Transcript Document 7444923

Sosiaalipolitiikan peruskurssi 2008
J P Roos
[email protected]
www.jproos.fi
Suoritustapa
 Loppukuulustelu 8.12. klo 14-17 U35
 jossa tentitään kirjat ja luennot yhdessä
 TAI (jos aika ei sovi) Tiedekuntatentti 31.1.2009
 Luentopäiväkirja (n. 20 s.) ja kirjakuulustelu
TAI
Jokin muu muu erikseen sovittava tapa!
J P Roos 2008
2
Peruskurssin tiedot opinto-oppaassa
Ooditunniste 73156 Laajuus: Op: 6 Ov: 4
Kurssilla tutustutaan sosiaalipolitiikan historiaan, teorioihin,
järjestelmiin ja nykykeskusteluihin. Kurssi järjestetään
syyslukukaudella.
 Suoritustapa
 24 tunnin luentokurssi loppukuulusteluineen.
Pääaineopiskelijat (ei sosiaalityön opiskelijat) osallistuvat
lukupiiriin, jossa käsitellään oheiskirjallisuutta. Kurssin
yhteydessä tentitään kaksi teosta. Oheiskirjallisuutta ei voi
suorittaa erikseen, ellei siitä ole erityisesti sovittu.
J P Roos 2008
3
Lukupiirit
 koskevat vain sosiaalipolitiikan pääaineopiskelijoita
 optimaalinen ryhmäkoko 6-10
 Vetäjät Hans-Mikael Hämäläinen ([email protected]) ja Antti Tanskanen
([email protected])
 Ovat täällä paikalla
J P Roos 2008
4
Sisältörunko ja aikataulu
 8.9. Sosiaalipolitiikan
peruskäsitteistä ja
lähestymistavoista
 15.9 Köyhyysongelma
 22.9 Tulonjako, sosiaalipolitiikan
perustelut
 29.9 evoluutioperustelu,
altruismi, teoriat
 27.10
 3.11
 10.11
 17.11
 24.11
 1.12
 6.10. Sukupuolijärjestelmä
(Rotkirch)
 8.12 LOPPUKUULUSTELU
 13.10 EU-sosiaalipolitiikka (Kari)
 (perioditauko)
J P Roos 2008
5
Sisältöä tarkemmin
 Yleinen osa
 Mitä on yhteiskuntapolitiikka? Miksi yhteiskuntapolitiikka nyt?
Sosiaalipolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan suhde?
 Teorian ja empirian suhde yhteiskuntatieteissä
 Onko yhteiskuntatiede jotain aivan erityistä verrattuna muihin
tieteisiin?
 Konstruktionismi ja sosiaalinen todellisuus
 Sosiaalipolitiikan peruskäsitteet: hyvinvointi, turvallisuus
hyvinvointivaltio, universalismi, pohjoismainen malli, liberaali
malli, konservatiivinen malli, välimeren malli,
 sukupuolisopimus, sukupolvisopimus
J P Roos 2008
6
Sisältö (2)
 Ongelmanäkökulma: sosiaaliset ongelmat
sosiaalipolitiikan lähtökohtana
 Lait toiminnan perustana: kansalaisen oikeudet ja
viranomaisten velvollisuudet
 EU:n perustuslaki
 Asiakaslaki
 Toimeentulo
 Lastensuojelu
 eläkelainsäädäntö
J P Roos 2008
7
Yhteiskuntatieteiden perusongelma
 Yhteiskuntatieteiden merkitys on supistunut, koska ne
eivät tutki relevantteja ongelmia konkreettisesti
 Ne rakastavat hyödyttömiä käsitteitä, sosiaalista
konstruktiota, erilaisia keinotekoisia asetelmia
(refleksiivisyyttä, ”toista” tietoa ym).
 Riski
on roskakäsite! (vrt roskaruoka)
 Ne eivät kysy kiinnostavia, selkeitä kysymyksiä
 Ne eivät anna konkreettisia vastauksia
 Ne eivät edes yritä testata mahdollisia teorioitaan
 Ne eivät tuota kasautuvaa tietoa
 Ne torjuvat uuden relevantin tutkimustiedon muista
tieteistä, erityisesti biologiasta
J P Roos 2008
8
Yhteiskuntatiede vs. luonnontiede
 Luonnontiede: laboratoriotutkimusta, kausaalista
selittämistä, luonnonlakien löytämistä
 Yhteiskuntatiede: ymmärtämistä, tulkintaa, kuvailua
 Siis kaksi aivan erilaista asiaa?
 EI, vaan samoja ilmiöitä eri suunnista lähestyviä
 Tieteen perusperiaate: jäsentää ja SELITTÄÄ todellisuutta
koskevia havaintoja!
 Tiede kehittyy ja kasautuu: ei siis joka hetki uusia
aloituksia ja muoteja
 Yhteiskuntatieteelliset selitykset siirtyvät luonnontieteisiin
uutena muotina
J P Roos 2008
9
Reduktionismin ongelma
 tieteiden hierarkia: Theory of Everything (TOE) fysiikka,
kosmologia, biologia …
 kaikki noudattaa fysiikan lakeja
 Konsilienssi vs reduktionismi: tieteiden tulee olla yhteensopivia,
ei toisiinsa tyhjentyviä. Sosiologiset väittämät eivät voi olla
ristiriidassa fysiikan tai biologian kanssa
 Emergenssi: uusi tiede tuottaa aivan uusia tuloksia jotka eivät
redusoidu toiseen tieteeseen: emergenssiä ei oikeastaan ole tai
se on ns. tyhjä selitys!
 Emergentti ilmiö on toki eräänlainen hyppäys, mutta kyllä sillekin
selitys löytyy!
J P Roos 2008
10
Osa 2: Sosiaalipolitiikka
 Yhteiskuntapolitiikka erittäin monialaista: sosiaalipolitiikka,
sosiaalityö, kaupunkitutkimus, ympäristöpolitiikka,
vanhenemisen tutkimus
 laajimmassa mielessä: kaikki yhteiskuntaa koskeva
politiikka-arviointi
 Sosiaalipolitiikka historiallisesti: sosiaaliset ongelmat ja
niiden (käytännöllinen) ratkaiseminen
 ”Sosiaalinen kysymys”!
 Eli mitä tehdä kun ihmiset eivät pärjää omin avuin vaan
muodostuvat ongelmaksi koko yhteiskunnalle
J P Roos 2008
11
Sosiaalipolitiikan peruskysymys
 Yhteiskunnan huono-osaisten auttaminen pärjäämään
yhtä hyvin kuin muut
 Sen selittäminen miksi jotkut pärjäävät huonommin
 Millä keinoin ihmiset voisivat pärjätä paremmin, mitä
yhteiskunta voi tehdä?
 Tieteellisempi muotoilu: kysymys sosiaalisesta hyvin- ja
pahoinvoinnista tai sen edellytyksistä
 Keinoista vaikuttaa hyvin- ja pahoinvointiin
 Voiko niihin vaikuttaa?
J P Roos 2008
12
Hyviä esimerkkiaineistoja
 Vääryyskirja!
 Stakesin Hyvinvointiraportit
 Etlan raportti Nordic Model
 Sosiaaliturvan keskusliiton raportti: Leipää ja lämpöä
 Päivi Mattila-Wiro: Taloudellisen hyvinvoinnin
jakautuminen Suomessa
 Aikakauslehdet:
 Hyvinvointitutkimus
 Yhteiskuntapolitiikka
 (Janus
ja Sosiologia)
 Tieteessä
J P Roos 2008
tapahtuu
13
Esimerkki: omat tutkimusalueeni (1)
 www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/cv.htm
 kehitysmaatutkimus (gradu)
 Ammattiyhdistyshistoria
 hyvinvointi- ja elintasotutkimus
 Suunnittelu
 Elämäntapatutkimus
 (jatkuu)
J P Roos 2008
14
Omat tutkimusalueeni (2)
 Elämäkerrat (suomalainen elämä)
 Elämänpolitiikka
 Matkapuhelimet
 Lastensuojelukysymykset
 Sukupolvet (suuret ikäluokat)
 Evoluutiotutkimus
 Kannanotot julkiseen keskusteluun
J P Roos 2008
15
Tehtävä!
