Transcript 10.11.2011 Eija Stengård

Mielenterveysinterventiot
Eija Stengård
Sisällys
•
•
•
•
Mitä mielenterveys on?
Suomalaisten mielenterveys ja nykyiset haasteet
Mielenterveysinterventiot
Esimerkki: Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli
9.4.2015
WHO CC / Eija Stengård, 2009
2
Mitä on
mielenterveys?
Jokainen tietää
mitä se ei ole,
mutta kukaan
ei ole täysin
varma siitä,
mitä se on.
(Hill 1995)
9.4.2015
WHO CC / Eija Stengård, 2009
3
Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat (Lönnqvist ym.):
• kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus
• kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun
• kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja
asianmukaiseen oman edun valvontaan
• vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi,
ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja
valmius elämän muutoksiin
• todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman
ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin
elämäntilanteissa ja stressin keskellä
• sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja
yksilöllinen luovuus
9.4.2015
WHO CC / Eija Stengård, 2009
4
Mielenterveyden ulottuvuudet
(mukaeltu Keyes, 2002)
Flourishing
-mental health problems present to
some extent
-psychological and social
functioning and well-being
moderate/high
-positive emotions
-psychological well-being
-social well-being
-complete mental health
Mental Illness
Mental Health
-negative emotions
-relative absence of psychological
and social determinants of well-being
-mental health problems present
-negative emotions
-relative absence of psychological
and social determinants of wellbeing
-moderate mental health
Languishing
Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12) Suomessa
1980 ja 2000, entä 2020 ?
1978-80
Presentation
09/04/2015
name / Author
6
2000-01
Nuorten aikuisten (20-34 v.) mielenterveyden
häiriöt Suomessa 2004-2005
Men
Women
Total
Depressive disorders
11.4%
24.2%
17.67%***
Bipolar disorders
1.3%
2.5%
1.9%
Anxiety disorders
8.4%
16.9%
12.6%**
Substance abuse or dependence
20.9%
7.4%
14.2%***
Eating disorders
0.3%
6.1%
3.35***
Any Axis I disorder
35.3%
45.6%
40.4%*
Personality disorders
8.0%
5.5%
6.8%
Difference between men and women: * = P<0.05, **=P<0.01, ***=P<0.001
10.05.2010
Suvisaari ym. 2009
Suomessa asuu tyytyväinen kansa
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Denmark
Finland
Sweden
European av.
Feeling
happy
Feeling
Feeling Having a
peaceful full of life
lot of
energy
Lähde:
Eurobarometer (8)
Health Statistics in the
Nordic Countries 2005
NOMESCO 2007
10.05.2010 Jouko Lönnqvist
Ympäristö ja ihmisen hyvinvointi 2020
Presentation
09/04/2015
name / Author
9
Mielenterveystyön tulevaisuus - 2020?
• Toiveiden heijastuma – positiivinen muutos
• Sisäisten pelkojen synnyttämä kuva – negatiivinen muutos
• Nykyisyyden jatkumo – evoluutio
• Maailmankuvan seuraus – mitä tiedetään, sitä osataan
odottaa
• Konkreettiset tavoitteet – tulevaisuus on, mitä tahdotaan
Presentation
09/04/2015
name / Author
10
Kehityksen megatrendit
•
•
•
•
•
•
•
Mielenterveys yhdentyy kokonaisterveyteen ja muodostaa
kansakunnan hyvinvoinnin perustan (”the wealth of the nation”)
Tieto ihmisestä lisääntyy: geneettinen, raskauden aikainen,
kehityksellinen ja toiminnallinen tieto
Tutkimusmenetelmät muuttuvat: aivojen rakenteiden ja toiminnan
kuvantaminen, riskinarviointi, seulonnat
Hoitomenetelmät uudistuvat: vaikuttavuus, kustannustehokkuus
Moniammatillisuus lisääntyy: uutta osaamista
Vastuut muuttuvat: asiakkuus korostuu, asiantuntemus eriytyy
Hoitojärjestelmäosaaminen korostuu
Presentation
09/04/2015
name / Author
11
Mielenterveyden merkitys korostuu
tulevaisuuden yhteiskunnassa
• Psyykkiset kyvyt ja hyvinvointi korostuvat
entisestään: joustavuus, innovatiivisuus, luovuus,
sosiaaliset taidot, verkostoituminen, kyky valita ja
