human
Basic Books 2009
( ks myös Michael Pollan In defense of food ja
Joop Goudsblom: Fire and civilization)
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
50
Teoria:
• Tulen käyttö on inhimillisyyden ydin
• Ilman tulta joutuisimme käyttämään
syömiseen suurimman osan aikaa
• Raakaruokadieetti on huuhaata….
• Ihmisen vatsa on sopeutunut keitettyyn
ruokaan!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
51
Työkaluista tuleen
• Ensimmäiset työkalut n 2.6 milj vuotta sitten
(ehkä varhaisempiakin)
• Homo habilis, homo erectus käyttivät
työkaluja
• Ihmisen kehitys liittyy myös lihansyöntiin
• Kiviveitsellä leikattiin lihaa
• Mutta mitä lihaa ja kenen?
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
52
Oliko ihminen peto vai saalis?
• Perinteinen käsitys on ollut että ihminen on
Metsästäjä (-keräilijä, sukupuolten työnjako!)
• Mutta ihminen on pikemmin ollut saalis: pieni,
surkea, heikko, ilman mitään erityisiä pedon
ominaisuuksia
• Siis ei metsästäjä vaan raadonsyöjä, ketjun
viimeinen (ensin isot pedot, sitten
pienemmät, sitten ihmiset jotka saivat
jäännökset)
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
53
Liha ja tuli
• Lihan syönti oli tärkeää aivojen kehitykselle,
mutta ilman tulta se ei ole riittävä ehto
• Vasta kun liha saatiin keitettyä, se muuttui
helpoksi ruuaksi
• Raa’an ruoan syöminen on ihmiselle vaikeaa:
sulaa huonosti, ei tarpeeksi ravintoaineita
• Hyvä laihdutuskeino!
• Ja ehkäisykeino! (mikä osoittaa että ei hyvä
adaptaatio)
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
54
Millainen ihminen olisi ilman tulta?
•
•
•
•
•
Iso suu
Isot, terävät hampaat
Iso vatsa
Pääosa energiasta kuluu syömiseen
Hyvä myrkyllisten ja pahanmakuisten aineiden
sietokyky…
• Eli monet nykyisistä apinalajeista
• Mutta useimmat apinat pitävät myös
keitetystä ruoasta!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
55
Siis
• Keittäminen on tärkeämpää kuin lihansyönti
• Monet kasvit edellyttävät keittämistä
• Ihminen on adaptoitunut keitettyyn ruokaan,
ei liharuokaan
• Tärkeintä on siis tuli ja sen käyttö
ruoanlaitossa
• Meidän bakteerien vastustuskykymme on
myös heikko
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
56
Keittäminen on tehokasta
• Ihminen pystyy hyödyntämään keitetyn ruoan
kaloreja paremmin kuin raa’an
• Tämä on todettu empiirisissä tutkimuksissa
• Muna raakana vai keitettynä: raaka muna
antaa vähemmän energiaa!!
• Jo alkuperäisväestöt keittivät munia…
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
57
Milloin keittäminen alkoi
• Kaikkein vanhimmat havainnot tulen käytöstä
ovat noin 500 000 vuotta vanhoja (vielä joku
aika sitten puhuttiin 40 000 vuodesta!)
• Tulen käyttö ei välttämättä jätä jälkiä
• Ihmisen fysiologiset muutokset viittaavat
aikaisempaan tulenkäytön alkamiseen:
• Hampaat, leuat, vatsa
• Ja apinoiden keitetyn ruoan preferenssit!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
58
Koko
• On ehkä kaikkein älykkäin tunnettu apina
• Osaa käyttää viittomia
• Vastannut kysymykseen: miksi pitää enemmän
keitetyistä kasviksista: ”maistuu paremmalta”!
• Kun valinnanvaraa oli, niin apinat valitsivat
aina keitettyä ruokaa
• Eli siirtyminen keitettyyn ruokaan on ollut
nopeaa kun tuli on otettu käyttöön!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
59
Nopea evoluutio
• Jos oletetaan että keitetyn ruoan syöminen on
omaksuttu nopeasti, pitää etsiä nopean
evoluution kausia
• Tällaisia on kolme: kun homo erectus kehittyi
(1.8 milj v), kun homo heidelbergensis kehittyi
(800 000 v) ja kun homo sapiens kehittyi (200
000 v)
• Todennäköisin on homo erectuksen kehitys:
hampaat, ruumiin koko, elämäntavat
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
60
Kun ihminen tuli alas puusta
• Homo habilis oli vielä hyvä kiipeämään ja
nukkui puissa mutta homo erectus nukkui
maassa eikä osannut kiivetä kovin hyvin
• Jotta olisi voinut olla maassa ja vähemmän
riippuvainen lehdistä ym piti osata keittää..
