Transcript Tiedekunnat - Jyväskylän normaalikoulu

Erityisopetus
Luento opetusharjoittelijoille
Taina Kesti
Erityisopetuksen lähtökohdat





PoL 3 §:n mukaan opetus on järjestettävä oppilaan ikäkauden ja
edellytysten mukaan
PoL 30 §: opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada
ops:n mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää
oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä
PoL 16 §: tukiopetus (oppilaalle, joka on tilapäisesti jäänyt
jälkeen opinnoissaan), osa-aikainen erityisopetus (oppilaalle,
jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään)
PoL 16a §: tehostettu tuki oppilaalle, joka tarvitsee
oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai
samanaikaisesti useita tukimuotoja
PoL 17 §: erityinen tuki oppilaalle, jos tehostettu tuki ei riitä
(HOJKS)
OPPILASHUOLTO (PoL 31a §)
- silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään
yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian
käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan
opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen
osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan
asian käsittely välittömästi kuuluu
- oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella
myös muut tarvittavat tahot voivat osallistua
asian käsittelyyn
HENKILÖTIETOJEN SALASSAPITO,
LUOVUTTAMINEN JA KÄSITTELY (PoL
40§)
- opetuksen järjestämisestä vastaavien
toimielinten jäsenet, opetuksen henkilöstö ja
opetusharjoittelua suorittavat eivät saa
luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat
koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan
saaneet tietää oppilaiden tai henkilöstön taikka
heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista
oloista ja taloudellisesta asemasta
- oppilaan opetuksen asianmukaisen
järjestämisen edellyttämiä välttämättömiä
tietoja voi luovuttaa esim. toiselle opetuksen
järjestäjälle
Erityisopetuksen tavoitteet
Opetuksen tavoitteet painottuvat oppilaiden
tunnepuolelle, tiedolliset tavoitteet ovat
yleensä vasta toisella sijalla
- myönteinen minäkuva ja terve itsetunto
- aloitekyvyn ja itseluottamuksen viriäminen
- oppimismotivaation edistäminen
- oppimisvaikeuksien solmujen avaaminen
- opiskelutottumusten ja työskentelytapojen
vakiinnuttaminen
Erityisopetuksen tavoitteet
-
-
sosiaalisten taitojen oppiminen
oppivelvollisuuden loppuun
suorittaminen
jatko-opintokelpoisuus
syrjäytymisen ennaltaehkäisy
kokonaiskuntoutus
elämänhallintataitojen oppiminen
Erityisopetuksen termejä




integraatio: tukea tarvitseva oppilas yleisopetuksen
luokkaan (+tukipalvelut) tai erityisluokka tavalliseen
kouluun
inkluusio: ”kaikkien yhteinen koulu”, oppilas opiskelee
omassa lähikoulussaan
yksilöllistäminen: mikäli oppilas ei tukitoimista
huolimatta saavuta yleisopetuksen keskeisiä
tavoitteita, voidaan yhden tai useamman oppiaineen
oppimäärää yksilöllistää oppilaan henkilökohtaisia
ominaisuuksia ja oppimisedellytyksiä vastaavaksi
eriyttäminen: kaikki ne toimenpiteet, joilla normaaliin
opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiaineen sisältöä,
muotoa, opetusmenetelmää tai
havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan
LÄHITUKIVERKOSTO
REHTORIT
HUOLTAJAT
KOULUN MUU
HENKILÖKUNTA
unihäiriöt ym.
mamut
motivaatioongelmat
perushuollon
erityiset
ongelmat
oppimis-
päihteet
KOULU-
tarkkaavaisuushäiriöt
syömishäiriöt
hahmotus-
mielenterveyshäiriöt
sairaudet
syndroo-
OPETUSHARJOITTELIJAT
ERITYIS-
OPETTAJAT
TERVEYDENHOITAJA
OPOT
vaikeudet
huumeet
PSYKOLOGI
OPETTAJAT
mat
OHR
KRIISIRYHMÄ
häiriöt
lahjak-
kuustaso
tunne-
sopeutumattomuus
elämän
häiriöt
OPPILASTOVERIT
KUMMIOPPILAAT
TUKIOPPILAAT
KOULUNKÄYNTI
AVUSTAJAT
Tukitoimia suunniteltaessa arvioidaan, onko kyseessä:
OPPIMISEN ONGELMA?
Oppilas tarvitsee
• lisää aikaa
• oppisisältöjen eriyttämistä
• tukiopetusta
OPETUKSEN ONGELMA?
Opettaja tarvitsee lisää tietoa
• oppimistyyleistä
• oppilaan oppimiskyvyistä ja
-tavoista
• oppisisältöjen eriyttämisestä
• tukimateriaaleista
Lisäksi tulee arvioida, tarvitaanko ensisijaisesti:
ERITYISOPETUKSELLISTA APUA?
OPPILASHUOLLOLLISTA APUA?
Apua tarvitaan
• oppimisvalmiuksien lisäämiseen
tai kehittämiseen
=> oppimisvaikeuden ennaltaehkäisy
• oppimisvaikeuden kuntouttamiseen
Oppilas tarvitsee
• kokonaisvaltaista kasvun ja
kehityksen turvaavaa tukea
• oppilashuollollisia toimenpiteitä
=>ohr:n tuki yhdessä sosiaalija terveystoimen ym. asiantuntijoiden kanssa
Oppimisen ja koulunkäynnin
tuki
OPPIMISSUUNNITELMA

