Transcript Perhekoulu Jyväskylässä. - Suomen Perheterapiayhdistys

Suomen Perheterapiayhdistyksen koulutuspäivät;
Jyväskylä 16.03. 2007
Marja-Leena Laakso & Kaija Lajunen
• Lapsen ylivilkkaus – haaste vanhemmuudelle
• Jyväskylän Perhekoulu
• Perhekoulun tavoitteet & muutoksen välineet
• Tutkimuksen tuomat havainnot:
- Millaisia vaikutuksia Perhekoululla on?
- Toimijuuden rakentuminen vuorovaikutuspuheena
• Pitää sisällään tarkkaamattomuutta
ja /tai ylivilkkautta & impulsiivisuutta
• Koskee noin 4-17% ikäluokasta
• Esiintyy yhdessä oppimisvaikeuksien ja
käytösongelmien kanssa
• Myös emotionaaliset ongelmat yleisiä
(ahdistus, masentuneisuus, alhainen itsetunto)
• Pääongelmana toimintojen toteuttamisen säätely:
 Itsesäätely
• Lisäksi kyvyttömyys ehkäistä välitöntä reaktiota
1. Aikuinen toiminnan säätelijänä (sääntöjen opettaminen,
kehoitukset, kiellot, fyysinen ohjaaminen)
2. Toiminnan ohjaus aikuisen tukemana (valvominen)
3. Sisäinen toiminnan ohjaus (= itsesäätely)
&
Heikko impulssikontrolli ja oman
toiminnan ohjaaminen
Kasvattajien tavalliset keinot eivät toimi
Tunnevaltainen, harkitsematon ja
epäjohdonmukainen käyttäytyminen
“Häsläävä” käyttäytyminen
Epäselvyys säännöistä
Ristiriitojen laajeneminen,
maltin menettäminen
Rankaisu
Turvattomuus
Kokemukset
epäonnistumisista
Syyllisyys
Pelko osaamattomuudesta
ehkäisee yrittämistä
Katumus
Rankaisun
tekeminen tyhjäksi
Yritys asettaa rajoja
epäonnistuu
Keinot lopussa
Käsitys itsestä
muuttuu negatiiviseksi
Ei-toivotun käyttäytymisen
lisääntyminen
EI -kehältä MYÖNTEISEN
vuorovaikutuksen kehälle???
• Miten kielteisen vuorovaikutuksen
kehältä päästään myönteisen
vuorovaikutuksen kehälle?
--- ?
• Miten auttaa vanhempia oivaltamaan
vuorovaikutuksen voima?
--- ?
• Miten palauttaa vanhempien toimijuus?
--- ?
--- ?
• Miten haastaa vanhempia
--- ?
--- ?
tarkastelemaan kasvatuskeinojaan?
OHJELMAN RAKENNE
• Kerrallaan 4-5 perhettä (äiti ja/tai isä)
• 10 viikon ajan, 3 tuntia /1 krt viikossa
• Erilliset ryhmät vanhemmille ja lapsille (4-6 v.)
• Yhteinen välipalahetki (videoidaan)
• Perhe- ja verkostoilta
Barnavårdsföreningen i Finland r.f. / Suomen Lastenhoitoyhdistys. Ks. ADHD-keskus, www.mbdinfo.fi
Sandberg, S., Santanen, S., Jansson, A., & Lauhaluoma, H. (2000). Perhekoulun käsikirja. Käytännön opas vanhemmille. Helsinki.
[Alkuperäisteos Joanne Barton (1999) Hyperactive Children – A Practical Guide for Parents. Glasgow ]
OHJELMA POHJAUTUU:
• Barkley, R. (1981; 1990; 1998). Attention-Deficit Hyperactivity disorder: A
handbook for diagnosis and treatment. New York.
• Tasola, S. & Lajunen, K. (1997). Vanhempana vahvemmaksi. Ylivilkkaiden ja
keskittymättömien lasten vanhemmille tarkoitettu valmennusohjelma. Jyväskylä.