 Veronalennukset ja oikeudenmukaisuus
 Mistä on kysymys?
 Ketkä ovat alempituloisia, keskituloisia, suurituloisia
 Auttavatko veronalennukset köyhiä? Miten?
 Mitä hallituksen on tarkoitus tehdä?
 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet?
 Millaisia vaikutuksia uudistuksella voidaan odottaa olevan
 Onko siis kyseessä ”hyvä” vai ”huono” reformi?
 Argumentit puolesta ja vastaan
 Vihje: googlen hakusana veronalennus, tulonjako,
köyhyys
J P Roos 2008
16
Ohjeita
 Kirjoittakaa kommentteja tehtävä-artikkeliin jossa pyritte
vastaamaan esitettyihin kysymyksiin ja voitte myös
keskustella jo esitetyistä väitteistä
 Voitte myös viitata hyödyllisiin linkkeihin joita olette
löytänyt
 Välttäkää ”politisointia” eli asian tarkastelua
puoluepoliittisesti, joskin eri puolueiden argumentteja voi
esitellä ja analysoida
J P Roos 2008
17
Köyhyysongelma
 kurjuuden poistaminen sosiaalipolitiikan päätehtävänä, ei
onnen lisääminen
 kuka on köyhä?
 suhteellinen ja absoluuttinen köyhyys
 tuloerot vs. minimitaso kriteerinä
 absoluuttinen minimi ja ”suhteellinen” minimi: nälkä vs.
kohtuus
J P Roos 2008
18
Köyhyysmittarit
 Absoluuttinen köyhyys: tuloilla ei saa edes perustoimeentuloa
 Suhteellinen köyhyys: köyhä jos tulot 40-60 pros alle
keskitulosta (mediaani, kulutusyks kohden)
 mitä asioita pitää olla ja mitä on: deprivaatio
 oma kokemus siitä onko köyhä (rahat eivät riitä toimeentuloon)
 toimeentuloasiakkuus
 Velkaantuminen
 Köyhyydellä monia ulottuvuuksia!
J P Roos 2008
19
Mitä Suomessa tapahtui laman aikana?
 Tuloerot kasvoivat jonkin verran jakautuman yläpäässä
 Deprivaatio (kurjistuminen) lisääntyi
 Pitkäaikaistyöttömyys keskeinen köyhyyden tekijä
 Tilastollinen harhakäsitys että lama ei olisi vaikuttanut
köyhyyteen ja tulonjakoon
 Suomessa muutokset keskimäärin suuria
J P Roos 2008
20
Mitä Suomessa tapahtui (jatkuu)
 Hyvinvoinnin nopea kasvu 1980-luvulle asti
 Talouden liberalisointi
 Pankkikriisi, Neuvostoliiton romahdus
 Erittäin syvä lama 1990-1994
 Leikkaukset: työttömyys, sairaus, perhe, eläke
 Seurauksena tuloerojen kasvu, sosiaalisten ongelmien
lisääntyminen viiveellä (1990-luvun puolivälissä vielä kehuttiin
että hyvinvointivaltio natisi mutta kesti)
 Tuloerojen kasvu ja pääomatulojen erityiskohtelu
J P Roos 2008
21
Perusturvan etuus
Reaalimuutos
Suhde
1993-2006
ansioihin
1993-2006
Kansaneläke
+4%
- 27 %
Työttömän perusturva
+1%
- 30 %
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan
+ 20 %
- 11 %
- 34 %
- 66 %
Toimeentulotuen perusosa
-3%
- 35 %
Lapsilisä
- 11 %
- 43 %
vähimmäismäärä
Lasten kotihoidon tuki (hoitoraha ja
täysi hoitolisä)
J P Roos 2008
22
Suomessa tuloköyhyys kasvaa nopeasti
Seuraavat taulukot osoittavat, että vertailukelpoisissa maissa
suhteellisen tuloköyhyyden kasvu on ollut Suomessa
 nopeinta vuosina 1995-2000
 keskimääräistä nopeampaa vuosina 1991-2000.
Kriteerinä on väestön osuus, jolla kotitalouden vertailukelpoiset
käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % mediaanikotitalouden
tuloista.
(Lähde LIS)
J P Roos 2008
23
J P Roos 2008
Muutos
1995
2000
2004
Finland
+ 3,2
9,2
12,4
-
Sweden
+ 2,3
10,0
12,3
-
Luxembourg
+ 2,1
10,4 (1994)
12,5
-
Ireland
+ 1,9
20,8
22,7
-
Denmark
+ 1,1
12,0
13,1
13,2
Australia
+ 1,0
20,6
21,6
20,4 (2003)
Spain
+ 0,8
20,5
21,3
-
Canada
+ 0,4
17,6 (1994)
18,0
-
Greece
0,0
21,5
21,5
-
Germany
- 0,2
13,6 (1994)
13,4
-
Begium
- 0,3
15,9
15,6
-
France
- 0,4
14,1 (1994)
13,7
-
24
1. Suhteellinen köyhyys 60 % mediaanitulosta
1970-2004
16
Köyhyysaste %
14
12
10
(2004; 10,8)*
(1976; 10,6)
8
6
(1993; 5,4)
4
2
0
1970
1975
1980
1985
1990
1995
2000
2005
Lähde : Riihelä, Sullström ja Tuomala (2007).
Aineisto: Tulonjakotilasto ja Kulutustutkimus Tilastokeskus.
J P Roos 2008
25
2. Suhteellinen köyhyys 60% mediaanitulosta
1987-2005
14.0
12.0
10.0
8.0
6.0
J P Roos 2008
05
20
03
20
01
20
99
19
97
19
95
19
93
19
91
19
89
19
19
87
4.0
26
4. Pienituloiset
Lähde: Tilastokeskus
J P Roos 2008
27
Yhteistä pienituloisten ryhmille
 pienituloisuus paikantuu erityisesti työttömyyteen ja työmarkkinoiden
epävarmuuteen
 voimavarojen ja mahdollisuuksien puute
 alhainen koulutustaso
 alkoholismi
 enemmän lapsia kuin korkeammissa tuloryhmissä
 selvästi enemmän yksinhuoltajuutta kuin korkeammissa
tuloryhmissä
 työssäkäyvät köyhät: matalapalkkaisuus, osa-aikaisuus,
työttömyysjaksot
J P Roos 2008
28
6. Pitkittynyt pienituloisuus 2006 henkilön iän ja sukupuolen mukaan, %
väestöryhmästä
J P Roos 2008
29
Tuloerojen kehityksestä
1. tuloerot supistuivat voimakkaasti 1960 luvun puolivälistä 1970 luvun
keskivaiheille.
2. sen jälkeen tuloerot pysyivät lähes ennallaan aina 1990 luvun lamaan
saakka.
3. 1990 luvun lamavuosina kotitalouksien reaalitulot alenivat selvästi, mutta
tuloerot pysyivät lähes ennallaan.
4. 1990 luvun laman jälkeen tuloerot lähtivät nopeaan nousuun.
5. Vuonna 2001 tuloerojen kasvu taittui ja tasoittui.
6. Vuonna 2006 tuloerot kasvoivat jälleen edellisvuoteen verrattuna.
J P Roos 2008
30
8. Kotitalouksien reaalitulojen ja tuloerojen kehitys 1987 - 2005, vuosi 1987=100
Lähde: Tilastokeskus
J P Roos 2008
31
9. Reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvu vuodesta 1990 vuoteen 2004
200
172.3
180
160
Kasvu, %
140
120
100
79.3
80
60.5
60
40
20
8.7
13.5
17.2
19.5
2
3
4
21.4
23.4
5
6
25.8
27.4
31.1
7
8
9
29.7
0
1
10
Ylin
5%
Ylin
1%
Kaikki
Desiili
Lähde: Riihelä, Sullström ja Tuomala (2007).
Aineisto: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus.