voidaan laatia jo yleistä tukea saavalle oppilaalle

pakollinen tehostettua tukea saavalle oppilaalle
kirjataan oppilaan oppimisvalmiudet, oppimiseen ja
koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet, opiskelun
tavoitteet, sisällöt, menetelmät (eriyttäminen, tukiopetus,
osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollon palvelut,
opintojen yksilöllinen ohjaus, samanaikaisopetus)
ryhmäkoko, välineet, toteutuminen, edistymisen seuranta
ja arviointi

HOJKS sisältää seuraavat osa-alueet:
Mistä tullaan?
Perustiedot
• henkilötiedot
• koulunkäyntihistoria
• tutkimukset
Miten on nyt?
Kuvaus oppilaasta
• vahvuudet ja voimavarat
• keskeiset tuettavat alueet
• HOJKSin tarkoitus
Mihin pyritään?
Tavoitteet
• lyhyemmän (kurssikohtaiset) ja
pitemmän (lukuvuoden) aikavälin
tavoitteet
Mitä ja miten tehdään?
Menetelmät ja sisällöt
• oppijan opetukselliset tarpeet
• erityisvälineet, ohjelmat, terapiat
• vastuunjako
Mitä tapahtui?
Prosessin arviointi
• Mikä muuttui?
• Muuttuiko mikään?
• Mikä muutoksen aiheutti
• Kannustava arviointi
Millä tuloksella?
Arviointi
• Miten oppimisen tavoitteet
saavutettiin?
• Missä on toivomisen varaa?
• Miten eri tahojen yhteistyö sujui?
HENKILÖTIETOJEN LUOVUTTAMINEN PoL 40§
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän
opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on
salassapitosäännösten estämättä viipymättä
toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta
välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle.

Erityisopetuksen keinot
Aikuisen nälkä
niin yksinkertainen oireyhtymä
hakkaajalla ja narkkarilla
samoin hiljaisella ja aralla
Saada istua aikuisen lähellä
jutella asioita
kysyä neuvoa
kokea välittämistä
eivät nuoret
mahdottomia pyydä!
(Anja Porio)
Erityisopetuksen keinot







ei ole taikakonsteja vaan arkijärki
erityisopettajan mahdollisuus kohdata
jokainen oppilas yksilönä
keskusteluyhteys
yhteistyö vanhempien kanssa
moniammatillinen yhteistyö
huolenpitoa, rakkautta, turvallisuutta
selkeät rajat ja päämäärät
Erityisopetuksen keinot








sopimuksista kiinni pitäminen
anteeksianto
myönteinen ajattelu
onnistumisen elämyksiä
suhteellisuuden taju
luottamus
ongelmiin reagoidaan heti: pinnarit
elämänhallintataitojen opettaminen
ERIYTTÄMINEN
* tasapainoa onnistumisen
kokemusten ja ponnistelujen välillä
* opettajan tietoisuutta oppilaiden
erilaisuudesta ja oppimisen
kunnioittaminen
* erilaisten oppimisen väylien
tarjoamista
* kohteena oppimisen laatu, ei
opittavan oppiaineksen määrä
Eriyttämisen kohteena










