Transcript KOHVI-1A, Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri –
Koulutuspaketti
v1.0
28.1.2014
1
Sisältö
1
Tämä koulutuspaketti osana laajempaa kansallisen opintohallinnon
viitearkkitehtuurin käyttöönoton tukipakettia
2
Kokonaisarkkitehtuuri kehittämisen ja suunnittelun välineenä yleiskatsaus
3
Kansallinen opetuksen ja opintohallinnon yhteentoimivuus
pähkinänkuoressa
4
Askeleet kansalliseen opintohallinnon yhteentoimivuuteen
2
3
Koulutuspaketti osana kansallisen opintohallinnon
viitearkkitehtuurin käyttöönoton tukipakettia
Opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautuksen tukipaketti
• OKM tukee kansallisen opintohallinnon
viitearkkitehtuuria jalkautuksen tukipaketilla
valituille pilottiorganisaatioille
• Tukipaketti koostuu kuudesta tukiaskeleesta
ja niissä käytettävistä pohjista ja
koulutusmateriaaleista
• Tukipaketti viimeistellään
pilottiorganisaatioissa 2013 kesän ja
alkusyksyn aikana. Tämän jälkeen kaikki
koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää sitä
• Opintohallinnon viitearkkitehtuurin
jalkautusmalli luo kokonaiskuvan, johon
SADe-hankkeen yksittäisten kansallisten
palvelujen muutokset kohdistuvat
• Tukipaketti parantaa koulutuksen
järjestäjien valmiuksia sopeuttaa teknisten
välineiden kansallisiin palvelujen
kytkeytymisen lisäksi toimintamallejaan
tukemaan oppijakohtaisia palveluja ja
joustavia opintopolkuja
4
5
Kokonaisarkkitehtuuri kehittämisen ja
suunnittelun välineenä
Kaikilla on kokonaisarkkitehtuuria
6
Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa toiminnan ja sen välineiden
kokonaisuuksia.
Kaikilla organisaatioilla on kokonaisarkkitehtuuri – joko se on
suunnitelmallinen ja jäsentynyt tai rakentuu tapauskohtaisesti
ja satunnaisesti.
tämä
vai
tämä
Mitä kokonaisarkkitehtuuri (KA) on
• Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää soveltamalla voidaan kuvata, miten
organisaation tai kohdealueen toimintaprosessit, palvelut, tiedot ja
järjestelmät toimivat kokonaisuutena yhteen.
Toiminta
Tietojärjestelmä
Tieto
Teknologia
Kartturi,
JHS-179
• Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan kehittämismalli, joka varmistaa eri
näkökulmien ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen
kaikessa toiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämisessä.
• Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan luoda toiminnallis-tekninen ympäristö, jossa
kaikki osat sopivat toisiinsa, keskeiset komponentit tarvitsee toteuttaa vain kerran
(uudelleenkäytettävyys) ja joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan
muuttuvien tarpeiden mukaan.
Kokonaisarkkitehtuuri kansankielellä
8
Kokonaisarkkitehtuuri on:
• Johtamisen väline, jolla johdetaan erityisesti kehittämistä
• Suunnittelu- ja suunnittelun dokumentointimenetelmä, johon liittyy myös
prosessimalli suunnitelmien toteuttamiseksi
• Suunnitteluväline, jolla varmistetaan sekä sisäinen että toimialan
sidosryhmien keskinäinen yhteentoimivuus
• Menetelmä, joka muistuttaa: ”Mieti ennen kuin hankit tai teetät uusia
ratkaisuja ja malleja, mitä tarkkaan ottaen tarvitaan ja mihin sitä
käytetään – ja erityisesti – onko meillä tällainen jo”
Mitä kokonaisarkkitehtuuri EI ole
9
Kokonaisarkkitehtuuri EI ole vain tietohallinnon menetelmä.
Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan ja palvelujen kehittämismalli,
jolla varmistetaan sekä toiminnan kehittyminen että siinä
tarvittavien välineiden palvelevuus.
Yhteentoimivuus on muutakin
kuin teknistä integraatiota
Osapuolilla on samansuuntaiset visiot,
prioriteetit ja tavoitteet
Lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon
tietojen vaihtamisessa
Poliittinen tahtotila
Lainsäädännön yhteentoimivuus
Lainsäädännön yhtenäistäminen
Eri organisaatiot pääsevät kokonaisedun
mukaiseen tavoitteeseen yhteen sovitettujen
prosessien kautta
Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy
tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja
ymmärrettävänä kaikille osapuolille
Toiminnan yhteentoimivuus
Organisaatioiden ja prosessien
yhtenäistäminen
Semanttinen yhteentoimivuus
Semanttinen yhtenäistäminen
Tekniset rajapinnat on suunniteltu siten, että ne
mahdollistavat järjestelmien ja palvelujen
yhdistämisen
Tekninen yhteentoimivuus
Tiedon siirto ja yhteydet
Kansallinen arkkitehtuurin kohdealuejako
Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri
Oikeusturva ja
demokratia
–kohdealueen KA
Työ ja elinkeinot
–kohdealueen KA
Liikenne ja viestintä
–kohdealueen KA
Terveys ja
hyvinvointi
–kohdealueen KA
Opetus, tiede ja
kulttuuri
–kohdealueen KA
Sisäinen
turvallisuus
–kohdealueen KA
Ympäristö ja
yhdyskuntarakenne
–kohdealueen KA
Puolustus ja
ulkosuhteet
–kohdealueen KA
Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Valtionhallinnon yhteinen
konserniarkkitehtuuri
Valtiontalous
–kohdealueen KA
Hallinto ja yhteiset
palvelut
–kohdealueen KA
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuurityö on hierarkkista
12
Suomen maankäytön määräykset
JHKA
Maakuntakaava
Opetuksen ja
opintohallinnon
kansalliset
viitearkkitehtuurit
Yleiskaava
Paikallinen tai
alueellinen
viitearkkitehtuuri
Asemakaava
Rakennusarkkitehtuuri
Toteutus
Kohdearkkitehtuurit
Ratkaisuarkkitehtuurit
Ratkaisut
ja palvelut
IT-arkkitehtuuri vs. kokonaisarkkitehtuuri
13
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri
on vain jäävuoren huippu
20%
Toiminnan ja sen välineiden kehittäminen
edellytää selkeää kuvaa
•
•
•
•
•
•
Toiminnan tarpeista
Palveluista
Toimijoista, käyttäjistä, rooleista
Prosesseista
Toiminnanohjauksesta
Käsitteistä, tiedoista
80%
13
Kokonaisarkkitehtuurimallin osat
KA-menetelmä, kehys
• KA-menetelmä luo edellytykset suunnitella ja kuvata
kokonaisarkkitehtuurin keinoin kattava toiminnallis-tekninen
tavoitetila tai lähtötilanne yhdenmukaisella tavalla
KA-hallintamalli
• KA-hallintamalli luo edellytykset ohjata KA-suunnittelua, tehdä
arkkitehtuurilinjauksia ja varmistaa, että linjausten mukaiseen
päämäärään päästään
KA-kypsyys-tasomalli
• KA-kypsyystasomalli mahdollistaa arkkitehtuuritoiminnan
kehittymisen mittaamisen ja antaa eväitä arkkitehtuuritoiminnan
kehittämiselle
14
KA-menetelmän periaatteet
15
• KA-menetelmä (kehys) on menetelmä kuvata arkkitehtuuri
• KA-menetelmä jakaantuu kahteen osaan – näkökulmiin ja
käsitteellisiin tasoihin
• Näkökulmat
– Toiminnan näkökulma
– Tiedon näkökulma
– Tietojärjestelmän näkökulma
– Teknologian näkökulma
• Käsitteelliset tasot
– Periaatteellinen (MIKSI, millä reunaehdoilla)
– Käsitteellinen taso (MITÄ)
– Looginen taso (MITEN)
– Fyysinen taso (MILLÄ)
Toiminta
Toiminta
Toiminta
Toiminta
Tietojärjestelmä
Tietojärjestelmä
Tietojärjestelmä
Tietojärjestelmä
Tieto
Tieto
Tieto
Tieto
Teknologia
Teknologia
Teknologia
Teknologia
Kokonaisarkkitehtuurikehys – näitä kuvataan
Rajaukset ja reunaehdot
Periaatteellinen
Taso - MIKSI
MILLÄ EHDOILLA
Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit
Arkkitehtuuriperiaatteet
Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet
Käsitteellinen
Taso - MITÄ
Toiminta-arkkitehtuuri
Tietoarkkitehtuuri
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri
Teknologiaarkkitehtuuri
Strategia
Toiminnan haasteet,
tarpeet & tavoitteet
Palvelut
Käsitteistö
Roolit
Tietojärjestelmäpalvelut
