Transcript Y-sukupolvi?

VISIOITA SUOMALAISEN TYÖELÄMÄN
TULEVAISUUDESTA
Anu Järvensivu, dosentti (sosiologia), FT (aikuiskasvatus),
vanhempi tutkija, Työterveyslaitos; [email protected]
Ennen visiointia: työ ja työelämä
historialliseen ja yhteiskunnalliseen
kontekstiin
• Ns. teollinen palkkatyöyhteiskunta ei ole pysyvä normi
•
Suomi maatalousyhteiskunta 1950-luvulle
• täysin erilainen perhe-, talous- ja työelämämalli
• Lähitulevaisuuden työelämämalli poikkeaa
todennäköisesti teollisen palkkatyöyhteiskunnan
mallista
• vrt. perhemalli muuttunut jo paljolti teollisen ajan kahden elättäjän
ydinperheestä uusperheeksi
• Työelämä on yhteiskunnan osa ja muuttuu
yhteiskunnan mukana + työllä muutamme
yhteiskuntaa
•
•
Kumpi näkökulma valitaan?
Jälkimmäinen harvinaisempi työtä koskevissa keskusteluissa
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Miten voi ennakoida tulevaa
työelämää? osa 1
• Muutosvoimista ennakointi
– teknologioiden kehittyminen
– mm. kasvonilmeitä tunnistavat robotit, liikkeitä ja painoa tunnistavat lattiat,
virtuaalitodellisuuden vahvistuminen
– glokalisaatio
– globalisaatio – lokalisaatio
– ympäristökysymysten aktualisoituminen
– Selviääkö maapallo 2050 vuoden yli?
– ilmastonmuutos
– luonnonvaroihin ja energiaan liittyvät ratkaisut
– väestömuutokset
– väestön ikääntyminen Suomessa Euroopan nopeinta
–
uhka vai mahdollisuus?
– väestön kasvu jatkuu globaalilla tasolla
–
maapallon väestön liikkeitä vaikea ennustaa, urbanisoituminen jatkunee
– yhteisöllisten suhteiden ja arvojen muutokset
– vanhojen kollektiivien heikkeneminen, uusien synty
– läpinäkyvyyden lisääntyminen, "palauteketjujen" lyhentyminen
– työn subjektivoituminen; enemmän mahdollisuuksia omannäköisyyteen,
mutta samalla henkilökohtaisen vastuun lisääntyminen
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Miten voi ennakoida tulevaa
työelämää? osa 2
• Tilastollinen tarkastelu, tilastolliset trendit
– "viivojen jatkaminen"
– tilastollinen ennakointi olettaa tulevaisuuden olevan menneisyyden kaltainen
– tulevaisuus ei noudata menneisyyden malleja eikä kaavoja +
muutosvauhdin kasvu
– näennäiseksaktia numerotietoa
• Tulevaisuus keskellämme, trendit
•
•
•
tulevaisuuden työelämä on jo täällä ja näkyy epätasaisesti jakautuneina
pilkahduksina nykyisen seassa
tunnettava historia, jotta erottaa uuden
Esim. mitä Y-sukupolvesta näkee? Ovatko nuoret tulevaisuus keskellämme?
• Aaltoja ja spiraaleita
- historiallisia toistuvuuksia
Laskettava yhteen ja koottava palapeliä: koostettava jollain
tapaa looginen kokonaiskuva taustavoimista ja uuden
pilkahduksista
– kyettävä rakentamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joista "valitaan"
– vältetään tai vahvistetaan
– tulevaisuus ennemminkin tehdään kuin ennakoidaan
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Esimerkki toistuvuuksista
• Työelämän sukupolvien aaltoteoria
•
•
Kehitetty kahden teorian yhdistelmänä
Ajatus jonkinlaisesta historiallisesta jatkumosta, mutta ei
jatkuvuudesta tilastollisen ennakoinnin mielessä
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Nousun ja laskun sukupolvet
• Sukupolviteorioiden mukaan ihmisen mieli järjestyy
uudelleen n. 17-vuotiaana
•
•
•
herkkyyskausi
ajan hengestä muodostuu sukupolven avainkokemus
• "ajanhenki tarttuu mielenmaisemaan"
työelämäratkaisujen ikäkausi
• Talouden aaltoteoriat
•
•
•
Talous vaihtelee aaltoina tai sykleinä
Tietyllä aikavälillä nousut ja laskut vuorottelevat
Pitkät aallot vs. suhdannevaihtelut
• Nousukaudella töihin tulleet
•
•
•
luottavaisia, vaativia
kykenevät irtiottoihin
potentiaalisia kohtuullistajia?
