Transcript tästä power point esityksenä

1
Opetus peruskoulussa



Kaikessa peruskoulun opetuksessa on
huomioitava peruskoulun
yleistavoitteet, oppiaineen opetus on
vain osa tuntien tavoitteista
Opetus toteutettava OPS:n mukaisesti
Opetus järjestettävä oppilaiden
ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja
opetuksessa tulee olla yhteistyössä
kotien kanssa (PoL 3. §)
2
Opetusryhmäsäännökset


PoL 1998/ 30 § Opetusryhmät tulee
muodostaa siten, että opetuksessa voidaan
saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut
tavoitteet
PoA 1998 mukaan opetusryhmät
muodostetaan vuosiluokittain. Jos
opetuksen tarkoituksenmukainen
järjestäminen sitä edellyttää, eri
vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen
oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa
opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä
muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden
kanssa (multi-grade-luokka)
3
Käsitteitä eri-ikäisryhmille



Multi-age-luokat harkitusti kasvatuksellisen
hyödyn tähden (luokattomassa koulussa)
Multi-grade –luokka, combination class,
mixed-age class, split-grade class, doublegrade class, dual-age/vertically-grouped
class, liitklass, åldersblandade grupp,
syskongrupp
Osastoluokka, yhdysluokka, yhdysryhmä
(esim. ET ja ortodoksinen uskonto),
kyläkouluissa vallitseva, taajaman kouluissa
väliaikaisia tai harkittuja, kuten Iggesundin
ugglanit ja Poikkilaakson ”itämantut”
4
Pitkä historia yhdysluokilla









alkuperäisin muoto
kiertokouluissa 1680-luvulta aina 1950-luvun alkuun,
mamsellinkouluissa ym sekä maaseudun kansakouluissa
pääsääntöisesti eri-ikäiset opiskelivat yhdessä
Bell-Lancaster-metodi mm. Ahlmanin kouluissa, joissa suuret
eri-ikäisryhmät
1940-luvulla 6000 yhdysluokkaista koulua
1980-luvulla 3/4 peruskouluistamme oli yhdysluokkakouluja
Raju pudotus 2000-luvulle tultaessa
Vuonna 2010 enää noin 800 yhdysluokkakoulua
Pienkoulujen rajussa alasajossa 2000-luvulla
yhdysluokkapedagogiikka hiipuu, joskin suositaan esim. esi- ja
alkuopetusluokkia yhdessä opetettaviksi (OPH)
Sanotaan: ”YHDYSLUOKKAAN JOUTUU”, mikä on täysin
virheellinen viesti kuulijalle!
5
Bell-Lancaster-metodilla toimivissa kouluissa oli yhdellä opettajalla suurluokat.
Opettaja käytti varttuneempia oppilaita monitoreina, apulaisinaan.
6
Yhdysluokkapedagogiikan
kehittymishistoria







Cygnaeuksen suunnitelmassa, eikä KkA:ssa 1866 eikä
Jyväskylän seminaarissa aluksi asiaan kiinnitetty huomiota.
Cygnaeus tosin vihasi Lancaster-menetelmää
1869 kansakoulukokous Jyväskylässä esitti kysymyksen eri
vuosiluokilla olevien oppilaiden yhteisopetuksesta
1870-luvulla aloitettiin kehittämistyö
1881 rinnakkaiskurssijärjestelmä kehitettiin (opettajan
opettaessa yhtä ryhmää, toiset hiljaisessa työssä), myös
laajenevat kehät
1904 vuorokurssijärjestelmä vähensi opetettavien ryhmien
määrää, käytetään paljon yhä edelleen
1970-luvun lopulta spiraaliopetus/vuosikurssijärjestelmä, jossa
lapsen kehitys otetaan huomioon oppisisällöissä, jotka
laajenevat ja syvenevät vuosi vuodelta (esim. biologiassa)
peruskoulun alkuaikoina oli yhdysluokkaopetuksen
lääninkouluttajia ja ohjaavia opettajia sekä oppimateriaaleja
(esim. Kuusamossa)
7
Pedagoginen tausta eri-ikäisten
yhdessä opiskelulle




