Transcript Työkyvyttömyyden psykososiaaliset riskitekijät

Työkyvyttömyyden
psykososiaaliset riskitekijät
Työelämän teemapäivä 14.9.2011, Kokkola
tiimipäällikkö Marianna Virtanen, PsT, dos.
[email protected]
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mitä ovat psykososiaaliset stressitekijät työssä?
• Psyykkiset tekijät
•
•
•
•
•
•
•
•
epäselvät tavoitteet
liiallinen työmäärä tai liian
kova työtahti
vähäiset vaikuttamismahdollisuudet
vähäiset kehittymismahdollisuudet
jatkuvat keskeytykset ja
esteet
kohtuuton vastuu
olematon työstä saatu
palaute ja arvostus
epävarmuus
• Sosiaaliset tekijät
•
•
•
•
•
•
•
yksintyöskentely
toimimaton yhteistyö
huono tiedonkulku
epäjohdonmukainen johtaminen
epätasa-arvoinen kohtelu
epäasiallinen kohtelu ja häirintä
kielteisiä tunteita herättävät
vuorovaikutustilanteet asiakas- ja
potilastyössä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työn hallinnan ja työn vaatimusten
suhde: Karasekin työstressiteoria
TYÖN VAATIMUKSET
PIENET
KEHITTYMINEN
PIENI
-monipuolisuus
-päätösvalta
-osallistumismahdollisuudet
SUURI
TYÖN
HALLINTA
OPPIMINEN
SUURET
vähän
kuormittava
passiivinen
aktiivinen
paljon
kuormittava
HAITALLINEN STRESSI
Karasek, 1979
SAIRAUDEN RISKI
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Kuntasektorin henkilöstön
seurantatutkimus: Kunta-10 -tutkimus ja
Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus
Kunta-10 -tutkimus
Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus
Oulu
Pohjois-Pohjanmaan shp
Vaasan shp
Nokia
Valkeakoski
Naantali
Raisio
Turku
Virrat
Pirkanmaan shp
Tampere
Vantaa
Espoo
Kanta-Hämeen shp
HUS (Jorvi)
Varsinais-Suomen shp
10 kaupungin työntekijät
21 sairaalan työntekijät 6 sh-piiristä
yht. 20% kunta-alan työntekijöistä
5
Tiedonkeruussa yhdistyvät kysely- ja
rekisteriaineistot
1. kysely (otos)
K10: 6442 (67%)
Sa: 9216 (73%)
2. kysely (kaikki)
K10: 32 299 (67%)
Sa: 16 299 (67%)
3. kysely (kaikki)
K10: 32 322 (65%)
Sa: 15 879 (69%)
5. kysely
K10: 38 727 (70%)
Sa: 14 053 (72%)
4. kysely
K10:34 393 (69%)
Kyselyjä
-97
-98
-99
-00
-01
-02
-03
-04
Rekisteriaineistot:
työpaikan piirteet
rakenteelliset muutokset
hyvinvointi ja terveys (sairaudet, eläkkeet,
lääkkeet, kuolema*): Kela, ETK, THL,
Tilastokeskus, Syöpärekisteri
-05
-06
-07
Poislähteneiden
kysely
N=8780 (68%)
-08
-09
-10
-11
Poislähteneiden
kysely
N=16850 (65%)
*260 240 työntekijää, joilla ollut työsuhde (>1 pv) 1990/1996-2005
-12
… -20
Poislähteneiden
kysely
Työstressin mittaaminen
riippumattomasti
Oma arvio
Sairausloma /
työkyvyttömyys
Työtoverien arvio =
Yksikön keskiarvo – oma arvio
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työtoverien arvioima Karasekin mallin
mukainen työstressi työkyvyttömyyseläkkeen ennustajana 4 v. seurannassa
Vakioitu riski
2,27 *
2,40
2,20
2,00
1,80
1,60
1,54
1,42
1,40
1,20
1
1,00
0,80
0,60
Alhainen stressi
Aktiivinen
Passiivinen
TTL: Kunta-alan aineisto (n=25 000)
Korkea stressi
Laine et al., J Epidemiol Community Health, 2009
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Miksi Karasekin mallin mukainen työn
hallinta voi pienentää
työkyvyttömyyden riskiä?