• Laskukaudella töihin tulleet
•
•
•
tunnollisia puurtajia
pelkäävät menettävänsä työnsä
potentiaalisempia uupujia?
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Työelämän sukupolvet
•
•
•
•
•
•
Suuret ikäluokat s. ennen 1954
Öljykriisin sukupolvi 1955-1964
Hyvinvoinnin sukupolvi 1965-1972
Lamasukupolvi 1973-1979
Y-sukupolvi 1980-1990
Z-sukupolvi 1991-
8.4.2015
7
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
TYÖELÄMÄN SUKUPOLVIAALLOT
Sukupolvien siirtyminen työelämään yleisen talous- ja työllisyystilanteen
synnyttämissä ”suomalaisen työelämän aalloissa”.
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Työelämä muuttuu yhteiskunnan
osana; analogiat ja vertaukset
8.4.2015
9
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Työnantaja-työntekijäsuhde
muuttumassa; perhevertaus
• Vanha: Ydinperhemalli. Työelämää kaitsevat
luotettavat työnantajaisä ja valtioäiti. Johtajuus on
yksiselitteistä, patriarkaattista. Isoveljellä on oikeus
puhuttaa isää ja edustaa lapsia. Isä huolehtii
lapsistaan ja puolustaa perhettä, mutta toimii
autoritäärisesti. Äiti pehmentää ja ottaa syliin, jos
työntekijä ei kestä isän kovaa otetta.
• Uusi: Uusperhemalli. On paljon isiä, äitejä ja lapsia
erilaisissa asemissa. On tilannekohtaisesti
neuvoteltavia yhteistyö- ja johtajuussuhteita, valta on
hajautunutta. Kokonaisuudesta on etsittävä
samansuuntaisesti toimivat, ne, joihin voi luottaa.
Loppujen kanssa on vaan tultava toimeen.
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Työntekijän toiminnan mahdollisuudet
ja pakot muuttumassa; teatterivertaus
• Vanha: Laitosteatteria. Työelämässä odottaa
valmiita käsikirjoituksia, joihin etsitään ohjaajat
ja näyttelijät eri rooleihin. Roolituksen jälkeen
näytelmä esitetään ”ennalta määrätyllä” tavalla,
samana.
• Uusi: Improvisaatioteatteria. Ei ole valmiita
näytelmiä eikä käsikirjoituksia, ei edes rooleja.
Jokainen kirjoittaa entistä enemmän itse ja
yhdessä toisten kanssa oman
työelämäntarinansa. Tarinoiden
yhteensovittelusta tulee yhä tärkeämpi tehtävä.
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Vanhan erottaminen uudesta;
nousu- ja laskutrendit
8.4.2015
12
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Työelämän laskutrendi:
”vakityö”
• 1960-1990-luvun lama
• Monille samanlainen, ennakoitavissa oleva, valmiina ulkoapäin
annettu työn teon malli
• Yhdessä työpaikassa ja ammatissa koko ura
• Työnantajan ja työntekijän välinen kohtalonyhteys; omistetun
työpaikan idea
• Ennakoitavissa olevat ansiot, urakehitys, työn sisältö
• Organisaation rakenteiden korostaminen; valmiiksi organisoitu työ
• Yhdestä linjasta johdettu työ (johtaja-esimies-alainen)
• Työn säännöllinen ja monille samanlainen rytmitys (vapaa vs.
työ)
• Työaikanormi: kahdeksasta neljään viikkotyö + ylityöt
• Työn ja vapaan rajautuminen säännöllisesti päivän, viikon ja vuoden
sisällä
• Vierasmääräytynyt palkkatyö ylivertaisena yhteiskuntaan
kuulumisen tunteen oikeuttajana
• Vapaaehtoistyön ja kotityön heikko arvostus
• Kasvuparadigma: yrittäjyyden pelko ja pienyrittäjyyden vähättely
Lähde: Järvensivu, Anu (2010) Tapaus työelämä – ja voiko sitä muuttaa?