J P Roos 2008
32
Tuloeroja koskevia faktoja
 Ylimmän kymmenyksen tulo-osuus 23.9%
 alimman 3,9 %
 ylimmän tulokymmenyksen käytettävissä olevien rahatulojen keskiarvo oli vuonna 2006 noin 51 200
euroa, alimman noin 7 700 euroa vuodessa
 pienituloisimman kymmenesosan keskimääräiset reaalitulot kasvoivat 0,8 prosenttia vuodesta 2005
vuoteen 2006, suurituloisimman kymmenesosan tulot kasvoivat 4,7 prosenttia.
 pienituloisten tulokehitys on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä
 yksinhuoltajilla, suurilla lapsiperheillä ja alle 3 v. lasten perheillä tulokehitys on ollut erityisen heikkoa
 ylimmässä tulokymmenysryhmässä on noin puoli miljoonaa henkilöä
 ylimmässä sadasosassa on noin 50 000 henkilöä
J P Roos 2008
33
Pienituloisten henkilöiden osuus ja lukumäärä
elinvaiheen mukaan vuonna 2005
lkm
%
Yhden hengen taloudet
280 800
44
Lapsettomat parit
88 400
14
Kahden vanhemman lapsiperheet
138 500
22
Yksinhuoltajataloudet
49 300
8
Muut taloudet
81 800
13
Kaikki
637 800
100
J P Roos 2008
34
Pienituloisten henkilöiden osuus ja lukumäärä
kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen
aseman mukaan vuonna 2005
J P Roos 2008
lkm
%
Yrittäjät
61 000
10
Palkansaajat
125 700
20
Opiskelijat
86 600
14
Eläkeläiset
182 200
29
Työttömät
132 900
21
Muu
49 300
8
35
Mitä opimme tehtävästä?
 Sosiaalipolitiikassa on kyse etuuksien jakamisesta ( ja
pois ottamisesta!) tiettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi:
 Tasa-arvon eri merkitykset: sosiaaliset, taloudelliset,
kultuuriset
 Kaikilla toimenpiteillä on sekä suunniteltuja että yllättäviä
vaikutuksia
 Sosiaalipolitiikan ideologiset linjat: porkkana vai keppi,
omavastuu vai yhteisvastuu
 Sukupuolinäkökulma ja verotus
 Entä palvelut ja niiden heikentyminen?
J P Roos 2008
36
Tehtävä (2)
 Ihan hyviä kommentteja, mutta ehkä vähän
päivänpoliittisia
 Onko pienituloisen 30 euron saama etu vähemmän
merkittävä kuin suurituloisen 900 euroa? (oletetaan että
30 euroa ei kulu kustannusnousuihin...)
 Miten vaikuttaa niiden tuloihin jotka eivät saa
verohelpotuksia lainkaan
 Entä ruoan hinnanalennus? Sitä arvostellaan ankarasti,
mutta periaatteessa se vaikuttaa juuri köyhimpiin
J P Roos 2008
37
Politiikka?
 Politiikka termin ongelmallisuus
 policy vs politics, yleispolitiikka vs puoluepolitiikka
 policy on suomeksi/saksaksi poliisi!
 Poliisitoimi tarkoitti aikaisemmin kaikenlaista pientä
järjestyksenpitoa: kuri, roskat,
 meillä ei siis ole eri termiä yleisemmälle ”politiikalle” jossa
vedetään päälinjoja selvitetään vaihtoehtoja ja arvioidaan
seurauksia (”hallitusohjelma”)
 Mutta se on hyväksyttävä: kannattaa miettiä mitä
merkitystä sillä on että meillä ei ikään kuin käytännön
toimintaa ja ohjelmaa osata erottaa toisistaan:
suomalainen yksitasoisuus ja tekemisen ja
suunnittelemisen toisiinsa liittyminen!
 Mutta kannattaa muistaa että poliisin tehtävät ovat taas
laajentuneet: kotihälytykset, poliisi on se ensimmäinen
viranomainen jolta syrjäytyneet saavat apua
 Sosiaalityön ja poliisin yhteistyö…
J P Roos 2008
38
Suomen sodanjälkeinen (sosiaali)historia
 Perhepolitiikan vaihe
 Sairausvakuutus
 Eläkepoliittiset ratkaisut
 Hyvinvointivaltio valmiiksi: täystyöllisyys ja sosiaaliturva
 Suuri lama ja hyvinvointivaltion purku/supistaminen,
jättiläistyöttömyys
 Hidas paluu
J P Roos 2008
39
Sosiaalipolitiikan monitieteisyys
 Sosiologia teoriaperustana: yleinen teoria
 Taloustiede: aikaisemmin tärkeä
 Psykologia
 Politiikkatiede, valtio-oppi
 Oikeustiede
 ongelmana tieteiden jatkuva eriytymisprosessi ja erikoistuminen
 vastavirta: ympäristötutkimus, kaupunkitutkimus, evoluutioteoria
J P Roos 2008
40
Sosiaalipolitiikan perustelut
 Sosiaalipoliittista toimintaa perustellaan mm. seuraavilla
tavoilla jotka eivät sulje pois toisiaan:
 Vähäosaisia ei saa jättää oman onnensa nojaan vaan
parempiosaisilla on moraalinen velvollisuus auttaa (kirkko,
liberaalikapitalismi)
 Sosiaalipolitiikka on taloudellisesti tehokasta, se tuottaa
luottamusta ja taloudellista kasvua (Pekka Kuusi)
 Kapitalismi ei pysyisi pystyssä ilman sosiaalipolitiikkaa:
luokkataistelu
 Seuraava perustelu on sen sijaan hyvin harvinainen:
sosiaalipolitiikka on osa ihmisluontoa! (Westermarck)
J P Roos 2008
41
Vähäosaisten auttaminen
 Niillä ihmisillä joilla on ollut elämässä parempi ”onni”, jotka
ovat menestyneet taloudellisesti, on
 Moraalinen velvoite auttaa vähempiosaisia ihmisiä
 Tämä on yksilöllinen velvoite, eikä koske niinkään
yhteisöä (so. ei julkista sosiaalipolitiikka)
 Kuitenkin valtiolle hyväksytään vaikkapa katolisessa
kirkossa tietty rooli, jossa perusteena on juuri moraalinen
velvoite
J P Roos 2008
42
Taloudellinen tehokkuus
 Keynesiläinen perustelu: jos kulutuskysyntää lisätään, niin
se edesauttaa taloudellista kasvua (Pekka Kuusi)
 Kun tuetaan köyhiä, niin raha menee kulutukseen
 Mutta myös muut sosiaalipoliittiset toimet: terveys,
päivähoito, koulutus jne. tekevät väestöstä tehokkaampaa
ja työkykyisempää
 Tasa-arvo lisää myös taloudellista tehokkuutta
 Luottamus merkittävä tekijä (Helkama)
 Uusliberalismi on hylännyt kaiken tämän
J P Roos 2008
43
Luokkataistelu
 Sosiaalipolitiikka on syntynyt työväenliikkeen ja nousevan
kapitalismin yhteentörmäyksestä: työväenliike uhkasi
kapitalismin perusteita joten sen piti ryhtyä toimiin edes
jonkinlaisen minimiturvan antamiseksi
 Näin valtio toteutti vähitellen sosiaalipoliittisia uudistuksia
joiden tarkoituksena oli vähentää tätä uhkaa
 Siis antaa työväenluokalle jotain menetettävää
 Eläke ja tapaturmavakuutus aika hyviä!
 (Bismarck!)
Evoluutioperustelu: altruismi
 Sosiaalipolitiikka on altruismin yksi muoto
 Altruismi on ihmisen perusominaisuuksia
 Evoluution tuote
 Yhteiskunnan perusmääritelmä: ihmiset jotka auttavat
toisiaan muodostavat yhteiskunnan
 Altruismin lähtökohta on sukulaisuus
Ihminen moraalisena olentona
 Vanha keskustelu: onko ihminen syntyessään hyvä, paha
vai tyhjä taulu johon yhteiskunta piirtää moraalin?
 Evoluutioteorian vastaus: ihmisellä on jo geeneissään,
darwinilaisen luonnonvalinnan tuloksena taipumus
yhteistyöhön, tasa-arvoisuuteen, lojaliteettiin
 Ilman yhteistyötä ei olisi ihmistä: yhteistyö on sopeutuma!
 Kiistanalainen teoria: sitä vastaan on asetettu geenin
itsekkyysteoria, jonka mukaan yksilöllinen itsekkyys riittää
selittämään myös yhteistoiminnan synnyn (Mandeville)
 Yhteiskuntatieteilijälle kumpikin on tietenkin kauhistus
J P Roos 2008
46
Geenin ”itsekkyys”
 EI tarkoita sitä että geeneillä on tietoisuus ja että ne ovat
itsekkäitä= ajattelevat vain omaa etuaan, vaan
 Sitä että evoluutiossa on kyse elämän lisääntymisestä ja
moninaistumisesta.
