Transcript Inkluusio haastaa ammatillisen erityisopetuksen

Inkluusio haastaa ammatillisen
erityisopetuksen
Vammaistutkimuksen päivät 2012
Turku
Antti Teittinen & Maija Hirvonen
Johdanto
• Inkluusio/ekskluusio-dikotomian yhteiskuntapoliittisen
merkityksen kautta tarkastellaan ammatillisen
erityisopetuksen ilmiökokonaisuutta ja siihen kohdistuvan
interventionistisen politiikan sisältöä
• Intervention esimerkkinä on kansainvälinen Towards
Inclusive Learning Environments hanke (myöh. TILE-hanke),
jossa tarkoituksena on pyrkiä inklusiivisiin käytäntöihin
tunnistamalla eksklusiivisia – uloslyöviä käytäntöjä
• Ekskluusio sekä makro- että mikrotasolla tarkoittaen
lainsäädäntöä, koulutuspoliittisia rakenteita, ammatillisten
erityisoppilaiden koulutuspolkujen muotoutumista sekä
annettavan opetuksen käytäntöjä.
Inkluusio
• Lyhyesti sanottuna inkluusio tarkoittaa ihmisten tasa-arvoa
ja yhdenvertaisia oikeuksia. Inkluusioon sisältyy myös
ihmisten vastuullistaminen velvollisuuksina ja aktivoivana
yhteiskuntapolitiikkana.
• Inkluusio/ekskluusio-dikotomia ei ole yksilötason kysymys,
vaan yhteiskuntien ja sen politics- ja policy-tasoja kuvaava
ideologia ja käytännöllistä kuvausta.
• Ideologiat ja käytännöt kuitenkin näyttäytyvät erittäin hyvin
yksilökohtaisesti esimerkiksi hyvinvointipalvelujen
saatavuudessa. Kuinka nyky-ihminen sitten saavuttaa
itsetietoisuuden ja toimimisen mahdollisuuden modernissa
yhteiskunnassa. Onko edes mahdollista, että varsinkin
syrjäytymisalttiiden ihmisten keskuudessa inklusiiviset
mahdollisuudet koskaan näyttäytyvät.
Inkluusio
• Usein ekskluusio ei ole tarkoituksellista, vaan
kyse on yhteiskunnallisista mekanismeista,
jotka tuottavat ekskluusiota.
• Vastaavanlainen ilmiö on nähtävissä myös
suomalaisessa koulutuspolitiikassa
ammatillisessa erityisopetuksessa.
Towards Inclusive Learning
Environments – TILE- hanke
• Hankkeeseen (Leonardo-hanke) osallistuvat Suomi
(Jyväskylän ammattikorkeakoulu), Viro (University of
Tartu), Tsekki (Masaryk University), Englanti (University
of Northampton, Oxford & Cherwell Valley College),
11/2011-10/2013
• TILE-hankkeen päätavoiteena on kehittää inklusiivista
koulutusta ammatillisissa oppilaitoksissa.
• Tavoitteena on kehittää työkalu oppilaitosten
inklusiivisen koulutuksen kehittämistyön tueksi.
Työkalu pohjautuu Booth & Ainscown (2002) Index of
Inclusion-työkirjaan.
Towards Inclusive Learning
Environments – TILE- hanke
• Koska inklusiivinen koulutus on abstrakti käsite, mikäli
sitä ei kiinnitetä kontekstiin, hankkeen pyrkimyksenä oli
ennen kaikkea kontekstoida työkalu sopivaksi
ammatillisen koulutuksen erityispiirteisiin.
• Keskeisiä samanlaisuuksia ja erilaisuuksia hankkeeseen
osallistuvissa maissa (kyselyn tuloksia):
– Suuria eroja erityisesti erityisopetuksen määrittelyssä,
jotka ainakin osittain selittyvät järjestelmätason eroilla.
– Esim. Tsekin tasavallassa erityistä tukea tarvitsevista
ammatillisen koulutuksen osallistujista 2/3 opiskelee
erityisoppilaitoksissa, Suomessa tilanne on päinvastainen.
Towards Inclusive Learning
Environments – TILE- hanke
– Kuitenkin inklusiiviset pyrkimykset ovat Suomen ja
Tsekin koulutuspoliittisissa tavoitteissa.
– Erityisopetuksen erilainen määrittely heijastuu myös
erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden
nimeämiseen – tuen tarpeen määrittelyyn.
– Englannissa erityisopetuksen tarpeen määrittäminen
on tarkimmin ohjattu.
– Virossa on käynnissä voimakas kehittämisvaihe
ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen suhteen ja
sitä kautta myös inkluusion käsitteen laajentamisessa
koskemaan perusasteen jälkeistä koulutusta yhtälailla.
Towards Inclusive Learning
Environments – TILE- hanke
– Suomessa erityisen tuen tarpeen määrittely
ammatillisissa oppilaitoksissa lväljin: varsinaista
diagnoosia tai virallista lausuntoa erityisopetuksen
tarpeesta ei välttämättä tarvita, vaan tuen tarpeen
kartoittaminen katsotaan oppilaitosten tehtäväksi.
– Kaikissa neljässä maassa kiinnitetään erityistä
huomiota transitiovaiheisiin sekä perusasteelta
eteenpäin että ammatillisesta koulutuksesta
työelämään.
Johtopäätöksiä
• Kun tarkastellaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä kohti
inklusiivisuutta, joudutaan väistämättä pohtimaan nykymuotoisen
erityisopetuksen tausta-ajatuksia. Erityisopetuksen tukijärjestelmien
kehittämisessä on taustalla erityispedagoginen traditio. Koska
tieteenalana erityispedagogiikka on kohdistunut pääasiassa lapsuusikään,
nuorten ja aikuisten näkökulman jää vähälle huomiolle.
• Mikä on ammatillisen erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen ero?
Inkluusiossa ei ole kysymys vain sen pohdinnasta, missä erityistä tukea
tarvitseva henkilö opiskelee tai siitä, toteutuuko kaikkien opetus samassa
ryhmässä. Inkluusiota voidaan tarkastella oppimisympäristöjen,
opetussuunnitelmien, tavoitteiden ja strategioiden yhteisyyden tai
erillisyyden näkökulmasta. Eri vaiheissa kohti inklusiivista koulutusta
tarkastellaan opetuksen periaatteiden, opetussuunnitelmien, tavoitteiden
ja menetelmien erillisyydestä päästään kohti kaikille yhteistä ja sopivaa
tasoa. Tällöin erityisopetus on käytännön tasolla sulautunut osaksi yhteistä
tavoitteistoa ja opetuksen toteutusta. (Lewis & Norwich 2005)