Transcript RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi ”Erityisesti johtoryhmää kiinnostaa OPI:ssa kaikki mahdolliset avoimeen liittyvät asiat” Avoinyliopisto.fi-palvelukonsortion johtoryhmä 6.9.2011 Lauri Stigell RAKETTI-OPI-osahanke Lähtökohta – tuottaa opintohallinnon perustietojärjestelmän tukemaan korkeakoulujen koulutustehtävän hoitamista – taustalla.

RAkenteellisen
KEhittämisen
Tukena
TIetohallinto
Korkeakoulujen ja
opetus- ja
kulttuuriministeriön
yhteinen
tietohallintohanke,
jota CSC koordinoi
”Erityisesti johtoryhmää kiinnostaa OPI:ssa kaikki
mahdolliset avoimeen liittyvät asiat”
Avoinyliopisto.fi-palvelukonsortion johtoryhmä
6.9.2011
Lauri Stigell
RAKETTI-OPI-osahanke
Lähtökohta
– tuottaa opintohallinnon perustietojärjestelmän
tukemaan korkeakoulujen koulutustehtävän
hoitamista
– taustalla voi toimia uusi tai jo käytössä oleva
tietojärjestelmä (”HIS”…)
2010 Opin asiantuntijaryhmien
havainnot nykytilasta lähtökohtana
– Korkeakoulujen opintohallinnon perusjärjestelmään
liittyvät palveluarkkitehtuurit eroavat toisistaan
– Yhdistävä tekijä on laaja ja monipuolinen
palveluvolyymi
– Keskeinen eroavaisuus on palveluiden taustalla
perusjärjestelmän sijasta
Opi 2011
– Tuottaa korkeakouluille yhteisen opiskelun ja
opetuksen tukitoimintojen tavoitetilan
kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen
– Suunnittelee, miten opiskelijan ja opetuksen tuen
tietojärjestelmäpalvelut toteutettaisiin yhteistyössä
siten, että syntyy hyvin yhteentoimiva
palvelukokonaisuus
Opin tarkennetut tavoitteet (1.1)
– Tavoite 1: Määritellään ja toteutetaan kaikille korkeakouluille
palveluna tarjottavia opintohallinnon järjestelmäpalveluja sekä
viitearkkitehtuuri tukemaan korkeakoulujen koulutustehtävän
hoitamista.
– Tavoite 2: Perustavoitteen tukemiseksi opintohallinnon
tietojärjestelmäkehityksessä otetaan käyttöön RAKETTI-XDWosahankkeessa syntyvä, operatiivisen toiminnan tarpeiden mukaan
laajennettava kansallinen käsite- ja tietomalli tietojen
yhteismitallisuuden varmistamiseksi.
– Tavoite 3: Samanaikaisesti korkeakoulujen opintohallinnon
tietojärjestelmien kehittämishankkeiden kansallista
koordinointia tehostetaan; ja
– Tavoite 4: Keskitetty palveluntuottaja tarjoaa kehittämishankkeissa
syntyvät osajärjestelmät korkeakouluille palveluna perustettavan
kansallisen opintohallinnon ohjelmistopoolin kautta.