 Geenit ovat tässä välikappaleita, joille eliöt ovat
välikappaleita
 Toki tämä on pitkälle metaforista
 Isoin kysymys: toteutuuko evoluutio täysin yksilöllisesti vai
ryhmävalinnan perustalta
 Onko altruismikin vain yksilöllistä vai edellyttääkö se
ryhmävalintaa
J P Roos 2008
47
Kannattiko yhteistyö vai ei
 Tämän kysymyksen voi siis muotoilla niin, että kumpi oli
parempi (geenien eloonjäämisen eli siis
lisääntymismenestyksen kannalta): että ihmisyksilöt olivat
täysin itsekkäitä, vaiko auttavaisia
 Ainakin on selvää, että jos lapsia ei autettu niin meitä ei
olisi olemassa. Toisin sanoen äidinrakkaus ja
sukulaisrakkaus on geneettistä. Se ei voi syntyä
opettamalla tai sosiaalisen konstruktion tuloksena.
 Inclusive fitness eli kokonaislisääntymismenestys:
Ei ole tärkeää että juuri minä pärjään kunhan lähisukulaiseni
pärjäävät
J P Roos 2008
48
Hamiltonin periaate
 Hyvin yksinkertainen: autan sukulaisia jos kustannus on
pienempi kuin hyöty, geenien lisääntymisen mielessä.
 Evoluutio ei tietenkään odota että me laskemme tarkkaan
hyödyt ja kustannukset vaan muodostaa yksinkertaisia
algoritmeja. Jos joku on paljon minun kanssani kun olen
lapsi, hän on ilmeisesti sukulainen. Hänen lapsensa ovat
sukulaisiani.
 EEA (environment of evolutionary adaptation)
 Nyt kysymys on: entä ei-sukulaiset? Heitä ei siis missään
olosuhteissa kannata auttaa?
J P Roos 2008
49
Tit for tat /vastavuoroisuusperiaate
 Yleisen auttamisen periaate näyttää nojaavan
yksinkertaiseen perussääntöön: auta jos joku auttaa
sinua, mutta älä auta itsekästä tyyppiä.
 Tai tarkemmin: jos tapaat tuntemattoman ihmisen, joka
tarvitsee apua niin auta häntä, jos kustannus ei ole liian
korkea
 Jos hän sitten auttaa sinua takaisin, niin teillä on toimiva
yhteistyö
 Jos hän ei auta sinua, niin älä sinäkään enää auta häntä
 Yhteiskunta on toisiaan auttavien ihmisten yhteisö
J P Roos 2008
50
Peliteoria
 Tätä voidaan tutkia peliteoreettisilla malleilla
 Tuloksena on että se toimii pienissä ryhmissä mutta ei
isoissa. Ei edes silloin jos autan jotain joka on auttanut
jotain joka on auttanut minua.
 Eli: itsekkyys kannattaa periaatteessa aina!
 Tämä on iso ongelma: jos näin olisi, meillä ei olisi
yhteiskuntaa vaan ihmiset eläisivät edelleen pienissä
ryhmissä ja tappelisivat keskenään aina tavatessa
 Vastaus on ryhmävalinta: sellaiset ryhmät pärjäävät joissa
on enemmän auttamishaluisia
J P Roos 2008
51
Altruismi
 Ihminen joka auttaa jotain toista ihmistä tilanteessa jossa
hänen olisi edullisinta olla auttamatta, on altruisti.
 Esim. kun junassa joku häiriköi ja uhkailee vierustoveria,
niin useimmat ihmiset eivät auta. Sen sijaan jos kolme
neljä tyyppiä on yhdessä valmiita auttamaan niin …
Toisaalta tällöinkin kannattaa lipsua joukosta koska
kaverilla voi olla vaikka puukko hihassaan (free riderongelma)
 Rankaisu selittää osittain. Tilanteessa jossa olisi helppoa
olla free rider, mutta jos siitä seuraa että saa
rangaistuksen niin on parempi olla mukana.
 Tietenkään sellainen ihminen ei ole altruisti joka auttaa
vain koska on pakko tai pelkää toisia!
J P Roos 2008
52
Evoluutioteorian ja sosiologian yhteys:
 voidaan torjua suuri määrä spekulaatioita:
 esimerkiksi lapsuuden synty 1800-luvulla
 miksi insesti on universaalisti kielletty
 Miksi lika on vastenmielistä
 Perheen pysyvyys ja muuttumattomuus
 Perheen alkuperä ja sen merkitys
 Erittäin toimivia selityksiä myös nykyään
 Kaiken kaikkiaan: evoluutioteoria edustaa sitä mikä on
pysyvää, ja jonka varaan voi rakentaa nykytutkimuksen
 Ihmisluonto, ihmisten väliset perussuhteet ja
lainalaisuudet
 Paljon hyödyllisempi kuin filosofia!
J P Roos 2008
53
Nuoret miehet ja väkivalta
 Kauhajoen tapaus
 Puhutaan lapsista ja nuorista, ilman sukupuolta, hyvin
laajana kategoriana
 Todellisuudessa kyse on 18-24 vuotiaista miehistä
 Nämä miehet tekevät suurimman osan rikoksista
 He ovat riski itselleen ja toisilleen
 Miksi?
 Selitys on evoluutioteoriassa, ei kulttuurissa tai
yhteiskunnassa
 Mutta ehkäisevät toimet löytyvät kulttuurista ja
yhteiskunnasta!
Sata komitea?
 Kutsutaan myös Sala-komiteaksi
 Satakomitean nimi tulee vuosisadan
sosiaaliturvauudistuksesta
 On alkanut tippua jo joitakin tietoja: yksimielisyys siitä
että työmarkkinatuki ei olisi riippuvainen puolison tuloista
 Mutta yhden luukun periaate on täysin auki (ks
www.otakantaa.fi)
J P Roos 2008
55
SATA komitean tehtävänasettelu
 Riittävä perusturva (korkeampi kuin
vähimmäisturva)
 Työn, sosiaaliturvan, verotuksen ja
asiakasmaksujen yhdistäminen työhön
kannustavalla tavalla
 Ansioturvan, erityisesti työttömyysturvan,
kehittäminen aktiivivaihtoehtoja ja työurien
pidentämistä tukevaksi
 Lainsäädännön, hallinnollisten prosessien ja
menettelytapojen yksinkertaistaminen
 Rahoituksen kestävyyden varmistaminen
 Lisäksi ehdotukset hoitotuen, omaishoidon tuen
ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamisesta,
sosiaalietuuksien verotuksesta ja
asiakasmaksuista sekä pienimpien eläketulojen
varassa elävien toimeentuloa parantavasta
mallista
Iso työ!
 Koskee sekä perusturvaa = tuloista riippumaton riittävä
toimeentulo, että
 Ansioturvaa = aikaisempiin tuloihin perustuva turva
 Tavoitteena ennen kaikkea työllistyminen, aktivointi, nk.
workfare
 Paradoksi: tarvitaan paljon rahaa, mutta sitä ei ole
tarkoitus käyttää!
Työtä, työtä, työtä
(Etlan/Sailaksen malli)
 Tiukka työperustainen malli jossa perusturva kytketään
erilaisiin työmarkkinatoimiin:
 lyhyempi työttömyyskorvausaika
 työmarkkinoiden liberalisointi ja diversifiointi
 eläkeiän nostaminen
 viimesijaisen perusturvan houkuttavuuden alentaminen
 kaikkien pitää tehdä lisää töitä!
 Mutta onko työtä kaikille?
Perusturvaa…
(perustulomalli)
 Nostetaan perusturvaa siten, että se ei jää olennaisesti
jälkeen ansioturvasta ja ansiotasosta
 Estetään pysyvä köyhyys ja syrjäytyminen
 Kannustetaan osittaista osallistumista työhön ja
kolmannen sektorin toimintaan
 Olettamuksena on että työstä on pulaa ja vapaaehtoistyö
on entistä tärkeämpää
Entä kannatus?
