OKM:n ja korkeakoulujen väliset sopimukset

download report

Transcript OKM:n ja korkeakoulujen väliset sopimukset

Korkeakoulujen kansainvälistymisen ohjaus ja seuranta opetus- ja kulttuuriministeriössä

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Kaisu Piiroinen 19.10.2012

Rakenne

• Keskeiset politiikkaohjelmat ja sopimusasiakirjat – hallitusohjelma – koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma – korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia – OKM:n ja korkeakoulujen väliset sopimukset – Euroopan unionin EU2020-yleistavoitteet • Tavoitteet ja missä nyt menemme?

Keskeiset politiikka-asiakirjat ja sopimukset

Hallitusohjelma

http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf

• Koulutus- ja tutkimus vuosina 2011-2016 (kehittämissuunnitelma)

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi.pdf

Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Korkeakoulujen_kansainvalistymis strategia_2009_2015.html

OKM:n ja korkeakoulujen väliset sopimukset

• OKM:n Taustamuistio koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman laadinnalle

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

• tarkentaa hallitusohjelmaa ja esittää toimenpiteitä • Kehittämissuunnitelmassa runsaasti kansainvälisyyden kehittämistoimenpiteitä, mm.

– Korkeakouluista kehitetään aidosti kansainvälisiä koulutus- ja tutkimusyhteisöjä – Liikkuvuuden vahvistaminen ja kansainvälisyyden tukeminen mm. opintojen sisällöillä – Ulkomaalaisten opiskelijoiden yhteiskuntaan ja työmarkkinoille kiinnittymisen vahvistaminen – Aktiivinen rooli eurooppalaisen koulutus- ja tutkimusalueen rakentamisessa – Yhteistyön lisääminen nousevissa talouksissa – Eri toimijoiden yhteistyörakenteiden kehittäminen – Korkeakoulut rakentavat painopisteitään tukevia kansainvälisiä liittoumia – Kansainvälisen tutkimusrahoituksen lisääminen ja suuntaaminen – Koulutusviennin lisääminen

Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian tavoitteet

Viisi päätavoitetta: –

Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö

Korkeakoulujen laadun ja vetovoiman lisääminen

Osaamisen viennin edistäminen

Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen

Globaalin vastuun kehittäminen

Tavoite: Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö

Tavoite: vuoteen 2015 mennessä muunmaalaisten opettajia, tutkijoiden ja tutkinto opiskelijoiden määrä on kasvanut huomattavasti: • • • • • • Tutkinto opiskelijoiden määrä korkeakouluissa Muun maalaisten opiskelijoiden määrä tutkijakouluissa Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus yliopistoissa Opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus AMKssa Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus yliopistoissa* Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus AMKssa* 20 000 20 % tulevat lähtevät tulevat lähtevät tulevat lähtevät tulevat

lähtevät

4 000 4 000 3 000 4 000 8 000 8 000 8 000

8 000 * yli 3 kk, lähde: CIMO, Vipunen

(2010: <16 000) 2011: 3705 2011: 3713 2011: 2108 2011: 4966 2011: 5 301 2011: 4 956 2011: 3 699

2011: 4 842

20 000

Kansainvälistymisstrategian liikkuvuuden tavoitteet 2015

18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2015 tavoite 2010 2009 2008 2007

50% 45% 15% 10% 5% 0% 40% 35% 30% 25% 20% Aasia

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat korkeakouluissa maanosan mukaan 2010

Afrikka Eurooppa E-Amer. ja Karibia Oseania Pohjois-Amerikka Muu tai tunt.

Ammattikorkeakoulut Yliopistot

Konkreettinen esimerkki strategian toimeenpanosta

Ammattikorkeakoulut lisäävät maahanmuuttajille suunnattua ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Koulutuksen järjestäminen perusrahoituksen puitteissa on mahdollista ammattikorkeakoululain muutoksen astuttua voimaan.

• Koulutus alkoi vuonna 2010 7 amk:ssa (Diak, PKAMK, Metropolia, Kymenlaakso, Turku, Savonia , Häme). Opiskelijoita 132, vuonna 2011 116. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala suosituinta. Opiskelijoista naisia n. 65 %.

OKM:n ja korkeakoulujen väliset sopimukset

• Korkeakoulut ja OKM käyvät kolmivuotisen sopimuskauden alussa neuvottelut, joissa sovitaan yliopistojen toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet sekä niiden vaatimat määrärahat. Sopimuksessa määritellään myös tavoitteiden seuranta ja arviointi sekä toiminnan kehittäminen. Vuosina, joina neuvotteluja ei käydä, opetus- ja kulttuuriministeriö antaa yliopistoille kirjallisen palautteen.

• Sopimuskaudella 2013-2016 seurataan ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden määrää, opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta.

• Keväällä 2012 korkeakoulut erillisraportoivat kv-strategian toteutumisesta.

Viestejä korkeakoulujen raportoinnista

• • • • Useat korkeakoulut näkivät oman kansainvälisen toimintansa ja kansainvälisyytensä syvempänä ja aktiivisempana kuin ennen kansainvälistymisstrategian julkistamista. Strategian suosituksia on noudatettu ja toimenpiteisiin on ryhdytty. Useiden korkeakoulujen omat kansainvälisen toiminnan prosessit ovat olleet joko sisäisessä tarkastelussa tai auditointien alla.

Kaikki korkeakoulut tarjoavat kansainvälistymisjaksoja opiskelijoilleen, useilla ne ovat pakollisia. Ulkomaisten opiskelijoiden tukipalveluihin on kiinnitetty huomiota. kaupunkien ja ystäväperheiden kanssa.. Yhteistyötä tehdään niin korkeakoulujen sisällä, niiden välillä kuin ylioppilaskuntien ja Haasteiksi raportoitiin resurssien vähyys ja tutkinnon suorittaneiden työllistymisen esteet. Näihin on löydetty vastauksia yhteistyöstä alueellisesti, hankkeina, yritysyhteistyönä sekä kieliohjelmina ja henkilökohtaisella ohjauksella .

EU2020-yleistavoitteet koulutuksen osalta

• • Eurooppa 2020 on EU:n kymmenvuotinen kasvustrategia. Sen avulla pyritään voittamaan talouskriisi, joka koettelee edelleen monia EU:n talouksia, mutta sillä on muitakin tavoitteita. Strategialla pyritään korjaamaan kasvumallimme puutteet ja luomaan olosuhteet, jotka suosivat erilaista, aiempaa älykkäämpää, kestävämpää ja osallistavampaa talouskasvua.

Lasketaan koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus alle 10 prosenttiin

Nostetaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 30 –34 vuotiaiden osuus vähintään 40 prosenttiin

• Tuloksissa maahanmuuttajataustaiset erottuvat omana ryhmänään: –

Koulutuksen keskeyttäminen: Suomi yht. n. 10 %, maahanmuuttajataustaiset 21 %.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet: Suomi kokonaisuutena sijoittuu indikaattorissa EU:n keskiarvon yläpuolelle (35% , Suomi yli 45%). Maahanmuuttajataustaiset 24%.

Kiitokset!

[email protected]