oppisisällöt
opetusmenetelmät
oppimateriaalit
oppimisympäristö
oppimistyylit
oppimisstrategiat
ryhmittelyt
tavoitteet / taitotaso
käytettävä aika
mielenkiinnon kohteet
Eriyttäminen kokeessa:
- lisäaika
- oppilas saa kysymykset etukäteen tai joku
lukee ne hänelle
- varmistetaan, että oppilas ymmärtää
kysymykset
- suullinen koe
- oppilas saa vähemmän kysymyksiä kuin
muut
- oppilas tekee kokeen tuettuna mm.
avustajan kanssa
- oppilas saa tehdä kokeen kirjan avulla
- S2-oppilailla tärkeää, että näkevät
opettajan huulilta kielen ääntämisen
Liisa Keltinkangas-Järvinen
”Kannustava opettaja kertoo
oppilaalle tasaisin väliajoin
henkilökohtaisesti, minkä asian
tämä osaa ja missä hän on hyvä.”
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT
LUKIOSSA
erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea
opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset
mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa

opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneet
 opiskelun edellytykset heikentyneet vamman, sairauden
tai toimintavajavuuden vuoksi
 psyykkistä ja sosiaalista tukea tarvitsevat
 mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai
elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat

Pedagoginen tuki






opiskelutekniikka ja opiskelutyylit
itsetuntemuksen ja itsetunnon vahvistaminen
lukemiseen, luetun ymmärtämiseen ja
kirjoittamiseen liittyvät ongelmat
kielelliset vaikeudet
jännittäminen
motivaatio-ongelmat
LUKIOLAISEN LUKIVAIKEUKSISEN TYYPILLISIMMÄT PULMAT
vaikeuksia vieraissa kielissä
 lukeminen hidasta => lukuaineiden lukeminen vie
aikaa
 kirjoittaminen työlästä: kirjallinen ilmaisu kangertelee
ja on rakenteeltaan heikosti jäsentynyttä
 sanojen kirjoittamisessa virheitä, joiden löytäminen
on työlästä
 tekstin prosessointitaidot tehottomat => tekstin
omaksuminen ja mieleen painaminen vaikeaa
 äidinkielen vaativampien kielenrakenteiden ja
kielioppisääntöjen omaksumisessa vaikeuksia

YTL:N MÄÄRÄYKSET KOSKIEN LUKU- JA
KIRJOITUSHÄIRIÖISIÄ KOKELAITA
Lukihäiriön vaikeusaste: ei häiriötä, lievä häiriö,
keskivaikea häiriö, vaikea häiriö
Lukihäiriö on lievä:
- kokelas voi saada arvosanan korotuksen
- kokelas voi esittää ehdotuksen korotuksen
kohdistamisesta tiettyyn aineeseen
- edellytyksenä on yksi asiantuntijalausunto
(erityisopettaja, psykologi, puheterapeutti)
lukivaikeudesta
Lukihäiriö on vaikea tai keskivaikea:

kokelas voi hakea koetilanteen erityisjärjestelyjä:







lisäaika kirjallisessa kokeessa
lisäaika kuullunymmärtämiskokeessa
pitkätaukoinen kuullunymmärtämiskokeen äänite
vapautus äidinkielen kokeen puhtaaksi kirjoittamisesta
musteella tai kuulakärkikynällä
isokirjaimiset tehtävät
oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta
erillinen tila
edellytyksenä lausunnot kahdelta lausunnonantajalta
(erityisopettaja/psykologi/puheterapeutti ja
lastenneurologi/neurologi/foniatri)
 mikäli kokelas ei hae erityisjärjestelyjä, hän voi saada
arvosanan korotuksen

Lukihäiriön vaikeusaste vaikuttaa lopullisen arvosanan määräytymiseen
seuraavasti:
äidinkielen kokeessa lievä, keskivaikea tai vaikea häiriö voi
hyvittää enintään 3 pistettä
 suomi toisena kielenä –kokeessa lievä häiriö voi hyvittää
enintään 2 pistettä, keskivaikea häiriö enintään 3 pistettä ja
vaikea häiriö enintään 4 pistettä
 toisen kotimaisen kielen kokeessa ja vieraan kielen
kokeessa lievä häiriö voi hyvittää enintään 2 pistettä,
keskivaikea häiriö enintään 4 pistettä ja vaikea häiriö
enintään 6 pistettä
 reaaliaineen kokeessa ja matematiikan kokeessa lievä tai
keskivaikea lukihäiriö voi hyvittää 1 pisteen, vaikea lukihäiriö
enintään 2 pistettä

arvosanan korottamista harkittaessa pidetään improbaturarvosanan rajaa yleensä ensisijaisena