omaksua relevanttia tietoa ja oppia jatkuvasti uutta
• Suurimmat uhat ovat syrjäytyminen, köyhyys,
mielenterveyden ongelmat ja häiriöt sekä
päihdeongelmat ja addiktiot
• Keskeiseksi haasteeksi nousevat mielenterveyden
suojelu ja edistäminen
9.4.2015
WHO CC / Eija Stengård, 2009
12
Keskeiset haasteet tällä hetkellä
(Lönnqvist 2009, Nordling 2010)
•
•
•
•
•
•
•
•
Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla
Alkoholi: erityisesti miehillä
Ahdistuneisuus: nuoret ja nuoret aikuiset
Levottomuus, sopeutumattomuus, väkivalta: lapset
ja nuoret
Huumeet: erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset
Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä
Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat
laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä tuottavat
eläkekustannuksia
Dementia yli 75 -vuotiailla
Mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät
jakaannu tasaisesti väestössä (Lönnqvist 2009)
• Häiriöt lisääntyvät nuorilla aikuisilla iän myötä
• Naisilla 2x määrä masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä
• Miehillä päihdehäiriöitä 3x määrä
• Peruskoulun käyneillä 2x enemmän häiriöitä lukion
käyneisiin verrattuna
• Työttömillä 4x häiriöriski ja 8x päihdehäiriöriski
Keskeiset haasteet tällä hetkellä
(Lönnqvist 2009, Nordling 2010)
• Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja
työllistyminen
• Asumisolosuhteet ja asumisen laatu
• Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen,
erityisesti lasten ja lapsiperheiden osalta
• Ehkäisy ja varhainen puuttuminen
• Näyttöön perustuva vaikuttava hoito
• Mielenterveys- ja päihdestrategia ja
hoitojärjestelmän uudistaminen
Muutoksia palvelujärjestelmässä
(Lönnqvist 2009, Nordling 2010)
• Psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25
vuodessa noin 75 %
• Avohoidon voimavarat ovat lisääntyneet, mutta
hitaasti
• Palvelujärjestelmä on pirstaleinen
• Peruspalvelut eivät ole vielä kehittyneet riittävän
laadukkaiksi
• Omaisten vaikutusvalta on kasvanut ja mukaanotto
hoitoprosessiin on yleistynyt
Muutoksia palvelujärjestelmässä
(Lönnqvist 2009, Nordling 2010)
• Kokemusasiantuntijoiden panos kehittämistyössä on
vahvasti kasvamassa
• Henkilöstöresurssit huippuluokkaa Euroopan
mittasuhteissa
• Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö ovat
viimeaikoina tehostuneet, mutta vain vähän
• Palvelujärjestelmä on kehittynyt pienin askelin
lukuun ottamatta 90-luvun sairaalapaikkojen
kumouksellista alasajoa
• Palvelujärjestelmämme on kansainvälisesti
korkeatasoinen
Mieli 2009 –ohjelma on pitkään jatkuneen
mielenterveystyön kehittämisen viimeisin
vaihe
•
•
•
•
•
•
Lääkintöhallituksen ”punainen
kirja” 1977
Mielenterveystyön komitea
1984
Mielenterveyspalveluiden
kehittämissuositukset, STM
2000
Mielenterveyspalveluiden
laatusuositukset, STM 2002
Päihdepalveluiden
laatusuositukset, 2002
Mielenterveyskuntoutujien
asumispalveluiden
kehittämissuositukset 2007
10.05.2010
MIELI 2009
• 106 kansanedustajan tekemä
aloite 2005
• STM asetti Mieli 2009 työryhmän v. 2007
• Laajat kuulemiskierrokset 2008
• Työryhmän ehdotukset 2009
• Sisältää linjaukset
perusterveydenhoidon
mielenterveys- ja päihdetyön
kehittämiseksi vuoteen 2015
• Toimeenpanosuunnitelma 2010
18
Mieli 2009 –ohjelma: Yhteiset linjaukset
mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi
vuoteen 2015
I
Asiakkaan asemaa vahvistetaan
II
Panostetaan ehkäisyyn
III
Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena
IV
Ohjauskeinoja kehitetään
10.05..2010
I
Asiakkaan asemaa vahvistetaan
Avainteema
Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen
palvelujärjestelmän ja palvelutuotannon keskeisenä
toimijana
Kärkihanke 1
Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen
palvelujärjestelmän kehittämisessä
10.05.2010
I
Asiakkaan asemaa vahvistetaan
Kärkihanke 2
Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa
vähentävä ohjelma
5.2.2010
II
Panostetaan ehkäisyyn