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Työelämän nousutrendit: ”oma työ”
•
•
•
•
•
Noin 2000Maatalousyhteiskunnan ja käsityöläisyyden piirteitä
Persoonallinen, henkilökohtainen, uudella tapaa omistettu ja hallittu työ
•
Itselle ja omalle yhteisölle tehty työ
•
Uudenlaisia rajauksia ja integraatioita
•
Periodittainen työnteko: määrämittaiset (palkka)työperiodit limittäin muiden
periodien kanssa, jotka eivät välttämättä "työvapaita"
Urakkaluonteinen työ, projektit
Ammatillisuuden varjeleminen myymällä työtä useammalle työnantajalle
(työn sisällön rajaaminen)
Työn ja vapaan uudenlaiset asemoinnit
Uusin tavoin rajattu ja rytmitetty työ
•
•
•
Uudet mallit perinteisten työsuhteiden oheen
•
•
•
•
•
•
Vuokratyö, osuuskunnat (ml. asiakaslähtöiset), työpoolit
Pienyrittäjyys, asiantuntijoiden verkostoituminen projekteittain
Arvo- ja merkitysyhteisöt: open innovation ympäristöt, living labs,
yhteiskunnalliset yritykset
Luodaan itse oma työ ja työpaikka ja valitaan kaverit
Tekijöiden liikkuminen erilaisten työsuhdemuotojen välillä
Yhteiskunnan jäsenen oikeutus myös muilla tavoin kuin palkkatyön
kautta
Lähde: Järvensivu, Anu (2010) Tapaus työelämä – ja voiko sitä muuttaa?
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Minne trendit johtavat?
• Useita mahdollisia tulevaisuuksia
• Voidaan esittää kahtena eri ääripäänä
hyvinvoinnin näkökulmasta
8.4.2015
15
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Työelämän hyvä tulevaisuus
• Globaalin läpinäkyvyyden lisääntyminen ja palauteketjujen
lyhentyminen johtavat empaattisen yleisasenteen
vahvistumiseen
•
•
Oman työn laajojen seurausten näkeminen ja ymmärtäminen mahdollista
”Joku näkee aina ja kaikesta jää jälki.” (esim. internet) "Petokalojen on
vaikeampi piiloutua." (Mannermaa 2008)
• Työn subjektivoituminen johtaa ihmisten mahdollisuuksiin
osallistua mielekkääksi kokemansa yhteiskunnan
rakentamiseen
• Syntyy uusia yrityksiä ja porukoita, joissa tehdään
inhimillisessä, sosiaalisessa, ekologisessa ja taloudellisessa
mielessä luovaa ja kestävää työtä
• Työ ei enää välttämättä tapahdu työntekijän ja työnantajan
välisen vaihdon kehyksessä eikä siinä tuoteta kulutettavaa
kolmansille; työ merkityksellisenä yhteisenä tekemisenä
•
•
Vaihtoon perustuvien juridisten ja psykologisten sopimusten ohella työssä
nousevat yhä tärkeämmiksi moraaliset sopimukset: mikä nähdään hyväksi ja
oikeaksi työksi ja työtavaksi
Työsuhteet määrittyvät enemmän yhdistävän päämäärän kuin vaihdon kautta
Sovellettu: Gratton 2011
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Työelämän huono tulevaisuus
• Ekologiset katastrofit, yhä useamman taloudellinen
köyhtyminen ja syrjäytyminen
•
Kuka aiheuttaa?
• Työ ja toimeentulo pilkkoutuvat yhä pienempiin palasiin,
jotka kilpailutetaan globaalisti
•
Kuka kilpailuttaa?
• Työ vaatii jatkuvaa varuillaan oloa ja nopeaa reagointia
(tarjous)pyyntöihin
•
Kuka vaatii?
• Työ on yksinäistä ajelehtimista, kollektiivisia
tukirakenteita ei ole
•
Kuka ei ole rakentanut?
• Stressi, ylikuormittuminen, ammatillisen identiteetin ja
itsetunnon rapautuminen
•
Kuka kuormittaa ja rapauttaa?