1920-luvulla Jenan yliopistossa Peter Petersen kiinnitti
sosiaalipedagogisiin näkökohtiin kasvatuksessa huomionsa.
Jena-kouluissa yhteistyöperiaate tärkeä. Oppilaat 10vuotisissa kansakouluissa (koulutuvissa) ryhmiin 1-3, 4-6 ja 68+ nuorisoryhmä. Näin kaikki sosiaaliset vivahteet tulivat esiin:
avun antaminen ja sen vastaanottaminen, johtaminen,
alistuminen. Kun ryhmässä riittävän suuria kehityseroja,
ryhmän oma kasvattava vaikutus riittävän tehokas. Petersen:
vuosiluokkaopetus epäonnistunut koulumuoto
Jena-kouluja edelleen esim. Hollannissa sadoittain
Matti Koskenniemi toi Jenasta sosiaaliset periaatteet Suomeen
Vygotskyn lähikehitysvyöhyketeoria tukee eri-ikäisten yhdessä
opiskelua
8
Eri-ikäisten yhdessä opetus
myös:





Montessori-pedagogiikassa yhdysluokkajärjestelyt ovat
tarkoituksellisia: lapset oppivat toisiltaan luonnollisella tavalla.
Jos lapset olisivat samanikäisiä, heillä olisi samat tarpeet,
jolloin opettajan rooli muuttuisi niin, että kaikki riippuisi
hänestä. Lapset oppivat kunnioittamaan muiden tarpeita.
Kunkin oppilaan valmiudet kehittyvät yksilöllisesti.
Freinet’läisyydessä eri-ikäisryhmät ovat vahvasti esillä. Freinet
piti parhaana kouluna, joka toimi kuin suuri perhe.
Lahjakkaiden lasten opetuksessa on katsottu
merkitykselliseksi. Joan Freeman pitää joustavia
opetusmenetelmiä lahjakkaiden lasten opetuksessa
avainasemassa.
Viron koulun uudistaja Johannes Käis kehitti 1920-luvulta
alkaen yhdysluokkia (liitklass)
Ruotsissa, esim. Hudiksvallissa 1980- ja 1990-lukujen
vaihteessa luokat pedagogisista syistä Petersenin oppien
mukaisesti
9
Ilon pedagogiikkaa





= vuorovaikutukseen perustuvaa konstruktiivinen käyttöteoria
Juha Juurikkala ollut pioneeri
Teennäinen vuorokurssijärjestelmä romukoppaan!
Prof. Eira Korpinen: ilon saavuttamiseksi koulussa pyritään eriikäisten lasten vuorovaikutuksen lisäämiseen koulussa, mikä
laajentaa yksilön minäkäsitystä menneisyyden ja tulevaisuuden
suuntaan: miten olen kehittynyt tällaiseksi ja millainen minä olen
tulevaisuudessa. Koulun tulisi olla yhteisö, jossa lasten ja nuorten
itsetunto rakentuvat sosiaalisten suhteiden kautta
Outi Kyrö-Ämmälä (2007): Kognitiivisia kykyjä voidaan lisätä ja se
taas kasvattaa oppijan sisäistä motivaatiota merkittävästi. Viime
mainittua voidaan lisätä mallien avulla, koska lapsi oppii
käyttäytymistä toisten käyttäytymistä tarkastelemalla. Oppilaita tulisi
ryhmitellä joustavasti muutoin kuin ikäsidonnaisesti. Ikäsidonnainen
malli kun olettaa, että oppilaat kypsyvät samaan tahtiin, vaikka
todellisuus näin ei ole.
10
Roolinotto



Alakouluaika on roolinottokehityksen kultaaikaa, kun kehitys mahdollistaa
irtaantumisen egosentrismista. (Pulkkinen)
Roolin ottamiskyky on edellytyksenä
empaattisen kokemuksen synnylle. Toisen
rooliin asettuminen edellyttää sitä, että lapsi
hallitsee jollakin tasolla omia tunteitaan.
(Kalliopuska)
Yhdysluokassa roolinottoharjoituksia ei
tarvitse luoda, niitä syntyy
11
Tutkimusta yhdysluokista






Taina Peltosen väitöskirja”Pienten koulujen
esiopetuksen kehittäminen – entisajan alakoulusta
esikouluun” (2002)
Risto Kilpeläisen väitöskirja ”Kyläkoulut Suomessa”
(2010)
Gunilla Karlberg-Granlundin väitöskirja ” Att förstå
det stora i det lilla – byskolan som pedagogik, kultur
och struktur” (2009)
Joukko pro gradu –tutkielmia
SYTYn ”Pieni on parempi” – Pienten koulujen laatu
tutkimusten valossa. (2008), jossa mm. Cyntihia
Reeves’n tutkimuskooste
Uutuusteos ”Eläköön kyläkoulu!” toim. Eira Korpinen
(2010)
12
Yhdysluokkaopetuksesta
havaittua