Teknologiavaatimukset
Tietomallit
Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys
Loogiset tietovarannot
Tietovirrat
Teknologiakomponentit
Sidosryhmät
Looginen
Taso - MITEN
Organisaatio
Prosessilista/kartta
Prosessikuvaukset
Järjestelmät-tietovarannot
Järjestelmät-prosessit
Integraatiomalli
Prosessit-tiedot
Rajapinnat ja liittymät
Fyysinen
Taso - MILLÄ
Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri
Fyysiset tietovarannot
Koodistot
Teknologiavalinnat
Järjestelmäsalkku
Verkkokaavio
Palvelutasotavoitteet
16
KA-menetelmän käyttö
Mihin tämä
muutos
vaikuttaa?
Yhteentoimivu
uden tarpeet
Mitä on jo
olemassa?
Kansalliset ja
alueelliset
määritykset?
Miten tukee
strategiaa?
Toiminnan
tarpeet
Kuka tarvitsee
ja mitä?
Miten
toimitaan?
Mitä tietoa
tähän liittyy?
Mikä on tiedon
päälähde?
Pitäisi kehittää
X:ää
Tiedon tarpeet
Mitä tietoa
tarvitaan
johtamiseen?
Tietosuojatarp
eet?
Mitä
tukijärjestelmiä
tarvitaan?
Järjestelmien
tarpeet
Teknologian
tarpeet
Miten korkeaa
käytettävyyttä
tarvitaan?
Mitä ylläpitoa
teknologia
edellyttää
Miten ratkaisut
integroidaan?
• Kokonaisarkkitehtuuri
varmistaa, että siirrytään
osaoptimoinnista harkittuun
optimointiin
• Kokonaisarkkitehtuuri
varmistaa, että muistetaan
kysyä oikeat kysymykset
oikeaan aikaan
•  Ei ajauduta, vaan edetään
suunnitelmallisesti ja
johdetusti
• Kehittäminen tehdään
projekteissa  KA tulee
kiinnittää kiinteästi ja
systemaattisesti
kehittämissalkunhallintaan
Ratkaisut ja suunnittelu toiminnan ehdoilla
Toiminnan tarpeet nostavat esiin teknologiavaatimuksia ja teknologiaratkaisuja käsitteellisellä tasolla
Järjestelmäpalvelut täyttävät toiminnan tavoitteita
Käsitteitä tukevat järj.palv
Teknologiatarpeet
Käsitteet
Järjestelmäpalvelut
Toiminnan haasteet &
tavoitteet
Teknologiavaatimukset
Palvelut
Millä
prosesseilla
palvelut
tuotetaan
Prosessikuvaukset
Miten
käsitteet
mallinnetaan
Mitä tietoja
prosesseissa
käsitellään
Tiedot
Miten
hallintaan
Miten
jäsennetään
loogisesti Miten
Looginen
tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys
Miten tieto liikkuu
järjestelmäpalveluiden välillä
Tietovirrat
teknologia
jäsennetään
Miten
ratkaistaan
loogisesti
Teknologiakomponentit
Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: toimijaroolien painopistealueet
Arkkitehtuuriperiaatteet
Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö)
Rajaukset ja reunaehdot
Tietoturvatarpeet ja -periaatteet
Periaatteellinen
Taso
MILLÄ EHDOILLA
Toimintaarkkitehtuuri
Käsitteellinen
Taso - MITÄ
Tietoarkkitehtuuri
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri
Teknologiaarkkitehtuuri
Tietojärjestelmäpalvelut
Teknologiakartta
Johto, toiminnan
Käsitteistö
Strategia
kehittäjät,
käyttäjät
Toiminnan
haasteet &
tavoitteet
Palvelut
Sidosryhmät, roolit
Prosessilista/kartta
Prosessikuvaukset
Looginen
Taso - MITEN
Looginen tietojärjestelmäTietomallit
palveluiden jäsennys
Loogiset tietovarannot
Tietovirrat
Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri
Järjestelmät-tietovarannot
Järjestelmät-prosessit
Integraatioperiaatteet
Prosessit-tiedot
Rajapinnat ja liittymät
Fyysinen
Taso - MILLÄ
Teknologiakomponentit
Fyysiset tietovarannot
Koodistot, sanastot
Teknologialinjaukset
Järjestelmäsalkku
Verkkokaavio
Palvelutasot
19
Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: toimijaroolien painopistealueet
Arkkitehtuuriperiaatteet
Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö)
Rajaukset ja reunaehdot
Tietoturvatarpeet ja -periaatteet
Periaatteellinen
Taso
MILLÄ EHDOILLA
Käsitteellinen
Taso - MITÄ
Toimintaarkkitehtuuri
Tietoarkkitehtuuri
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri
Teknologiaarkkitehtuuri
Strategia
Toiminnan haasteet &
tavoitteet
Käsitteistö
Tietojärjestelmäpalvelut
Teknologiakartta
Palvelut
Sidosryhmät, roolit
Prosessilista/kartta
Prosessikuvaukset
Looginen
Taso - MITEN
Tietohallinto
Looginen tietojärjestelmäTietomallit
palveluiden jäsennys
Loogiset tietovarannot
Tietovirrat
Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri
Järjestelmät-tietovarannot
Järjestelmät-prosessit
Integraatioperiaatteet
Prosessit-tiedot
Rajapinnat ja liittymät
Fyysinen
Taso - MILLÄ
Teknologiakomponentit
Fyysiset tietovarannot
Koodistot, sanastot
Teknologialinjaukset
Järjestelmäsalkku
Verkkokaavio
Palvelutasot
20
Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: toimijaroolien painopistealueet
Arkkitehtuuriperiaatteet
Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö)
Rajaukset ja reunaehdot
Tietoturvatarpeet ja -periaatteet
Periaatteellinen
Taso
MILLÄ EHDOILLA
Käsitteellinen
Taso - MITÄ
Toimintaarkkitehtuuri
Tietoarkkitehtuuri
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri
Teknologiaarkkitehtuuri
Strategia
Toiminnan haasteet &
tavoitteet
Käsitteistö
Tietojärjestelmäpalvelut
Teknologiakartta
Palvelut
Sidosryhmät, roolit
Prosessilista/kartta
Prosessikuvaukset
Looginen
Taso - MITEN
Looginen tietojärjestelmäTietomallit
palveluiden jäsennys
Loogiset tietovarannot
Tietovirrat
Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri
Järjestelmät-tietovarannot
Järjestelmät-prosessit
Integraatioperiaatteet
Prosessit-tiedot
Fyysinen
Taso - MILLÄ
Teknologiakomponentit
Rajapinnat ja liittymät
Teknologialinjaukset
IT-palveluntuottaja
Fyysiset tietovarannot
Järjestelmäsalkku
Verkkokaavio
Koodistot, sanastot
Palvelutasot
21
80
Arkkitehtuurinhallinnan laatutekijät
• Tee linjauksia, joita tulee noudattaa
§
• Hanki KA-linjaamiselle mandaatti. Määritä, mitkä linjaukset ovat sitovia koko
organisaatiossa
n.40150
• Tee yksiselitteisiä KA-linjauksia
• Tee selkeä linjaus, ei yleisiä pohdintoja. Erota linjaukset esiselvityksistä ja
taustamateriaalista
• Viesti linjaukset selkeästi
• Jos asiantuntijat ja projektipäälliköt tai toiminnan kehittäjät eivät tunne KA-linjauksia tai eivät
ymmärrä niitä, niin eivät he niitä noudakaan
80
120
30
60
80
• Määritä, kuka saa tehdä KA-linjauksia
• Kuvaa, kuka saa tehdä linjauksia. Hyväksykää kaikki linjaukset sovitulla mallilla
muodollisesti
• Valvo linjausten noudattamista
• Valvo, että sovittuja linjauksia ja toimintatapoja noudatetaan.
• Sääntöjen rikkomisesta täytyy seurata jotain negatiivista
22
23
Kansallinen opetuksen ja opintohallinnon
yhteentoimivuus pähkinänkuoressa
SADe: Oppijan palvelukokonaisuus, TOR ja Hakeutujan palvelut
24
Tausta: Oppijan palvelukokonaisuus
•
•
•
•
Oppijan palvelukokonaisuus on yksi SADeohjelman hankkeista
Hankkeesta vastaa opetus- ja
kulttuuriministeriö
Hankkeen tavoitteena on jäsentää ja
kehittää oppimisen sähköisiä palveluita
Ylimmät vaikuttavuustavoitteet:
– Kansalainen pystyy kehittämään itseään ja
osaamistaan tavoitteidensa mukaisesti
– Kansalainen pystyy osallistumaan ja
vaikuttamaan oman oppimisensa toteutuksen
suunnitteluun aikaisempaa paremmin
– Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien
toiminnan tuottavuuden lisääminen
– Työmarkkinoiden tarvitseman työvoiman
tarjonnan ja laadun turvaaminen
25
Oppijan verkkopalvelun arkkitehtuuriperiaatteet
Nimi
Prioriteetti
Kuvaus
Oppijan verkkopalveluissa noudatetaan opetustoimen
yleisiä arkkitehtuuriperiaatteita ja -linjauksia
 Opetustoimen arkkitehtuuriperiaatteet on kuvattu opetustoimen
Oppijan verkkopalvelu tuo opetustoimen sähköiseen
asiointiin yhdenmukaisen palvelukanavan