Avainteema
Syrjäytymistä ja mielenterveys- ja päihdeongelmien
ylisukupolvista siirtymistä estävät sekä
ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat
09.03.09
II
Panostetaan ehkäisyyn
Kärkihanke 1
Mielenterveys- ja päihdetyön strategiat tulee saada osaksi
kuntien, kuntayhtymien ja alueiden hyvinvointisuunnitelmia
Kärkihanke 2
Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolviseen
siirtymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien
työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen, sekä
sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen
10.05.2010
III Palvelut toteutetaan toimivana
kokonaisuutena
Avainteema
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen
koko elämänkaaren kattavaksi toimivaksi
palvelukokonaisuudeksi uusia työmuotoja sekä
palveluiden saatavuutta ja palvelukokonaisuuksia
kehittämällä
10.05.2010
III Palvelut toteutetaan toimivana
kokonaisuutena
Kärkihanke 1
Matalakynnyksisten mielenterveys- ja päihdevastaanottojen
kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen
Kärkihanke 2
Kuntalaisen tarpeiden mukaisten mielenterveys- ja
päihdepalveluiden saatavuuden seuranta
10.05.2010
IV
Ohjauskeinoja kehitetään
Avainteema
Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä tukevien
ohjauskeinojen vahvistaminen
10.05.2010
IV
Ohjauskeinoja kehitetään
Kärkihanke 1
Verkkoportaalin ( www.thl.fi/mielijapaihde) kehittäminen ja
ylläpitäminen
Kärkihanke 2
Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen
kansallinen koordinaatio keskitetään THL:een
Kärkihanke 3
THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun.
10.05.2010
Mielenterveysinterventiot
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Puhu tunteistasi
Harrasta liikuntaa
Syö terveellisesti
Pidä kohtuus
alkoholin käytössä
Pidä yhteyttä
Pyydä apua
Ota rennosti
Hyväksy itsesi
Huolehdi toisista
WHO CC / Eija Stengård, 2011
Interventio
• Toimi, jolla pyritään vaikuttamaan yhteisön, ryhmän
tai yksilön terveyteen, hyvinvointiin tai
käyttäytymiseen
Hyvä mielenterveysinterventio
•
•
•
•
•
•
potilas- ja asiakaslähtöinen
voimavarakeskeinen
teoreettisesti perusteltavissa
luonnollisiin ympäristöihin soveltuva
eettisesti hyväksyttävä
vaikuttava
Näytön tasot
1. Vahva näyttö
• useita kokeellisia kontrolloituja tutkimuksia
2. Kohtalainen näyttö
• vähintään yksi kokeellinen kontrolloitu tutkimus ja
useita kvasikokeellisia
3. Heikko näyttö
• kokeellisia tutkimuksia ei käytössä, mutta sen sijaan
yksi tasokas ja muita heikompia vertailevia,
soveltavia tai kuvailevia tutkimuksia
4. Ei näyttöä
HYVÄN KÄYTÄNNÖN
TUNNUSPIIRTEET (Savolainen 2008):
Hyvä käytäntö
1. on koettu toimintaympäristössään toimivaksi ja
arvioitu asiakkaalle hyvää tuottavaksi
2. on eettisesti hyväksyttävä
3. kehittyy toimijoiden tavoitteellisella prosessilla
4. perustuu mahdollisimman monipuoliseen tietoon
vaikuttavuudesta
5. kuvataan niin, että lukija pystyy arvioimaan,
millaiseen tietoon käytännön toimivuus perustuu
ja millainen tieto siitä puuttuu
6. tiivistetään riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti, mutta tarpeeksi yleistettävästi niin, että
käyttöönotto on mahdollista
32
HYVÄ KÄYTÄNTÖ –PERUSAJATTELU
(Savolainen 2008):
 Käytännöt syntyvät ja ovat tuloksellisia
tietyissä toimintaympäristöissä
 Jos käytäntöä haluaa soveltaa muualla, sille
pitää rakentaa riittävän samankaltainen
ympäristö kuin se, jossa käytäntö alun perin
osoittautui toimivaksi ja vaikuttavaksi:
• siirtämisen perustaksi tarvitaan tietoa
käytännön toimivuuden ja vaikuttavuuden
ehdoista
 Käytäntöä ei siirretä, vaan käytäntöä
koskevaa tietoa
33
HYVÄN KÄYTÄNNÖN VAIKUTTAVUUTTA JA
TOIMIVUUTTA KOSKEVA ARVIOINTITIETO
 ammattilaistietoa (sosiaali- tai terveysalan
käytännön työssä syntyneitä näkemyksiä, kokemuksia
ja arvioita, jotka on dokumentoitu ja joita voidaan
kerätä esim. työntekijöiden itse kirjaamina, ryhmähaastatteluilla, kyselyillä tms.)
 asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai
käyttäjien omia kokemuksia, näkemyksiä ja arvioita
käytännöstä, voidaan kerätä esim. asiakastyössä,
ryhmähaastatteluilla, kyselyillä tms.)
 tutkijan/arvioijan tietoa (erilaisilla arviointi- tai
tutkimusmenetelmillä tuotettu tieto) ja/tai
 muunlaista tietoa
34
INTERVENTION KOHDE
Vaikutus
Yksilö
Ryhmä, yhteisö
Organisaatio
Väestö
Objektiivinen
Työhön paluu;
Päivätoimintaan
osallistuminen;
Raittius
Osallistumisaktiivisuus;
Kuntoutusohjelman
struktuuri;
Laatukäsikirja
Uudet
kuntoutuksen
työmuodot ja
vaihtoehdot;
Porrasteisuus
Sairastuvuus;
Kuolleisuus;
Terveyspalveluiden
käyttö;
Elämäntapamuutokset
Subjektiivinen
Psyykkinen vointi;
Elämänlaatu;
Elämän hallinta
Ilmapiiri;
Yhteisöllisyys;
Kokemus
vertaistuesta
Yhteistyön
sujuminen;
Asiakastyytyväisyys;
Sosiaalisen tuen
saanti
Koettu hyvinvointi
ja terveys;
Terveysasenteet
Esimerkki
interventiosta
Psykoterapia
Case
management
Kuntoutusohjelma;
Laatuprojekti
Organisaatiorajat
ylittävä yhteistyö
Terveydenedistämisohjelma
Eritasoiset mielenterveysinterventiot
Mielenterveystyön kokonaisuus:
• Mielenterveyden edistäminen
• Ehkäisevä mielenterveystyö
• Hoito
• Kuntoutus
Keinot:
• Politiikkavaikuttaminen
• Strategiatyö
• Palvelujärjestelmän kehittäminen (rakenteet, osaaminen)
• Asiakas/potilasinterventiot
• Asenteisiin vaikuttaminen
Mielenterveyden edistäminen (mental
health improvement)
• Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jolla
tarkoituksena on parantaa väestön ja / tai yksilöiden
mielenterveyttä
• Mielenterveyden edistäminen on yläkäsite, joka
sisältää
–
–
–
–
9.4.2015
mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen
mielenterveysongelmien ehkäisyn
mielenterveyspotilaiden elämänlaadun parantamisen
itsemurhien ehkäisyn.
WHO CC / Eija Stengård, 2009
37
Esimerkkejä vaikuttavista edistävän ja
ehkäisevän mielenterveystyön interventioista
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luokse.
KiVa koulu –hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja
ennaltaehkäisemiseksi
Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamalli nuorten miesten
syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi
Mielenterveyden ensiapukurssit
Mini-interventio alkoholin käytön vähentämiseksi, alkoholiohjelma, kunnan
raittiustyö
Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät
Jobs – Työhön –ryhmätoiminta työttömien aikuisten työhönhakuvalmiuksien
edistämiseksi ja masennuksen ehkäisemiseksi
MAESTRO-ryhmätoiminta stressin vähentämiseksi
Toimiva lapsi&perhe –työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmilla
on päihde- tai mielenterveysongelmia tai muu vakava sairaus
10.05.2010
Jouko Lönnqvist
38
Esimerkkejä vaikuttavista edistävän ja
ehkäisevän mielenterveystyön interventioista
• Säännöllinen liikunta, liikuntaryhmät
• Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja
vapaaehtoistyö
• Senioripysäkkitoiminta
• Osallistava asumisympäristön suunnittelu
• Erilaiset kampanjat (esim. masennustalkoot)
• Psykoedukatiivinen työskentelyote
mielenterveyspotilaiden omaisten jaksamisen
tukemiseksi
• Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden
sairauden oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi
Hoitoon liittyvät interventiot
1. Päivystyshoito
2. Kriisitilanteisiin liittyvät interventiot
•
•
•
henkinen ensiapu esim. läheisen yllättävän kuoleman
yhteydessä
vakavien kriisitilanteiden jälkipuinti