Sovellettu: Gratton 2011
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Uudenlainen työtä tekevien
polarisaatio – kuka sinä olet?
Generalisti
Aktivisti
Toisten tarinoihin
kirjoittaja
•
•
•
•
•
•
•
Ahdistunut ajelehtija; ei tiedä,
kuka on ja mitä tahtoo.
Näkee vain uhat; ei
magnetoidu mahdollisuuksiin.
Ei missiota eikä ”brändiä”.
Työ pilkkoontunutta ja nopeaa
reagointia.
Joutuu kilpailemaan globaalisti
hinnalla ja nopeudella.
Työn mielekkyys ja
merkityksellisyys vaarassa.
Työ stressaavaa ja jatkuvaa
valppaana oloa vaativaa.
Oman tarinansa kirjoittaja
•
•
•
•
•
•
•
Työ ja tekijä hylkivät toisiaan.
Reflektoiva intohimotyöntekijä;
tietää, kuka on ja mitä tahtoo.
Muuttaa yhteiskuntaa työllään;
merkityksellisyys.
Työskentelee innostuneen
uteliaasti ja oppii samalla.
Verkostoituu aktiivisesti.
Ei yksittäisten työnantajien
armoilla.
Voi valita mielenkiintoiset
projektit ja yhteiskehittelyyhteisöt.
Erilaisia rooleja työntekijänä,
esimiehenä, yrittäjänä,
asiakkaana, harrastajana jne.
Työ ja tekijä magnetoituvat toisiinsa.
Soveltaen Gratton 2011
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Miltä näyttää: tiedämmekö, mitä on
tehtävä?
• Tietoa päätöksenteon tueksi on enemmän kuin koskaan,
globaalisti – tarinan lopun ratkaisevat moraaliset valinnat
•
Kehollinen, sosiaalis-emotionaalinen tietäminen nousee merkityksessä ns.
rationaalisen tietämisen rinnalle
• Hyvää ja pahaa ei voi erottaa ilman; ei voi tehdä moraalisesti kestävää
valintaa pelkällä rationaalisella tai kognitiivisella tiedolla
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Tulevaisuus keskellämme:
Y-sukupolvi?
• Y-sukupolvikeskustelu on hyvä "tutka"
•
•
•
•
Melko epätieteellistä
• Ei pohjaa mielekkäisiin sukupolvijaotteluihin
• Ei huomioi Y-sukupolven heterogeenisuutta
Enemmänkin näkemyksellistä, paatoksellista
• "Uusi, erilainen sukupolvi tulee, oletko valmis?"
• "Y tulee ja muuttaa työelämän"
• "Tarvitaan muutosta – koska Y tulee ja pakottaa muutokseen
työelämässä"
Heijastamme Yyhyn toiveitamme ja pelkojamme
Kohdistamme Yyhyn tietomme ja tuntemuksemme tästä hetkestä ja
tulevasta; myös siitä, mitä kannattaisi tehdä
• Helpompaa nähdä toisessa kuin itsessä; helpompaa laittaa toinen
toimimaan kuin toimia itse
• Luomme, kasvatamme Yytä meidän yhteiskuntaamme – Mistä muualta
Y olisi saanut piirteensä?
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Poimintoja Y-kirjoituksista
•
•
•
•
•
•
•
•
Arvoherkkyys
•
•
•
haluavat mielekästä ja merkityksellistä työtä
pohtivat eettisyyttä ja ekologisuutta; tekevät valintojaan etiikkansa ohjaamina
ovat realistisia, mutta optimistisia
•
"konnektiivinen kehittelijä"
•
•
•
•
"kriittinen vertailija"
vaativat hyvää ja oikeudenmukaista johtamista, reilua mahdollistavaa esimiestä,
välitöntä palautetta
haluavat monipuolista, vaihtelevaa ja kehittymisen mahdollistavaa työtä
haluavat vakituisen työsuhteen ja hyvän palkan
•
haluavat tehdä työtä hyvässä porukassa
•
ovat kansainvälisiä lähtökohtaisesti, globaali ajattelu
•
haluavat kivan työn ja omannäköisen työuran
•
Yystä löytyy urasuuntautujia, vastuunkantajia, maailmanparantajia, tilaisuuksiin
tarttujia, luottopelaajia, omistautuvia visionäärejä
Diginatiivius ja innovatiivisuus
Vaativuus
Työn merkityksen lasku vapaa-ajan ja perheen edessä
Sosiaalisuus
Kansainvälisyys
Persoonallisuus
Ei sittenkään yhtenäinen sukupolvi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Miltä Y näyttää?