Yhtenäiset verkkopalvelut hävittävät oppijan ja työelämän
näkökulmasta opetustoimen hallinnon raja-aidat
Verkkopalvelut helpottavat oppijan siirtymistä läpi
oppimisen ja koulutuksen nivelvaiheiden

Verkkopalvelu parantaa opiskelua ja oppimista koskevan
tiedon laatua, kattavuutta ja saatavuutta

Yhteiskäyttöiseksi määritelty tieto tallennetaan vain kerran
yhdenmukaisessa muodossa


viitearkkitehtuurissa. Arkkitehtuuriperiaatteet koskevat kaikkia
Opetustoimen
sekähaku,
yhteistyökumppaneita.
Opetustoimen organisaatioita
keskeiset, yhteiset
tiedotus- ja
asiointiprosessit kootaan yhteen helposti löydettävään ja
hallittavaan kanavaan. Näitä täydentävät koulutuksen
järjestäjäkohtaisetkootaan
erityispalvelut.
Verkkopalveluun
kaikkien koulutusasteiden palvelut
yhtenäiseksi käyttökokemukseksi. Palvelut näkyvät
yhtenäisenä
sekä
oppijoillesiirtymistä
että sidosryhmille
Verkkopalvelut
helpottavat
esim. esiopetukseen,
perusopetukseen, 2. asteen koulutukseen,
korkeakoulutukseen
ja oppimisen
ammatissa ja
tapahtuvaan
koulutukseen.
Verkkopalvelu kokoaa
opiskelua koskevan
tiedon systemaattisesti yhteen. Tämä vähentää hajautetun
tiedonjakelun laatueroja ja mahdollisia ristiriitoja. Opetustoimen
tiedot voidaan koota yhteen palveluun.
Yhteiskäyttöiseksi tai yhtenmukaiseksi määritetty tieto
taltioidaan mahdollisuuksien mukaan vain yhteen paikkaan.
Verkkopalveluissa
selkeää
MDM-mallia
Palvelu nostaa esiinnoudatetaan
oppijalle erilaisia
opiskeluja ja
Palvelu mahdollistaa ja tukee oppijaa ottamaan itse
vastuuta omasta oppimisestaan

Palvelussa hyödynnetään erilaisille oppijoille tuttua
teknologiaa

Verkkopalvelut ottavat huomioon eri ikäisille ja tasoisille
oppijoille luontevat teknologiaratkaisut.
Verkkopalvelu parantaa oppimis- ja koulutustiedon
luotettavuutta

Todennetun osaamisen rekisteri ja keskitetyt hakupalvelut
sekä keskitetyt viestintäpalvelut varmsitavat opetustoimen
tiedon luotettavuuden - virallinen tieto voidaan selkeästi
erottaa epävirallisesta
koulutusmahdollisuuksia, sekä tukee tätä omaehtoisen
oppimisen suunnittelussa ja seurannassa.
26
Opetustoimen sähköisiä palveluita keskitetään ja
yhdenmukaistetaan hallitusti oppijan näkökulmasta
•
SADehankkeessa
toteutettavat
palvelut
Keskitettyjä, kansallisia oppijan palveluita
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Myöhemmin –
mahdollisesti –
toteutettavaksi
–
suunnitellut
–
palvelut
–
•
Koulutustiedon verkkopalvelu
Opiskelumahdollisuuksia koskevan tarjonnan palvelut
Opintoihin haun kansallinen palvelu
Opiskelijavalintojen laskenta- ja tukipalvelut
Ajantasaiset tiedot opiskeluoikeuksista
Opiskelijoiden läsnäolotietopalvelu (lähinnä lukuvuositasoinen läsnäolo – onko aktiivinen opiskelija)
Koodistopalvelu sisältäen kansallisen opiskelijatunnuksen
Todennetun osaamisen rekisteri sisältäen tunnustetut tutkinnot
Tutkintorakenteiden hallintapalvelu – väline, jota käytetään sekä keskitetysti että hajautetusti
Todennetun osaamisen rekisteri sisältäen osatutkinto- ja suoritustiedot
Hakeutuminen opintojaksoihin ja opintojaksototeutuksiin
Työelämäyhteistyön palvelut
Opiskelun vuorovaikutuksen hallinnan palvelut
Laajennetut koulutusjärjestelmän tieto- ja tilastopalvelut
Koodistopalvelun laajennukset
Hajautettuja, paikallisia oppijan palveluita
–
Koulutuksen järjestäjän itsenäisesti toteuttamiksi palveluiksi jäävät lähinnä opintojen käytännön
läpivientiin ja koulutuksen järjestäjän ja oppijan väliseen kommunikointiin tarkoitetut verkkopalvelut.
27
Todennetun osaamisen rekisteri, TOR
28
Todennetun osaamisen rekisteri - TOR
•
•
•
Todennetun osaamisen rekisteriin
kerätään julkisin varoin järjestetyn ja
julkisin varoin tuetun koulutuksen kautta
saatu ja todennettu osaaminen.
Rekisteri toimii opetustoimialan
keskeisenä tietovarastona ja sen
sisältämän tiedon puitteissa on
mahdollista toteuttaa erilaisia palveluita
kansalaisille ja muille toimijoille.
Kansallinen todennetun osaamisen
rekisteri tuo hyötyjä sekä oppijalle että
muille sidosryhmille. Se tarjoaa
opintohistoriatiedot yhdestä paikasta
sähköisessä muodossa. TORin tietoja
voidaan hyödyntää monella eri tapaa
Oppijan verkkopalvelussa
Työnantajat
Tutkintotietojen
hyödyntäminen
työnhaussa
Oppijat
Koulutuksen
järjestäjät
Tutkintotietojen
hyödyntäminen,
osaamistiedon
luominen
Tutkintotietojen
luominen, hallinta
hyödyntäminen
Tutkintoraportit,
tutkintotiedot
Todennetun osaamisen rekisteri
Loppukäyttäjän verkkopalvelu
Ylläpitäjän verkkopalvelu
Portaali
Palvelukerros
Tutkintotiedon katselu ja hyödyntäminen
Kompetenssitiedon hallinta
Tutkintotiedon hallinta
Tiedonluovutusvaltuuksien
hallinta
Tutkintorakenteiden hallinta
Sidosryhmät
Tutkintotiedon raportointi- ja tilastopalvelut
TOR
tietovarannot
29
TORin arkkitehtuuriperiaatteet
Nimi
Oppijan oppimisen elinkaaren keskeiset tutkinto- ja
osaamistiedot kootaan yhteen
Oppijan ei tarvitse toimittaa opetustoimen prosesseja
varten tutkintotietojaan, nämä poimitaan tarpeen mukaan
automaattisesti TORista
TOR tukee kaikkia virallisen tahon tunnistamia tutkintoja
Kaikki koulutuksen järjestäjät toimittavat tutkintotiedot
TORiin
Oppija pystyy hyödyntämään TORiin taltioitua tietoa
urapolussaan ja oppimisen suunnittelussaan
TOR tarjoaa dokumentoidut ja kattavat rajapinnat, joiden
avulla tutkintotiedot voidaan liittää oppimisen prosesseihin
(esim. siirtymävaiheet)
Prioriteetti
 Tutkintotietojen lähde on aina tutkinnon myöntävä koulutuksen





TORissa oleva tieto toimii jatkossa koulutustilastoinnin
päätietolähteenä
Todennetun osaamisen rekisterillä parannetaan
tutkintotiedon luotettavuutta

TOR on laajennettavissa muuhun oppijan kyvykkyys- ja
kokemustietoon
TOR on käytettävissä kaikkina vuorokauden aikoina

TOR tarjoaa dokumentoidut ja kattavat rajapinnat, joiden
avulla tutkintotiedot voidaan liittää urapolkujen
prosesseihin
Kuvaus



järjestäjä. Tutkinnot kuitenkin kootaan TORiin, joka toimii
keskitettynä, virallisena
tutkintoja suoritusrekisterinä
Perusperiaatteena
on, että
oppijalta
ei pyydetä tietoa,kaikissa
joka
opetustoimen viranomaisilla jo on. Todennettua osaamista
käytetään käyttäjän suostumusten mukaisesti automaattisesti
opetustoimenosaamisen
prosesseissa.
Todennetun
rekisteriin kootaan kaikki
koulutusjäjestelmän
virallisten
tahojen tunnistamat
Jokainen virallisia tutkintoja
myöntävä
koulutuksentutkinnot.
järjestäjä
toimittaa tutkintotiedot keskitettyyn palveluun.
Kaikki TORiin tallennettava tieto on oppijan käytettävissä ja
hyödynnettävissä oman oppimisen polkunsa suunnittelussa.
Oppijalla
on mahdollisuus
lainsäädännön
puitteissa hallita
Todennetun
osaamisen rekisteristä
muodostetaan
kokonaispalvelu, joka tarjoaa dokumentoitujen ja avointen
rajapintojen kautta palveluja erilaisiin opetustoimen ja
sidosryhmien
prosesseihin
ja palveluihin.
Koulutuksen järjestäjien
ei tarvitse
jatkossa toimittaa
tutkintotietoja erikseen Tilastokeskukseen, OPH:een ja TORiin
vaan ainoastaan
TORiin,muodostaa
jonka kautta
muut viranomaiset
Todennetun
osaaminen
kiistämättömän
oppijan
tutkintopankin, jossa tutkintojen myöntäminen ja niiden
todentaminen
voidaan varmistaa
jäljittää. ensimmäisessä
Todennetun osaamisen
rekisteriinjataltioidaan
vaiheessa ns. virallisia todennettuja tutkintoja, mutta se
suunnitellaan
siten, että kyseistä
rekisteriä voidaan
laajentaa
TORin palvelutasotavoitteeksi
määritetään
24/7-palvelu,
jolloin
on käyttäjien
hyödynnettävissä
vuorokauden
TORinserajapintojen
ja laajennetun
tietomallin
avulla
osaamistiedot voidaan liittää myös urapolkujen prosesseihin
(esim. työnhaku, rekrytointi, urasuunnittelu).
30
TORiin liittyvät substanssipalvelut
Tutkintotiedon hyödyntäminen ja käsittely
Tutkintorakenteiden
suunnittelu
Tutkintotiedon käyttö
Tutkintotiedon katselu
Tutkintorakenteiden hallinta ja suunnittelu
Tutkintotiedon
koneellinen
hyödyntäminen
Tutkintorakenteiden
hallinta
Tutkintotiedon
manuaalinen
välittäminen
Tutkintojen myöntäminen ja tunnustaminen
Tutkintotiedon käytön hallinta – tiedonluovutusten hallinta
Tutkintotiedon käytön
suostumusten hallinta
Tutkintotiedon käytön
valtuutusten hallinta
Tutkintotiedon
tietopyyntöjen hallinta
Osaamisen
tunnustaminen,
tutkintojen myöntäminen
Osoitetun osaamisen
tunnustaminen
Tunnustetun osaamisen
hallinta
Tutkintotiedon muuttaminen ja korjaaminen
Tutkintotiedon virheiden
korjaaminen
Tutkintotiedon
täydentäminen
Tutkintotiedon
poistaminen
Tutkintotiedon tilasto- ja tietopalvelut
Tilastopalvelut
tutkintotiedosta
Tietopalvelut
tutkintotiedosta
31
Myöhemmin mahdollisesti toteutettava jatkokehitys
•
•
•
Ensivaiheessa TORiin tallennetaan tunnustetut
tutkinnot
Seuraavassa vaiheessa TORia voidaan laajentaa
taltioimaan yksittäiset osatutkinto- ja
opintosuoritustiedot – tämä mahdollistaa opintojen
joustavamman suorittamisen ja koulutuksen
järjestäjien resurssien yhteiskäytön
TOR voidaan laajentaa ”sähköiseksi CV:ksi”
– Tähän kannattaa varautua jo 1.vaiheessa, jotta
vältetään ”uudelleenkoodausta”
•
Sähköisen CV:n ytimessä on todennettu
osaaminen (kuvassa ruskealla), mutta
tietorakenteessa on varauduttu laajempaan
kompetenssitiedon hallintaan
•
Sähköistä CV:tä voidaan käyttää monissa
osaamisenhallinnan ja työelämän prosesseissa
”Kompetenssi” - CV
Henkilön perustiedot
Osaaminen
Koulutus
”Nimike & titteli”
Todennettu osaaminen
Työkokemus
Työhistoria
Muu koulutus
Tehtävät / projektit
Muu osaaminen
Intressit ja tavoitteet
Näytteet, julkaisut
Metatiedot
32
Hakeutujan palvelut
33
Hakeutujan palvelut
•
•
•
•
•
•
Hakeutujan palvelut kokoavat
hakeutumiseen ja koulutustarjontaan
liittyvät palvelut yhteen tavoitetilassa
kaikilla koulutusasteilla.
Palvelun käyttäjällä on käytössään kaikki
tarvittavat informaatiopalvelut ja hakemiseen
liittyvät palvelut yhdessä paikassa.
Palvelu hyödyntää täysimääräisesti
muita rekisteritietoja (esim. TOR)
Ensisijaisina käyttäjinä ovat kansalaiset,
jotka etsivät tietoa opetuksesta ja koulutuksesta
ja hakeutuvat erilaisiin koulutuksiin.
Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti keskitetysti. Palvelut käsittävät sekä
hakupalvelut että koulutustieto-, urasuunnittelu ja ohjaus- ja neuvontapalvelut.
Osa hakeutujan palveluista voi olla myös koulutuspalvelujen tuottajien ylläpitämiä.
34
Hakeutujan palveluiden arkkitehtuuriperiaatteet
Nimi
Prioriteetti
Kuvaus
<ylätason
Hakeutujan
periaate>
palveluissa noudatetaan oppijan
verkkopalvelun yleisiä KA-periaatteita
 Hakeutujan palveluissa noudatetaan kaikkia keskitettyjen oppijan
Keskitettyjen hakeutujan palveluiden kautta
voi hakeutua kaikkeen koulutukseen
 Ensimmäisessä vaiheessa keskitetyn palvelun kautta hakeudutaan
palveluiden viitearkkitehtuurin linjauksia ja määrityksiä.
kaikkeen luvanvaraiseen koulutukseen kaikille koulutusasteille - aina
esiopetuksesta korkeakoulutukseen. Jatkossa tavoitteena on, että
hakeutujan palveluiden kautta voidaan hakeutua kaikkeen Suomesta
hallinnoitavaan koulutukseen.
Hakeutujan palvelut hyödyntävät
täysimääräisesti keskitettyjen oppijan
palveluiden rekistereitä