• Palkitseva työ motivoi jatkamaan työssä, vaikka
terveys olisi heikentynytkin
• Hyvät vaikutusmahdollisuudet ja
kehittymismahdollisuudet voivat suojata työstressin,
esim. työmäärän haitoilta, koska hallinnan tunne
lisääntyy
•
•
-> työmäärää voi kontrolloida
-> työssä oppiminen tuottaa tyydytystä, jolloin suuret vaatimukset
eivät ole aina rasite
• Vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet ovat merkki
arvostuksesta ja työnantajan ja työntekijän välisestä
luottamuksesta
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin
Mahdollisuus vaikuttaa
• Työpäivän pituuteen
• Työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtaan
• Taukojen pitämiseen työpäivän kuluessa
• Yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän
kuluessa
• Työvuorojärjestelyihin
• Palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin
• Palkattomien virka- ym. vapaiden
pitämiseen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
M
N ie
a
l.
in s
en
A toi
l. m
to ih
Ty im en
ön i h k
te en
ki k
jä
P
Il ä
i
ta v
ä
Y vu ty
öv o ö
Ty
uo roj
ö
ro a
Ty st
ja
ös es
te si
ss p i
i s en
u i
u
Ei
ri
tu
p
Tu ak
pa oi
Li
ko
ik
u Li
i
nn ik
an ku
p va
uu
te
B
M
B I
M <
I 3
3 0
Ei
0ra
>
s
R it
as tu
it nu
Te
tu t
Te rv
n
ut
rv ey
s
ey
Ei
s hy
M m
hu vä
as as
on
en en
o
n nu
us s
lä lä
äk äk
Ei
it
ys
k
ip
Ei
K ul
ip ää
P pi
it tk
ul k
kä ä
ää
ai ai
k
ka ka
is is
sa sa
ir ir
au
s
Y
alkavuus /1000 työvuosi
Työkyvyttömyyseläkkeen riskitekijöitä
kuntatyöntekijöillä
35
30
25
20
15
10
5
0
Vahtera et al. 2010, Occup Environ Med
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työaikojen hallinta ja työkyvyttömyyseläkkeen riski tärkeimmissä tautiluokissa
Hallinnan lisääntyminen 1 yksiköllä (asteikolla 0-4), vakioitu riski
1,2
Miehet
Naiset
1
0,8
48%
21%
33%
31%
0,6
0,4
ns
* *
*
ns
ns
ns
ns
* *
ns
0,2
0
TULE
Mielenterveys
Kasvaimet
Sydänsairaudet
Lähde: Vahtera et al. (2010) Occupational and Environmental Medicine
Muut syyt
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Miksi vaikutusmahdollisuudet
työaikoihin voivat pienentää
työkyvyttömyyden riskiä?
•
Auttaa jaksamaan työssä, kun terveys heikentynyt
•
Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat suojata
työstressin haitoilta (esim. työn ja perheen yhteensovittaminen)
•
Helpottaa työskentelyä oman biologisen kellon tahdissa ja/tai
aikoina, jolloin resursseja on paremmin käytössä
•
Mahdollistaa työmatkojen sovittamisen ruuhka-aikojen
ulkopuolelle, jolloin vapaa-aikaa jää enemmän
•
Voi olla merkki arvostuksesta ja työnantajan ja työntekijän
välisestä luottamuksesta
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Päätöksenteon oikeudenmukaisuus
on myös psykososiaalinen tekijä työssä
Koko organisaation läpäisevät periaatteet
• Onko työntekijöillä oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan?
• Ovatko säännöt johdonmukaisia (ihmisiä kohdellaan samojen
periaatteiden mukaan ja samat säännöt pätevät tänään ja
huomenna)?
• Onko päätöksenteko puolueetonta?
• Perustuvatko päätökset mahdollisimman oikeaan tietoon?
• Ovatko päätökset korjattavissa?
• Ovatko päätöksenteon säännöt mahdollisimman selkeät ja
onko ne kerrottu niille, joita päätökset koskevat?
Kohtelun oikeudenmukaisuus
• Kuinka ihmisiä kohdellaan päätöksiä toimeenpantaessa ja
niistä tiedotettaessa, on vaikutusta siihen, millä tavalla
ihmiset reagoivat päätöksiin?
• Kuinka hyvin työntekijät voivat luottaa esimieheen?