ERITYINEN TUKI JYVÄSKYLÄN
NORMAALIKOULUN LUKIOSSA
tiedottaminen (opiskelijat, vanhemmat, opettajat)
 kielellisten taitojen kartoitus (NMI:n joukkotesti)
ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, palautteet
 yksilötestit ja haastattelut
 yksilöllinen ohjaaminen oppimisvaikeuksissa
 aineenopettajien antama tukiopetus
 erityisjärjestelyjen suunnittelu koulun opetus- ja
koetilanteisiin
 lukilausunnot YTL:lle (tarvittaessa ohjaus toisen
lukilausunnon hankintaan)

LUKIVAIKEUS (lukihäiriö)
vaikeudet lukemisessa ja kirjoittamisessa ovat
odottamattomia suhteessa ikään ja kognitiivisiin
taitoihin
 dysleksia eli erityinen lukemisen ja kirjoittamisen
vaikeus on spesifi kielellisperustainen häiriö, jonka
alkuperä on neurologinen
 perinnöllinen taipumus
 pysyvä vaikeus, ei poistu kokonaan

Yleisyys:
 2.-5. lk:lla 10-14 %:lla
 6.-9. lk:lla 2-5 %:lla
 lukiolaisista 2-3 %:lla
 erilaisista oppimisvaikeuksista kärsii joka kymmenes
aikuinen
MITÄ ON LUKIVAIKEUS?
kaksoiskonsonantit tuottavat vaikeuksia
 kirjaimia puuttuu tai ne vaihtavat paikkaa
 b-d, b-p, t-d, k-g i-e, nk-ng jne. voivat sekaantua
 numerot vaihtavat paikkaa
 sekä lukiessa että kirjoittaessa voi sanan loppu tai lyhyt
sana jäädä pois
 käsiala on vaikeasti luettavaa
 vaikeuksia pitkän ja lyhyen vokaalin
erottamisessa/kirjoittamisessa
 vaikeuksia pitkien sanojen ymmärtämisessä ja
ääntämisessä
 jotkut sanat ääntyvät toistuvasti väärin

jatkuu…
epäselvä puhe
 ääneen lukeminen vastenmielistä
 lukeminen hidasta
 tekstissä rivien seuraaminen ja uuden rivin löytäminen
vaikeaa
 kirjaimet tuntuvat hyppivän paperilla tai ne ovat
epäselviä ja toisiinsa liimautuneita
 itse luetun tekstin ymmärtäminen vaikeaa, sama teksti
toisen lukemana täysin ymmärrettävää
 nopea väsyminen, pään ja silmien särkyä lukiessa
 vaikea ehtiä lukea tv:n tekstejä
 huonommuuden tunne suhteessa toisiin
 vaikeuksia yksinkertaisenkin luetun tekstin
ymmärtämisessä, jos odotetaan nopeaa vastaamista

jatkuu…
nimien muistaminen vaikeaa
 oikea ja vasen, itä ja länsi sekaantuvat helposti
 aika- ja päivämäärät sekaantuvat helposti
 vaikeuksia kuukausien luettelemisessa
 vaikeuksia aritmetiikassa, esim. lukujen oikea järjestys
vähennyslaskussa
 kertotaulun oppiminen vaikeaa
 riimien hahmottaminen vaikeaa
 suunnissa ja jaksotuksissa vaikeuksia
 symbolien ymmärtämisessä ja oikeassa
hahmottamisessa vaikeuksia
 keskittyminen helposti häiriytyvää
 hitaus/ hätäisyys

Lukivaikeuksisen oppilaan opiskelu helpottuu, kun opettaja
antaa oppilaalle riittävästi aikaa kuuntelemiseen ja
muistiinpanojen tekemiseen
 laatii käsiteltävistä asioista yhteenvedon (mind map)
 ilmoittaa tehtävien pääkohdat ennakolta
 nauhoittaa oppitunnin tai sen osan
 selvittää opittavan asian keskeiset kohdat, tärkeät
käsitteet ja sanat
 opettaa erilaisia opiskelutekniikoita
 varaa kirjallisiin kokeisiin riittävästi aikaa ja
tarvittaessa järjestää suullisen kuulustelun
 antaa oppilaalle mahdollisuuden käyttää apuvälineitä
(esim. tietokonetta)

KOULUALLERGIKON PIIRTEITÄ
(Mikko Takala)
negatiivinen asenne kouluun
 flegmaattisuus tai aggressiivisuus opettajaa kohtaan
 opettaja – tai kukaan muukaan – ei saa otetta
 haluttomuus mihinkään
 tietämättömyys omista haluista ja kyvyistä
 ei liiemmin vapaa-ajan harrastuksia
 päämäärättömyys
 passiivista tai häiriköivää vastarintaa
 päähuvina kaupallisen nuorisokulttuurin passiivinen kulutus
 halu elää niin, ettei tarvitsisi raataa (tv-sarjojen
elämäntapaihanteet)
 yleinen jäsentymättömyys omista kyvyistä ja omasta
persoonasta sekä suhteesta yhteiskunnan organisaatioihin

=> Siis kouluallergikko ei tiedä, kuka hän on, mitä hän tekee,
mitä hän haluaa ja miten hänelle käy!
TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖINEN OPPILAS
vaikea huomata tehtävän / tilanteen oleellisia piirteitä
 nopeat valinnat monimutkaisissa tilanteissa vaikeita
 vaikeus saattaa tehtävä loppuun
 ulkopuoliset häiriöt vievät helposti huomion
 mielijohteet säätelevät toimintaa / toiminnat vaihtuvat
herkästi
 yksittäiset ärsykkeet saattavat laukaista kokonaisia
toimintaketjuja
 harkitsemattomat vastaukset, impulsiiviset ratkaisut
 vaikeus suunnitella työskentelyään
 vaikeus huomata virheitään ja korjata niitä spontaanisti
 toimintamallin vaihtaminen vaikeaa (juuttuminen)
 motorista kömpelyyttä
 heikko itsetunto

MITEN AUTTAA TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖISTÄ
OPPIMISTILANTEESSA?
herkkä ulkopuolisille häiriötekijöille => rauhallinen
työskentelytila; yksinkertaiset, selkeät tehtäväsivut; lyhyet,
selkeät, henkilökohtaiset ohjeet
 vaikeus organisoida toimintaansa => toiminnan säännöllisyys;
kielellinen apu ohjaamaan toimintaa
 vaikeus huomata virheitään => ongelman tiedostaminen;
tarkistamisen sisällyttäminen toimintasuunnitelmaan
 vaikeus ylläpitää tarkkaavaisuutta => sopivan pituiset
työrupeamat; ohjeiden toistaminen; mahdollisuus liikkua;
toiminnan suunnittelu etukäteen, ulkoiset aikarajoitteet,
tehtäviin liittyvät säännöt
 vaikeus ymmärtää toimintansa seurauksia => selkeät
palautteet välittömästi, positiivinen kannustus; selkeät säännöt/
toimintaohjeet; samana toistuvat säännöt ja seuraamukset
(aikuisten johdonmukaisuus)

Toiminnanohjauksen taitojen kehittäminen
(toiminnanohjaus = kykyä säädellä omaa toimintaansa)









kun annat tehtävän, herätä oppilaan huomio
varmista, että oppilas tietää, mitä pitää tehdä
anna ohjeet selkeästi; vain 1-2 ohjetta kerrallaan
kirjoita tehtävänumerot ja sivunumerot taululle
kielellistäminen tukee toiminnanohjausta; vähitellen ääneen
puhumisen tulisi vaihtua mielessä ajatteluksi
tehtävänteon vaiheiden (esim. pysähdy, mieti, toimi, tarkista…)
pohtiminen ja kirjaaminen esim. pahvikorteille
matematiikan sanallisissa tehtävissä ”auki” piirtäminen ja
mallintaminen
varaa siirtymätilanteisiin riittävästi aikaa, vältä kiirehtimistä
anna positiivista palautetta
TYÖRAUHAN SÄILYTTÄMINEN










opettele tuntemaan oppilaasi mahdollisimman hyvin
arvosta oppilaita, omaa ainettasi ja työtäsi, työpaikkaa ja
työyhteisöä
käyttäydy oikeudenmukaisesti, rehellisesti ja korrektisti
kuuntele oppilasta ja opeta oppilaat kuuntelemaan
työllistä oppilaat; ota huomioon yksilölliset erot
luo luokkaan myönteinen ilmapiiri
havainnoi aktiivisesti luokkaa; älä puutu jokaiseen risahdukseen,
mutta älä anna häiriön kehittyä myöskään liian pitkälle
pyri antamaan oppilaille päätöksenteko-oikeutta, ota oppilaat
mukaan suunnitteluun
huumori on hyvä lääke, ironia ei ole huumoria
muista: mitä vaikeampi luokka, sitä vähemmän moitetta!
Tervetuloa tutustumaan erityisopetukseen
(luokka 2018)