 Sosiaaliturvan kannatus on viime vuosina kasvanut
 Enemmistö kannattaa verojen kiristämistä
terveyspalvelujen, lapsilisien, koulutuksen ja eläketurvan
hyväksi.
 Melkein enemmistö kannattaa myös verojen kiristämistä
työttömyysturvan hyväksi
(Forma et al 2007)
Perusturvan tason nostaminen
 Perusturvan varassa elävien ja muun väestön välisen
kuilun kasvun estäminen edellyttää perusturvan tason
tuntuvaa korotusta
 Tarkastelun kohteena tulee olla sekä perusturvaetuuksien samanaikainen parantaminen (ml. asumistuki)
että perusturvan varassa elävien verotuksen
lieventäminen
 Syyperusteista turvaa on syytä korottaa siten, että
toimeentulotukeen turvautumisesta tulee poikkeus
 On hyviä perusteita sille, että kansaneläkkeisiin ja
muihinkin perusturvaetuuksiin sovellettaisiin
työeläkeindeksiä (muuten nämä jäävät jatkuvasti jälkeen)
 Mutta kaikki tämä tulisi todella kalliiksi (vähintään 30 %
korotus)
Onko Suomi Pohjoismainen hyvinvointivaltio?
 sosiaalipolitiikan päivien keskustelu: on ja ei
 kysymykset: mikä on pohjoismainen hyvinvointivaltio
(kriteerit)?
 miten Suomi nämä täyttää/on täyttänyt
 onko ”hyvinvointivaltio” oikea termi?
 onko kysymys ylipäänsä oikein asetettu
J P Roos 2008
63
Sosiaalipolitiikan perusregiimit
 (Esping-Andersen Three Worlds of Welfare Capitalism)
 liberaali (esim Englanti, Viro), sosiaalidemokraattinen
 (pohjoismaat, Hollanti), konservatiivinen (Ranska, Saksa)
 muodostaa pohjan lukuisille eri jaotteluille: sisäiset
eriytymiset ja konvergenssit
J P Roos 2008
64
Liberaalin ja pohjoismaisen mallin vertailu
LIBERAALI
POHJOISMAINEN
 Perhe marginaalinen
 Perhe marginaalinen
 Markkinat keskeisiä
 Markkinat ei tärkeitä.
 Valtio marginaalinen
 Valtio keskeinen
 Solidaarisuus yksilöllistä
 Solidaarisuus universaalista
 Dekommodifikaation aste
 Dekommodifikaation aste
pieni = sosiaaliset oikeudet
suuri
ovat kauppatavaraa
J P Roos 2008
65
Konservatiivisen ja pohjoismaisen mallin
vertailu
Konservatiivinen malli
 Pohjoismainen malli
 Perhe perusyksikkönä
 Yksilöperustainen
 Työsuhde turvan perustana
 Asuinpaikka antaa oikeuden
 Yhden huoltajan malli
turvaan
 Epäviralliset verkostot tärkeitä
 Kahden huoltajan malli
 Vapaaehtoisuuden merkitys
 Epäviralliset verkostot ei
suuri
 Uskonnon merkitys suuri
 Tarvearviointi keskeinen
tärkeitä
 Vapaaehtoisuuden merkitys
pieni
 Uskonnolla ei merkitystä
J P Roos 2008
66
Perheen merkitys?
 Yksi pohjoismaisen ja konservatiivisen mallin ero on
perheen ja yksilön asema
 Kuitenkin toimeentulotuessa lähtökohtana on myös
Suomessa ”perhe”, vieläpä mahdollisimman yleisessä
mielessä: kuka tahansa joka voi elättää ja jolta voidaan
odottaa sitä, kuuluu perheeseen
 Sama koskee myös viimesijaista työttömyysturvaa
 Sen sijaan lasten elättämisvelvollisuus on Suomessa
rajatumpi kuin Keski-Euroopassa (loppuu 18 v ikään)
J P Roos 2008
67
Pohjoismaisuuden olennaiset kriteerit (Mikko
Kautto)
Kautolla viisi keskeistä kriteeriä (aika mekaanisia):
 Korkea verotus
 Suuret sosiaalimenot
 Korkea julkisen rahoituksen osuus
 Suuret tulonsiirrot
 Korkea palvelutaso
J P Roos 2008
68
Lisäkriteerejä
 Universaalisuus
 Naisten ja miesten tasa-arvo
 Yksilöllisyys
 Asuinpaikka oikeuden perustana
 miettikää lisää!
J P Roos 2008
69
Esimerkki Pohjoismaisen ja libkonservatiivisen mallin erosta
 100 suurinta eläkerahastoa!
 Pohjoismaissa yleisiä rahastoja, ei ammattialarahastoja
 Muualla Euroopassa ammattikuntarahastoja: apteekkarit,
hiilityöläiset, tekniikan alan työntekijät jne listan kärjessä
 Keskeinen kytkentä siis työpaikka
J P Roos 2008
70
Universaalisuus?
 Kaksi merkitystä:
 1. Kaikilla oikeus samoihin etuuksiin
 Esimerkiksi
 Tai
kansaneläke tai lapsilisä
perustulo!
 Toimiva
malli kun vallitsee tasa-arvo
 2. Kaikilla oikeus etuuksiin jotka ovat suhteessa
aikaisempaan tulotasoon: suhteellinen universaalisuus
 Työsuhde-eläke
 Työttömyysturva
 Tällä hetkellä päämuotona suhteellinen universaalius
jolloin ulkopuolelle jäävät vain järjestelmät jotka rajaavat
mukaanpääsyä (USA:n sairausvakuutus)
J P Roos 2008
71
Vertailu USA:n kanssa
 Erittäin tuore Amerikan sosiologiliiton tekemä vertailu.
Perusolettamuksenahan on että USA on dynaaminen,
vapaa ja taloudellisesti ylivoimainen maa, kun taas
Pohjoismaat ovat taantuvia, tosin turvallisia mutta
äärimmäisen valvottuja ja verotettuja maita joissa kaikilla
menee yhtä huonosti. Myös Suomessa usein ajatellaan
näin!
 Hyvinvointivaltion kriisi ja pakko siirtyä
amerikkalaistyyppiseen malliin: Suomessa Paul Lillrank,
Risto Harisalo, Risto E J Penttilä
 Mutta onko näin?
J P Roos 2008
72
Hyvinvointivaltioiden vertailu
 Olli Kangas: Pohjoismaat: maailman paras kolkka?
Yhteiskuntapolitiikka 4.2008
 Pohjoismainen hv valtio on selvästi paras ja ns. liberaali
on huonompi (mutta Suomi ei aina ole ihan samassa
rintamassa muiden Pohjoismaiden kanssa!)
 Muut mallit ovat välissä joko välissä tai vielä huonompia
 Erityisesti: Lasten hyvinvointi, subjektiivinen hyvinvointi,
tasa-arvoindeksi,
 Hiukan huonommin : Human development index HDI tai
Senin hyvinvointi-indeksi, Human poverty index 2 HPI-2
J P Roos 2008
73
Sailaksen lista
 Raimo Sailas laati syksyllä 1992 ehdotuksen
Talousneuvostolle julkisen talouden tasapainon
parantamiseksi
 Tämä ohjelma on tullut kuuluisaksi Sailaksen listana tai
paperina
 Se sisälsi ydinkohdat suomalaisen hyvinvointivaltion
leikkauksista, jotka myös toteutettiin lähes kokonaan
 Sellaisena se on merkittävä historiallinen dokumentti jota
on lähes mahdoton löytää netistä
J P Roos 2008
74
Sailaksen lista 2
 Listassa kerrotaan ensin miten kauhistuttava Suomen
taloustilanne on. Todellisuudessa kuitenkin laman syvin
vaihe oli jo ohitettu . Kuitenkin Sailas väitti (s.4):
 ”Laskelmat osoittavat kiistattomasti, että valtiontalouden
velkaantumisvauhti on muuttumassa hallitsemattomaksi
ilman radikaaleja, pian päätettäviä menojen leikkauksia”
 Sama koski kunnallistaloutta
 Niinpä ”edessä onkin julkisen sektorin tehtäväpiirin laaja
ja perusteellinen uudelleenarviointi, minkä tulee johtaa
julkisen sektorin tehtävien ja vastuualueen supistamiseen,
etuuksien ja vähemmän tärkeiden palveluiden
karsimiseen, maksullisuuden laajentamiseen, hallinnon
keventämiseen ja ohjausjärjestelmien uudistamiseen
J P Roos 2008
75
Sailaksen lista 3
 Siis käytännössä täsmälleen se ohjelma jota vieläkin
toteutetaan
 Kyseessä oli kuitenkin yhden virkamiehen omasta
aloitteestaan tekemä esitys
 Tärkeimpänä julkisen sektorin tehtävien
uudelleenarviointia koskeva kohta oli että tulojen
uudelleenjako roolia on ”kirkastettava” ja ”keinovalikoimaa
selkeytettävä”, eli käytännössä supistettava.