• Siis tulen käyttö olisi alkanut n 1.8 milj vuotta
sitten
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
61
Aivot ja ruoka
• Miksi ihmisistä tuli niin älykkäitä?
• Social brain hypothesis:
– Ihminen tarvitsee älyä pärjätäkseen ryhmissä
• Äly on erittäin hyödyllinen adaptaatio, mutta
miksi vain ihmisillä:
– Ruokavalion seurausta; korkealaatuinen ruoka ja
pieni vatsa antaa tehokasta energiaa ja aivot
tarvitsevat energiaa!
• Lihava filosofi on epäilyttävä…
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
62
Liha ja tuli
• Juuri tulen käyttö ja lihan syönti muuttivat siis
ihmisen ravinnon suuria aivoja suosiviksi
• Tämä tapahtui neljällä hyppäyksellä, jotka
voivat kytkeytyä ruoan laatuun
• Viimeisin pari sataa tuhatta vuotta sitten
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
63
Sukupuolten välinen työnjako
• Wranghamin teoria: keittäminen synnytti
myös sukupuolten välisen työnjaon, jossa
miehet metsästivät ja naiset valmistivat ruoan
• Tämän lisäksi naiset ja lapset keräilivät, mutta
myös miehet saivat kerättyä ruokaa
• Vaihtokauppa: naiset saivat riistaa ja suojaa,
miehet saivat keitettyä ruokaa …
• (naiset tekevät ruokaa 98% primitiivisistä
kulttuureista)
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
64
Raaka vs. keitetty
• Jos ruoka olisi raakaa, niin miehet eivät voisi
metsästään päivää ja tulla illalla syömään!
• Ruoka ei sulaisi
• Vain keitetty ruoka tekee tämän mahdolliseksi
• Keittäminen lisäsi metsästykseen käytettävää
JA vapaata aikaa
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
65
Perheen perusta
• Wranghamin mukaan siis keittäminen on
perheen perusta: vaimo = kokki
• Toisin sanoen, lapsi ja nainen muodostavat
perushoivayksikön, mutta mies tulee mukaan
keittämisen kautta!
• Nainen keittää perheelle, miehet keittävät
yhteisölle (kun ruoka vaatii ison yhteisöllisen
ponnistuksen!)
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
66
Tulen ylläpito vaatii sosiaalisuutta
• Keittäminen edellyttää järjestystä ja
suunnittelua
• Tulen ylläpito
• Tietyt valmistumisajat
• Ruokailu ei enää spontaani prosessi (vs.
jatkuva syöminen, aina kun on ruokaa…)
• Parinmuodostus suojelee kokkia
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
67
Sosiaaliset normit
• Tiukka itsehillintä: syömään tullaan kutsusta
• Jos olisi ollut avoin kilpailu, keittäminen ei olisi
ollut mahdollista
• Toisin sanoen: vain tehokas turvajärjestelmä
teki keittämisen mahdolliseksi
• Nainen keitti vain miehelleen, mies suojeli
häntä varkailta
• Seksiä saa helposti, keitettyä ruokaa ei…
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
68
Kaksi teoriaa
• 1. Parisuhteessa naiset vaihtavat seksiä ja
varmuutta isyydestä erilaisiin resursseihin
• 2. parisuhteessa naiset vaihtavat keitettyä
ruokaa resursseihin ja ruoanlaittoturvaan
• Eivät välttämättä vaihtoehtoja niin kuin
Wrangham ajattelee
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
69
Sitaatti (s.177)
”Cooking freed women’s time and fed their
children, but it trapped women into a newly
subservient role enforced by male-dominated
culture. Cooking created and perpetuated a
novel system of male cultural superiority. It is
not a pretty picture”
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
70
Tulen synty
•
•
•
•
Tulen käytön alku oli sattumaa
Salamaniskut
Kipinät
Mahdolliset luonnolliset lähteet (maasta
purkautuva kaasu)
• Vain ihmiset käyttävät tulta
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
71
Ruoan ravintoarvo
• Kalorit eivät kerro mitään, vaan
ruoansulatuksen tehokkuus
• Atwaterin menetelmä ei ota huomioon ruoan
syömisen tapoja tai koostumusta
• Tästä alkaa sitten ihmisen ruokavalion historia:
lukekaa Michael Pollania tai
evoluutiolääketiedettä!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
72
Gene culture coevolution and
human diet
• Olli Arjamaa – Timo Vuorisalo (American
scientist, vol 98)
• Proteiineista hiilihydraatteihin
• Syljen amylaasi entsyymin kehitys markkerina
• Makeuden tärkeys silloin kun hiiilihydraatit
olivat harvinaisia
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
73
Laktoosi-intoleranssi
• Myöhäinen geeni-kulttuuri koevoluution
esimerkki
• Vielä kivikauden Euroopassa ei kyetty
juomaan maitoa
• Vahva valintapaine kun maitoa tuli tarjolle
• Myös karjan geenit ovat muuttuneet
laktoositoleranssille suotuisaksi!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
74
Uusin ilmiö: tyypin 2 diabetes
• T2D leviää moderneissa väestöissä
• Kyse ei ole vain ruokavaliosta vaan myös
geenimuunnoksesta: geeni joka tuottaa T2D:tä
leviää samanaikaisesti, koska siihen kohdistuu
positiivinen valintapaine
• Siis huono ominaisuus leviää, koska sen
kantajat eivät enää karsiudu…
• Voidaan torjua ruokavaliolla ja
elämäntapamuutoksilla!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
75
Michel Raymond: Cro-magnon toimeme!
• Ruokavalioiden adaptiivisuus: sokeri
• Oli aikaisemmin erittäin harvinainen
• Vasta toisen maailmansodan jälkeen on
tapahtunut iso muutos: seurauksena tyypin 2
diabetes, likinäköisyys, finnit, kaljuuntuminen
…
• Mutta optimaalinen dieetti riippuu myös
elämäntavasta
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
76
Sokerin ”funktio”
• Kallis houkutin
• Jota kasvit tarvitsevat lisääntymiseensä
• Mutta jotkut kasvit huijaavat: eivät annakaan
vastineeksi siitepölyn kuljetuksesta sokeria
vaan valesokeria, makeutusainetta joka
maistuu kuin sokeri mutta on ”tyhjä”
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
77
Onko dieetti geeneissä?
• Eri puolilla maailmaa ihmiset ovat tottuneet
vuosituhansien aikoina eri kasveihin ym
aineksiin
• Kysymys kuuluu: onko näiden aineiden
koostumus yhteydessä ihmisten
ruoansulatukseen, so. voiko ”vieraiden”
aineiden vaikutus olla haitallinen
• Esim. soija Euroopassa tai vehnä Aasiassa
• (soija suojaa aasialaisia rintasyövältä mutta ei
eurooppalaisia)
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
78
Hedelmät ovat myrkyllisiä!
• Kasvit usein suojaavat siemeniään tekemällä
ne myrkyllisiksi
• Esim omenan siemenissä on syaania…
• Soijassa genisteiiniä
• Myrkkyjen sietokyky on geneettinen
• Esim aborigiinit voivat syödä erästä kasvia
ilman haittaa, kun eurooppalaiset reagoivat
voimakkaasti
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
79
Tai sitten ei!
• Monet ravintotieteilijät ovat sitä mieltä että
ruoka ei ole muuta kuin rasvoja,
hiilihydraatteja, proteiineja. Alkuperällä ei ole
mitään väliä
• Mutta tämä kyllä kuulostaa liian
yksinkertaiselta. Ravinnossa on suuri määrä
erilaisia muita aineksia joiden vaikutuksesta
emme tiedä mitään
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
80
Adam’s Tongue. How Humans Made
Language, How Language Made
Humans
Derek Bickerton
2009
Miten kieli on syntynyt?
• Tämä oli kielletty kysymys pitkään
• Vasta jotain kymmenen vuotta aihe on ollut
todella aktiivisen huomion kohteena
• Kielestä ei ole jäljellä mitään muinaisjäänteitä
• Sen evoluutiosta voidaan tehdä olettamuksia
• Varmaa on vain ettei se ole voinut kehittyä
tyhjästä!
• Vertaileva menetelmä: kaikki mahdolliset erilaiset
tiedot: fysiologia, paleoarkeologia, primitiiviset
heimot jne
Kielen evoluution vaihtoehtoja
•
•
•
•
•
Eläinkielten kehityksen lopputulos
Täysin erillinen ja omalakinen prosessi
”Rapsutus ja juoruilu”teoria (Dunbar)
Lauluteoria (musiikin merkitys, Mithen)
Älykkäiden ihmisten keksintö, siis aivojen
kasvun sivutuote
• Chomsky: käsitteet syntyvät ensin ja sitten
aivoissa alkaa kehittyä kielimoduuli
Eläinten kommunikaatiojärjestelmä
ACS
• Marc Hauser (tulee syyskuussa Suomeen)
• Kolme tehtävää: eloonjäänti (varoitus + ruoka),
parinvalinta ja sosiaalisuus
• Jokaisella merkillä uniikki, konkreettinen tehtävä
• Vaara ylhäältä, vaara alhaalta, ruokaa, haluan
seksiä …
• Liittyvät siis kaikki fitnessiin
• Eivät symboleja, eivät yhdistettävissä
Pidgin-kielet
• Pidgin-kielet ovat luonnossa esiintyviä nopeasti
syntyneitä uusia kieliä, jotka voisivat muistuttaa
ihmisen alkeiskieltä
• Ainoa ongelma on että ne ovat syntyneet
sellaisten ihmisten keskuudessa joilla on jo joku
kieli
• Ja niillä on jo keskeinen ihmiskielen ominaisuus
eli yhdistettävyys: palikoista voidaan rakentaa
koko ajan uutta
• Niiden perusteella ei siis voi selittää alkukielen
kehitystä
Mihin kieltä tarvitaan
• Tämä on Bickertonin pointsi: kieli ei ole kehittynyt
sattumalta, sivutuotteena, vaan johonkin joka on
parantanut kelpoisuutta
• Ei siis mitään juoruilua tms., vaan jokin todella
ratkaiseva, uusi ja koko yhteisöä hyödyttänyt asia,
jota kaikkien ei tarvinnut osata heti, mutta jota
useimmat ymmärsivät
• Eikä aivojen kasvun sivutuotteena
• Kielellä ilmaistaan jotain joka ei ole tässä ja nyt
Informatiivisuus ja manipulatiivisuus
• Kieli informoi ja saa tekemään asioita
• Tämä ominaisuus on jo eläinkielillä, mutta
pääpaino on tekemisellä, informaatio on
sivutuote
• Ihmiskielessä on päinvastoin
• Toisin sanoen: symbolismi on ensin, syntaksi
sitten (Chomskylla toisin päin!)
Kielen alkuperäinen funktio
• Mikä eläinkielen kolmesta tehtävästä on voinut
käynnistää kielen kehityksen (eloonjääminen,
seksi, sosiaaliset viestit)?
• Siis kehityksen välittömistä indikaattoreista
symboleiksi
• Bickertonin vastaus on ravintoon liittyvät viestit
(eloonjääminen): kaikissa muissa ei ole tarvetta
etäviestiin eli symboliikkaan!
• Ruoassa on, jos se on kauempana ja tarvitsee
yhteistyötä
Niche-teoria
• Kielen synty liittyy johonkin erityiseen ruoan
hankkimisen tapaan jossa se on auttanut
muokkaamaan ympäristöä ihmiselle sopivaksi
• Tämä tapa voisi olla suurten raatojen syöminen
• Ennen kuin ihmisistä tuli metsästäjiä he olivat
raatojen syöjiä
• Alalla oli paljon kilpailua: se joka pääsi ensin
käsiksi sai paljon etua
• Raatojen syönti taas muokkasi ihmistä edelleen:
kehitti aivoja!
Iso raato, paksu nahka
• Kun joku iso eläin (ja ne olivat isompia kuin
nyt) kuoli savannilla niin useimpien pienten
eläimien piti odottaa kunnes se oli riittävästi
mädäntynyt
• Ihmisellä oli työkalu: kivikirves
• Jos ihmisiä oli suht koht iso lauma he voivat
avata eläimen ja saada parhaat palat talteen
• Jos ihmisillä oli viestijärjestelmä, jonka avulla
saatiin heimo kasaan …
Evidenssiä
• N 2 milj vuotta sitten raatojen luumerkit
vaihtuvat: ennen petojen hampaat edelsivät
kivityökaluja, nyt kivityökalut edelsivät
petojen hampaita.
• Samoin juuri tuolloin ihminen siirtyi
satunnaisesta raatojensyöjästä aktiiviseksi
raatojen syöjäksi
• Valtavat kivikirveskasat voivat selittyä tällä:
niitä piti olla varastossa siellä täällä
Bickertonin just so story
• Iso eläin kuolee ja sitä on jo seurattu (ehkä jopa
vahingoitettu)
• Raadon kuolema ja paikka kerrotaan heimolle
• Kaikki kerääntyvät paikalle
• Miehet ovat ympärillä ja puolustavat raatoa
muiden eläimien hyökkäyksiltä (heittämällä esim.
kiviä)
• Naiset leikkaavat siitä parhaat palat
• Heimo kuljettaa nämä yhdessä pois
Kieli on tässä olennainen osa
• Bickertonin argumentti:
• Vahva, spesifi valintapaine
• Kielen käytöllä täytyi olla erityinen, tehokas
merkitys
• Ei ristiriitaa minkään ekologisen tosiasian kanssa
• Sen täytyi olla edullisempi kuin yksilöllinen
itsekkyys: se tuottaa yhteistyötä (joka taas on
kielen kannalta olennainen tekijä: itsekkään
yksilön kannalta kielellä ei ole merkitystä!)
Kielen kehitys oli hidas prosessi
• Meillä oli siis aluksi vain muutamia sanoja joita
saattoi yhdistää
• Tämä vaihe kesti lähes pari miljoonaa vuotta:
saman ajan kuin työkalut ja ihmisyhteisöt
pysyivät kutakuinkin muuttumattomina
• Muut vaihtoehdot ovat epätodennäköisempiä:
jos kieli olisi kehittynyt nopeasti niin se olisi
näkynyt työkaluissa ym.
• Muuta yhtä vahvaa valintapainetta ei ole
Mitä kieli aluksi sisälsi
• Muutaman tärkeitä saaliita koskevan sanan
• Muutamia nimiä ja verbejä
• Sanoja jotka viittasivat johonkin mitä ei ollut
näkyvissä tai havaittavissa
• Se sisälsi käskyjä ja kieltoja (Bickerton ei ota
ollenkaan huomioon äitien ja lasten
keskinäistä kommunikaatiota!)
Hmm
• Hauska kirja lukea
• Hyvää chomsky-kritiikkiä: kumoaa muutenkin
aika hyvin muut teoriat
• Yksi vastaväite: miksei äidin ja lapsen välinen
kommunikaatio voisi saada aikaan kielen
kehityksen (Bickerton ei usko tähän, mutta ei
mahdoton)
• Äiti joka opetti lapselle sanoja, antoi tälle
merkittävän valintaedun
• Motherese on ensimmäinen kieli!
Terveys ja evoluutioteoria
• Pari tulosta:
• elinikä ja tv-katselu: jos katsoo paljon TV:tä
elää selvästi lyhempään (15% ero)
• Nuorten tuoreet terveyserot: valtavia eroja
esim tupakointi, liikunta, aamiainen,
stressioireet (HS 4.2.2010)
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
97
Syy-seuraussuhteet
• Miksi koulutus ja terveys liittyvät toisiinsa jo
nuorena?
• Hyvä terveys johtaa hyvään koulutukseen
johtaa hyvään asemaan?
• Hyvä asema johtaa hyvään koulutukseen Ja
hyvään terveyteen?
• Hyvät elämäntavat johtavat hyvään
terveyteen?
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
98
Suomessa valtavat terveyserot
• Hieno raportti: Terveyden eriarvoisuus
Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen
muutokset 1980-2005
• Suomessa pystytty supistamaan alueellisia ja
sukupuolten välisiä eroja mutta ei
sosioekonomisia (= sosiaaliluokka, tulot,
koulutus) eroja
• Erityisesti koulutuserot tosi pysyviä
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
99
Terveyden mittari elämän pituus
• Mitä pitempään elät sitä terveempi olet
• Sairaudet lyhentävät elämää
• Tosi lahjomaton ja objektiivinen mittari,
edellyttäen että ikä on tiedossa
• Meillä Suomessa hyvät ja pitkät rekisterit
• Virpi Lummaa &co: elinikä ja lisääntyminen
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
100
evoluutioperspektiivi
• Perinnölliset erot terveydessä ja valintapaine
• Millaiset perinnölliset erot liittyvät
terveyteen?
• Hyvä fysiikka
• Hyvä luonne
• Älykkyys
• Seksuaalinen puoleensavetävyys
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
101
Siis
• Jos olet sopusuhtainen ja hyvännäköinen,
älykäs, et ota turhia riskejä, et alista
ruumistasi liioille rasituksille,
• pysyt luultavasti pitempään elossa ja saat
itsellesi vielä samankaltaisen puolisonkin!
• Mikä on vanhempien vaikutus (perimä plus
olosuhteet)?
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
102
Terveyteen vaikuttavat perustekijät
• Ympäristö laajassa mielessä (ilma, vesi, maaperä)
• Perinnöllisyys
• Syntymäolosuhteet (raskaus, synnytys, ens
elinvuodet)
• Käyttäytyminen
• Sosio-ekonomiset tekijät (koulutus, työ, varallisuus)
• Työttömyys, yksinäisyys, onnettomuus etc.
• Terveyspalvelut
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
103
Naisten ja miesten erot
• Ovat valtavia
• Keskeinen osoitus biologian merkityksestä:
elinolosuhde ja elämäntapaerot eivät selitä
• Mikä antaa siis naisille niin valtavan
terveysedun miehiin verrattuna?
• Evoluutioselitys: synnytyksen riskien
kompensointi (historiallisesti naiset elivät
lyhempään)
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
104
Muutokset Suomessa
•
•
•
•
•
•
•
Kaikki elävät pitempään
Erot pysyvät tai kasvavat
Muutoksia elintavoissa kaikissa ryhmissä
Palvelut eriytyvät
Lapsuuden olosuhteet yhtenäistyvät
Miksi siis erot pysyvät?
Tasa-arvo on Suomessa uutta?
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
105
Tasa-arvon merkitys
•
•
•
•
•
Wilkinson-Pickett: Spirit level
Tasa-arvo vaikuttaa kaikkeen
Tärkeämpi kuin köyhyys sinänsä
Pohjoismaat parhaassa asemassa
Mutta Suomen terveyserot ovat kamalia!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
106
Spirit level- tasa-arvon henki
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Why more equal societies almost always do better 2009
www.equalitytrust.org.uk
Luottamus
Mielenterveys
Lihavuus
Lasten koulumenestys
Teinirasakaudet
Vankimäärät
Sosiaalinen liikkuvuus
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
107
Mianna Meskus: Elämän tiede
• Esimerkki tavasta tarkastella perinnöllisyyden,
terveyden ja valintojen välistä suhdetta
• Geeniteknologiat ja tieto tuottavat tuskaa
• ”katson ihmisen perimää koskevan tiedon
muokkaavan käsityksiämme äitiydestä,
isyydestä, hyvästä elämästä … hyväksyttävistä
tavoista suunnata ihmiselämän kehitystä sen
biologisella tasolla”
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
108
Latour
• Perinnöllisyys onkin sekä biologinen että sosiaalinen
• ”Ihmisen perimä on liiaksi kertomus, liiaksi
historiallisesti muuttuva sosiaalinen objekti ollakseen
pelkkää biologiaa. Yhtälailla se on liian todellinen ja
biologinen ollakseen myöskään puhtaasti
diskursiivinen tai sosiaalisesti rakentunut asia”
• Kausaalisuhteet!! Perimä ON biologiaa mutta
seuraukset ovat myös sosiaalisia!
• Ei mitään järkeä sotkea asioita…
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
109
Foucault
• ”ei ole yllättävää” että väestön perimästä tuli
tärkeä väestöpoliittisten toimenpiteiden
kohde, koska modernin ajan politiikka on
kansankunnan elämään suuntautuvaa
vallankäyttöä
• Entä tieteellisen tiedon kehitys ja uudet
mahdollisuudet?
• Yksinkertaisen selityksen kelpaamattomuus
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
110
Sikiödiagnostiikka
• Uutta, tarkempaa tietoa joka antaa uusia
mahdollisuuksia
• Riskittömästä raskaudesta on tullut
mahdottomuus… (mutta siis ennen riskistä ei
tiedetty, ”riskittömyys” oli harhaluulo)
• Vanhemmat joutuvat valinnan eteen: tämä on
se ongelma!
• Eettinen kysymys: informed consent
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
111
Vanhempien valinta vai talous
• Sikiödiagnostiikkaa voi perustella
taloudellisesti, mutta onko se perussyy
• Vanhemmilla oikeus saada halutessaan
vammainen lapsi…
• Onko eettisesti oikein karsia vammaisia ennen
syntymää?
• Meskus ei esitä mitään vastauksia: menikö itse
seulontaan?
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
112
Turvallisuus ja riskit
• Sanonko tyttärelleni: muista aina kävellä
Kaisaniemen puiston läpi, koska pelko on paha
asia!
• Vai sanonko: älä ota turhia riskejä sen takia
että haluat vastustaa liiallista
turvallisuustietoisuutta
• Eli se mitä vastaan protestoidaan on tiedon
sosiaaliset vaikutukset. Mieluummin
tietämättömyys kuin tieto!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
113
Harjoitustyö
•
•
•
•
•
Saa spekuloida
Käyttäkää kirjallisuutta
Ei liian laajaa kysymyksenasettelua/aineistoa
Kysymys ja yritys vastaukseen
Hyvä yritys parempi kuin hyvä vastaus…
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
114
Aiheita
•
•
•
•
•
•
•
Kuluttaminen, markkinointi, evoluutio
Miksi kauneus myy?
Onko nuoruus vain kulttuurinen juttu
Ruokajonot evoluutioteoreettisesti
Vapaaehtoistyö
Onko ydinperhe vain sopimus?
Miten yksilöllistymisteesiä voisi testata
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
115
Aiheita 2
•
•
•
•
Vauvakuume ja biologinen kello
Naisten ja miesten väliset erot
Hoiva ja evoluutio
Nuori mies ja vanha nainen yhdessä: millä
edellytyksillä?
• Missä oloissa miehet/huonosti koulutetut
elävän pitempään kuin naiset/hyvin koulutetut
• Miten miesten ja naisten tuloerot selittyvät
• Miesten ja naisten koulutustasa-arvo
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
116
Aiheita 3
•
•
•
•
•
•
•
Ihmisluonto ja sosiaalipolitiikka
Homoseksuaalisuus ja evoluutio
Lihavuus sosiaalipoliittisena ongelmana
Onko suomalainen viinapää olemassa?
Tasa-arvo ja terveys
Moraalin alkuperä
Altruismi ja evoluutio
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
117
Moraali ja oikeudenmukaisuus
• Tämä on tärkeä teema, harmi että jäänyt viime
tinkaan
• Keskeinen kysymys: onko moraali kulttuurin
tuote vai voidaanko väittää sen olevan
sopeutuma?
• Yleinen käsitys on että juuri moraali erottaa
ihmisen eläimestä ja että moraali on puhdas
sosiaalinen ja kulttuurinen konstruktio
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
118
Filosofia vs. biologia
• Filosofien mielestä moraalin ja etiikan
kysymykset ovat puhdasta filosofiaa
• Kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia ja niitä
punnitaan arvojen ja logiikan pohjalta
• Tosiasioista ei voi tehdä moraalipäätelmiä
• Tai: ihmisten toiminnasta ei voi vetää
moraalisia johtopäätöksiä
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
119
Sarmaja
•
•
•
•
•
Moraalin logiikka ja tunteiden pelit
Yhteiskuntapolitiikka 69 (2004):2
www.stakes.fi/yp/2004/2/204sarmaja.pdf
Erinomainen esitys
Samuel Bowles -Herbert Gintis: A cooperative
species. Human reciprocity and its evolution
• people.umass.edu/gintis/
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
120
Ihminen on moraalinen
•
•
•
•
•
Evoluution logiikka:
Eloonjääminen ja lisääntymismenestys
Tuottaa moraalisia ratkaisuja
Sosiaalisuus on ihmisen ominaisuus
Eli moraali on sitä mitä ihmiset tekevät
kanssaihmisille
• = moraali syntyy yhteistyöstä
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
121
Moraali on tunne
•
•
•
•
Westermarck: retributiiviset tunteet
Palkitsevat
Tuomitsevat
Evoluution ansiota: teot jotka edistivät
eloonjäämistä olivat ”hyviä” ja jotka
haittasivat sitä ”pahoja”
• Sosiaalisissa, siis vuorovaikutustilanteissa!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
122
Kulttuuri vaihtelee
• Vaikka moraalitunteet samoja niin
moraalijärjestelmät erilaisia
• Moraalinen suuttumus: jos ihminen ei toimi
velvollisuutensa mukaan
• Ei täydellisyyttä vaan kohtuutta
• Velvollisuus: ei palkintoa vaan rangaistus!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
123
Velvollisuus ja ansio
• Velvollisuudesta saa ansiota, jos sen
noudattaminen on poikkeuksellista
• Esimerkit velvollisuuden noudattamisesta
ääriolosuhteissa
• Keskimääräisarviot: keneltäkään ei vaadita
liikaa (ei siis ”jokaiselta kykyjensä mukaan”
vaan ”jokaiselta saman verran”)
• Tasa-arvo on moraalista
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
124
Rankaiseminen ja palkitseminen
• Yhteisöllisen moraalin perusta on rankaisun
uhka
• Vapaamatkustajat pitää pitää kurissa
• Jokaisen kannattaa lintsata jos sitä ei valvota
ja yhteistoiminnasta on kustannuksia
• Sen sijaan täydellisyydestä lipsuminen ei ole
vapaamatkustusta: vain muurahaiset toimivat
aina täysillä yhteiseksi hyväksi
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
125
Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi
• Ei toimi moraalisääntönä
• Itsekkyys on välttämätöntä ja käytännöllistä
• Mutta tarvitaan itsepetosta: jokainen ajattelee
olevansa parempi altruisti kuin muut
• Epäitsekäs uhrautuminen on poikkeus ja siksi
arvostettua
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
126
Kelluva puutarha/jäävuori
•
•
•
•
•
•
Itsekkyys: huolehtiminen itsestä
Huolehtiminen lapsista
Huolehtiminen suvusta ja lähiyhteisöstä
Huolehtiminen heimosta, kotimaasta
Huolehtiminen ihmiskunnasta
Huolehtiminen kaikista eläimistä ja
elämänmuodoista
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
127
Olosuhteiden paine
• Jos tilanne on sellainen että eloonjäämiseni on