• Sandberg, S., Santanen, S., Jansson, A., & Lauhaluoma, H. (2000). Perhekoulun
käsikirja. Käytännön opas vanhemmille. Helsinki. [Alkuperäisteos Joanne Barton
(1999) Hyperactive Children – A Practical Guide for Parents. Glasgow ]
• Barnavårdsföreningen i Finland r.f. / Suomen Lastenhoitoyhdistys. Ks. ADHDkeskus, www.adhd-center.com
HISTORIAA:
• Kouluttautuminen Helsingin ADHD -keskuksessa syksyllä 2000
• Ensimmäinen Jyväskylän Perhekoulu keväällä 2001
• Kymmenes Perhekoulu käynnissä
TIIMI:
Vanhempien ryhmä
• Tuija Aro
• Marja-Leena Laakso
• Kaija Lajunen
• Pirkko Leppänen
• Anna-Maija Poikkeus
Lasten ryhmä
• Kenneth Eklund
• Maria Haakana
• Johanna Katajamäki
• Avustajat
• Johanna Katajamäki
TAUSTATAHOT:
• Tarkkailija
• Niilo Mäki Instituutti
• Jyväskylän yliopiston psykologian ja varhaiskasvatuksen laitos
• KELA
Valmistelu (n. 12.30 – 13.55)
Alkutunnelmat (14.00 )
Akuutit asiat: mm. terveiset lapsiryhmästä, tilanneanalyysit
Kotitehtävät: Oivalluksia & ongelmia (n. 14.30)
Videon katselu (n. 15.15)
Välipala (15.45 – 16.00)
Uusi teema: Virittäminen & jäsennys & keskustelu (16.05)
Kotitehtävien pohjustus (16.40)
Loppupiiri & kiitokset (16.50)
Vanhempien ja lastenryhmän yhteinen keskustelu (17 - 18)
TIEDON SAAMINEN
TIEDON SOVELLUS
• Käsikirja, alustukset
• Kotitehtävät
• Toiset vanhemmat & lapsiryhmä
• Harjoitukset ryhmässä
• Videoidut tilanteet
• Ryhmän toimintakulttuuri
ITSETARKASTELU
VERTAISTUKI
• Uskomukset, kasvatuskäytännöt
• Yhteys ja luottamus
• Ohjaajien, ryhmäläisten
kysymykset & kertomukset
• Antaminen & saaminen
• Syyllisyyden ja häpeän lieventyminen
I Yhteys lapsen kanssa
• Yhdessä toimiminen & leikkiminen
• Lapsen kuunteleminen & katsekontakti
• Lapsen tunteiden kielellistäminen
• Fyysinen kosketus ja läheisyys
II Hyvän huomaaminen lapsessa
• Tunnustuksen antaminen ja myönteinen palaute
• Palkitseminen (jo yrityksestä!)
• Lapsen itseluottamuksen tukeminen
III Rajojen asettaminen & käyttäytymisen hallinta
• Selkeät käskyt ja kehoitukset
• Valintojen tekeminen ja niiden seuraukset
• Jäähy
• Ei fyysistä rankaisua
IV Itsestä huolehtiminen
• Omat voimavarat
• Tuen ja avun tarpeen tunnistaminen
• Itsestä huolehtiminen, “akkujen lataus”
• Vahvuuksien löytäminen
PERHEKOULUN TEEMAT VIIKOTTAIN
1. Mitä ylivilkkaus on? – Yhdessä toimiminen
2. Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen – Leikkiminen
3. Vuorovaikutus lapsen kanssa – Tehokkaat käskyt
4. Myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen
– Tunnustuksen & kiitoksen antaminen
5. Palkintojen käyttö – Tarrakortti
6. Rajojen asettaminen – Valintojen tekeminen & seuraukset
7. Jäähyn käyttö – Jäähy
8. Käyttäytyminen kodin ulkopuolella – Suunnittelu & toteutus
9. Tulevaisuus – Oma tehtävä
10. Yhteenveto & jäähyväiset
Käsitys itsestä vanhempana muuttuu
• Itsensä hyväksyminen ja arvostaminen
• Oma merkitys, tärkeys vanhempana
Ymmärrys lapsesta syvenee
• Käyttäytymisen syiden pohdiskelu
• Arvostaminen & haastavuuden hyväksyminen
• Käyttäytyminen ja persoona erilleen
Vuorovaikutuksen merkitys avautuu
• Syyllistyminen & lapsen syyttäminen vähenevät
• Puhe toimijuudesta & vuorovaikutuksellisuudesta lisääntyy
AINEISTO
Koeryhmä: 38 perhettä, joissa 4-6 –vuotias lapsi, jolla tarkkavaisuuteen ja
ylivilkkauteen liittyviä pulmia
Kontrolliryhmä: 100 perhettä, joissa 4-6 -vuotias lapsi. Verrokkiryhmästä
