Transcript Sanna Vayrysen diat

Sosiaalinen
päihdetyössä –
näkymiä
tulevaan
Sanna Väyrynen
kuntouttavan sosiaalityön professori (ma)
tutkijatohtori, shared agency-projekti, SA
Lapin yliopisto
Mistä puhun
 Päihdeongelman
luonne ja sosiaalinen
ulottuvuus
 Kuka sosiaalista päihdetyötä määrittelee,
mitä se merkitsee?
 Sosiaalinen päihdetyössä, tämä päivä ja
tulevaisuuden visiot:



Rakenteellinen
Institutionaalinen
Yksilöllinen taso
Päihdeongelman luonteesta
 Moninaisuus
leimaa ongelmakäytön ja
päihderiippuvuuden hoitoa
 Hoitoideologiat ovat tiiviisti sidoksissa siihen,
millaisten tekijöiden tuloksena ongelmallista
päihteiden käyttöä pidetään
 Historiasta voidaan poimia neljä keskeistä, eri
tekijöitä painottavaa, lähestymistapaa:
Lähestymistapoja
päihdeongelmaan
1) päihdeongelma syntinä,
2) päihdeongelma moraalisena heikkoutena,
3) päihdeongelma sairautena sekä
4) päihdeongelma sosiaalisena ongelmana
- ovat edelleenkin kaikki relevantteja ja myös
eri professioiden piirissä tiedostettuja, yhteinen
ymmärrys, mutta erilaiset painopisteet
työskentelyssä
- erilainen käsitteistö, tuottaa haasteita
ymmärtää toisia ja arvostaa toisten osaamista
Päihdeongelman tulkintakehyksiä
Fyysinen eli kehollinen
ulottuvuus
- ymmärrys päihdeongelmasta pohjautuu biologis-fysiologisista selitysmalleihin
lääkinnällinen kuntoutus ja
elämäntapoihin vaikuttaminen
hoidosta vastaa terveydenhuolto
Psyykkinen eli tajunnallinen ulottuvuus
- ymmärrys päihdeongelmasta pohjautuu
psykologisiin selitysmalleihin.
kuntoutus muotoina erilaiset
terapiat ja psykososiaaliset
menetelmät
Hoidosta vastaa sosiaali- ja
terveydenhuolto
-
-
Sosiaalinen eli elämäntilanteinen
ulottuvuus
- ymmärrys päihdeongelmasta pohjautuu
ympäristöpainotteisiin eli
sosiokulttuurisiin malleihin
-
Henkis-uskonnollinen ulottuvuus
- yhdistetään ihmisen henkisen
olemassaolon eli ihmisenä olemisen
ongelmaan
-
-
-
sosiaalinen kuntoutus, elinoloihin
vaikuttaminen, ihmisen
hyvinvoinnin ja toiminnallisuuden
edistäminen
psykososiaaliset menetelmät
hoidosta vastaa sosiaalihuolto
henkinen ja hengellinen
valmennus ja tuki; normien
mukainen elämäntapa tavoitteena
uskonnolliset ja aatteelliset
yhteisöt muutoksen vahvistajina
Miten päihdeongelmaa
lähestytään tänään



Nykyisin tehdään erilaisia niputtamisia ja
jaotteluja joiden mukaan
kuntoutumiskontekstia pyritään joko
laajentamaan sektoreiden välisellä yhteistyöllä
(mieli 2009)
tai kohdentamaan jonkun määritelmän, kuten
elämänvaiheen tai ongelman mukaisesti.
Kysymys on sekä sektorikohtaisesta jaosta että
sektoreiden välisestä yhteistyöstä. Ongelma
jaottelusta ja elämänkaari jaottelusta

Iso haaste palvelujärjestelmälle
Edellinen jatkuu…


Vallalla ajatus siitä, että päihdeongelma ennen kaikkea
sairaus, esimerkiksi Mieli suunnitelma 2009-2015
määrittää päihdeongelman päihdehäiriöksi ja asemoi
sen mielenterveyshäiriöiden alle
Voi merkitä sosiaalisen päihdetyön paikan muutosta
osaksi lääketieteellistä ja terveydenhuollollista
lähestymistapaa