• Sukupolvi näyttää inhimilliseltä; vahvasti samoja
piirteitä kuin ylipäänsä ihmisillä
•
Heterogeeninen, mutta sitäkin kovin tutusti
• Samoja vanhoja työhön liittyviä toiveita kuin muillakin
• Osaaminen ja elämäntapa "tätä päivää"
•
innovatiivisuus, konnektiivisuus, virtuaaliset taidot, kansainvälisyys
• Y on yhteiskuntakehityksen mukaan päivitetty
ihmisversio
•
Tässä mielessä siinä näkyy tulevaisuutta
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Näemmekö Yyssä hyvän tulevaisuuden?
• Y-kirjoittelussa hyvää tulevaisuutta ennakoi:
•
•
•
arvoherkkyys; eettis-ekologisten valintojen tärkeys globaalisti
muiden elämänosa-alueiden nousu palkkatyön oheen ja tärkeämmiksi sekä
työn merkityksellisyyden vaatimus
• Kuvastavat ymmärrystämme näiden tärkeydestä
tulevaisuudessa ja nyt
• Tiedämme, että Yyn on estettävä (eko)katastrofit ja
miten se liittyy työhön
•
•
•
•
On tehtävä (vain) merkityksellistä työtä – työllä muutetaan maailmaa
On tehtävä työhön liittyviä valintoja eettis-ekologisin perustein, on oltava
arvoherkkä
On painotettava lisää muuta kuin palkkatyötä
On tehtävä globaalisti yhdessä
– Meidän kaikkien tulisi olla rohkeasti yymäisempiä;
maailman pelastamista ei saa jättää Yylle!
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Mihin suuntaan uskomme
työelämän muuttuvan?
• Kansalaisten "vuosittainen veikkaus"
työolobarometrissä
• Mihin suuntaan arvioi työnteon mielekkyyden ja
työhalujen olevan muuttumassa suomalaisessa
työelämässä?
•
•
Mittari, balanssiluku laski 2000-luvulla miinukselle
Vuonna 2012 vuosituhannen kielteinen ennätys
• selvästi suurempi osa arveli työn ja työnteon mielekkyyden
muuttuvan huonompaan (33 %) kuin parempaan (10 %) suuntaan
•
•
•
•
•
myönteisten ja kielteisten näkemysten erotus eli balanssiluku on -23 %
valtion palkansaajien balanssiluku -28 %,
kuntien -26 %,
yksityisten palveluiden -22 % ja
teollisuuden -21 %.
8.4.2015
24
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Kuitenkin…
Kulttuurinen kertomus työelämästä
><
Oma sisäinen työelämäntarina
•
"vastaamaan oppimisen ilmiö"; kyselyissä vastataan
sosiaalisesti sopivalla, "oikeaksi" ennakoidulla tavalla
8.4.2015
25
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Tutkimus: Järvensivu, Syrjä & Uosukainen / TaY
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Kirjoita oma hyvä työelämäntarinasi
1.
•
•
2.
•
•
3.
•
Mieti, mihin haluat käyttää elämäsi ja
työpanoksesi.
Mikä on se hyvä, jonka edistämisessä haluat olla
mukana?
Mikä magnetisoi sinut ja työn, antaa sekä
rationaalisen että emotionaalis-sosiaalisen
merkityksen elämällesi?
Etsi oikealta tuntuva porukka.
Toimivassa porukassa on sopivasti
samankaltaisuutta ja erilaisuutta sekä ihmisillä
riittävästi hyvää tahtoa; oikea seura TUNTUU
hyvältä (ceeveet vain yksi näkökulma)
Varo pahiksia; bongaa ne ja tee tarvittavat
korjausliikkeet 
Toteuta missiosi ja unelmasi yhdessä porukkasi
kanssa.
Kirjoita hyvä työelämäntarina ja muuta
yhteiskuntaa työlläsi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Kiitos!
8.4.2015
28
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi