Päihdehuollon tulevaisuus

Ihmisiä päihdetyössä seminaari 28.11.2014

Jussi Suojasalmi

Esityksen sisältö

1.

2.

3.

4.

5.

Tulevaisuuden ennustaminen Muutokset asiakkaissa ja palvelutarpeissa Päihdehuollon laitoskuntoutuksen muutos ja tulevaisuus Päihdehuollon muissa erityispalveluissa tapahtuneet muutokset ja tulevaisuus Rakenteelliset ja politiikka muutokset päihdepalveluissa

Voidaanko muutoksia ennustaa?

• Liian myöhään toteutetut toimenpiteet eivät enää auta ja siksi tulevaisuutta on pohdittava jo nyt.

• Tehtäessä päätöksiä epävarmuuden vallitessa keskeiseksi ongelmaksi muodostuu käytettävissä olevien arvioiden laskelmien ja ennusteiden luotettavuus. • Kun ei voida ennustaa on varauduttava – Skenaariot tulevaisuuden hahmottamisessa • Väestöennusteet tuottavat jo ongelmia – Sotien välisenä aikana arveltiin, ettei Suomen väestömäärä koskaan saavuta neljää miljoonaa!

• Useat yhteiskuntatieteilijät, jotka ovat tarkastelleet yhteiskunnan kehitystä vuosikymmenien tai –satojen kuluessa, ovat pitäneet arvojen muuttumista muita muutoksia aiheuttavana asiana.

Asiakaskunnassa ja palvelutarpeissa tapahtuvat muutokset

•

• Työttömien määrä kasvaa ja erityisesti pitkäaikais työttömien osuuden odotetaan nousevan entisestään. – Lisää päihde- ja mielenterveysongelmia?

– Työllisyyden hoitoon lisää sosiaalisen kuntoutuksen elementtejä + muita palveluja

Mielenterveydenhäiriöiden sairastavuusindeksi erityisesti

Keski-Suomessa on kasvussa. Keski-Suomi sijoittuu kolmanneksi korkeimmalle maakuntien välisessä vertailussa. – Palvelutarpeet lisääntyvät

Asiakaskunnassa ja palvelutarpeissa tapahtuvat muutokset

• Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan amfetamiinin ja opiaattien käyttäjien määrä on kasvussa. Erityisesti opioidiriippuvaisten määrän kasvu on näkynyt myös Sovatek-säätiön päihdepalveluissa.

– Korvaushoitopotilaiden määrä kasvaa edelleen – Miten hoitopaikkoja voidaan lisätä nykyisin resurssein?

• Muuntohuumeiden käytön lisääntyminen – uusia käyttäjiä ja hoitomuotoja?

• Moniongelmaisten määrä ja palvelutarpeet kasvat?

– Lisää integroituja hoitomalleja

Laitoskuntoutuksen muutoksista

• Päihdehuollon kuntoutuslaitosten hoitopäivien määrä lisääntyi 2000-luvun alussa ja tasoittui 2005-2008 noin 300 000 hoitopäivään vuodessa, kunnes vuonna 2009 alkoi raju hoitopäivien lasku • Asiakkaiden määrä ei kasvanut eikä ole laskenut samassa suhteessa kuin hoitopäivien määrä – Hoitopäivien määrä on laskenut 34 % vuodesta 2006 – Asiakasmäärä 52 % – Keskimääräinen hoitoaika on laskenut 13 % (43:sta vuorokaudesta 38:aan vuorokauteen

Päihdehuollon laitoskuntoutuspäivien kehityksen ennustaminen

Kun tekisi 5 vuoden sää ennustetta?

- Vai onko sittenkään?

Päihdehuollon kuntoutuslaitosten todelliset hoitopäivät 2006-2013 ja ennusteeni 25.2.2008 hoitopäivistä 2006-2016

Laitoskuntoutuksen tulevaisuus?

Uusi ennuste

Päihdehuollon muissa erityispalveluissa ja vuodeosastoilla tapahtuneet muutokset ja tulevaisuus • Avohoito • Vieroitushoidot • Asumispalvelut • Sairaalat ja tk vuodeosastot • Voisi kuvitella, että laitoskuntoutuksen hoitopäivien vähentyminen näkyisi muissa päihdehuollon erityispalveluissa ja sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla?

Muutokset muissa päihdehuollon erityispalveluissa Muutos 2006-2013 % - 5 % 1 % 12 % 8 %

Päihdehuollon erityispalvelujen avohoidon, vieroitushoidon ja asumispalvelujen tulevaisuus?

• Voiko avohoidon asiakasmäärät enää laskea?

– Voi ja todennäköisesti laskee • Vieroitushoidon ja asumispalvelujen asiakasmäärä kasvaa?

• Tk:n ja sairaaloiden hoitovuorokaudet ja potilasmäärät??? – Tilastointi ja diagnosointi?

Sovatek-säätiön Jyväskylän päihdepalvelujen suoritemäärät 2006-2013 Muutos 2006 2013 % - 25 265 151

Rakenteelliset, politiikka ja ideologia muutokset päihdepalveluissa

• Sote uudistus • Hankintalaki • Integraatio

Sote uudistus

• Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tiivistää palvelujen järjestämistä ja tuottamista suurempiin organisaatioihin. • Vielä ei ole tiedossa miten tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalli vaikuttaa päihdepalvelujen asemaan alueellisessa tuotantoyhteisössä. • On selvää, että myös järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat joutuvat pohtimaan yhteistyön tiivistämistä alueellisesti ja valtakunnallisesti. • Eri toimijoiden välisiä, jopa organisaatiotason sulautumisia tulisikin selvittää.