Onko vaarana, että sosiaalisen asiantuntijuus kapeutuu
tai määrittyy uudella tavalla?
Mitä haasteita asettaa teoreettiselle ymmärrykselle
sosiaalisesta tieteenä ja käytäntönä – professioiden
dynamiikka, valtasuhteet, vuorovaikutus, traditiot ja
historia suhteessa päihdeongelmasta kuntoutuvaan
ihmiseen
Kuka kuntouttaa?
 Palvelujärjestelmässä
päihteiden
käyttäjien sosiaalinen kuntoutus on
monialaista, jakautuen sektorikohtaisesti.
 Päävastuussa kuntoutuksesta ovat
sosiaali- ja terveyssektorit, joissa sitä
toteutetaan perus- ja erityistason
palveluina (Ks. Taulukko 1).
 Myös kolmannen sektorin järjestöt ovat
merkittäviä (psyko)sosiaalista kuntoutusta
toteuttavia tahoja
Kuka kuntouttaa?



Suomalainen päihdekuntoutusmalli, jota mm. Aklinikat ja nuorisoasemat sekä erilaiset
laitoskuntoutusyksiköt toteuttavat, pohjautuu
erilaiset teoreettiset ja menetelmälliset
lähestymistavat huomioon ottavaan
moniammatilliseen työskentelyotteeseen (biopsyko-sosiaalinen ihmiskuva).
Henkilöstörakenne koostuu lääketieteen,
sosiaalityön ja terveydenhuollon
ammattihenkilöstöstä.
Psykologista erityisosaamista on edelleen vähän,
vaikka keskeiset, vuorovaikutukseen perustuvat,
työmenetelmät ovat lähtöisin psykologian ja
sosiaalipsykologian tieteenaloilta.
Erityispalvelut
Korjaava työ
Haittojen
vähentämistyö
Nuorisoasema
Nuorisopsykiatrian poliklinikat
A-klinikat
Mielenterveystoimistot
Neulojenvaihtopisteet
Peruspalvelut
Sosiaalitoimistot
Terveyskeskukset
Terveysasemat
Keskussairaalat
Taulukko 1 Avohuollollista huumekuntoutusta toteuttavat erityis- ja perustason yksiköt
Kuka päihdetyötä määrittää


Tultaessa 2000-luvulle päihdeongelmien kuntoutuksessa
korostuu yhä enemmän lääketieteellinen näkökulma
Mieli 2009 –suunnitelma merkittävä yhteiskunnallinen ja
poliittinen puheenvuoro päihdetyön uudelleen
organisoinnille, paikantamiselle ja määrittelylle





Seurauksia ei vielä tiedetä, ehkä selkeimmin näkyy sosiaalisen
päihdetyön supistumisena (kuntoutuksessa painottuu enemmän
yksilökohtainen työskentely, terapiaorientaatio)
Tai uudelleen paikantamisen tarpeena?
Alkaa muokata myös kieltä, jota käytetään.
Vaikka suunnitelman ja toimeenpanon henkenä on
ammattilaisten yhteisesti siunaama asiakaslähtöisyys, alkaako
käytetty kieli kuitenkin muokata ihmisen suhdetta ongelmaa
omaa toimijuutta etäännyttävästi?
Kysyttävä, mitä tämä merkitsee yksilön minäkuvalle ja
toimijuudelle?
Sosiaalisen päihdetyössä, mitä
kuntoutetaan?


Niemelä (2009, 209) fokusoi sosiaalityön teoreettinen
ymmärryksen ihmisen toimijuuteen ja työn praktisen
päämäärän ihmisten arkea ja elämää rakentavien
toimintojen tukemiseen.
Sama pätee psykososiaaliseen päihdekuntoutukseen, jossa
työn kohteena ovat ihmisten eksistentiaaliset kriisit,
inhimillisen olemassa olon kysymykset