 ”Selvänä voidaan kuitenkin pitää julkisen sektorin
vastuuta perustoimeentulon turvaajana
J P Roos 2008
76
Sailaksen lista 4: yleiset supistukset
 Toimenpide-ehdotukset: (yleisiä)
 4% henkilöstömenojen vuotuinen karsintatavoite
 Ei eläkkeiden indeksikorotuksia 1993
 Lopetetaan yritystoiminnan tuki
 Supistetaan valtion rakennusohjelmaa
 Supistetaan (yli puolitetaan) kehitysapumenoja
 Lyhennetään asevelvollisuusaikaa
 Nostetaan eläkeikä 65 vuoteen ja tavoitetaso 50 %
 Lukukausimaksu lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja
korkeakoulujen opiskelijoille (1000 mk)
 Korkeakoulumenojen kehystä supistetaan reaalisesti 10
%
J P Roos 2008
77
Sailaksen lista 5: sosiaalimenot
 Luovutaan jo sovituista uudistuksista (hammashuolto),
J P Roos 2008
lasten päivähoito-oikeus ja kotihoidontuki
 Terveyskeskusten käyntimaksu
 Eläkeikä 65 ja eläkeprosentti 50
 Kansaneläke eläkevähenteiseksi (so työeläkettä saavat
eivät saa kansaneläkettä)
 Indeksitarkistus kuluttajahintaindeksi perusteella ”Menoja
vähentävä vaikutus on pitkällä aikavälillä tuntuva”
 Poistetaan kunnallisverojen lapsivähennys ja
yksinhuoltajavähennys
 Poistetaan lapsikorotukse vanhempainrahoista,
kansaneläkkeistä, sairauspäivärahoista
 Supistetaan työttömyysturvaa
 Lopetetaan lomatoiminnan tukeminen
78
Sata-komiteassa liikkuvat ehdotukset
(marraskuu 2008)
 Toimeentulotuki Kelasta = jonkinlainen perustulo
 Selkeä tasokorotus perustoimeentuloon (siis lisärahaa)
 Takuueläke
 Työmarkkinatuen irrottaminen tarveharkinnasta (puolison
tulot eivät vaikuta
 Ansiosidonnainen työtttömyyskorvaus kaksiosaiseksi:
lyhyt ”vapaa kausi” ja sen jälkeen ”aktivointikausi”
J P Roos 2008
79
Toimintakyky Suomessa surkealla tasolla!
J P Roos 2008
80
Terveyden luokkaerot
 STMn raportti
 Arvostelu: Yhteiskuntapolitiikka
 Erittäin merkittävä ongelma Suomessa
 Kaksi aspektia: sukupuoli ja luokka ovat yhtä vahvoja ja
vaikuttavat samaan suuntaan:
 Luokkaa mitataan kuitenkin pääasiassa koulutustasolla,
joka ei ole ihan sama asia
 Raskas ruumiillinen työ on joka tapauksessa erittäin
epäterveellistä
 Mutta myös esim työväenluokkaiset alkoholitavat ovat
haitallisempia kuin ”sivistynyt juominen”.
J P Roos 2008
81
STMn raportti
 Terveyden eriarvoisuus Suomessa
 Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980-2005
 Sosiaali- ja terveysministeriö Julkaisuja 2007:23
 JPR: arvostelutYhteiskuntapolitiikka-lehti
 (http://www.stakes.fi/yp/2008/3/roos.pdf)
J P Roos 2008
82
Perusasetelma
 Suomessa poikkeuksellisen isot erot
 Sukupuolierot huomattavan suuria
 Luokka- ja koulutuserot lähes saman suuruisia
 Sukupuolierot kaventumassa lievästi, koulutuserot
kasvussa (yksi vuosi koulutusta – 8-9 % alempi
kuolleisuus!)
 Miksi näin?
 Voiko eroja kaventaa?
J P Roos 2008
83
Perusselitykset: Ympäristöselitykset
 Artefakta – näennäisyhteysselitys KUMOTTU
 Kulttuuri (ja elämäntapa)selitys: luokkakulttuurit
vaikuttavat elämäntapoihin jotka vaikuttavat terveyteen
KYLLÄ
 Aineelliset tekijät (resurssien eriarvoisuus) KYLLÄ
 Lapsuuden olosuhteet, biografinen malli KYLLÄ
J P Roos 2008
84
Perusselitykset: Valikoitumisselitykset
 Valikoitumisselitys1: ne joilla on hyvä terveys pääsevät
parempiin asemiin EPÄTODENNÄKÖINEN
 Valikoitumisselitys 2: ne jotka pärjäävät paremmin
koulussa osaavat myös huolehtia terveydestään
MAHDOLLISESTI
 Sukupuoliero
 Lapsuuden olosuhteet, biologinen selitys, geenit
J P Roos 2008
85
Voiko eroihin vaikuttaa?
 Eri malleja voi periaatteessa verrata juuri vaikuttamisen
kautta.
 Elämäntavat : voi vaikuttaa
 Aineelliset tekijät: voi vaikuttaa
 Oppiminen: kaikille ei voi antaa korkeakoulututkintoa?
 Lapsuuden olosuhteet (vaikeampi vaikuttaa)
 Eivät sulje pois toisiaan
 Vaikutukset eivät toteudu heti!
J P Roos 2008
86
Bergen konferenssi
 Käytetty erilaisia pitkän ajan seuranta-aineistoja
 Rekisteriaineistot Suomessa
 Suomessa kaksi seuranta-aineistoa: Lea Pulkkisen ja
 1966 Northern Finland Birth Cohort (Järvelin)
 Englannissa alkaen 1920 luvulta, viimeisin Millennium
cohort
 Hollannissa nälänhätäkohortti (1944-45)
 Hurjia tuloksia: erittäin lyhytaikaiset prosessit juuri
määrätyissä elämänvaiheissa voivat olla tärkeitä
J P Roos 2008
87
Bergen-esimerkkejä
 Hollanti: aliravitsemus varhaisessa sikiönkehityksen
vaiheessa aiheuttaa useamman sukupolven mittaisia
vaikutuksia terveyteen (Darwin vs. Lamarck, ympäristö
vaikuttaa geeneihin!)
 MUTTA ei vaikutusta älykkyyteen!
 Englanti: 2 lasta tai enemmän vaikuttaa erittäin
positiivisesti äidin terveyteen! 0 tai 1 ovat haitallisia.
 Äidin synnytysikä vaikuttaa positiivisesti lapsen
kehitykseen
 Suomi: ADHD yhteydessä raskausajan olosuhteisiin
(syntymäpituus on yksi markkeri)
J P Roos 2008
88
Bergen-esimerkkejä
 Jos lapsi on koulussa luokiteltu ylivilkkaaksi tai
tarkkaamattomaksi, niin aikuisena liiallista
alkoholinkäyttöä ja tupakanpolttoa …
 Äidin lihavuus ja lapsen ADHD yhteydessä
 Kaikki huonot asiat tuottavat huonoja asioita …
 Kausaalisuhteet aina kyseenalaisia: entä jos taustalla
jokin yhteinen tuntematon selittäjä?
 Mutta iso ongelma: meillä on valtaenemmistö joka toimii
järkevästi ja hyvin, mutta melko pieni ryhmä joka ei välitä
omasta tai lastensa terveydestä. Tämä myös periytyy
 Esim: kun neuvolakäynti”pakko” on lopetettu, niin ne jotka
eivät käy ovat niitä jotka tarvitsisivat eniten!
J P Roos 2008
89
Mutta se ISO ongelma
 Miten saada köyhät, huonosti koulutetut, huonosti elävät,
huonosti pärjäävät
 Huolehtimaan itsestään kunnolla?