Yleisperiaate: käyttäjältä ei kysytä sellaista tietoa, joka keskitetyissä
palveluissa tai kansallisista tietolähteistä on saatavissa.
Hakeutujan palvelut tukevat kaiken ikäisiä,
sekä suomalaisia että ulkomaalaisia
koulutukseen hakeutujia
Palvelu automatisoi valintasääntöjä siten,
että se tehostaa koulutusten järjestäjien
työtä

Hakutujan palveluiden kehittämisessä huomioidaan eri ikäiset ja eri
taustaiset oppijat - käytännössä kaikki hakeutumisen prosesseihin
liittyvät roolit ja oppijatyypit.
Palvelussa hyödynnetään säännöstöjä, sähköisesti mallinnettuja
prosesseja ja mahdollisimman pitkälle vietyä automatiikkaa

Hakeutuja ja koulutuksen järjestäjä pidetään
aktiivisesti tietoisena haku- ja
valintaprosessin etenemisestä

Prosessin tila välitetään oppijatilille ja oppijalle. Palvelu tuo välineitä
koulutuksen järjestäjälle hakuprosessin tehtävistä ja tilasta.
Hakeutumisen tueksi tarjotaan
monikanavainen asiakaspalvelu sekä
oppijoille että opetustoimen ammattilaisille
Hakeutumisen ja valinnan prosessi pyritään
mahdollisimman pitkälle automatisoimaan

Neuvontaa ja ohjeistusta sekä muiden asiakkaiden palvelupyyntöjen
käsittelyä tarjotaan ainakin puhelimitse, sähköpostilla sekä
verkkolomakkeella - täydentävinä kanavina kirje ja fax.
Pyritään välttämään manuaalista käsittelyä. Prosessi
automatisoidaan niin pitkälle kuin mahdollisesti. Päätöksentekoa
varten laaditaan automaattisesti valintaesitykset, mutta varsinaiset
päätökset tehdään toki koulutuksen järjestäjän hallintokäytäntöjen
mukaisesti.

35
Hakeutujan palveluiden tietojärjestelmäpalvelut
36
Oppijan palveluiden aikataulu
(SADe-johtoryhmä 03/2013)
Opintopolku.fi
Kevät 2013
Syksy 2013
Kevät –Kesä 2014
• Toisen asteen
yhteishaun testaus ja
käyttäjäkoulutukset
( Korkeakoulut)
• Toisen asteen
yhteishaku
Pilotti
09/2013
• Yhteishaun lisäksi
muu peruskoulun
jälkeinen koulutus
• TOR vaihe1
03/2014
Syksy 2014
Kevät 2015
• Aikuiskoulutustarjonta
• IHEP-käyttöönotto
ja hakupalvelu
• Palveluiden
10/2014
loppukehitystyö
• ePerusteet
• Hankkeen päättäminen
• IHEP-pilotti
10/2015
12/2014
(Korkeakouluhaku)
Käyttöönottoaikataulun ja vaiheistuksen taustaa
•
•
•
•
•
•
•
Toteutuksessa oleva palvelukokonaisuus rakentuu palvelukeskeisen arkkitehtuurin
varaan.
Arkkitehtuuriratkaisu mahdollistaa palveluiden uudelleen käytettävyyden, pitkän
elinkaaren, ketterän jatkokehittämisen ja alentaa jatkoinvestointitarpeita.
Keskeisessä roolissa on palveluille luotava julkinen rajapinta, jonka kautta palvelut ovat
eri osapuolten käytettävissä koko julkishallinnossa.
Järjestelmäkokonaisuuden ohjelmointityö käynnistyi 04/2012. Kokonaisuus on
osoittautunut ennakoitua suuremmaksi suhteessa käytettävissä olevaan aikaan.
Palvelukokonaisuuden kehittämisessä on käytössä 4htv SADe-ohjelmasta.
Opetushallituksessa hankkeeseen osallistuu kokopäiväisellä panoksella 40
toimittajaresurssia ja 25 Opetushallituksen resurssia.
Koulutustakuun täytäntöönpano vuoden 2013 syksyn yhteishaussa (2.aste) edellyttää
järjestelmän käyttöönotto 2.9.2013.
Toisen asteen toiminnallisuuksien priorisointi on johtanut siihen, että muu
toiminnallisuus pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2014 aikana.
Opintohallinnon viitearkkitehtuuri pähkinänkuoressa
39
Opintohallinnon viitearkkitehtuuri
•
Opintohallinnon viitearkkitehtuuri on osa
SADe-ohjelman Oppijan
palvelukokonaisuushanketta
•
Opintohallinnon viitearkkitehtuuri kuvaa
opintohallinnon tavoitetilan toiminnallisteknisen kokonaisuuden ja kuvaa tarkemmin,
miten SADe-hankkeen myötä tuotettavat
kansalliset palvelut kytkeytyvät koulutuksen ja
oppimisen elinkaariprosesseihin
•
Viitearkkitehtuurin dokumentaatio:
–
–
–
–
Opintohallinnon kansallinen viitearkkitehtuuri v1.0
Liite 1, KA-taulukot
Liite 2, Analyysi keskeisimmistä KESUn
opintohallintoon vaikuttavista linjauksista
Liite 3, Opetus- ja koulutussanasto (OKSA),
40
Opintohallinto tässä viitearkkitehtuurissa
• Opintohallinnolla tarkoitetaan koulutuksen järjestämisen prosessipohjaista
hallintakokonaisuutta. Se kattaa koko koulutuksen toteuttamisprosessin
hallinnan hakeutumisesta tutkinnon suorittamiseen. Sillä hallitaan kattavasti
kaikkien koulutusasteiden koulutusta.
• Opintohallinnon ydintehtävänä on hallita kaikkia niitä koulutuksen
suunnittelun ja läpiviennin sekä tulosten arvioinnin kokonaisprosesseja,
joilla koulutuksen järjestäjät toteuttavat koulutuspalvelujaan, joilla valitaan
opiskelijat, tuetaan näiden oppimista ja dokumentoidaan näiden suorittamat
opinnot ja tutkinnot.
• Opintohallinto kytkeytyy vahvasti myös koulutuksen johtamisen ratkaisuihin
ja palveluihin.
41
Kansalliset opintohallinnon arkkitehtuuriperiaatteet
Nimi
Prioriteetti
Opintohallinnon arkkitehtuuri on yhteentoimiva
koulutuksen kokonaisarkkitehtuurin ja oppijan
verkkopalvelun viitearkkitehtuurin kanssa
 Prosessit, tietomallit ja tietojärjestelmäpalveluiden rajapinnat, jotka kytkeytyvät
Opintohallinto mahdollistaa opiskelijan joustavat ja
yksilölliset opintopolut
 Paikallinen koulutuksen järjestäjän opintohallintotoiminto on osa laajempaa
kansallisiin palveluihin, tulee olla kansallisten viitearkkitehtuurien mukaisia.
Tämä koskee esimerkiksi tilastotuotantoa, käsitteistöä, tutkintorakenteita ja
kytkeytymistä keskitettyihin oppijan palveluihin.
Opintohallinnon prosessit ja ratkaisut edesauttavat
opiskelijoiden opintojen edistämistä
Opintohallinto palvelee kokonaisuudessaan
koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja näiden
arviointia/kehittämistä
Opintohallinto palvelee ja helpottaa sekä opettajien että
hallintohenkilöstön työtä

