Transcript Kotona asuvien dementiapotilaiden kuntoutus

UNIVERSITY OF HELSINKI
Suomen Fysiogeriatria
Oulunkylän kuntoutussairaala
MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN
KUNTOUTUS KANNATTAA !
•
•
•
•
•
•
•
Prof. Kaisu Pitkälä
FT Niina Savikko
LT Minna Pöysti
LT Marja-Liisa Laakkonen
FT Hannu Kautiainen
Prof. Reijo Tilvis
Prof. Timo Strandberg
Vanhustyön keskusliiton
koordinoima ja Kelan rahoittama
muistisairaiden liikunnallisen
kuntoutuksen tutkimus
Lähtökohtia omalle tutkimukselle…
• Liikunnalla saattaa olla myönteistä vaikutusta
liikuntakykyyn, kognitioon ja masennukseen
• Muistisairauden edetessä sitä sairastavan
liikuntakyky heikkenee:
– Muistisairauksissa liikkuminen muuttuu jäykäksi
– Ihminen laihtuu ja lihaskadon myötä hän haurastuu
(frailty) ja tulee kaatumisriskejä
• Kuitenkin muistisairaat ovat pitkälti jääneet
perinteisen kuntoutuksen ulkopuolelle
Tutkimuksen tavoite
• Selvittää, voiko liikunnallisella harjoittelulla
parantaa/ hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä
muistisairailla?
Tutkittavat
• Kotona asuvia Alzheimerin tautia sairastavia ikäihmisiä
(yli 64 v.) yhteensä 210 eli 70+70+70
• Tutkimusta tarjottiin KELAn Alzheimer lääkekorvausta
saavien rekisterin potilaille, joilla puoliso asuu samassa
osoitteessa
• Helsinkiläisiä, espoolaisia ja vantaalaisia
• Pystyy liikkumaan omatoimisesti, apuvälinein tai ilman
• Haurastumisen merkkejä (frailty) (=kaatuminen,
laihtuminen, kävelyn hidastuminen)
Tutkittavat kuntoutusmuodot
• Kotona tapahtuva, muistisairaiden fysioterapiaan
perehtyneen ammattilaisen suunnittelema
liikuntaharjoittelu 2 x 1t/vk 12 kuukauden ajan
• Päiväkuntoutusyksikössä tapahtuva, dementian
fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen
suunnittelema liikuntaharjoittelu ja kuntoutus
ryhmissä 2 x 4t/vk ad 12kk
• Kontrolli = normaalissa hoitojärjestelmässä
tapahtuva hoito, liikunta- ja ravitsemusohjeet
• Kuntoutusryhmäläiset arvioi geriatri
Tutkimuksen kulku
Kelan Alzheimer rekisteristä satunnaisotanta: puoliso asuu
samassa osoitteessa (Hki, Espoo, Vantaa N=1500)
Kriteerit täyttävät N=210
Hoitajan haastattelu ja tutkimukset
Randomointi
Kotikuntoutus N=70
3kk
6kk
12kk
24kk
Päiväkuntoutus N=70
Kontrolli N=70
Hoitajan haastattelu ja tutkimukset
Hoitajan haastattelu ja tutkimukset
Hoitajan haastattelu ja tutkimukset
Hoitajan haastattelu ja tutkimukset; terveyspalveluiden
käyttö, laitoksiin joutumiset, kuolemat
Interventio
Yht. 12kk
Lähtötilanne
LÄHTÖTILANNE - MUISTISAIRAAT
Ikä
Miehiä (%)
Muistisairauden vaikeusaste
(%)
Lievä
Keskivaikea
Vaikea
Vakavien sairauksien määrä
Lääkemäärä
Ryhmäkuntoutus Kotikuntoutus
(N=70)
(N=70)
78
78
64
57
33
53
14
2.5
6.4
34
43
23
2.6
6.4
Kontrollit
(N=70)
78
63
35
54
16
3.0
6.6
Entä tuloksia?
Toimintakyky 12 kk seurannassa …
• Kotikuntoutusryhmässä toimintakyvyn
heikkeneminen hidastui merkitsevästi
verrattuna vertailuryhmään
– ero alkoi näkyä 6kk kuntoutuksen jälkeen ja oli
vielä selvempi 12 kk kohdalla
• Ryhmäkuntoutuksessa ero ei muodostunut
yhtä selväksi
Komplikaatiot
• Kaatumiset vähenivät puoleen kuntoutusta
saaneilla, vaikkakaan murtumissa tai
lonkkamurtumissa ei ollut eroja ryhmien
välillä
• Liikunnallinen kuntoutus oli turvallista
muistisairaille
Liikuntaan sitoutuminen oli parempaa kuin
missään aikaisemmassa tutkimuksessa!
• Kotikuntoutujat sitoutuivat erittäin hyvin hoitoon.
Osallistumiskertojen mediaani 81/89.
• Ryhmäkuntoutuksesta jäi heti pois 9 henkilöä.
Osallistumiskertojen mediaani 75/89.
• Heikompi sitoutuminen laimensi ryhmäkuntoutuksen
vaikuttavuutta
Omaishoitajat..
• Ei eroja kuormittuneisuuden, depression tai RAND36:n muutoksissa ryhmien välillä 12 kk kohdalla
• Omaishoitajat kokivat kuntoutuksen tarvetta (96%),
olivat erittäin tyytyväisiä
– kuntouttajien ammattitaitoon (100%),
– palvelun sujuvuuteen (100%)
– kokivat kuntoutuksen hyödylliseksi muistisairaille (98%)
Miten kuntoutus vaikutti sosiaali- ja
terveyspalveluiden käyttöön?
• Vertailuryhmän palveluihin keskimäärin 25 618€/
omaishoitoperhe/ henkilövuosi
• Ryhmäkuntoutusryhmässä vastaava luku oli 16 567€/
omaishoitoperhe/henkilövuosi
– Ero vertailuryhmään p= 0.031
– ryhmäkuntoutuskulut 7194€/henkilö/vuosi
• Kotikuntoutusryhmässä 18 854€/ omaishoitoperhe/
henkilövuosi
– Ero vertailuryhmään p=0.13
– Kotikuntoutuskulut 5994€/henkilö/vuosi
Päätelmät
• Kotona tapahtuva, Alzheimerin tautia sairastavan ja hänen
omaishoitajansa tarpeisiin räätälöity liikunnallinen kuntoutus
hidastaa toiminnanvajeiden etenemistä ilman että se lisää
sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia.
• Kumpikin kuntoutusmuoto vähensi kaatumisia ja oli
turvallista.
• Tutkimus tuotti uuden kustannus-vaikuttavan mallin kotona
asuvien muistisairaiden ja heidän omaistensa tukemiseen.
Tutkimuksen toteutus
• Hanketta koordinoi Vanhustyön keskusliitto
• Päärahoittaja on Kela; muut rahoittajat
VTKL, Sohlbergin säätiö, Frimurarstiftelsen
• Interventiot toteutti Suomen Fysiogeriatria ja
Oulunkylän kuntoutussairaala
• Tutkimuksen toteuttavat Helsingin ja Oulun
yliopistojen tutkijat