kriisi- ja traumaterapiat
3. Ryhmämuotoiset kohdennetut interventiot
•
esim. syömishäiriö, depressio, ahdistus
4. Psykoterapeuttiset interventiot
–
yksilö-, pari-, ryhmä- ja perheterapiat
Kuntouttavia interventioita
1. Psykososiaalisen kuntoutuksen yhteisölliset
ohjelmat
– esim. vastuutasokuntoutus
2. Oireenhallintaryhmä / -kurssi
– tavoitteena aikaisemmin psykoosiin sairastuneen
kuntoutujan sairauden ennakko-oireiden
havaitseminen ja avun hakeminen ennen kuin
psykoosi uusiutuu
– erityisesti stressaavat elämäntilanteet voivat
aktivoida psykoottisen tilan kun stressikertymä
ylittää ns. herkkysrajan
3. Ääniä kuulevien ryhmät
-skitsofreniaan liittyvät ääniharhat koetaan yleensä
epämiellyttävinä
- harhat ovat usein pysyviä niin, että tietyissä olosuhteissa
ne tulevat esille
- ryhmässä äänistä keskustellaan, jaetaan kokemuksia ja
keinoja, jotka ovat auttaneet ääniharhojen hallinnassa
- tavoitteena on löytää yksilöllisiä auttavia keinoja niin, että
äänten kuulemisesta tulee vähemmän elämää häiritseviä
4. Kognitiivinen kuntoutus
- skitsofreniaan liittyy usein kognitiivisten kykyjen
heikkeneminen: käsitteellinen ajattelu ja oppiminen
vaikeutuu, päättelykyky heikkenee, työmuisti toimii huonosti
-intensiivisellä harjoitusohjelmalla voidaan syntyneitä
vaurioita korjata
- voidaan käyttää apuna tietokoneperusteisia
kuntoutusohjelmia
5. Kotikuntoutus
-siirretään kuntouttavat toimet kuntoutujalle tuttuun
ympäristöön, jolloin opitun yleistymiseen liittyvät ongelmat
eivät estä kuntoutumista
6. Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat
•
Vertaistoimija: henkilö, joka omaan
kokemuksen nojaten ja
vapaaehtoisuuteen perustuen toimii
osana hoitoa ja kuntoutusta.
– AA-toiminta
– Klubitalojen toiminta
•
Kokemusasiantuntija: henkilö,
jolla on omakohtaista kokemusta
m&p-ongelmista (potilas, toipunut,
omainen, läheinen).
•
Mukaan kunnan tai alueen
•
•
•
•
m&p-strategiatyöhön
Mielenterveysneuvostoon
palveluiden arviointiin
kuntoutustyöryhmiin.
-
Imatra, Kokkola, Oulu ….
Jouko Lönnqvist
44
Strategiatyö
• kunnassa tai yhteistoiminta-alueella laaditaan
mielenterveys- ja päihdestrategia, joka päivitetään
esim. joka 3. vuosi
• strategian laatiminen tapahtuu horisontaalisena
toimintana
• edellyttää nykytilan kartoitusta erilaisten
indikaattoritietojen avulla ja seurantatietojen
keräämistä muutosten todentamiseksi
• tavoitteena tulee olla, että strategiassa painottuu
edistävä ja ehkäisevä mielenterveysyö
Palvelukokonaisuuden koordinoinnilla
hajanaisuutta vastaan
•
•
Kunnan tulee koordinoida
julkiset, kolmannen sektorin ja
yksityissektorin palvelut
toimivaksi kokonaisuudeksi
Lasten tuen tarpeen arviointi
aina mukana
•
•
Avohoito
Yhteistyökumppanit
Laitoshoito
Yksi potilas – yksi hoito
Kuntoutus
20.05.2010
Palveluista muodostettava
toiminnallinen kokonaisuus
Palveluiden monipuolisuus
Jouko Lönnqvist
Ostopalvelut
Päihdehuolto
46
Yhden oven periaate
• Perustason M&P-palveluihin tulee päästä
joustavasti: terveyskeskus, työterveyshuolto, kouluja opiskelijaterveydenhuolto
Matalan kynnyksen vastaanotto
- tilanteen arvio
- psykiatrinen hoitaja, päihdehoitaja, sosiaalityöntekijä
- lääkäri vastaa
Suurin osa ongelmista voidaan hoitaa
perusterveydenhuollossa kun toimintaa kehitetään
47
Perus- ja avopalveluiden tehostaminen
• Yleisimmät mielenterveys ja päihdeongelmat
– Tulee kyetä tunnistamaan ja hoitamaan
peruspalveluissa – kuten muutkin kansanterveysongelmat.