uhattuna niin muut tasot saavat jäädä
• Jos taas kaikki on hyvin, minulla on ”varaa”
huolehtia jopa eläinkunnasta
• Tämä riippuu myös moraalisesta
omastatunnosta/herkkyydestä
• Evoluutioteoreettisesti uhrautuminen
olosuhteissa, joissa siihen ei ole ”varaa” johtaa
huonoon lopputulokseen
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
128
Yhteinen uhka
• Mutta jos koko yhteisöä, siis kaikkia sen
jäseniä uhkaa yhteinen vaara, niin kaikkien
yhteistyö on luonnollista
• ”Hulluuden hetki”: kun uhka ja mahdollisuus
yhtenevät
• Esim tuleva ympäristökatastrofi: jos tarpeeksi
moni uskoo siihen ja mahdollisuuksiin toimia
sen estämiseksi
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
129
Pelistrategiat
• Toistuvissa peleissä paras strategia
• Tit for tat eli maksa samalla mitalla
• Höystettynä anteeksiannolla tai
jalomielisyydellä (so en kosta ensimmäisellä
kerralla tai unohdan pahat teot kolmannella
kierroksella)
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
130
Olennainen pointti
• Moraali syntyy evolutiivisena prosessina
• Keskeisillä moraalikäsityksillä on siis
”luonnollinen” perusta
• Tämä ei kuitenkaan merkitse että siitä miten
asiat ovat seuraa miten asioiden pitää olla
• Mutta kylläkin selitys sille miksi ihmiset pitävät
jotain asioita oikeina ja väärinä
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
131
Frank Salter
• Westermarck’s altruism. Charity releasers,
moral emotions and welfare ethic
• Politics and life sciences 2008 27:2
• www.bioone.org/doi/abs/10.2990/27_2_28
• Kiintoisa artikkeli!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
132
Hyväntekeväisyys ja moraali
• Salter on kiinnostunut siitä mikä laukaisee
meille tuntemattomiin ihmisiin kohdistuvan
auttamisen
• Charity releasers: milloin haluaa auttaa ja
mitkä asiat vaikuttavat tähän
• Esimerkiksi autamme mieluummin lapsia,
vanhuksia, naisia, määrätyllä tavalla esiintyviä
…
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
133
Hyvinvointivaltion kaksi syytä
• Luokkataistelu ja voimatasapaino: luokkien
itsekkyys johtaa konflikteihin ja
kompromisseihin
• Altruismi ja hyväntekeväisyys: auttamisen
ulottaminen yhä laajemmalle
• Salter unohtaa kolmannen: kohtuuden ja tasaarvon etiikka joka on ihmiselle ominaista
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
134
Hyväntekeväisyyden lähtökohta
• Vanhempien kiintymys lapsiin ja lasten
kiintymys vanhempiin
• Tästä seuraa että me tunnemme myötätuntoa:
– Lapsiin
– Naisiin joilla lapsia
– Vanhuksiin
– Heikkoihin ja avuttomiin
– Myötätunnon laukaisijat
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
135
Empiirisiä tuloksia
• Kerjäläisiä autetaan jos
• Vanhoja, nuoria, kurjan näköisiä,
vammautuneita
• Surullisen tai neutraalin oloisia
• Lemmikieläimiä
• Nöyrässä asennossa
• Eivät liiku
• Vastavuoroisuus: soitto tms
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
136
Yleistäminen sosiaalipolitiikkaan
• Marginaalinen sosiaalipolitiikka. Tosi köyhien
auttaminen on siis yhteydessä
hyväntekeväisyystunteisiin
• Entä pohjoismainen hyvinvointivaltio?
• Yhteistyö ja etninen nepotismi: autetaan
”omia”, hyvin laajassa mielessä
• Tribalismi ja heimon sisäinen tasa-arvo!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
137
Bowles-Gintis
•
•
•
•
•
Sympaattisempi versio: sopii loppuun
Auttaminen perustuu yhteistyöhön
Autetaan koska siitä on itselle ja muille hyötyä
Autetaan koska voidaan tarvita apua
Autetaan siis vertaisia
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
138
Hiilamo
• Kokemuksia Sata-komiteasta (Voima 1.2010)
• fifi.voima.fi/voima-artikkeli/Sata-komiteanseikkailut/2996
• Surullinen tarina
• Ay-liikkeen ”omat” ovat ne jotka vielä ovat
töissä!!
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
139
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
140
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
141
Hyvää kevään jatkoa!
ja työn iloa…
25.1.2010-5.3.2010
Sosiaalitieteiden laitos/Sosiaalipolitiikka
142