 Kaikki liittyy kaikkeen: geenit, ympäristö, historia, luokat,
koulutus, sukupolvet…
 ”hyvät” kehät ja ”huonot” kehät eivät leikkaa
J P Roos 2008
90
Koulutus
 Koulutuksella on universaaleja positiivisia vaikutuksia
 Mitä enemmän koulutusta sitä enemmän kaikkea muuta
 Mutta koulutus on vahvasti periytyvää: vanhempien
koulutus vaikuttaa lasten koulutukseen
 Koulutuksella vahva taipumus eriytyä ja luoda eroja
 Toisaalta koulutus liittyy lahjakkuuteen: kaikki eivät pärjää
ja jos pärjäämistä ei mitata, niin tuloksena on luokkakoulu
 Raha synnyttää myös luokkaeroja, mutta ilmaisuuskaan ei
takaa tasa-arvoa
 Koulutus tuottaa siis myös terveyttä ja hyvinvointia ja
antaa pääsyn mukaviin töihin
 Aika epäreilua?
J P Roos 2008
91
Työelämän muutos
 Juha Siltala: Työelämän huonontumisen lyhyt historia
 mahtava teos: yli 500 sivua
 perusteesi: hyvinvointivaltion turvallisuudesta siirrytty
globaaliin hyperkilpailuun, jonka ansiosta työelämä on
olennaisesti kurjistunut
 Raija Julkunen : uuden työn paradoksit
 Vastapaino 2008
J P Roos 2008
92
Vaihtoehtoiset kertomukset
 kurjistuva kapitalistinen työelämä: fordismi, taylorismi, riisto
 vapautuminen raskaasta ruumiillisesta työstä, työn
yksilöllistyminen, IT
 työn jyrkkä segmentoituminen, pätkätyöt, surkea palkka, vs
vakaat työt, hyvä palkka, itsenäinen työ
 työstä tulee koti ja kodista työ (Hochschild)
J P Roos 2008
93
Työevankeliumi
 Saarinen & Sarasvuo: positiiviset mielikuvat työstä,
kilpailu, menestys
 kaikki on mahdollista jos vain luodaan oikeita mielikuvia
 kriisit voi kääntää hyödyksi
 täydellinen paneutuminen ja omistautuminen
J P Roos 2008
94
Hyvinvointivaltiosta globaaliin hyperkilpailuun
 Palkkatyöläisen kulta-aika 60-80 luvulla: korkea työllisyys,
säännelty työ, turvallisuus, sopiva työvauhti, pienet
tuloerot, kohtuulliset voitot
 Nyt jatkuva olosuhteiden huononeminen: turvattomuus,
työn epävarmuus, lisääntyvä rasitus, liialliset henkiset ja
ruumiilliset vaatimukset, loputon voitonhimo
 Pätkätyöt
 Hyvienkin työpaikkojen siirtyminen matalan palkkatason
maihin
J P Roos 2008
95
Klassiset työhön suhtautumisen perustyypit
 Duunari: mä oon täällä vaan duunissa
 Urakoitsija: Koskelan Akseli, kun tästä pääsis elämään
ihmisiksi
 Diakonissa: kutsumustyö, minua tarvitaan täällä
 Itsensä toteuttaja: elämää ei saa hukata
(Siltala s 27-36)
Pinnalla pysymisen tavoite: tehdä vain ehdoton minimi
J P Roos 2008
96
Tulokset
 työnteon vaatimukset ylittävät ihmisen sietokyvyn kaikissa
työtehtävissä
 työntekijöitä on liian vähän
 keskinäinen kilpailu liian kovaa
 lisääntyvä oman aseman turvattomuus
 täydellinen korvattavuus
 laadusta ei väliä
 ”hyperkilpailun ihmiskoe”
J P Roos 2008
97
Uskomaton vyörytys
 ainakin minulla: samassa kohtaa kuin kirjoittaja ahdistuu
niin lukijakin ahdistuu!
 voiko tämä olla totta?
 onko tämä yleinen suuntaus vai
 sukupolvi-ilmiö?
 valittaako Siltala turhaan?
J P Roos 2008
98
Lillrankin vastaväite
 Paul Lillrank Teknillinen korkeakoulu
 turhaa höpinää ja valitusta
 työ on nyt paljon mukavampaa ja parempaa
 kapitalismi toimii paremmin
 triviaalia narinaa: kukaan ei halua takaisin 80-luvulle
J P Roos 2008
99
Jatkuva muutospaine
 keskeinen teema: kaikkien pitää olla valmiita muutoksiin
 tästä on puhuttu pitkään
 todellista
 erittäin vaikea kestää pitkän päälle
 ei voi olla pysyvää: tarvitaan suvantovaiheita
J P Roos 2008
100
Miksi kapinaa ei tule
 ay-liike pystynyt suojaamaan pysyvän työpaikan omaavia
 globalisaation väistämättömyys: ei vaihtoehtoa
kehitykselle
 solidaarisuuden murtaminen: pienten erojen politiikka ja
yksilöllisyyden korostus
 ”avoimuus” ja kontrolli: emme huomaa olevamme
jatkuvassa valvonnassa
J P Roos 2008
101
Siltalan vaihtoehto
 ihmisten pitää osata itse pitää rajat
 osattava astua pois oravanpyörästä
 työhön mukaan leikkiä ja itsensätoteuttamista
 ei henkilökohtaista vastuunottoa
 vähän pliisuja ratkaisuja: katteetonta optimismia?
J P Roos 2008
102
Eläketurvan tulevaisuus
 Ovatko suuret ikäluokat nykyisten työssäkäyvien ja
opiskelevien nuorten suurin uhka?
 Ovatko suuret ikäluokat ahneita törkimyksiä vai anteliaita?
 Kuka maksaa kenen eläkkeet?
 Kaksi perustapaa: rahastointi ja pay as you go
 Jälkimmäinen selvästi yleisin
J P Roos 2008
103
Eläkepommi?
 Erittäin mielenkiintoista, että eläkerahastoja ei mitenkään
huomioida nykyisessä eläkekeskustelussa
 Suomessa 100 mrd on n. 100 000 € /eläkeläinen eli sillä
pärjätään aika hyvin jos työssäolevat kartuttavat omia
rahastojaan ja osallistuvat jossain määrin nykyeläkkeiden
kattamiseen
 Toinen kysymys on se kuinka paljon ja millä tavoin suuret
ikäluokat ovat valmiita osallistumaan lastensa ja
lastenlastensa elättämiseen
 Nykyinen lama on sulattanut jonkun verran eläkerahastoja
mutta ei dramaattisesti. Ja poistuma on tilapäinen, ellei
eläkerahastoja pakoteta myymään halvalla
J P Roos 2008
104
Suomen eläkerahastojen paradoksi
 ERITTÄIN mielenkiintoinen ja odottamaton seuraus:
 Suomi yksi harvoista maista joissa on edelleen olemassa
iso eläkerahasto (tällä hetkellä n 120 mrd € ja kasvaa
koko ajan)
 Mistä tämä johtui: siitä että rahasto perustettiin
sekamuotoisena: valtiollinen pakko mutta yksityinen
omistus
 Politiikka ei siis päässyt vaikuttamaan rahastojen käyttöön
kun useimmissa muissa maissa!
J P Roos 2008
105
Vertailu Norjan öljyrahastoon
 KAIKKI puhuvat Norjan öljyrahastojen merkityksestä;
norjalaiset ovat upporikkaita ja heidän ei ole tarvinnut
liittyä EU:n kun heillä on omat turvarahastot
 MUTTA Norjan öljyrahastojen arvo suhteessa
eläkerahastoihin ei ole mitenkään dramaattisen iso (tosin
viime vuosien öljyn hinnannousulla on ollut iso merkitys):
 Suomen eläkerahastot v 2005 n 116 mrd € eli n $160 mrd
kun Norjassa tuolloin n. $250 mrd
 Ruotsin ATP-rahastot selvästi pienempiä.