Vaikka päihdeongelmaa lähestytään nykyisin lääketieteellisenä
ongelmana, sitä ei voi irrottaa ihmisen arjesta ja toimijuudesta –
ongelmat syntyvät, ne eletään ja niistä kuntoudutaan arjessa.
Sosiaalisen päihdetyön fokuksena on ihmisen toimijuus, subjektiuden
vahvistaminen ja tunnistaminen sekä tunnustaminen
Työntekijän ja asiakkaan subjekti-subjekti –suhde
Empowerment-ajattelu
Sosiaalisen ymmärrys
toimijuudessa
 Sosiaalisen
teoreettinen ymmärrys
lisääntyy ennen kaikkea silloin, kun
tiedonmuodostuksen keskiössä on ihminen
toiminnallisena kokonaisuutena.
 Inhimillisen toiminnan kolme ulottuvuutta:



oleminen,
tekeminen ja
omistaminen.
 Mitä
nämä merkitsevät sosiaalisessa
päihdetyössä?
Oleminen







Oleminen on fyysistä, sosiaalista ja henkistä olemassa
oloa
Mikä on sosiaalisen oleminen päihdetyössä,
Päihdetyön paikan ja organisoitumisen muutokset
näyttäytyvät uhkana ja kyseenalaistavat sosiaalisen
asiantuntijuuden käytäntönä, mutta myös sen taustalla
oleva tieteenä ja professiona
Voiko muutos olla kuitenkin myös mahdollisuus sosiaalisen
uusina paikkoina ja ymmärryksenä
Miten paljon olemassa oloa vaalitaan, missä on
yhteiskunnan eettinen vastuu syrjässä, heikommassa
asemassa olevien tai kriisiin ajautuneiden ihmisten
osallistamisesta?
Tärkeä kysymys asiantuntijoille läpi sosiaalisektorin (tutkijat,
sosiaalityöntekijät, sosionomit, johtajat jne.)
RAKENTEELLINEN TYÖ
Ihmisen toimijuuden tukeminen yhtä tärkeä hyvinvoinnin
kysymys kuin esimerkiksi somaattisten sairauksien hoito
Tekeminen





Mitä on sosiaalinen tekeminen (having) päihdetyössä?
Päihde- ja mielenterveysongelmien olemus
eksistentiaalinen, koko olemassa oloa ja tekemistä
ohjaava
Ilman sosiaalista ulottuvuutta yksilön arjen
rakentuminen, suhdekysymykset, osallisuuden tuleminen
ei mahdollistu
Kuten Miller (2008) toteaa muutos rakentuu sisäisesti ja
ulkoisesti, vuorovaikutuksellisessa kokonaisuudessa,
jonka perustan luovan kuntoutuvan ihmisen sisäiset
tekijät, mutta jonka ehtoina toimivat ulkoiset tekijät.
Päihdekuntoutuksesta ei voi toteuttaa ilman kulttuurisen
ja poliittisen ymmärtämistä yksilössä – sisäistettynä
käsityksinä omasta paikasta ja toimijuuden
mahdollisuuksista
Omistaminen








Sosiaalinen päihdetyö omistamisena on
historiallisesti sosiaalihuollollisen päihdetyön
substanssiosaamista
Päihteitä ongelmallisesti käyttävän ihmisen arjen ja
suhteiden ymmärtämistä
Yhteisen kielen jakamista
Ammatillisen eetoksen osaamista, jakamista ja
opettamista
Päihdetyön tietoperustan vankkaa tuntemusta
Humaanin ihmiskäsityksen konkreettinen
ymmärtämistä
Menetelmällinen osaamista
Ihmisen yhteiskuntasuhteiden osaamista (ihminen
ympäristössään)
Sosiaalinen päihdekuntoutus
toimijuuden uudelleen
suuntaamisena



Se on valmiutta selvitä arkipäivässä ja toimia
yhteiskunnan jäsenenä,
rakentuu:
 aineellisista (asunto, ruoka, vaatteet),
 sosiaalisista (sosiaalinen verkosto, kyky hoitaa
ihmissuhteita)
 henkisistä resursseista (kyky hahmottaa ja hallita
arkea, omasta henkisestä hyvinvoinnista
huolehtimista). (Lahti & Pienimäki 2004, 138)
Näin määriteltynä sosiaalinen kuntoutus on pitkälti
yhtäläinen psykososiaalinen kuntoutuksen kanssa.
Psykososiaalisen työn jakautuu
kolmeen tasoon
 Intrapsyykkinen

tavoite asiakkaan minuuden vahvistamisen
 Interpsyykkinen

tavoite asiakkaan lähiverkoston
aktivoiminen osaksi kuntoutusprosessia
 Rakenteellinen
tavoite asiakkaan yhteiskuntasuhteen
vahvistaminen.
(Granfelt, Riitta 1993)