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Jos päätöksentekosäännöt koetaan
oikeudenmukaisiksi…
•
•
•
•
•
•
•
Ihmiset ovat tyytyväisempiä työhön ja johtamiseen
Auttavat useammin työyhteisön muita jäseniä
Vievät vähemmän tavaraa ilman lupaa työpaikaltaan
Noudattavat useammin esimiestensä ohjeita
Protestoivat harvemmin työtehtävistään
Haastavat harvemmin työnantajansa oikeuteen
Sitoutuvat vahvemmin työpaikkaansa
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Päätöksentekoperiaatteet ja terveys
sairaalahenkilöstöllä (naiset)
Riskisuhde/ odds ratio
*
2,40
2,26
2,20
*
2,00
1,79
1,80
*
*
1,52
1,60
1,32
1,40
1,20
1,00
1,00
1,00
1,00
Koettu
oikeudenmukaisuus
korkein neljännes
matalin neljännes
1,00
0,80
0,60
0,40
0,20
0,00
Heikentynyt
itsearvioitu terveys
Psyykkinen oireilu
Pitkät poissaolot
Lyhyet poissaolot
Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus
Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Kohtelun oikeudenmukaisuus ja terveys
sairaalahenkilöstöllä (naiset)
Riskisuhde/ odds ratio
2,40
*
2,20
2,10
2,00
*
1,80
1,66
1,60
*
1,40
1,30
*
1,15
1,20
1,00
1,00
1,00
1,00
Koettu
oikeudenmukaisuus
korkein neljännes
matalin neljännes
1,00
0,80
0,60
0,40
0,20
0,00
Heikentynyt
itsearvioitu terveys
Psyykkinen oireilu
Pitkät poissaolot
Lyhyet poissaolot
Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus
Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Pitkät työpäivät voivat johtaa
sydäntautiin: Whitehall II –
tutkimus Englannissa
• Pitkää päivää (>=11 tuntia) tekevät olivat useammin
•
•
•
•
miehiä
korkeammassa ammattiasemassa olevia
parisuhteessa olevia
A-tyyppisiä (kilpailuhenkisiä, kärsimättömiä, suorituskeskeisiä)
• Pitkää päivää tekevillä oli useammin
•
•
•
•
•
psyykkisiä oireita
lyhentynyt yöuni
runsasta alkoholin käyttöä
tupakointihistoria
matalampi HDL (ns. "hyvä") kolesterolipitoisuus
• Pitkää päivää tekevät raportoivat myös enemmän
psyykkisiä vaatimuksia työssään
Virtanen et al. Eur Heart J 2010
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työpäivän pituus ja sydäntaudin
ilmaantuminen: 11v. seuranta
Sydäntauti= fataali/non-fataali infarkti tai angina pectoris
HR*=riski
1,90
1.56
(1.11-2.19)
1,70
1,50
1,30
1,10
1.23
(0.90-1.69)
1.04
(0.78-1.38)
1.00
7-8
9
10
>=11
0,90
0,70
0,50
*vakioitu 21 riskitekijää
Työtunnit
Virtanen et al. Eur Heart J 2010
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Terveys 2000 –väestötutkimus:
työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen
eri sairauksissa (7 v. seuranta)
0
Kaikki
Ei sairauksia
10
40
50
60
70
80
90
100 %
2,7
14,4
Masennustila
13,5
6,8
Useita mt-häiriöitä
Fyysinen sairaus
30
6,7
Ahdistuneisuushäiriö
Alkoholin käyttöhäiriö
20
15,4
8,8
Lähde: Ahola K ym. J Affect Disord (2011)
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Terveys 2000: työkyvyttömyyseläkettä
ennakoivat tekijät 7 vuoden
seurannassa
Riskisuhde
0
Masennustila
2
2,7
1,7
Ahdistuneisuushäiriö
Alkoholin käyttöön
liittyvä mt-häiriö
4
6
8
*
3,3
3,6
2,8
2,3
Omavaikutus
Yhteismalli
*
*
*
2,9
*
45-49 v.
3,5
*
5,3
*
50-54 v.
8,9
55-58 v.
Korkea työkuormitus
1-30 korvattua
sairauslomapäivää
Yli 30 korvattua
sairauslomapäivää
14
1,4
1,3
Fyysinen sairaus
Ei peruskoulua
12
*
2,2
Useita mt-häiriöitä
Peruskoulu
10
6,8
12,3
*
*
9,3
*
*
2,2
*
1,9 *
2,1
1,8
2,7
*
2,6
*
*
*
2,9
4,5
*
*
7,1
10,0
*
Lähde: Ahola K ym. J Affect Disord (2011)
*
(* = merkitsevä yhteys)
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Johtopäätöksiä
• Keskeisiä psykososiaalisia tekijöitä työssä ovat
työn vaatimukset, työn hallinta (vaikutus- ja
kehittymismahdollisuudet) sekä päätöksenteon
oikeudenmukaisuus
• Voimakkaimmin työkyvyttömyyttä ennustivat
kliiniset tekijät (mm. terveydentila) ja sosiodemografiset tekijät
• Psykososiaalisilla tekijöillä näyttää kuitenkin
olevan merkitystä sairastumisessa ja
työkyvyttömyysprosessissa
 psykososiaalisten työolojen kehittäminen osaksi
työkyvyn tukemista
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi