Transcript Erityisopetuksen perusteet ammatillisessa

Erityisopetuksen perusteet
ammatillisessa peruskoulutuksessa
Erityisen Hyvää – Seminaari
Turun ammatti-instituutti
14.3.2013
Simo Uusinoka
Nivelvaihe
• Opetushallituksen tekemän arvioinnin mukaan
20 % perusopetuksen oppilaista ei ollut saanut
lainkaan henkilökohtaista ohjausta.
Perusopetuksen ohjaus toimi paremmin
lukiokoulutuksen kuin ammatillisen
koulutuksen suuntaan.
Nivelvaihe
• Perusopetuksesta suoraan ammatilliseen koulutukseen
siirtyneistä runsas 10 % arvioi olevansa omalla alallaan,
noin kolmasosa oli epävarmoja alastaan ja yli puolet
sanoi, ettei ollut vielä omalla alallaan.
▫ Tästä näkökulmasta ammatillisen koulutuksen keskeyttämisluvut
eivät ole yllättäviä.
• Eri koulutusmuotojen välinen yhteistyö on vielä
vähäistä
Yhteistyö ei aina toimi edes silloin kun perusopetus ja
ammatillinen koulutus järjestetään saman
koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa. Eri
järjestäjien oppilaitosten välinen yhteistyö lienee
sitäkin vähäisempää.
• Monet oppilaiden/opiskelijoiden ongelmat,
jotka ilmenevät perusopetuksen ja toisen asteen
koulutuksen nivelvaiheessa, itse asiassa alkavat
jo varhain ja merkkejä syrjäytymiskehityksestä
on nähtävissä jo esiopetusvaiheessa tai
perusopetuksen alaluokilla.
• Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009
erityisopetusta saavia opiskelijoita
ammatillisessa tutkintotavoitteisessa
peruskoulutuksessa oli yhteensä 17 550, joista 15
199 (87 %) opiskeli yleisissä ammatillisissa
oppilaitoksissa.
Milloin erityisopetusta
• Kun tavalliset tukitoimet eivät enää riitä
• Erityisopetuksen peruste määritellään olemassa
olevien tietojen ja kokemusten perusteella
Oppilaitoksessa voidaan määritellä
erityisopetuksen peruste:
• Varsinkin kolmen ensimmäisen syyn kohdalla
1. Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja
keskittymisen ongelmat
▫
ADHD ja ADD
2. Kielelliset vaikeudet
3. Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt
▫
Sosiaalinen sopeutumattomuus, vaikeat
perheolosuhteet, runsaat poissaolot.
• Määrittely perustuu pedagogiseen
havainnointiin ja moniammatillisen
oppilashuoltoryhmän toimintaan.
Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen
• Perustuu aina arvioinnille – diagnoosi –
pedagoginen arvio
– Miten ominaisuus vaikuttaa nuoren opetukseen ja
oppimiseen?
• Testit
– LUKI
– Matematiikka
– Kielet
– Neuropsykologiset testit
Huomaa -> ”testiväsymys”
Testit eivät opetusta ja oppimista kovin paljoa
auta ellei samalla huolehdita siitä, mitä tehdään
testaamisen jälkeen
Millainen on se tekemisen prosessi, mikä
testaamista seuraa?
Määrittely
Kirjaaminen
Havainnointi
Opettajat ovat pedagogisen havainnoinnin
ammattilaisia
Luota havaintoihisi!
Puhu havainnoistasi opiskelijan kanssa –
ihmiset ovat yleensä oman asiansa
asiantuntijoita – vanhemmat
• Havainnoinnin kautta sopeutetaan opetustyyliä
opiskelijan tarpeen mukaiseksi
 Usein tapa toimia tai opettaa muuttuu
automaattisesti = opettajan ammattitaito
 Joskus toimintaa pitää arvioida havainnoinnin
pohjalta tarkemmin
=> Opiskelija arvioi myös itse omaa osaamistaan ja
tuen tarvettaan.
Tuen/ohjaamisen tarpeen arviointi
(Valtakunnallinen työpajayhdistys, mukaillen)
• Keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus.
1. Opiskelija pystyy seuraamaan annettuja ohjeita.
2. Opiskelija jaksaa keskittyä tehtäviinsä
3. Opiskelija huomioi yksityiskohdat ja on
huolellinen tehtävissään.
4. Hän huolehtii tavaroistaan, eikä unohtele
esineitä
5. Osaa suunnitella omaa toimintaansa
6. Opiskelija saa aloitettua työn / tehtävän
itsenäisesti
7. Opiskelija saa tehtyä aloittamansa tehtävän
loppuun asti
8. Hän hahmottaa siihen kuluvan / kuluneen ajan
9. Opiskelija käyttäytyy rauhallisesti eikä häiritse
muita
10. Kädentaidot ovat riittävät tehtävien
suorittamiseen
11. Osaa valita oikeat työvälineet
12. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa/
taitoa uuteen asiaan.
• Keskittymisen ja tarkaavuuden lisäksi
havainnoidaan myös Lukemista ja laskemista
sekä sosiaalista vuorovaikutusta.
• Havainnointiasteikko
1. Tarvitsee paljon ohjausta
2. Tarvitsee jonkin verran ohjausta
3. Suoriutuu hyvin
Joitakin pieniä keinoja:
• Opeta opiskelutekniikkaa
• Ohjaa opinnoissa
• Ota huomioon, että opiskelijalla saattaa olla
todella huonoja opiskelukokemuksia taustallaan.
• Miettikää yhdessä opiskelijan omimpia tapoja
oppia
• Konkretisoi ja näytä -> on monta tapaa oppia
• Kaikki mahdolliset tekniset apuvälineet voivat
olla käytössä…nauhoittaminen,
kuvaaminen…tietokoneen käyttäminen…
• Aikaa ja lisäaikaa
• Suulliset tentit
• Kuuntelu ja muistiinpanot eri aikaan
• Iso fonttikoko, lyhyet rivit, kapeat palstat
• Ei liikaa muistettavaa kerralla
• Liikkuminen tunnilla voi jollekin olla
välttämätöntä oppimisen kannalta -> miten se ei
häiritsisi muita?
• Yhteenveto käsitellystä auttaa hahmottamaan
kokonaisuutta
• Ihmiset ovat kehuvetoisia -> muista kannustaa
ja kehua
Haasteita
•
•
•
•
Erityisen tuen tarpeessa olevien tunnistaminen
Realistisuus tavoitteissa ja kriteereissä
”Saavuttamattomat tavoitteet”
Vaivannäön ja totutusta poikkeamisen
välttämättömyys -> uudet tavat ja käytännöt
• Kaikki lähtee vahvuuksista
Linkkejä
• http://publications.theseus.fi/bitstream/handle
/10024/40325/HAMK_AmmatillisenOpettajan
Kasikirja.pdf?sequence=1
• http://www.aeo.fi/wordpress/wpcontent/uploads/2012/11/tammikuuonnistunut-opetus.pdf
• http://www.oph.fi/download/140544_Selvitys_
ammatillisesta_erityisopetuksesta.pdf