Sosiaalinen kuntoutus jatkuu





Sosiaalista kuntoutusta voi tarkastella myös Niemelän
käyttämän inhimillisen toiminnan ulottuuksien läpi
Olemisen kysymys näyttäytyy kuntoutujan elämässä
elämässä tarkoituksettomuutena ja päämäärättömyytenä.
Tekeminen puolestaan arjen toimijuuden vajeina, taitojen
puutteena, lamaantumisena ja eristäytymisenä.
Omistaminen todentuu sosiaalisten suhteiden
kapeutumisena tai puutteina sekä asunnottomuutena ja
toimeentulovajeina. (Niemelä 2009, 216–220.)
Hyvä muistaa, että ongelmat eletään ja niistä
kuntoudutaan arjessa, pelkkä terapia ei yleensä auta
kokonaisvaltaiseen elämänmuutoksen tekemiseen
Sosiaalinen kuntoutus III
 Kuka
on se ammattilainen, joka kykenee
ottamaan tämän moniulotteisen
kokonaisuuden haltuunsa?
 Merkitseekö sitä, että sosiaalisen
menetelmät on tehtävä
konkereettisemmiksi vrt. lääkärin työn
 Käsitteet, miten puhua muiden
ammattilaisten kanssa toimijuudesta tai
empowerment-työstä (terapiassa
hyväksyttyjä käsitteitä)
Rakenteelliset kysymys
(Poliittinen tahtotila,
päätöksenteko,
yhteiskunnallinen
ymmärrysilmiöstä,
resurssit)
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015
Rakenteelliset
toimenpideohjelmat,
esim. Kaste-hanke
Institutionaalinen kysymys
(palveluiden
organisoituminen,
kulttuurisesti määrittyvät
kuntoutukset
mahdollisuudet, ehdot ja
interventiot)
Sosiaali- ja
terveyskeskukset
(yhtenäinen, kaikki
palvelut saman katon
alta tai yhden oven
periaate)
Yksilöllisenä kysymyksenä
(kuntoutujan ja hänen
läheistensä näkökulma)
- hoitoa, terapiaa,
kuntoutusta, mitä?
- Ketä kuntoutetaan,
mihin ja millä ehdoin?
Sosiaalinen päihdetyö - visioita
Kuntoutumisprosessin
toimintaympäristö
Päihdeongelma osana
mielenterveyshäiriötä
 Mitä




tarkoittaa?
rakenteellisena (poliittinen tahtotila),
institutionaalisena (palvelujärjestelmä),
professionaalisena (kuka kuntouttaa tai hoitaa ja mitä) ja
yksilöllisenä (miten ihmiset, joilla ongelma tai ongelmia
luokitellaan)
Hahmotus eri sektoreiden kuntoutus vastuusta
I
lievä psykiatrinen ongelma/
lievä päihdeongelma
III
lievä psykiatrinen ongelma/
vakava päihdeongelma
-voidaan hoitaa
perusterveydenhuollossa tai sosiaalityössä.
-hoidetaan päihdehuollon palvelujen
piirissä
II
lievä päihdeongelma/
vakava psykiatrinen ongelma
-hoidetaan psykiatrian
erikoissairaanhoidon piirissä
IV
vakava päihdeongelma/
vakava psykiatrinen ongelma
-hoidetaan yhteistyössä psykiatrian
erikoissairaanhoidon ja
päihdehuollon
organisaatiossa
Kuvio: Kaksoisdiagnoosi-asiakkaiden hoitovastuun jaottelu. (Kapman &
Lassila 2007)
Sosiaalinen päihdetyössä,
rakenteellinen taso






