KOGNITIIVINEN_KEHITYS
Download
Report
Transcript KOGNITIIVINEN_KEHITYS
KOGNITIIVINEN KEHITYS
Kognitiivinen kehitys
eli tiedollinen kehitys
havaitseminen, ajattelu, kieli, muisti,
oppiminen
sekä perimä että ympäristö vaikuttavat
Esimerkiksi univaje heikentää huomattavasti
kognitiivista kehitystä!
JEAN PIAGET (1896-1980)
syntyi Sveitsissä
tohtoriksi jo 21-vuotiaana
Ranskassa poikakoulun opettajana
Tutki lasten ajattelun kehitystä
Piaget´n mukaan lapsen kehitys kulkee vaiheittain
Piagetn´n mielestä lapsi itse vaikuttaa kehitykseensä yhdessä
biologisten pyrkimysten kanssa -> yksilön oma toiminta on
kognitiivisen kehityksen perusta
Lapsi rakentaa uusia skeemoja eli sisäisiä malleja
(”jäsentynyt toiminta-, havainto- tai ajatuskaavio”)
Lähde: http://www.sampo2002.oulu.fi/kehitysyksilo/piaget.html
Piaget
kun vanhat skeemat ovat riittämättömiä eli eivät tuota
ratkaisua ongelmatilanteeseen, ihminen sopeutuu tilanteeseen
joko assimilaation (sulauttamisen) tai akkomodaation
(mukauttamisen) avulla
Assimilaatio = uusien kohteiden ja kokemusten
liittyminen olemassa oleviin skeemoihin
Akkomodaatio = uusien kokemusten aiheuttama skeemojen
muuttuminen (kun vanhat skeemat ristiriidassa uuden tiedon
kanssa)
Lähde: http://www.sampo2002.oulu.fi/kehitysyksilo/piaget.html
Ajattelun kehityksen vaiheet
1. Sensomotorinen kausi (n. 0–2 v)
lapsi reagoi ärsykkeisiin (lämpötila, äänet) ja siirtyy
reflekseistä tahdonalaisiin liikkeisiin
skeemat alkavat vähitellen syntymistä toiminnan pohjalta
kehittyy ymmärrys siitä, että esineet pysyvät myös silloin kun
niitä ei näe
kehittyy kyky esittää todellisuutta symbolien ja kielen varassa
esimerkiksi leikeissä
2. Esioperationaalinen vaihe (2–6 v)
ajattelu on itsekeskeistä ja lapsi ei kykene asettua toisen
asemaan
sanonnat ymmärretään kirjaimellisesti (esimerkiksi
mustasukkainen)
lapsi ei osaa erottaa ajatusta ja tekoa toisistaan
lapsi harkitsee asioita vain seurauksien näkökulmasta
(moraali)
3. Konkreettisten operaatioiden vaihe (7–11 v)
loogisten operaatioiden (esimerkiksi sarjoittamisen)
ymmärtäminen kun asiat ovat konkreettisesti esillä
ajantaju ja välimatkojen ymmärrys muuttuu varmemmaksi,
ymmärtää kellon ja hahmottaa käsitteet menneisyys,
tulevaisuus ja nykyhetki
pystyy vähitellen asettumaan ainakin osittain toisen asemaan
(=empatiakyky)
lapsi osaa jo harkita asioita myös teon tarkoituksen
näkökulmasta (moraali)
4. Formaalisten operaatioiden vaihe (n. 12 v->)
ajattelu ei vaadi kohteen konkreettista läsnäoloa eli abstrakti
ajattelu mahdollistuu
teoriat ja symbolit ajattelun välineinä
looginen ajattelu ja päätteleminen
ns. aikuisen ajattelu
Tehtävät
lue s. 144-148 Lapsuus ja s. 59-73 Nuoruus
pohdi, kysy, tee parin kanssa
1. s. 146 tehtävä
2. Miten ajattelu muuttuu nuoruudessa?
3. Millainen ns. viides vaihe Piaget´n teoriaan on löydetty lisää?
4. Miten lahjakkaan lapsen ja nuoren voi huomioida?