Opintohallinnon palveluja voi käyttää ajasta ja paikasta
riippumatta, ajanmukaisilla päätelaitteilla
Opintohallinnon prosessit kytketään kiinteästi osaksi
koulutuksen järjestäjän liiketoiminnallisia prosesseja
Opintohallinnon ratkaisut hyödyntävät organisaation
toimivia yhteisiä ratkaisuja

Opintohallinnon ratkaisut parantavat koulun ja kodin
välistä yhteistyötä
Kuvaus





yksilön oppimista tukevaa kansallista koulutusjärjestelmää. Opiskelija pystyy
joustavasti opiskelemaan tutkintorakenteen sisällä ja hallitusti eri
oppilaitoksissa.
Opintohallinto tukee sekä oppijoita itse edistämään omia opintojaan että auttaa
opetuksen ammattilaisia tukemaan oppijoita heidän opinnoissaan.
Opintohallinto ja sen ratkaisut kattavat koko koulutuksen järjestäjän toiminnan
pääprosessin ja mahdollistaa sen kehittämisen.
Opintohallinto tuo opettajille ja opetushenkilöstölle heidän työtään aidosti
tukevia ominaisuuksia ja välineitä, vähentää rutiinityötä ja mahdollistaa heidän
työnsä kohdistamisen olennaiseen.
Opintohallinto mahdollistaa, että sekä opiskelija että työntekijä voivat käyttää ja
hallita opintohallinnon palveluja sähköisillä välineillä.
Opintohallinto kytkeytyy koulutuksen järjestäjän liiketoiminnallisiin prosesseihin
ja on osa liiketoiminnan hallintaa.
Opintohallinnossa hyödynnetään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa
koulutuksen järjestäjäorganisaation yhteisiä toimialariippumattomia ratkaisuja
välttäen päällekkäisyyksiä.
Opintohallinnon ratkaisut ja prosessit kehittävät ja parantavat kodin ja koulun
välistä kommunikointia, yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta oppijoiden
hyväksi lasten ja nuorten koulutuspalveluissa.
42
Perusmallin muutos - oppijakeskeisyys
Tutkinto
• Viitearkkitehtuurin pohjana on
erityisesti strateginen tavoite
joustavien opintopolkujen
mahdollistamisesta
Oppilaitos 1
Oppilaitos 2
Oppilaitos 3
• Tämä edellyttää kattavaa
koulutuksen järjestäjien
yhteentoimivuutta sekä tietojen
vaihdossa että prosesseissa
• Joustavan opintopolun tietojen
keskeinen solmupiste on
kansallinen TOR ja hakeutujan
palvelukokonaisuus
Tutkinto
• Muutos toteutetaan hallitusti ja
vaiheittain
Oppilaitos 1
Oppilaitos 2
Oppilaitos 3
43
Opintohallinnon roolit / rooliryhmät
Oppijan roolit
Oppijan lähiomaisen
roolit
Johtamisen roolit
Esim.
Työnantajien roolit
Opetustoimen
ammattihenkilöstön
roolit
Opintohallinnon
hallinnolliset roolit
Asiakasyritysten roolit
Oppisopimuspalveluiden roolit
Oppilashuollon roolit
Muut roolit
Työnantajien roolit
Työssäoppimisen ohjaaja, työpaikkaohjaaja
Työpaikkakouluttaja
Näyttötutkinnon arvioija
Työssäoppimispaikkasopimuksen
sopimusyhteyshenkilö
Ohjaa työssäoppimisjaksojen aikana oppijoita
Oppisopimuskoulutuksen rooli
Arvioi näyttötutkintosuorituksen
Yrityksen tai julkisen hallinnon organisaation
työssäoppimisen sopimuksien hallinnoija
44
Käsitteet / sanasto
Kansallisen opintohallinnon
viitearkkitehtuurin käsitteistö ja sanasto
noudattaa tavoitetilassa kansallisten
opetustoimen arkkitehtuurilinjausten
mukaisesti OKM:n Koulutus- ja
tiedepoliittisen osaston määrittämää
Opetus- ja koulutussanastoa (OKSA).
Käsitteistön yhtenäistäminen on erittäin
tärkeää prosessien, palvelujen ja
tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle
• ”aita vs. aidan seiväs”
45
Opintohallinnon pääprosessi elinkaarinäkökulmasta
Opintohallinnon pääprosessi
Koulutuksen
suunnittelu
Koulutustarjonnan
hallinta
• Koulutuksen ja
• Koulutustarjonopetuksen
nan määrittely
strateginen
• Valintaperussuunnittelu
teiden suunnittelu
• Koulutuksen
• Koulutuspaikyleissuunnittelu
kojen
• Opetussuunnitelm tarjoaminen
ien hallinta
haettavaksi
• Suoritettavien
tutkintojen
suunnittelu
• Rahoitussuunnittelu
Opiskelijahaku ja
valinta
Opetuksen
toteutuksen
suunnittelu
Opintojen
suunnittelu
• Viestintä /
• Opintojakso• Henkilökohtaista
markkinointi
toteutusten
minen
suunnittelu
• Opiskelijahaku
• Opintojaksototeutuksiin
• Opiskelijavalinnat • Resurssisuunnittelu:
ilmoittautuminen
• HakeutumisTilojen,
välineiden
•
Läsnäolovaiheen henkilöja opetusilmoittautuminen
kohtaistaminen
henkilöstön
• Neuvontapalvelut
hallinta
• Lukujärjestyssuunnittelu
• Toteutusten
julkaisu
haettavaksi
• Tutkintotilaisuuksien
suunnittelu
Toteutusten
hallinta
• Opintojaksototeutuksiin
sijoittelu
• Logistiikka,
koulukuljetukset,
muu tarkennettu
resurssien hallinta
• Opiskelijan
tietojen hallinta
• Tarkennettu
toteutussuunnittelu
• Opinto-ohjaus
Opetus ja
opiskelu
• Opetuksen
Arviointi ja
suoritusten
hyväksyminen
• Oppimisen ja
osaamisen
arviointi ja hall.
• Opiskelija- ja
huoltajapalautteen
• Opiskelijan ja
kokoaminen
huoltajien
vuorovaikutuksen • Tutkintojen
hallinta
myöntäminen
• TET ja työssä• Todistusten
oppimisjaksojen
tuottaminen
& harjoittelun
hallinta
• Poissaolojen
hallinta
• Oppilashuolto
• Opinto-ohjaus
• Keskeyttämistilanteiden hall.
• Palautteen
kokoaminen
toteuttaminen
• Pedagogisten
välineiden
hyödyntäminen
Tilastointi ja
raportointi
• Yleisesti:
tuloksellisuuden
arviointi
• Tilastojen
tuottaminen
• Mittarien arviointi
• Raportointi
Kelalle, OKM:ään
ja Tilastokeskukseen
• OPH:n arvioinnin
käsittely
• Yhteistyö entisten
opiskelijoiden
kanssa
Työelämäyhteistyö (työssäoppiminen, harjoittelu)
rekrytointipalvelutettä tietojärjestelmien
Sekä toiminnan suunnittelunUrajajaohjauksen
tulee tukea tätäJohtaminen,
prosessia
systemaattisesti.
seuranta
Tukiprosessit: talous-, henkilöstö- ja tietohallinto tms.
46
Päätietojen keskinäiset suhteet
Ohjaavan tahon määritykset
Tutkinnon /
opetussuunnitelman perusteet
Opetuksen suunnittelunäkökulma
Ohjaa, määrittää
Opetuksen ja koulutuksen
järjestäjän opetussuunnitelma
Suoritettu tutkinto
Koostuu
Koostuu
Tutkinnon osan perusteet
Oppijan ja opiskelun näkökulma
Ohjaa, määrittää
Tutkinnon osa
Johtaa
Ohjaa, määrittää
Koostuu
Muodostaa
Oppimisjakso
Käytä määritettyjä
loogisia
tietokokonaisuuksia.
Erota tieto tiedon
ominaisuudesta
Opintosuoritus
Voi johtaa
Jakautuu
Voi koostua
Opetustapahtuma
Opetustapahtuman läpivienti
Voi koostua
Oppitunti
Tutkinnon osasuoritus
Voi johtaa
Pienin suoritettava