Suomessa: opetusryhmän koolla ei ole todettu olevan selviä
vaikutuksia oppimistuloksiin
Kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu: oppilasmäärän kasvu voi
tietyin ehdoin heikentää tuloksia (60 %:ssa tutkimuksista pieni
oppilasryhmä osoittautui suurta paremmaksi, jos opetus muuttui
ryhmäkoon mukaan) ja pienkoulujen riskioppilaat menestyvät
paremmin vakiokokeissa kuin suurten koulujen vastaavat oppilaat
Mäkiaho: Kilpailutilanteita ei juuri synny eri-ikäisten ryhmässä;
työrauha hyvä, ja oppilaat ohjaavat toisiaan sääntöjen
noudattamiseen; uudet oppilaat sopeutuvat ryhmään jäljittelemällä ja
omaksuvat näin yhteisön toimintatavat; erilaisuutta hyväksytään
paremmin; eri-ikäisten ryhmä luo paremmat mahdollisuudet
vertaistovereihin
Yhdysluokan oppilaat oppivat kokeilun ja omakohtaisen työskentelyn
avulla ”tieteentekijöiksi” ja pienemmät mallintavat isommiltaan koulun
toimintatavat
Yhdysluokassa kasvaa oivallisia maisemakonttorityöntekijöitä
Yhdysluokkaopetus on opettajan ongelma, ei oppilaan!
13
Opettajankoulutus ja
yhdysluokkaopetus









Seminaarikoulutuksessa ja sen jälkeenkin luokanopettajat
saivat vankan ”evässäkin” mukaansa yhdysluokkaopetusta
varten
1990-luvulla harjoittelukoulujen yhdysluokat lähes purettiin
Kenttäharjoittelu yhdysluokissa on tullut satunnaiseksi
Tutkimus vähäistä,
Harva opettajankouluttaja tuntee eri-ikäisten yhteisopetusta
Opettajien on todettu menestyvän ja viihtyvän työssä
samanlaisilla kouluilla, joissa he ovat koulua käyneet ja/tai
opiskeluaikana harjoitelleet
Jos opettaja ”joutuu” ilman harjoittelua yhdysluokkaan, hän
usein kokee työnsä raskaaksi, ja syntyy ongelmia
Mielikuva ylimääräisestä työstä ja työn haastavuus rasittavat
opettajien antautumista yhdysluokka-työhön
Opettajankoulutus ohjaa opiskelijansa suurten
koulurakennusten ja vuosiluokkaopetuksen käyttäjäksi
14
Oppimisen teho




Oppimisen tehokkuutta säätelevät opetukseen käytetty aika,
oppitilat, -välineet ja -materiaalit, opetusjärjestelyt, opettajan
kommunikointitavat ja luokan sosiaalinen vuorovaikutus,
luokan sisäiset pienryhmät, opettajan tapa antaa tehtäviä,
ohjata työskentelyä ja tarjota palautetta (Jouni Välijärvi)
On 3 kasvattajaa: aikuiset, toiset lapset ja miljöö. Oppiminen,
johon ei liity lapsen kokemuksia ja kokemuksen herättämiä
kysymyksiä, jää irralliseksi tiedoksi. (Malaguzzi)
Koulun työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri
ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja
leikkiin (Opetussuunnitelma 2004)
Yhdysluokissa on otettava huomioon eri vuosiluokkien
tavoitteet ja omaleimaisuus
15
16
Vuosi-ja vuorokurssi










Pääsääntöisesti opetus järjestetään vuosikurssilukuna
Yhdysluokissa käytetään ns. reaaliaineissa usein vuorokursseja, jolloin
vuosiluokat 1 ja 2, 3 ja 4 sekä 5 ja 6 sekä 7 ja 8 muodostavat vuorokurssiparit
Ensimmäinen vuorokurssi, kun lukuvuosi päättyy parittomaan (2010-2011) ja
toinen kun lukuvuosi päättyy parilliseen (2011-2012)
Parillisina vuosina syntyneillä lapsilla opetus etenee ikätasoa
vastaamattomasti, jos opettaja käyttää ylemmän tason oppimateriaalia!
(Huom. POL 3 § ikäkauden ja kehitystason mukaan ei toteudu)
Oppimateriaalisidonnainen opetus johtaa oppilaat (etenkin II vuorokurssin
alemmat ryhmät) helposti katastrofiin
Onnistuuko vuorokurssi, jos oppilasryhmät vaihtuvat vuosittain: esim. 1-2 lk ja
seuraavana vuonna 2-3 tai 2-4 tms.?
Miten vuorokurssi on mahdollista 5.- ja 6-luokkalaisille, jos hyvän osaamisen
tavoitteet ovat 5. kouluvuoden jälkeen, kuten uskonnossa?
Oppilaan koulun vaihdossa vuorokurssi tuottaa monesti hankaluutta
Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös
oppikokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin (PoL 11 § 3 mom)
Oppimateriaalin ja oppilasarvioinnin ONGELMA vuorokurssiopetuksessa
17
18
19
20
21
22
23
Oppimateriaali