Päihdepalvelujen asema tuottajayhteisössä?

• • •

Mahdollisuudet

Palveluja tuotetaan maakunnallisesti tai ylimaakunnallisesti nykyistä laajemmalle väestöpohjalle Asiakkailla tasapuolinen mahdollisuus saada erityispalveluja asuinpaikkakunnasta riippumatta Järjestämispäätöksen lopullinen muoto ja sisältö, erityisesti – 11) keskeiset periaatteet muilta kuin kunnilta ja kuntayhtymiltä hankittaville palveluille ja palvelusetelin käytölle, hankittavien palvelujen laajuus sekä hankintojen toteutuksen jakautuminen sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kesken; – 12) tarkoituksenmukaisen, kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen varmistaminen sekä miten järjestämispäätöksen mukaisesti kunnallisesti tuotetut palvelut ja muualta hankittavat palvelut sovitetaan yhteen,

Uhat

• Palveluja pitää tuottaa laajemmalle väestöpohjalle nykyisillä tai jopa pienenevillä resursseilla • Yleistyvä kilpailutus ja sen vaikutukset?

• Järjestöjen rooli palveluntuottajina? • Aikataulu?

Päihdepalvelujen asema tuottajayhteisössä?

Avoimia kysymyksiä?

– Missä vaiheessa järjestöt otetaan mukaan palvelutuotannon ja – järjestelmän suunnitteluun ja valmisteluun?

– Voimmeko vaikuttaa suoraan siihen (järjestämispäätös 12 § ), miten sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan • Keskustelut ja neuvottelut Sote- ja tuotantoalueen kanssa palvelujen tarpeen ja määrän määrittelemisessä, palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta, palvelujen tuotantotavasta?

– Lisääntyvätkö järjestöjen ja säätiöiden fuusiot tai erilaiset yhteenliittymät • Olisiko nyt järkevää käynnistää mahdollisia sulautumisselvityksiä eri palveluntuottajien kanssa?

• Olisiko suuremmalla palveluntuottajalla paremmat edellytykset pärjätä integraatiossa?

Kaksoisdiagnoosi Integroitu hoito

 Kaksoisdiagnoosipotilaalla on kaksi mielenterveyden häiriötä, joista toinen on päihdehäiriö.

 Integroidussa hoidossa sama taho hoitaa kaksoisdiagnoosipotilaan molempia häiriöitä samanaikaisesti.

   Integroitu hoito ei ole varsinainen hoitomuoto vaan se viittaa tapaan, jolla kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitopalvelut järjestetään Integroitua hoitoa tarjoavan työryhmän tulee olla perehtynyt sekä päihdehäiriöiden että muiden mielenterveyshäiriöiden tutkimiseen ja hoitoon.

Kaksoisdiagnoosipotilaan häiriöitä arvioidaan kokonaisuutena ja hoitotoimiin ryhdytään eri häiriöiden osalta samanaikaisesti.

 Kaksoisdiagnoosipotilaiden on helpompi sitoutua yhteen hoitopaikkaan kuin kahteen

Psyykkinen häiriö

Kaksoisdiagnoosipotilaan integroitu hoito

Vaikea Aikuispsykiatria Vaikea psyykkinen häiriö + lievä päihdeongelma Päihde- ja mielenterveysongelmiin erikoistunut yksikkö Vaikea psyykkinen häiriö + vaikea päihdeongelma (riippuvuus) DDCAT Lievä Lievä Peruspalvelut Lievä psyykkinen häiriö + lievä päihdeongelma Peruspalvelut + päihde- ja masennushoitajat + tarv. Konsl.

Lievä psyykkinen häiriö + vaikea päihdeongelma Päihdeongelma Vaikea

Hoitoyksiköiden kykyisyys hoitaa kaksoisdiagnoosipotilaita?

• DDCAT mittari – mittaa hoitoyksikön ”kykyä hoitaa yhteissairastavuutta” – Hoitoyksiköt voivat sijoittua johonkin kolmesta pääluokasta: – vain addiktiohoitoyksikkö (AOS; 1–1,99 pistettä), – kaksoisdiagnoosikykenevä yksikkö (DDC; 3–3,49 pistettä), – kaksoisdiagnoosihoitoon erikoistunut yksikkö (DDE; 4,5–5,0 pistettä) tai – niiden väliin jääviin luokkiin (AOS/DDC; 2–2,99 pistettä & DDC/DDE 3,5–4,49 pistettä). ( TUUKKA TAMMI & KERSTIN STENIUS, NORDIC STUDIES ON ALCOHOL AND DRUGS V O L . 31. 2014 . 1)

Päihde- ja mielenterveysongelmiin erikoistunut yksikkö • Palvelu ja tuotantoalueen koosta, • Palvelujärjestelmästä ja • hoitoyksikön kykyisyydestä riippuen: – Yhdistetty mielenterveys- ja päihdehoitoyksikkö (esim. mtt+a-klinikka) tai – Yhteissairastavuuteen erikoistunut yksikkö • Kaupunkialueilla, missä useita eri mielenterveydenhäiriöihin erikoistuneita avohoitoyksiköitä

Mielenterveysindeksi, ikävakioitu

Kiitos!