koulutuksen osa
Oppituntiin osallistuminen
47
Voi
johtaa
Loogiset tietovarannot paikallisella tasolla
Voidaan toteuttaa fyysisellä toteutustasolla usealla eri tavalla
48
Opintohallintojärjestelmäkokonaisuus koostuu
tietojärjestelmäpalveluista
Opintojen jälkeiset
tietojärjestelmäpalvelut
Johtaminen ja seuranta
Pedagogiset apuvälin.
Alumnitoiminta
Tilastot ja raportointi
OJT-haun palvelut
Oppimisympäristöpalv
Lisäopintojen
markkinointi
Tilannekuvapalvelut
Hakuneuvonta
HOPS-hallinta
Läsnäolon hall.
Opiskelurahoitus
Opintosuoritusten hall.
Palautteen hall.
Näyttöjen ja kokeiden
järjestäminen
Koulukuljetukset /
logistiikka
Opinnäytetöiden hall.
Tutkintojen hall
Oppimista tukevat yhteistyöpalvelut
Opinto-ohjaus
Oppimisen ja osaamisen
arviointi
Opiskelijaviestintäpalv. Kodin ja koulun yhteistyö
Koulutuksen suunnittelun
ja valmistelun palv.
Opiskelijavalinnan
tietojärjestelmäpalvelut
Koulutuksen suunn.
Koulutustarjonta
Lukuvuosiilmoittautuminen
Tutkintorak. hall.
Opiskelijavalinta
OPS hall
Opetustarjonnan hall
Opetusryhmien hall.
Opetusresurssien hall.
Opetus ja opiskelu
Ennustemallit
Opiskelijatietopalvelut
Opiskelijan perustiedot Opiskelijan erityistiedot
Materiaalimaksut
Resurssienhall –
tilat/laitteet/lisenssit
Koulutuksen järjestäjän hallinnolliset tukipalvelut
Oppilashuolto
Suostumustenhall.
Työelämäyhteistyö
Kirjasto- ja tietopalv.
Yleiset tekniset tukipalvelut
Työsuhteen hall.
Palkkahallinta
Taloushallintapalvelut
Tunnistaminen
Identiteetinhallinta
Lokipalvelu
Osaamisen hallinta
Sähköinen asianhall.
Ja arkistointi
Org.tietojen hallinta
Julkaisujärjestelmäpalv
ESB / integraatio
Sähk. asiointi
49
Opintohallintojärjestelmien kytkentä koulutusasteen
tietovarantoihin ja kansallisiin palveluihin
Koulutuksen järjestäjä 1
Järjestelmä 1
Järjestelmä 2
Koulutuksen järjestäjä 2
Järjestelmä 1
Järjestelmä 2
Koulutuksen järjestäjä 3
Järjestelmä 1
Järjestelmä 2
DW
DW
Integraatio
Kansalliset integraatiopalvelut
Koulutusasteen
benchmark
Kansalliset
TOR
koulutuksen
tietovarannot
50
Arviointi ja
suoritusten
hyväksyminen
14: Tilastotiedot
13: Tutkintosuoritukset
Opetus ja
opiskelu
12: Osatutkintosuoritukset
Toteutusten
hallinta
11: Opintosuoritukset
Opintojen
suunnittelu
10: Läsnäolotiedot
9: OJT-valintatiedot
Opetuksen
toteutuksen
suunnittelu
8: OJT-haku/ilmoittautuminen, opiskelijatunnus
7: HOPS
Opiskelijahaku ja
valinta
6: OJT-tarjontatiedot
5: Lukuvuosi-ilmoittautumistieto
4b: Paikan vastaanotto
4: Opiskelijavalintatiedot
Koulutustarjonnan
hallinta
3: Valintaesityslista, kansallinen opiskelijatunnus
Koulutuksen
suunnittelu
2: Koulutustarjonta, valintaperusteet
1b: paikallinen OPS
1: tutkintorakenne, kansllinen eOPS
0: Koodistot
Tietovirrat paikallisen ja kansallisen ympäristön välillä
Koulutuksen järjestäjän paikallinen opintohallinto
Tilastointi ja
raportointi
Kansalliset OKM/OPH:n palvelut ja rekisterit: esim. TOR, Hakeutujan palvelut, Kotve
51
Opintohallintoympäristön tietovirtakartta
52
53
Askeleet kansalliseen opetustoimen
yhteentoimivuuteen
Opintohallinnon viitearkkitehtuurin
soveltamisen askeleet paikallistasolla
Varmista yhteentoimivuus
Sovella viitearkkitehtuuria toimintaa ja
ratkaisuja kehitettäessä
Laadi oma opintohallinnon
kehittämispolkusi
Tunnista kehittämis- ja
yhteentoimivuustarpeesi
Selvitä oma lähtötilanteesi
Tutustu huolellisesti kansalliseen
opintohallinnon viitearkkitehtuuriin
54
Askel 1: Tutustu viitearkkitehtuuriin
1
Tutustu kansalliseen viitearkkitehtuuriin
• Tutustu huolellisesti sekä kansalliseen
opintohallinnon viitearkkitehtuuriin sekä sen taustalla
oleviin Oppijan palvelukokonaisuuden
viitearkkitehtuureihin
• Arvioi oman organisaatiosi tarve kytkeytyä
yhteentoimivasti kansallisiin prosesseihin ja
järjestelmiin – sekä kollegaorganisaatioihin
• Arvioi, mitkä kansallisen opintohallinnon
viitearkkitehtuurit merkittävimmin vaikuttavat omaan
organisaatioosi ja sen ratkaisuihin
Tukipaketin aineisto: Koulutuspaketti
55
Askel 1: Tukipaketti
1
Koulutuspaketin tarkoituksena on saada koulutuksen
järjestäjät ymmärtämään ja sisäistämään:
• Mitä tarkoittaa kokonaisarkkitehtuuri
• Mikä kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri on
• Mikä on kansallisen opintohallinnon merkitys
koulutuksen järjestäjälle
• Miten opintohallinnon viitearkkitehtuuri edistää
kansallista yhteentoimivuutta oppijan näkökulmasta
• Miten kehitys kansallisen opintohallinnon
viitearkkitehtuurin suuntaan auttaa koulutuksen
järjestäjää itseään
• Mitä kehittäminen edellyttää prosesseilta, rooleilta,
tiedoilta ja tietojärjestelmiltä
• Millä askelilla kehittäminen voidaan toteuttaa
56
Askel 2: Selvitä oma lähtötilanteesi
2
Selvitä systemaattisesti lähtötilanteesi
• Määritä lähtötilanteesi – hyödynnä tässä
kokonaisarkkitehtuurimenetelmää
–
–
–
–
Järjestelmäsalkku,
Tietovirrat,
Loogiset tietovarannot
Vertaa prosessejasi, roolejasi ja käsitteistöäsi kansalliseen
arkkitehtuuriin
• Dokumentoi lähtötilanteesi
• Käsittele lähtötilannetta organisaation eri tasoilla
– Tietohallinto, johto, opetuksen ammattilaiset
Tukipaketin aineisto: Lähtötilanteen kuvauspohja ja kuvausohje +
esimerkkikuvaus
57
Askel 2: Tukipaketti
Kuvauspohjan ja ohjeen sisältö
2
•
Nykytilan kuvauspohja ja esimerkki
–
–
–
–
–
–
•
Tietojärjestelmäsalkku
Keskeiset tietovarannot
Liittymät ja tietovirrat
Koulutuksen ja opetuksen suunnittelun prosessit (ylätaso)
Prosessien ja järjestelmien roolit
Keskeiset toiminnassa käytettävät käsitteet
Nykytilan kokoamispohja
– Lisäksi keskeiset kehittämistarpeet: toiminta ja järjestelmät
•
Yhteensopivuuden arviointipohja
– Vertailukriteerit kansalliseen yhteentoimivuuteen
kokonaisarkkitehtuurin eri näkökulmista: toiminta, tieto,
tietojärjestelmät, rajapinnat/integraatiot
58
Askel 3: Tunnista kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeesi
3
Tunnista kehittämistarpeet
• Analysoi lähtötilanne
– Miltä osin lähtötilanteen ratkaisu ei ole yhteensopiva
kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kanssa?
– Miltä osin nykyinen toiminta tai ratkaisu ei vastaa sisäisiin
tarpeisiin?
• Määritä kehittämiskohteet
– Mitkä kohteet edellyttävät kehittämistä kansallisen