Opin vaiheet
– Uusi opintohallinnon järjestelmä (”HIS”)
– Perusjärjestelmä (”ydinrekisteri”)
– Uusi paradigma: järjestelmäpalveluja, kehitysprojektit
– Arkki…
OPI-osahanke
www.csc.fi/opi
ohjausryhmä
synergiaryhmä
ARKKI – arkkitehtuurityö
omat projektit
HV – haku ja valinta
LVI – ilmoittautuminen
seurannassa
SADe-Tarjonta -tietovaranto
KSHJ – hakujärjestelmä
KOTVE – koulutustarjonta
MAKSU – maksupalvelu
TOR – osaamisrekisteri
TIPTOP – tukea opintopolulle
VIRTA – viranomaistietovaranto
OPINTO-OIKEUDET
HY / Aalto / TaY -perusrekisteriprojekti
JY-perusrekisteriprojekti
TARJONTA – tiedonvälitys
INTEGRAATIO – järj.palvelut
TTY-perusrekisteriprojekti
PEPPI – koulutuksen suunnittelu (Metropolia)
HY / TaY: Aikuiskoulutuksen toiminta- ja tietoarkkitehtuurin
määrittely
Käynnissä / valmis
Valmisteluvaihe
Valmisteilla
LADOK3 – ruotsissa tapahtuu
RS3G – Student Mobility
NORD – Nordforum
Korkeakoulujen opiskelun ja
opetuksen kokonaisarkkitehtuurityö
Sisällön
kehittäminen
Teknologiaalusta
Sitoutuminen,
päätöksenteko
– OHA, Opi-osahanke
– Valmiin luonnoksen esittely ja jatkokehitys
syksyllä 2011
– Arkkitehtuuria toteuttavia kehitysprojekteja jo
2011 alkaen (TIPTOP, LVI, TARJONTA…)
– Opi-INTEGRAATIO, SADe, FUCIO, AAPA, kk:t
– Viestiväylä, yleis- ja järjestelmäpalvelut
– Päätöspisteet akuutteja
– KOKOA, OKM, SADe (VM), OPH, Opi, kk:t
– Vuoden 2012 alusta alkaen korkeakoulujen
osalta; RAKETTI-Opi 24.5.2011
– Pelisäännöt (RAKETTI-pelisääntöryhmä)
Arkkitehtuuriperiaatteet
Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö)
Rajaukset ja reunaehdot
Tietoturvatarpeet ja -periaatteet
Periaatteellinen
Taso
MILLÄ EHDOILLA
Käsitteellinen
Taso - MITÄ
Toimintaarkkitehtuuri
Tietoarkkitehtuuri
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri
Teknologiaarkkitehtuuri
Strategia
Toiminnan haasteet &
tavoitteet
Käsitteistö
Tietojärjestelmäpalvelut
Teknologiakartta
Palvelut
XDW
Sidosryhmät, roolit
Prosessilista/kartta
Prosessikuvaukset
Looginen
Taso - MITEN
Prosessit-palvelut
Looginen tietojärjestelmäTietomallit
palveluiden jäsennys
Loogiset tietovarannot
Tietovirrat
Järjestelmät-prosessit
Integraatioperiaatteet
Rajapinnat ja liittymät
Opin
arkkitehtuuri
Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri
Järjestelmät-tietovarannot
Prosessit-tiedot
Fyysinen
Taso - MILLÄ
Teknologiakomponentit
Fyysiset tietovarannot
Koodistot, sanastot
XDW
Teknologialinjaukset
Järjestelmäsalkku
Verkkokaavio
Palvelutasot
Toimintaympäristön muutos:
Opiskelu ja tutkinnot
– Opiskelijat hakeutuvat nykyistä laaja-alaisempiin
koulutuskokonaisuuksiin.
– Tutkinnon tavoitteet yleismaailmallisempia;
erityisosaaminen syntyy aktiivisen
työelämäosallistumisen avulla.
– Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä on lisääntynyt
kansallisesti ja kansainvälisesti. Opetustarjonta on
pirstaloitunut eli yhteen tutkintoon opetusta tuottavien
toimijoiden määrä on kasvanut.
– Liikkuvuus on muuttunut vallitsevaksi
toimintamalliksi. Opiskelijat suorittavat opintoja
useammassa korkeakoulussa.
Toimintaympäristön muutos:
Tietoon perustuvien palveluiden
merkitys
– Seurannan merkitys on kasvanut suunnittelun
lähtökohtana.
– Opiskelijoiden tuen tarve kasvanut
"itseohjautuvuuden" vuoksi.
Toimintaympäristön muutos:
Tietovarannot ja tietojärjestelmät
– Kansalliset ja kansainväliset tietovarannot ovat
korvanneet nykyisiä organisaatiokohtaisia
tietovarantoja.