Oppimateriaali (oppikirja) ei ole koskaan ollut
oppivelvollisuuskoulussamme opetussuunnitelma
Nykyinen oppimateriaali ei jätä tilaa oppilaan omille kysymyksille.
Harjoituskirjojen liiallinen käyttö, nippelitiedon lukuun johtaa (esim.
INO-materiaali peruskoulun alkuaikoina)
Tietoa ei voi siirtää, vaan jokainen rakentaa sen omassa
toiminnassaan ⇆ kirja on hyvä renki, mutta huono isäntä!
Oppimateriaalin sopimattomuus vuorokurssiluvussa.
Tekstit ikäkaudelle sopivia? esim. 1-2 lk:lle sanojen tavutus: he
liikkuivat ruu-miit-to-mi-na sillä seudulla; Jeesus kuvataan usein parrak-kaa-na maalauksissa; mir-ha-voi-te-lul-la voidellut ihmiset
Luki-oppilaat? Lukutaidottomat alkuoppilaat sekä ikäkaudelle
sopimattomat käsitteet ja tekstimerkinnät ( esim. Lintulan luostarin
tattikeiton reseptissä 1 ½ l ja 1 rkl; Isoäidin pashassa 500 g)
On opetettava oppilaita, ei oppikirjoja!
24
Eri-ikäisryhmän ryhmäyttäminen





Kun ryhmään tulee uusia oppilaita, on
ryhmän jäsenet tutustutettava toisiinsa
Erillisluokista yhdysryhmäopetukseen
tulevat oppilaat eivät tunne
yhdysryhmätyöskentelyä entuudestaan, se
on opeteltava
Ryhmä kokoontuu vain kerran viikossa,
joten ryhmäytyminen voi kestää viikkoja
Tarvitaan koko oppilasryhmän yhteistä
toimintaa sekä pienryhmien välistä yhdessä
työskentelyä mahdollisimman paljon
Leikinomaista harjoitusta ryhmäytyksessä
25
Ryhmäytysharjoitusleikkejä
Esim. Kuka siellä tornissa istuu
”Luusopan” keitto
Harrastustaulukon laadinta yhdessä
”Matkalaukun pakkaaminen”
26
Kurssipäivän harjoituksiin kuvia:


2 kuvaa Aukusti Salon teoksesta Raamatunhistoriaa
valkoliitupiirroksina (1932)
Seuraava kaavio ryhmätyöhön ”näyttelykävely”,
jossa voisi olla oppilaita vähemmänkin, esim. 12,
jolloin ryhmiä olisi 3-henkisiä ryhmiä 4 ja jokaisella
ryhmällä omantasoiset tehtävät. Kun ryhmätyöt on
tehty, oppilaat kokoontuvat ja muodostetaan nyt
asiantuntijaryhmät, joihin jokaiseen tulee 1 edustaja
kustakin alkuperäisryhmästä. Uudet ryhmät lähtevät
kiertämään ja opiskelemaan, mitä kussakin
työpisteessä on opiskeltu. Joka pisteessä löytyy
jokaisesta ryhmästä asiantuntija, joka esittää ja
opettaa kierroksella oleville pisteessä olevan asian.
27
28
29
30
31
Anna aikaa, anna palautetta






Anna aikaa ajatuksille, sydänten lyönneille.
Anna aikaa, anna tunnetta kitsastelematta
Ei hellyys lopu käyttämällä.
Jokaisella lapsella tulee olla onnistumisen
tunteita, aitoa iloa, heleätä naurua, tunteita
laidasta laitaan joka päivä.
Nauruton päivä on murheen päivä, iloton ilta
kyyneleitä täynnään.
Jokainen oikealla hetkellä annettu
tunnustus, hyvä sana, teko, ajatus vastaa
viittä leipää ja kahta kalaa. (Mäntymaa
1983)
32