• Psykiatrinen erikoissairaanhoito ja päihdehuollon
erityispalvelut
– Joustavat ja riittävät konsultaatiopalvelut, työnohjaus
ja koulutustuki (terveydenhoitolaki).
• Depressiohoitaja ja päihdehoitaja jokaisessa tk:ssa.
• Sosiaalityön lisääminen peruspalveluissa.
• Kotiin vietyjen palveluiden ja ryhmämuotoisten
palveluiden lisääminen.
10.05.2010
Jouko Lönnqvist
48
Avohoitoa tukevat palvelut
• Monipuolisuus ja riittävä resursointi: m&p.
– Kolmannen sektorin palvelut
– Päivätoimintakeskukset, klubitalot ym.
– Tk:n vuodeosastot: päihdekatkaisu
• Psykiatriset vuodeosastot siirrettävä asteittain
yleissairaaloiden yhteyteen.
• Sairaalahoito ei saa johtua asumispalveluiden puutteesta
– Kunnan velvollisuus järjestää avohoito ja palveluasuminen, kun
laitoshoito yli 6kk ja laitoshoidon tarvetta.
• Sairaalahoidon tarpeen väheneminen.
10.05.2010
Jouko Lönnqvist
49
Kuntoutustoiminta ja asumispalvelut
• Monimuotoiset ja riittävät kuntouttavat päivä- ja
työtoiminnat hoidon eri vaiheiden tukena
• Ryhmämuotoiset avohoidon ohjelmat
• Klubitaloverkoston laajentaminen
• Päihdekuntoutuksen järjestäminen
• Asumispalveluiden kehittäminen sijoittavasta
asumisesta kuntouttavaksi asumiseksi
10.05.2010
Jouko Lönnqvist
50
Työterveyshuollon rooli mielenterveys- ja
päihdeongelmissa
10.05.2010
Osaamisen kehittäminen
Varhainen hoito
Tuki sair.
aikana
Työhön
palaaminen
• Parannettava osaamista
tunnistaa m&p-ongelmat.
• Varhainen hoito ja työhön
palaaminen.
• Työntekijän tukeminen ja
aktivointi myös
sairauspoissaolojen aikana.
• Toimintamallit:
sairauspoissaolojen
seuranta, varhainen tuki,
työhön paluu
• Aktiivinen rooli hoitotahon ja
työnantajan välissä.
Jouko Lönnqvist
51
Sektoribudjetointi johtaa osaoptimointiin ja
hoitojärjestelmän pirstoutumiseen!
•
•
•
•
•
•
•
•
Nämä yleensä tiedetään
Sairaanhoitopiirin
lastenpsykiatria (avo- ja laitos).
Sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatria (avo- ja laitos).
Kasvatus- ja perheneuvola.
Kunnalliset nuorten hoitajat.
•
Koulupsykologit.
Koulukuraattorit.
Luokallinen erityisopetus (sis.
koulunkäyntiavustajat)
Kotikuntakorvaukset (osin)
(koulukodit, sairaalaopetus)
•
•
•
•
•
•
10.05.2010
Mutta nämäkin ovat samaa kokonaisuutta!
Jouko Lönnqvist
Sijaishuolto (ostopalvelut ja
oma toiminta)
Lastensuojelun työntekijät
Perheohjaajat (osa)
Kodinhoitajat (osa)
Jälkihuolto-ohjaajat
Erityisohjaajat
Lastensuojelun avustukset.
52
Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen
Nuorten miesten syrjäytymiskehityksen
ehkäiseminen
Lähtökohtana huoli suomalaisista
nuorista miehistä
• Erityisenä kohderyhmänä varusmies- tai
siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneet
• Valtakunnallisessa itsemurhien ehkäisyprojektissa
(1986-1996) todettiin, että
 Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävät nuoret miehet
muodostavat riskiryhmän,
 tukitoimille on tarvetta,
 tuen järjestäminen ei ole minkään tahon vastuulla.
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä
Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –hanke
(2004-2012) Stakes (THL), Puolustusvoimat, Työministeriö, Helsinki, Vantaa
Tutkimus- ja kehittämishanke, jossa
 kehitetään psykososiaalisia tukitoimia
nuorten miesten syrjäytymiskehityksen
ehkäisemiseksi,
 kehitetään toimintamalleja palvelun
organisoimiseksi ja
 tutkitaan tukiohjelman vaikuttavuutta.
