Transcript Tukiasemaohjaimen ohjelmiston muutostoimitusten automatisoitu testausty ymp rist

Tukiasemaohjaimen ohjelmiston
muutostoimitusten automatisoitu
testaustyöympäristö
Mikko Harila
2.12.2003
Työn valvoja:
Professori Sven-Gustav Häggman
Työn ohjaaja:Insinööri Matti Pöllä
Sisältö
•
•
•
•
•
Johdanto
Yleistä GSM-matkapuhelinjärjestelmästä
Ohjelmistojen testauksen teorioita
Testaustyöympäristön valmistaminen
Johtopäätökset
Johdanto
• Diplomityö tehtiin Nokia Networks:lle
• Tavoitteena valmistaa testaustyöympäristö
tukiasemaohjaimen muutostoimitusten testien
automatisointiin
• Muutostoimitus on asiakkaalle toimitettava
muutettu tuote
• Automatisoinnin avulla pyritään säästöihin ja
tuotteiden laadun parantumiseen
• Miksi vielä GSM eikä 3G-järjestelmä?
GSM-järjestelmä
• Maailman käytetyin matkapuhelinjärjestelmä
• GSM-järjestelmän osat:
Keskusjärjestelmä (MSC)
Tukiasemajärjestelmä (BSS)
Käytönhallintajärjestelmä (OSS)
Matkapuhelin (MS)
• Tukiasemajärjestelmän osat:
Tukiasemaohjain (BSC)
Tukiasema (BTS)
Transkooderi-siirtonopeussovitin (TRAU)
• Solukkoverkko
– Jokaisessa solussa oma tukiasema
– Tukiasemalla käytössä tietyt taajuudet
– Samat taajuudet toisen solun käytössä riittävän kaukana
– Käyttäjän kulkiessa solusta toiseen tapahtuu kanavanvaihto
2G:stä kohti 3G:tä
• 2.5 –sukupolven järjestelmät
• Hyvä siirtonopeus mutta
operaattoreille suhteellisen
halpa
• USA:ssa tärkeitä, koska 3Gtaajuuksia ei vapaina
• GSM:n jatkossakin pitkään
3G-järjestelmien rinnalla
Ohjelmistojen testauksen teoriaa
• Ohjelmistoissa aina virheitä
• Testauksen ei pitäisi olla ohjelman toiminnan
todistelua
• Testien hyvä suunnittelu tärkeää
• Hyvän testin ominaisuuksia
Virheiden löytämisen tehokkuus
Testin monipuolisuus
Testin taloudellisuus
Testin kehityskelpoisuus jatkossa
• Testauksen ongelmia
–
–
–
–
ohjelmaa mahdoton testata läpikotaisin
inhimilliset tekijät
testauksen riittävyyden määrittely
testin suorittajan valinta
• Virheiden löytämisen ja korjaamisen
kustannukset
• Testauksen V-malli
• Testitapausten valinta
Mustalaatikkotestaus
Lasilaatikkotestaus
• Testauksen automatisointi
– Edut: kustannussäästöt, laadun parannukset,
yksitoikkoiset ja usein toistuvat testit poistuvat,
kokonaan uudet testit mahdollisia, resurssien
vapautuminen
– Rajoitukset: hyvä testisuunnittelu edelleen tärkeää,
testerillä ei mielikuvitusta
– Riskit: epärealistiset odotukset, testerin elinkaari,
käytettyjen työvälineiden laatu, organisaation
jäykkyys
• Nokia Networks:n testaus
Noudattaa pääpiirteittäin
yleistä V-mallia
Testaukselle määritelty
yleiset kehykset, joista
valitaan projektiin sopivat
osat
Tukiasemaohjaimen muutostoimitusten testaus:
Sijoittuu tuotteen elinkaaressa sekä
tuotekehittelyprosessiin että ylläpitoprosessiin
Määritellyt julkaisukriteerit
V-mallin testit projektiin sovellettuina
Automatisoitu testaustyöympäristö
• Testaustyöympäristön tavoitteet
– Luotettava, käyttäjäystävällinen, yleiskäyttöinen
• Suunnittelu
– Manuaalisten testien toimintaan ja laitteistoon tutustuminen
– Työvälineiden valinta (HIT, MAD, L3MCG)
– Automatisoitavien testien valinta
– Tulevaisuuteen varautuminen
• Toiminta
–
–
–
–
Testaustyöympäristön ohjelmisto toteutettiin HIT:llä
MAD (ja myöhemmin L3MCG) käskyttävät puhelimia
Ohjelma käyttää erilaisia menetelmiä virheiden löytämiseksi
Testitulokset kattavaan log-tiedostoon
Johtopäätökset
• Tavoitteet täyttyivät pääosin
• Ongelmia vanhoista puhelinmalleista, joita jouduttiin
MAD:in takia käyttämään. Nämä ongelmat poistuvat, kun
L3MCG otetaan käyttöön
• Testaustyöympäristön tulevaisuuden näkymät hyvät
• Jatkossa ei testerin asiantuntijaa talossa
• Nokian puolelta saatiin todella hyvin tukea, mutta
ongelmia aiheutui yrityksen suuresta koosta
KIITOS!!