40 osallistunut laajaan tutkimukseen (=vuorovaikutustutkimus) ja 60
ainoastaan lomaketutkimuksiin
MENETELMÄT
1) Vanhemmat: Vuorovaikutuksen havainnointi, kyselylomakkeet &
haastattelu
2) Lapsi: Vuorovaikutuksen havainnointi, neuropsykologiset testit
3) Päivähoitohenkilökunta: Kyselylomake
©Jyväskylän Perhekoulu
E/J
VANHEMPI & LAPSI
Videonauhoitus: Vuorovaikutustehtävät
LAPSI
V
V
E/J
E/J
E/J
E/J
E/J
Vanhemmat: Lapsen haastava käyttäytyminen
Ryhmäavustajat: Impulsiivisuus, keskittyminen ... (19 osiota, 1-7)
Vanhemmat & päivähoito: Ylivilkkauteen liittyvät piirteet (Janols ym.)
Vanhemmat: Lapsen käyttäytyminen (mm. arjen tilanteet, tunteiden
käsittely)
Tutkija: Neuropsykologiset testit (osioita NEPSY-testistöstä)
VANHEMPI
Kysely: Vanhemmuus, jaksaminen & ohjauskeinot
Haastattelu: Vanhemmuuden kokeminen & tunnesuhde lapseen
V
= Viikottain
E/J
= Ennen & jälkeen
ENNEN PERHEKOULUA
•
Ylivilkkaiden lasten vanhemmat kokivat enemmän
uupumusta (t = -8.531, p < 0.001) ja nauttivat vähemmän
vanhemmuudesta (t = 7.170, p < 0.001) kuin
verrokkiryhmän vanhemmat.
•
Ylivilkkaiden lasten vanhemmat käyttivät enemmän
määräilevään vanhemmuuteen liittyviä ohjauskeinoja
(t = -8.585, p < 0.001) ja vähemmän ohjaavaan
vanhemmuuteen liittyviä keinoja (t = 2.134, p < 0.05).
PERHEKOULUN JÄLKEEN (toistettujen mittausten
MANOVA)
•
Ylivilkkaiden lasten vanhemmilla uupumus väheni,
vanhemmuudesta nauttiminen lisääntyi ja
•
määräilevät ohjauskeinot vähenivät ja ohjaavat lisääntyivät
erittäin merkitsevästi enemmän kuin verrokkiryhmässä.
PERHEKOULUN JÄLKEEN (parittaisten otosten t-testi)
• ylivilkkaiden lasten vanhemmilla lasta positiivisesti arvioivat
kommentit lisääntyivät ja lapsen huomion suuntaaminen
tehtävään väheni
• lapsen tehtäväsuuntautuneisuus lisääntyi ja motorinen
levottomuus väheni
PERHEKOULUN JÄLKEEN (toistettujen mittausten
MANOVA)
• ylivilkkailla lapsilla toiminnanohjauksen tehtävissä (NEPSY)
muutokset samanlaisia kuin verrokkiryhmässä
• käyttäytyminen arjen tilanteissa vanhempien arvioimana
muuttui merkitsevästi parempaan suuntaan, kun taas
verrokkiryhmässä lasten käyttäytyminen pysyi ennallaan
• tarkkaamattomuutta ja ylivilkkautta ilmentävät
käyttäytymispiirteet vähenivät sekä vanhempien että
päivähoidon arvioimina selvästi enemmän kuin verrokeilla
TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN
VUOROVAIKUTUSPUHEENA ÄITIEN JA
RYHMÄN OHJAAJIEN VÄLISISSÄ
KESKUSTELUISSA
• TOIMIJUUS
– kykyä ja voimaa valita itse toimintatavat
• VUOROVAIKUTUSPUHE
– lapsen itsesäätelyn kehittymisessä korostetaan
aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta
– ohjaajien agenda: ”Kyllä vanhemmat voivat
vaikuttaa”
– perhekouluohjelmaan sisältyvä viesti
AINEISTO
• Jyväskylän ensimmäisen Perhekouluryhmän äitien ja
ohjaajien väliset ääninauhoitetut ja litteroidut
ryhmäkeskustelut
• Perhekoulussa mukana 5 äitiä, joilla 4-5 -vuotias ylivilkas
poika
TUTKIMUSMENETELMÄNÄ DISKURSSIANALYYSI
• Lähtökohdat sosiaalisessa konstruktionismissa
• Puhetta tutkitaan toimintana ja todellisuuden luojana
(ei sen heijastajana)
©Jyväskylän Perhekoulu
TULOKSIA
Ohjaajat rakensivat toimijuutta
• Markkinoivat vuorovaikutuspuhetta
• Vahvistivat äidin asemaa lapsen käyttäytymisen ja
oman toiminnan välisten yhteyksien ulkopuolisina
havainnoijina
- ”Mites sä sait hänet kävelemään?”