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä
Interventio / tukipalvelu
 Kuntien, puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen välinen
yhteistyömalli.
 Tukipalvelua tarjotaan kutsuntojen yhteydessä sekä
varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä
 Nuorelle tarjotaan oma nimetty ohjaaja, joka tukee
elämäntilanteen selvittelyssä, auttaa parhaiden ratkaisujen
löytämisessä ja ohjaa tarvittaessa muihin palveluihin
 Tavallista aktiivisempi ote miehiä tavoiteltaessa
 Ohjaajat tehtävään koulutettuja kuntien sosiaali- ja
terveysalan työntekijöitä ja tukipalvelu on osa heidän
perustyötään
 Motiivi ei liity asevelvollisuuden suorittamiseen sinänsä
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä
Aikalisä
-toimintamalli
Kunnan palvelut
Sosiaalitoimi
Puolustusvoimat
• Kutsunnat
• Varusmiespalvelus
Aikalisä
Terveystoimi
-tukipalvelu
Opetustoimi
Työ- ja elinkeinoministeriö
Nuorisotoimi
• Siviilipalvelus
Muut palvelut
Kolmas sektori
Työvoimapalvelut
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä
Intervention ydinpiirteet
1.
2.
Aktiivinen tuen tarjoaminen
–
Matalakynnyksinen
–
–
Ei leimaava
„Asiakas aina oikeassa paikassa“

nimenomaan nuoret miehet muodostavat tavoitettavuuden suhteen haasteellisen
ryhmän (Biddle ym. 2004, Tylee & Walters 2004, Rickwood ym. 2005, Sourander
ym. 2004).
Ohjaussuhde
–
Asiakas-/tilannelähtöinen:
–
Kokonaisvaltainen:
–
Voimavarakeskeinen:
–
–
Ratkaisuhakuinen
Palveluohjauksellinen työote




Asiakkaan tarpeisiin räätälöity interventio (Hüsler ym. 2005)
Nuoren kehitysvaiheen ja kehitysvaiheen tehtävien tukeminen (Hodgson ym. 1996)
Kokonaisvaltaisuus ja laaja-alaisuus, lähtökohtana nuori kokonaisena ihmisenä
(Roth ym. 1998, Derzon ym. 1999, Catalano ym. 2002 ja 2004, Flay 2002)
Promotiivisten ja preventiivisten strategioiden yhdistäminen (ongelmien ehkäisy +
hyvinvoinnin edistäminen) (Durlak & Wells 1997, Weissberg ym. 2003)
Toimintamallin kehittäminen,
käyttöönotto ja levittäminen
1. Toimintamallin ja tukipalvelun kehittäminen
(ohjaajien työkirja) 2004-2005
2. Vaikuttavuustutkimus ja prosessiarviointi 20042005
3. Toimintamallin pilotointi uusilla alueilla + arviointi
2006-2007
4. Toimintamallin levittäminen koko maahan +
arviointi 2008 –
• Politiikkavaikuttaminen ja ohjaajien koulutus koko
prosessin ajan
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä
Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamallin nykytilanne
• Toimintamalli on käytössä noin 150 kunnassa aina
pääkaupunkiseudulta pohjoisimpaan Lappiin asti.
• Syksyn 2011 kutsunnoissa tukiohjelmaa tarjotaan yli
20 000 nuorelle miehelle (yli 60 % ikäluokasta).
• Koulutettuja Aikalisä –ohjaajia on noin 400,
alueellisia/paikallisia perehdyttäjiä ja/tai kouluttajia
25.
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä
Vaikuttavuustutkimuksen ja
arvioinnin tuloksia
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä
Tutkimusasetelma
 Vaikuttavuustutkimus: satunnaistettu vertailuasetelma:
• Palveluksen ulkopuolelle jääneet (CDE-miehet) satunnaistettiin
interventio- ja vertailuryhmiin.
• Toisena vertailuryhmänä kutsunnoissa palvelukseen määrätyt
miehet (AB-miehet)
• Alkukysely + yhden vuoden seuranta
• Aineisto: tiedot yht. 796 miehestä, joista
 356 palveluksen ulkopuolelle jääneitä (182
interventioryhmässä ja 174 vertailuryhmässä) ja
 440 palvelukseen määrättyjä (vertailuryhmä II)
 Prosessiarviointi:
• Ohjaajat: yhteydenpitolomake, lomakekysely ohjaussuhteen eri
vaiheissa, loppuarviointi
• Asiakkaat: puhelinhaastattelu tukisuhteen päätyttyä
 Implementoinnin arviointi 2008 ja 2010
• Ohjaajat: asiakaskohtainen arviointi
• Sidosryhmien edustajat (PV, sosiaalikuraattorit,
kunnat):näkemykset ja kokemukset toiminnasta ja toimintamallin
käyttöönotosta
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä
Men exempted from
service
at call-up
Men who
interrupted military
or civil service
n=356
n=431
Men invited to
the study n=260
Refused to
participate
n=75 (29%)
Men invited to
the study n=256
Men
participating in
the study
Refused to
participate
n=85 (33%)
n=356
Randomised
Intervention
group
n=182
Follow-up
n=99
Lost to follow up
n=83 (46 %)
Control group
n=174
Follow-up
n=80
Lost to follow up
n=94 (54 %)
Baseline
One-year
follow-up
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä
Tukiohjelmalla on positiivinen vaikutus
miesten psyykkiseen hyvinvointiin
Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12)
interventio- ja vertailuryhmällä
alku- ja loppumittauksessa (p<.05)
4.5
4.13
4
3.72
3.5
3.17
ka
3
2.5
2.45
Interventioryhmä
Vertailuryhmä
2
1.5
1
0.5
0
I
II
mittauskerta
Toistomittaus varianssianalyysi p=.0479 (F=3.96, df=215)
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä
M e n p a rtic ip a tin g fu lly in the p ro g ra m N = 5 2, n = 4 0
L ife s itu a tio n
w o rs e
n = 1 (2% )
N o t e ffe cte d
b y th e
su p p o rt
p ro g ra m
n=1
D u e to th e
su p p o rt
p ro g ra m
n=0
L ife s itu a tio n
th e s a m e
n = 9 (23 % )
N o t e ffe cte d
b y th e
su p p o rt
p ro g ra m
n=6
D u e to th e
su p p o rt
p ro g ra m
L ife s itu a tio n
b e tte r
n = 3 0 (7 5 % )
N o t e ffe cte d
b y th e
su p p o rt
p ro g ra m
n=3
n=7
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä
D u e to th e
su p p o rt
p ro g ra m
n=23
Interventioiden vaikuttavuustutkimuksista
seuraava askel: tutkimus toimintamallin
implementoinnista ja levittämisestä
•
•
•
•
•
•
Ilman luotettavaa ja laadukasta implementointia intervention
positiiviset vaikutukset voivat jäädä saavuttamatta
Vaikka interventioiden vaikuttavuutta tutkitaan yhä enemmän, on
vain vähän tietoa siitä, miten käy, kun vaikuttavaksi todettuja
interventioida implementoidaan ”oikeissa” olosuhteissa.
Paikalliset adaptaatiot ovat useimmiten tarpeellisia
On vain vähän tietoa siitä, missä määrin tällainen intervention
”uudelleen keksiminen” vaikuttaa intervention vaikuttavuuteen.
Adaptaatiot ja muuutokset interventiossa voivat olla tarpeellisia,
mutta ilman tietoa siitä, mitä muutettiin on mahdotonta määritellä,
mikä vaikutus näillä muutoksilla on intervention vaikuttavuuteen
Tarvitaan tietoa interventioiden ydinpiirteistä = piirteistä, jotka tulisi
säilyttää interventiota implementoitaessa muihin
toimintaympäristöihin.
Kirjallisuutta:
Greenberg et al. (2005). The study of implementation in school-based preventive interventions:
Theory, research and practice. Center for Mental health Services, Substance Abuse and Mental
Health Services Administration.
Dane, A. & Schneider, B. (1998). Program integrity in primary and early secondary prevention: Are
implementation effects out of control. Clinical Psychology Review, 18, 23-45.
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki - kohti näyttöön perustuvia menetelmiä
Haluatko pysyä ajantasalla ja saada
uusinta tietoa?
• Liity ENMHP-verkostoon kirjautumalla osoitteessa
www.mentalhealthpromotion.net ja saat
englanninkielisen uutiskirjeen 4 kertaa vuodessa
• Tilaa suomenkielinen uutiskirje lähettämällä
sähköpostiviesti osoitteeseen [email protected].
Uutiskirje ilmestyy 4 kertaa vuodessa.
• Seuraa WHO:n yhteistyökeskuksen nettisivuja
www.thl.fi/whocc
09/04/2015
Eija Stengård, 2010
67
Kiitokset mielenkiinnosta!
WHO CC / Eija Stengård, 2011