Päihdekuntoutukseen liittyvää palvelujärjestelmää alettu
rakentamaan enemmän terveydenhuoltopainotteisesti
Sosiaalinen ulottuvuus ja huoli-puhe huomioitu mieli 20092015 suunnitelmassa, näkökulma ammattilaisten,
kuntoutukseen hakeutuvilla ei vielä riittävästi kokemusta
uudesta systeemistä, mistä tahtotila tähän on syntynyt?
Vastuu resursoinnista kunnilla, tosin erinäisiä
ylimenorahoituksia osoitettu.
Mitä tapahtuu?
Käykö samalla tavalla kuin Ruotsissa eli palataan takaisin
sosiaalihuollolliseen malliin?
Saadaan oppia, jossa oikeasti voidaan lähestyä päihde- ja
mielenterveyskysymyksiä kokonaisuutena myös
terveydenhuollon organisaatioissa (perinteissä
päihdetyössä näin on ollut aina)
Rakenteellinen taso jatkuu






Opetusta ja koulutusta kehitetään ja niiden seurauksena
professioiden välinen vuorovaikutus tasa-arvoistuu, toisten
osaamista opitaan hyödyntämään, yhteisen kielen ja käsitteistön
luominen
Tutkimuksen rooli vahvistuu: nyt palvelujärjestelmää lähdetty
muuttamaan ilman kattavaa monitieteistä palvelujärjestelmä-,
vaikuttavuus- ja asiakkuusanalyysia -perustelut muutokseen liian
tulkinnallisia ja kapeasti ymmärrettyjä
Tieto ja ymmärrys mielenterveys- ja päihdekysymyksistä lisääntyy –
edellyttää monitieteistä kansainvälistä
tutkimusta/käytäntötutkimusta
Vaikuttaminen olosuhteisiin! Käytäntötutkimus, media
Resursointi päihdetyöhön lisääntyy, välittyy osaamiseen
Päihdetyön rooli sosiaalityön ilmiöiden sekä somaattisten
sairauksien kuntoutuksessa vahvistuu, se sisällytään niihin
systemaattisemmin tilanteittain
Tiede-, toiminta- ja professio-analogiat
sosiaali- ja terveyssektorilla
Sosiaalisektori
Makrotaso (Valtio)
- Sosiaalipolitiikka
Terveyssektori
 Makrotaso
- Terveyspolitiikka
Mesotaso (Kunnat)
- Sosiaalihuoltojärj.
 avo- ja laitoshuolto
Mesotaso
- Terveydenhuoltojärj.
 perusterv.huolto/erikoissairaanhoit
o
Mikrotaso (ammatti/tiede)
- Sosiaalityöntekijän professio
(yo)/sosionomin
sosiaalityö/erikoissosiaalityö
Mikrotaso
- Lääkärin professio
(yo)/sairaanhoitaja
Yleis- ja erikoislääketiede
Institutionaalisena
kysymyksenä






Uhat:
Päihdekuntoutus polkeutuu
mielenterveyskuntoutuksen alle
Ymmärrys päihdeongelmasta muuttuu
sairausnäkökulmaa korostavaksi, heijastuu
kuntoutujan identiteettiin
Päihdeongelmat jäävät vaille asianmukaista hoitoa
Sosiaalisen asiantuntijoiden rooli
päihdekuntoutuksessa kapeutuu ja supistuu
(toiminnallisuus ja päihdeongelma suhde
kysymyksenä jää tavoittamatta)
Päihdekuntoutuksen yksilökeskeistyminen
Institutionaalisena
kysymyksenä, visioita








Hyödyt:
Päihdepalvelujärjestelmä monimuotoistuu
Palveluohjaus tehostuu (yhden oven periaatteesta luovutaan ja
suositaan monia ovia, josta ihmiset pääsevät mahdollisimman
vaivattomasti asianmukaiseen hoitoon tai kuntoutukseen)
Sektorirajat ylittävät työtavat juurtuvat
Palveluita opitaan ketjuttamaan entistä tehokkaammin
Resurssien lisääntyminen mahdollistaa sekä tehokkaamman
avokuntoutuksen että mahdollisimman joustavan ja
matalakynnyksisen laitoskuntoutuksen kehittämisen
Psykososiaalinen kuntoutus asettuu aidosti osaksi lääkinnällistä
kuntoutusta ym.
Tärkeää kysyä: ketä kuntoutetaan, missä olosuhteissa ja kenen
ehdoilla? (tähän tullaan tulevaisuudessa palamaan toistuvasti)
Päihdehoidon ja – kuntoutuksen malli ála Virtanen & Väyrynen
sosiaalihuolto
terveydenhuolto
Psykososiaalinen kuntoutus
Päihdeperäisten sairauksien hoito
Asiakas
Sosiaalitoimi
mm.
lastensuojelu
toimeentulotuki
Asiakas
Päihdehuollon
avokuntoutus
Tuettu
asuminen
Kolmannen
sektorin
Päiväpalvelut
päihdepalvelut
Arviointipoliklinikka
Henkilöstö:
Päihdelääkäri
Sosiaalityöntekijä
+
sairaanhoitaja?
Rooli:
Arviointi,
Palveluohjaus,
Konsultointi
Psykiatria
Somaattinen
erikoissairaanhoito
Perusterveydenhuolto
Katkaisuhoito/ Vieroitus
Laitoskuntoutus
Useamman oven mallin



Matala kynnys hoitoon ja kuntoutuksen
ohjauksessa: useita ovia
Voisi tulla: vankilasta, krimiltä,
sosiaalitoimistosta, mielenterveystoimistosta,
perussairaanhoidosta – arviointi –
palveluohjaus
Edellytys: ammattilaisten erikoistuminen oman
alan kysymyksiin ja konsensus asioista –
tilanteen kartoitus, case-analyysi, yksilön
toiveet, uskomukset ja tavoitteet
Yksilöllinen taso




Mieli suunnitelmassa näkyy asiakaslähtöisyyden ja
autonomian korostamisena
Asiakaslähtöisyys ns. subjekti – subjekti suhde
sosiaalisen osaamisen ydintä, kuten myös
asiakastyön eettisten ratkaisujen tuntemus ns. eroja
kunnioittava sensitiivinen etiikka (mm. Laitinen &
Väyrynen 2011)
Miten ihmeessä se on ikään kuin uusi keksintö, jolla
perustellaan muutosta.
Hyvä näin, yksilön subjektiuden tunnistaminen
kaikilla auttamistyön sektoreilla välttämätöntä –
myös vastuun näkökulma
Yksilötaso, ajatuksia ja visioita
 Omat
tutkimukseni paikantuvat yksilön
suhdekysymyksiin (itseen, läheisiin,
yhteiskuntaan)
 Asiakkaiden kokemuksia päihde- ja
mielenterveyskuntoutuksesta tutkiessani
havaitsin, että kokemukset vaikuttavasta
kuntoutuksesta jakautuivat neljään
teemaan:
Sosiaalisen kuntoutuksen muutosta
edistäviksi koetut teemat
ARVO- JA ASENNE
OSAAMINEN
TOIMINNALLISUUS
(luo perustan työskentelylle, eroja
kunnioittavaa sensitiivistä etiikkaa,
jossa tilaa ihmisen omille
tulkinnoille, visioille ja tavoitteille)
(arjen uudelleen rakentaminen,
suhteen luominen instituutioihin ja
valtakulttuuriin, sosiaalisten
pelkojen ylittäminen konkreettisena
tekemisenä, koulutus – ja
työkokeilut)
MUUTOSTA TUKEVAT
KESKUSTELUT
VERKOSTOMAINEN
TYÖOTE
(terapeuttisuus, ristiriitojen
tiedostaminen, tulevaisuuden
visiointi, ratkaisujen hakeminen)
(palveluohjaus, koordinoitu
palveluiden tarjonta,
luomuverkoston hyödyntäminen)
Persoonallinen
identiteetti
valtakulttuuri
alakulttuuri
Toimijuus
kapeutunut
päihteiden käytön
ympärille tai
yksilö
elää eristyksissä
Toimijuus vahvistuu
ja identiteettiä
työstetään,
kiinnikkeet
valtakulttuuriin
lisääntyvät
Toimiva subjekti,
muutoksien
vakiinnuttaminen
osaksi identiteetti
Sosiaalinen
identiteetti
alkutilanne
Sosiaalisen päihde- ja mielenterveystyön kokemuksellinen
prosessi
Relation to oneself
Problem free
Problem
free
Problematic
No identity
projects
Personal
identity
project
Social identity
project
Social and
personal
identity
projects
Relation to
Social and
Moral order
Problematic
Table: Identity project in recovery from addictive behaviours as defined by the
person’s relation to oneself and one’s position in the social and moral order
(Source: Koski-Jännes, Anja 2002, 189)
Päihdeongelman luonteesta ja
kysymys tulevaisuudesta