 Tosin Suomessa eläkerahastojen hallinta on myös
hajautettua
J P Roos 2008
106
EU-ongelma
 EU:ssa eläkerahastojärjestelmä on iso ongelma. EU
tuntee periaatteessa kolme muotoa: julkisen
sosiaaliturvan ja yksityisen lisäturvan sekä muun
kaupallisen turvan. Jälkimmäisiä ei saa rajata millään
tavoin EU-alueella
 Suomessa vain suomalaiset yhtiöt hoitavat eläkerahastoja
 EU tällä hetkellä: Suomessa on perustettava erilliset yhtiöt
pakollisen työeläkevakuutuksen hoitoon
 Suomessa tulkitaan että käyt katsoen kaikki on julkista
sosiaaliturvaa
J P Roos 2008
107
Jatkuva riski
 EU ”uhkaa” jatkuvasti suomalaista sosiaaliturvaa
 EU:n tuomioistuin voi milloin tahansa todeta että nykyinen
järjestelmä on laiton
 Silloin nykyjärjestelmä joudutaan purkamaan, ja miten se
tapahtuu?
 Kukaan ei tiedä. Mutta voi olla että juuri tämänkaltaisiin
yhtä jäsenvaltiota selvästi haittaaviin määräyksiin ei
haluta mennä
J P Roos 2008
108
Elämänpolitiikka
 hauska paradoksi: life policy ei käy!
 Anthony Giddens: (myöhäis)moderni elämä perustuu sattumalle
(kontingenssi!), riskinotolle, valinnoille. Tarvitaan siis tietoista,
ohjelmallista politiikkaa
 luonnon ja yhteiskunnan politiikan avoin ihmisen harjoittama
ohjaus
 elämänhallinta korvaa moraalisen sääntelyn
 itsensätoteuttaminen vs elämäntyylin valinta (myös Bauman):
iso vs pieni elämänpolitiikka
 Biopolitiikka ja elämänpolitiikka eri asioita
J P Roos 2008
109
Foucault’n elämänpolitiikka
 Foucault’n ”iso” kuvio:
 Elämän säätelyn yleiset kysymykset
 Valta ja hallinta keskiössä
 Elämä diskursseina: olennaista siis miten elämästä
puhutaan, miten se ymmärretään
 Biopolitiikka: politiikka joka kohdistuu elämän
edellytyksiin: seksiin, syntyvyyteen, geenimuunteluun jne
J P Roos 2008
110
Evoluutio ja elämänpolitiikka
 Onko ristiriitaa
 Biopolitiikka: evoluutio EI ole biopolitiikkaa
 Evoluutiolla ei ole päämäärää eikä ohjelmaa
 Toisaalta: evoluution periaate on eloonjäänti ja
lisääntyminen
 Mikä on tärkeämpää elämänpolitiikkaa kuin eloonjäänti?
 Kenen eloonjäänti?
J P Roos 2008
111
Happy life expectancy (HLE)
happiness (y) & life expectancy (x)
 HLE RANKS


















1. SUI
2. DEN
3. AUT
4. AUS
5. SWE
6. CAN
7. FIN
8. NOR
9. IRE
10.NL
11. USA
12. BEL
13. NZL
14. GER
15. UK
16. ITA
17. FRA
18. JAP
Yhteiskuntapolitiikan teoriat
 Ovatko teoriat tarpeen?
 ”Ilman teoriaa ei ole käsitteitä eikä todellisuutta”
 Hyvät käsitteet vastaavat todellisuutta ja hyvä teoria
jäsentää sitä mutta todellisuus ei teoriasta muutu
 Yhteiskuntatieteissä on suuri määrä käytännössä
hyödyttömiä teorioita (liian yleisiä ja epämääräisiä):
 Funktionalismi (kun se käsittelee yhteiskunnan
funktionaalisuutta
 Symbolinen interaktionismi, hermeneutiikka (yhteiskunta
konstruktioina ja tulkintoina)
 Strukturalismi, poststrukturalismi (yhteiskunta sääntöinä,
tekstinä)
J P Roos 2008
113
”Theories that work”
 Todellisuus on olemassa käytännössä meistä riippumatta
 Teoria toimii jos sitä voi käyttää todellisuuden
arvioimiseen ja vaihtoehtoisten hypoteesien kehittelyyn
 Teoria ei toimi jos sen avulla ei voida hahmottaa
todellisuutta järkevästi eikä sen perusteella voida johtaa
mitään todellisuutta koskevia oletuksia
 Tosi hyvän teorian avulla pystytään jopa todellisuutta
oikeasti muuttamaan (= pannaan asioita liikkeeseen)
 Esim terveyttä koskevat teoriat voivat olla humpuukia tai
niillä voi olla vaikutusta
J P Roos 2008
114
Kaavio 2. Tutkijasukupolvet
yhteiskuntatieteissä?
 Amerikkalainen kvantisosiologia (50-luku)
 Marxilaisuus (60- ja 70-luku)
 Konstruktionismi ja kielellinen käänne (80- ja 90-luku)
 Postmodernismi
 Bourdieu
 Foucault
 Feministinen
tutkimus
 Queer-tutkimus
 Postmoderni
 Derrida
& co
 Latour,
Fuller
”marxismi” (Negri, Badiou &co)
 Evoluutioyhteiskuntatieteet? (2000-luku)
Miksi nämä eivät toimi?
 Ennen kaikkea koska niistä ei saa irti varsinaisia
tutkimusta koskevia olettamuksia, hypoteeseja, väitteitä.
Ne muodostavat vain ”kehyksen” löysälle käsitteistölle.
 Toiseksi koska niiden empiiriset hypoteesit ovat
kyseenalaisia ja epärealistisia
 Esimerkiksi individualisaatioteesi perheteorioissa
(Giddens, Beck)
 JOS yksilöllistymisteoria olisi pätevä, niin se merkitsisi
että esim. sukulaissuussuhteet ja perhesuhteet olisivat
vailla merkitystä: ystävät tärkeämpiä kuin sukulaiset
 Tätä voi testata
J P Roos 2008
116
Lenskin vertailu
 Lenskillä taulukko (s. 127) jossa hän vertailee eri
teorioiden ominaisuuksia
 Lenskin oma teoria tietysti paras!
 Marxismi ja ekologinen teoria pärjäävät hyvin, muut paljon
huonommin …
J P Roos 2008
117
Darwinilainen konfliktiperspektiivi
 Stephen K Sanderson The evolution of human sociality
 Yhdistää Marxin ja Darwinin, eli makrotasolla
yhteiskuntien ja luokkien konfliktit ja mikrotasolla
yksilöiden kilpailun
 Biostruktuuri: yksilöiden biologisesti määräytynyt toiminta
 Ekostruktuuri: luonnon ja ihmisen välinen vuorovaikutus
 Sosiaalinen rakenne: perhe, luokka jne
 Ylärakenne: uskomukset, arvot, normit
 Näiden välinen vuorovaikutus ja jäsentyminen
 Periaate: vain se kannattaa selittää sosiaalisella
rakenteella joka selittyy sillä!
J P Roos 2008
118
Gerhard Lenski
 Ekologis-evolutionaarinen teoria
 Vaihtoehtoinen idea
 Periaatteessa isoin poikkeama, että Lensi painottaa
vähemmän marxilaista konfliktinäkemystä
 Kuvio, Lenski s 42
J P Roos 2008
119
Ohjeita kuulusteluun
 kysymykset koskevat sekä luentoja että kirjallisuutta.
Plussaa saa jos viittaa molempiin
 periaatteessa vain luentojen perusteella EI selviä, mutta
aina voi yrittää
 osa loppukuulustelukysymyksistä voi olla myös
veikkauskysymyksiä!
 Vain kirjoja tenttiville tulee vähemmän kysymyksiä
J P Roos 2008
120
Kirjallisuus
Kirjallisuus
Nurminen E : Sosiaalipolitiikan
lukemisto
Helne T ym. (toim): Sosiaalinen
politiikka (luvut: 1-7)
J P Roos 2008
121
Palaute kurssista
 Jos et ole vielä täyttänyt palautelomaketta niin löydät sen
osoitteesta:
 www.valt.helsinki.fi/yhpo/tukimateria.htm
 täytä se ja toimita luennoitsijan postilaatikkoon laitoksella!
J P Roos 2008
122
Kiitos hauskoista keskusteluista ja
aktiivisesta kuuntelusta!
Toivottavasti kurssista on ollut hyötyä….