– Tietojärjestelmät ovat palvelupohjaisia ja niiden
moduulit joustavasti vaihdettavissa tarvittaessa.
– Korkeakoulut kehittävät aktiivisesti palveluja.
Ratkaisut noudattavat standardeja.
Tähän on sitouduttu
– RAKETIN Opi-osahankkeen ohjausryhmä on
24.5.2011 ja RAKETTI-hankkeen ohjausryhmä
13.6.2011 sitoutunut kehittyvään
arkkitehtuuriluonnokseen
– Korkeakoulut ja sidosryhmät voivat sitoutua
myöhemmin (2012 alkaen; pelisäännöt)
Arkkitehtuuriperiaatteita
1. Palveltava toiminta on jatkuvasti uudistuvaa
2. Käytettävät palvelut ja palveluita käyttävät prosessit
poikkeavat eri asiakkailla
3. Siirtymä kohti tavoitetilaa on asteittainen,
”modulaarinen”
4. Tietovarannot muodostavat yhteisen ytimen
5. Arkkitehtuuri- ja integraatiotason kontrolli halutaan
säilyttää ”in house”
6. Kokonaisarkkitehtuurinäkemys on palvelukeskeinen
(SOA) tässä ja sidosarkkitehtuureissa
Opin arkkitehtuurin luonnos
Toimintaa tukevat palvelut:
yleisin taso
Koulutuksen
suunnittelu
Koulutustarjonnan esittäminen
Opetustarjonnan
esittäminen
HOPS
Haku- ja
valintapalvelu
Arviointipalvelut
Ilmoittautumispalvelu
Opetuksen
toteuttamisen
palvelut
Opintojen
etenemisen
seuranta
TIPTOP-kohteena
Koulutuksen
suunnittelu
Koulutustarjonnan esittäminen
Opetustarjonnan
esittäminen
HOPS
Haku- ja
valintapalvelu
Arviointipalvelut
Ilmoittautumispalvelu
Opetuksen
toteuttamisen
palvelut
Opintojen
etenemisen
seuranta
Hakeutujan verkkopalveluiden kohteena
Koulutuksen
suunnittelu
Koulutustarjonnan esittäminen
Opetustarjonnan
esittäminen
HOPS
Haku- ja
valintapalvelu
Arviointipalvelut
Ilmoittautumispalvelu
Opetuksen
toteuttamisen
palvelut
KSHJ;
OPI-LVI ja -MAKSU
KOTVE; Tarjonta
tietovaranto
KSHJ
Opintojen
etenemisen
seuranta
TOR; KSHJ
Tietovarannot
Summaten
– Avoimen opetuksen, täydennyskoulutuksen ym. ei-tutkinto-opiskelun
integrointi perustoimintaan erityisesti hallinnon ja tukipalveluiden (kuten
tietojärjestelmäpalveluiden) osalta
– Avoin yliopisto luo, hyödyntää ja muokkaa samoja tietoja, samoissa
tietovarannoissa muun opetuksen kanssa.
– Käsitteellinen ja toimintatavallinen yhtenäisyys muun opetustoiminnan kanssa
– Henkilökunnan osalta käytetään samoja tietojärjestelmiä
– Opintohallinnon perusjärjestelmää ei ole olemassa vaan on olemassa
keskeisiä rekisterejä ja tiettyjä ryhmiä palvelevia
järjestelmäkokonaisuuksia
– ”Ydin” – siis yhteinen – on tietovarannoissa. Opin tavoite on
tietovarantojen yhteiskäyttöisyyden lisäämisessä (vrt. julkisen hallinnon
perustietovarantojen hyödyntämisen tavoitteet)
– Oppijoiden eri ryhmille jatkossakin eriytyviä tietojärjestelmäpalveluita;
toisaalta myös yhteisiä osia, esim. ilmoittautumisen ja esim.
maksupalveluiden osalta