Jos sosiaalinen häviää tai sen olemassa olo
päihdetyössä supistuu, kuka kantaa vastuun? Mitä
se merkitsee ihmisoikeuksien näkökulmasta, mitä
tapahtuu yhteiskunnassa niille, jotka eivät ole
motivoituneita hoitoon tai ovat ns.
”yhteiskunnallisesti hyödyttömiä”
Paikantuuko sosiaalityö sinne ja muuttuu
sosiaaliseksi päihdetyöksi?
Haasteita luo ristiriitaisen suhteet eri päihteisiin ja
päihteiden käyttö tapoihin, esimerkiksi alkoholin
käytön normi ja siihen liittyvät ongelmat
Polarisoituuko päihdetyö? Viimesijainen kuntoutus,
ylläpitohoito
Mitä päihdekysymyksille
tapahtuu suhteessa muihin
sosiaalityön ilmiöihin



Päihdekysymykset linkittyvät ja kietoutuvat
sosiaalityön kentällä muun muassa
väkivaltatyöhön, lastensuojelutyöhön,
vankilatyöhön, kriminaalihuoltoon,
nuorisososiaalityöhön, aikuissosiaalityöhön jne.
Ne läpi leikkaavat koko sosiaalityön ilmiökentän
sisältyen erinäisiin ihmisen olemassa olon haasteisiin
Päihteiden käyttö, siihen liittyvät ongelmat,
riippuvuudet ja kuntoutus ei voi hävittää sosiaalista
perustaansa – päinvastoin sen on vahvistettava
paikkaansa ja rooliansa kaikilla niillä alueilla, joihin
se linkittyy
Edellinen jatkuu…
Tämä edellyttää sosiaalisen päihdetyön osaamisen
vahvistamista (substanssiosaaminen, koulutus- ja
kokemusoppiminen)
 Ammatti-identiteetin vahvistamista (teoreettinen,
menetelmällinen ja käytännöllinen osaaminen ja
asiantuntijuus)
 Sosiaalisen professionaalisen teoreettismetodologisen
(tiede) pohjan vahvistamista suhteessa muihin hyvinvoinnin
ammattilaisiin
Muutoksessa mukana olemista, itsen uudelleen paikantamista ja
aseman ottamista siellä missä päihdekysymykset ovat osa
ilmiökenttää


Koulutukseen on satsattava
 Ammatillinen
lisä ja täydennyskoulutus
 Peruskoulutukseen lisää
päihdetyönsisältöjä kautta eri
koulutustasojen
 Päihdetyön koulutuksen monialaisuus ja
moniammatillisuus
 Eri ilmiöiden tarkastelu eri ilmiöiden
yhteydessä
Ehkä ideologista, mutta visioin
kuitenkin


Sosiaalinen päihdetyö on välttämätöntä tulevaisuudessakin –
ihmisen humaani luonne – tulee aina pitämään huolta niistä,
jotka ovat vaarassa tippua tai ovat jo tippuneet yhteisön ja
yhteiskunnan ulkopuolelle.
Ihmisen eksistentiaaliset kriisit ja monialaiset ongelmat eivät
ole yhden auttamistahon hallittavissa – kaikkien osaaminen
on yhtä tärkeää.




Lääkärin, joka hoitaa fysiikkaan
Terapeutin, joka keskittyy tajuntaan ja kognitioihin
Sosiaalityöntekijän joka luo arjen perustan ja toimijuuden
edellytykset
Päihdekuntoutuksessa tarvitaan edelleen tietoa niistä
psykososiaalisista muutostekijöistä, jotka ovat ihmiselle
inhimillistä pääomaa, tukevat ihmisen selviytymistä, toimijuutta
ja hyvinvointia
Ihana enkeli
Kalervo Palsa 1976