yhteentoimivuuden varmistamiseksi?
– Mitkä kehittämiskohteet parantaisivat toimintaa paikallisesti?
– Miten johtamista ja toiminnan läpinäkyvyyttä voisi kehittää?
– Miten oppijan palveluita voisi kehittää?
Tukipaketin aineisto: Kansallisen yhteentoimivuuden arviointipohja,
kehittämistarpeiden kokoamispohja
59
Askel 3: Tunnista kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeesi
3
• Kansallisen yhteentoimivuuden arviointipohja
– Yhteensopivuus kansallisten opintohallinnon prosesseihin
– Yhteensopivuus kansallisten tietovarantojen tieto- ja
käsitemalleihin (esim. oppijanumero)
– Yhteensopivuus kansallisiin opintohallinnon
tietojärjestelmäpalveluihin ja integraatioihin
• Kehittämistarpeiden dokumenttipohja
– Yhteenveto: Mitkä kohteet edellyttävät kehittämistä
kansallisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi?
– Miltä osin nykyinen opintohallinnon toiminta tai ratkaisu ei
vastaa sisäisiin tarpeisiin?
– Mitkä kehittämiskohteet parantaisivat toimintaa koulutuksen
järjestäjällä itsellään?
– Miten johtamista ja toiminnan läpinäkyvyyttä voisi kehittää?
– Miten oppijan palveluita kannattaa muuten kehittää?
60
Askel 4: Laadi opintohallinnon kehittämispolku
4
Laadi opintohallinnon kehittämispolku
• Määritä tarkemmat oman organisaatiosi
opintohallinnon kehittämisen askeleet
– Toiminta, organisointi, prosessit, tietojen hallinta,
tietojärjestelmät
• Aikatauluta kehittäminen
– Sovita tämä resursseihisi, kansallisen arkkitehtuurin
toteuttamisaikatauluun ja kehittämistarpeisiisi
• Vastuuta kehittäminen
• Määritä kehittämispolun ohjausmalli ja mittarit
•  Sitouta organisaation johto – hyväksytä
opintohallinnon ja yhteentoimivuuden
kehittämispolku organisaation johdossa
Tukipaketin aineisto: Kehittämispolun dokumenttipohja, vaiheistuksen
dokumenttipohja, kansallisen kehittämisen aikataulu, presentaatiopohja
61
Askel 4: Tukipaketti
Kehittämispolkupohja
4
•
•
Keskeisten kehitettävien kohteiden yhteenveto
Kehittämispolun vaiheet ja aikataulutus
– Tässä taustalla on kansallisten keskitettyjen oppijan
palvelujen aikataulu
– Yksinkertainen gantt-pohja
•
•
•
Kehittämispolun kärkihankkeiden hankekortit
Kehittämispolun tuotokset
Kehittämispolun ohjaus
– Organisointi
– Päätöksenteko
– Tarkistuspisteet ja mittarit
Johdon presentaatiopohja
62
Askel 5: Sovella kansallista arkkitehtuuria
5
Hyödynnä kansallista arkkitehtuuria kehittämisessä
• Hyödynnä kansallista opintohallinnon
viitearkkitehtuuria kaikissa oman kehittämispolkusi
askelissa
– Erityishuomio tarjouspyynnöissä. Liitä kansallinen
viitearkkitehtuuri ja sen vaatimukset osaksi tarjouspyyntöjä
– Vaadi erityisesti rajapintojen ja tietomallien yhteentoimivuutta
– Kehitä prosesseja yhteentoimivuuden suuntaan
– Kouluta ja perehdytä käyttäjät uuteen toimintamalliin ja uusiin
välineisiin
Tukipaketin aineisto: Esitäytetty vaatimusmäärittelypohja
63
Askel 5: Sovella kansallista arkkitehtuuria
5
Vaatimusmäärittelypohja hankintoja tai omaa
kehittämistä varten
• Kansallisen yhteentoimivuuden vaatimukset
• Muu opintohallinnon yleisen tason
vaatimusmäärittely
– Tätä voi täydentää omilla paikallisilla erityisvaatimuksilla
64
Askel 6: Varmista yhteentoimivuus
6
Varmista ratkaisujesi yhteentoimivuus
• Katselmoi ja varmista arkkitehtuurinmukaisuus
kaikissa kehittämisen askelissa
• Kytke viitearkkitehtuurin yhteentoimivuuden arviointi
osaksi kehittämissalkunhallintaa
• Vastuuta ratkaisujen ja toiminnan yhteentoimivuuden
katselmointi ja varmistaminen
65
Askel 6: Varmista yhteentoimivuus
6
Varmista ratkaisujesi yhteentoimivuus
• Katselmoi ja varmista arkkitehtuurinmukaisuus
kaikissa kehittämisen askelissa
• Kytke viitearkkitehtuurin yhteentoimivuuden arviointi
osaksi kehittämissalkunhallintaa
• Vastuuta ratkaisujen ja toiminnan yhteentoimivuuden
katselmointi ja varmistaminen
66
Tukipaketin laatimisen vaiheistus ja aikataulutus
Tehtävä
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras
Joulu
Tukipaketin sisältömäärittely, pilottien (2) valinta
1) Koulutuspaketin työstö
2) Nykytila-arviopohja / malli – täsmennys
3 & 4) Kehittämispolun laatimismalli
5) Tarkennettu paikallinen vaatimusluettelopohja
Pilottien tuki (2)
- Kansallisen yhteentoimivuuden valmiusarvio (1 ja 2)
- Paikallinen kehittämissuunnitelma
Seminaari 1, Tukimalli ja valmistautuminen
Seminaari 2: Pilottien tuotokset, jatkosuunnittelu
Tukimallin viimeistely pilottien tulosten perusteella
Yleinen
tukipaketti
valmis
Kuva valmiuksista kansallisiin palveluihin
Tukiprojekti päättyy
Kansalliset seminaarit
• Tukiprojektissa järjestetään kaksi kansallista seminaaria, johon kutsutaan
kohdennetusti mutta kattavasti koulutuksen järjestäjiä eri koulutusasteilta:
• 1. seminaari:
– Tilannekatsaus opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautumiseen ilman tukipakettia
oppilaitoksissa
– Tukipaketin läpikäynti ja kommentointi
– Alustavien kehittämiskohteiden kokoaminen
– Tukipaketin hyödyntämisen vaihtoehdot ja näkökulmat
– Pilottien ensitunnelmat
• 2. seminaari:
–
–
–
–
–
Pilottien tulosten ja tuotosten esittely ja arviointi
Kokemusten kokoaminen
Kehittämiskohteiden tunnistaminen ja priorisointi
Jatkojalkautuksen suunnittelu, vertaistukiverkoston muodostaminen
OKM:n ja OPH:n tuki jatkossa kansallisen yhteentoimivuuden kehittämiseksi
68
Pilottiorganisaatioiden osallistuminen
Mitä pilotit tästä saavat
• Konsultti tukee organisaation kansallisen yhteentoimivuuden kehittämistä
– on mukana tuottamassa aineistoa, jonka avulla organisaatio
valmistautumista kansallisen yhteentoimivuuden varmistamiseen
• Mahdollisuus antaa palautetta OKM:lle ja OPH:lle ja näin parantaa kykyä
kytkeytyä kansallisiin
• Verkostoituminen muiden pilottitoimijoiden kanssa
Mitä piloteilta odotetaan
• Tahtotila aidosti valmistautua siihen, että heidän opintohallintotoiminto
kytketään kansallisiin oppijan palveluihin
• Halu viedä läpi edellä kuvattu tukimalli oman organisaation kannalta
• Yhteyshenkilön nimeäminen
• Kyky varata resursseja tämän työn läpivientiin
• Halu ja kyky antaa tukipakettia kehittävää palautetta projektille
69