- ”Miten sä oot päässy tohon pisteeseen?”
- ”Mitä sä teit nyt eri tavalla?”
• Tekivät äideistä tietoisesti ja tarkoituksellisesti
toimivia toimijoita
– ”Miten sä sait niinku ittes?”
– ”Ja sen kymmenen aikana sä pystyit sen sitte”
– Oman sisäisen puheen tarkastelu - tietoinen valinta
• Tekivät äideistä itsenäisiä tiedon soveltajia
ja tuottajia
– Äidit itse keinojen keksijöitä
• ”Nämä äidit ennakoivat kaikki tehtävät”
– Itse arvioivat ohjeiden sovellettavuutta ja
toimintansa sopivuutta
• ”Miten se toimi”
• ”Tarkemmin se pitää yksilöidä et mikä on hienoo”
– Vaikutukset lapsen ja omiin tunteisiin
• ”Mikä sun oma olo oli?”
• ”Ottiko hän sen vastaan?”
Vuorovaikutuspuhe
• Sen korostaminen koettiin osin kritiikkinä tai
syytöksenä, jota vastaan puolustauduttiin
• Asetti äidit vastuulliseen asemaan ei vain
muutoksesta, vaan myös ongelmista
 vastuullisuus ja syyllisyys punoutuivat yhteen
• Uhkasi äitien identiteettiä riittävän hyvinä
vanhempina
• Oli vaarassa johtaa toimijuuden rakentumisen
kannalta kielteisiin seuraamuksiin
Seurauksia ja ratkaisuyrityksiä:
• Puolustautuminen esti itsereflektiivisen
tarkastelun
• Toimijuuden vahvistamisen rinnalle tarvittiin
identiteetin suojelutyötä
• Äidit ja ohjaajat yhteisesti sekä rakensivat äitien
toimijuutta että tekivät identiteetinsuojelutyötä
Identiteetin suojelutyö
•
•
•
•
•
•
Arkaluonteisuuden ilmaiseminen
Vastuun jakaminen
Toimijuuden hämärtäminen
Lapsipuheeseen tarttuminen
Ymmärryksen osoittaminen
Syyllisyyden ja häpeän purkaminen
Äidit
Äidit hyväksyivät vuorovaikutuksen
merkityksen muutoksessa, omalla tavallaan,
itsearvostuksensa säilyttäen
–
–
–
–
–
omiin kokemuksiin vedoten
omaa oivallusta ja päätöstä korostaen
muutoksen tuskallisuutta korostaen
muutosta vähättelemällä
lapsipuheesta kiinni pitäen
POHDINTAA
•
•
•
•
•
•
•
Monet merkitykset (myös lapsipuhe)
Yhteistoiminnallisuus ja vastavuoroisuus
Vanhempien kuuleminen
Systeemisyys ja lineaarisuus
Arkaluonteisuus ja monimutkaisuus
Syyllisyys ja häpeä
Maltti ja rytmitys