Transcript Anita Malinen: Vapaa sivistystyö ja opettajuuden olemus

Vapaan sivistystyö ja
opettajuuden olemus
Anita Malinen
Lähtökohtana toisenlainen
ymmärrys oppijasta


-luottamus oppijan omaan potentiaaliin ja
kykyyn ajatella itse
- itsetoiminnallisuuden vaatimus/odotus
Laki vapaasta sivistystyöstä
korostaa




omaehtoista oppimista,
yhteisöllisyyttä ja
osallisuutta
…ja antaa määrittää siten myös vapaan
sivistystyön opettajuutta.


Mitä omaehtoisen oppimisen, osallisuuden ja
yhteisöllisyyden periaatteet tarkoittavat
opettajan työssä?
Mitä niiden toteutuminen vaatii opettajalta?
Opettajuuden olemuksesta

-jäsentely perustuu ensimmäisen
”Kansanopiston G-voimat” –koulutuksen
osallistujien tuotoksiin
1) Mikä on vapaan sivistystyön
perustehtävä?



Miksi olemme olemassa?
Perustehtävä?
Arvotavoitteet? Mitkä ovat meidän tärkeät
asiat?
I Vapaan sivistystyön tehtävästä

”…mielestäni vapaan sivistystyön opintoja ja
ammatillista koulutusta tulisi jotenkin
järkevästi yhdistellä ja luovasti hyödyntää
opiskelijan opiskelupolulla.”
I Vapaa sivistystyön tehtävästä

”Olen huomannut, että puheet ammatillisesta
koulutuksesta ja vapaan sivistystyön
koulutuksesta nostattaa usein nopeasti pinnalle
”suuria tunteita” riippuen siitä, millaisesta
toimintaympäristöstä keskusteluun osallistujat
ovat tulleet.”
2) Opiskelijan omaehtoinen
oppiminen ja kasvu
Miten tätä tuetaan? Mitä
opettajat ajattelevat
opiskelijoista?
HOPSit ja OPSit
II Huoli opiskelijasta

”Opiskelijoitteni elämäntilanteesta ja tunnoista
perillä oleminen auttaa minua opettajana
arvioimaan kunkin oppimisedellytyksiä ja
annostelemaan opetettavia asioita vähän sen
mukaan.”
II Huoli opiskelijasta

”Myös opiskelijoiden jaksamisen sekä
ryhmässä toimimisen arvioinnin kannalta
opiskelijoitteni elämäntilanteen ja kulloisenkin
vireystilan osuva arviointi säästää
ylireagoinneilta, joita opettajalle saattaisi
tiukan paikan tulla. Jaksan ”ymmärtää” aika
pitkälle, mutta joskus täytyy palautella
opiskelijoita siihen tilanteeseen missä he ovat
eli opiskelijuuteen…”
II Huoli opiskelijasta

”Nykyään vaaditaan joka työhön tutkintopapereita ja
osa porukasta yksinkertaisesti tippuu vauhdista. Mitä
tulisi tehdä? Voisiko olla mahdollista, että
yhteiskunnassamme löytyisi kaikille jonkinlainen
paikka ja työhön voisi päästä kapeammalla
koulutuksella? Olisivatko tällaiset koulutukset
vapaan sivistystyön alueella ja se olisi sellainen
ensimmäinen porras kohti ihmisen sisäistä kasvua
ja mahdollista työpaikkaa?”
II Huoli opiskelijasta

”Katselen vuosisadan takaisen
kansanopistonuorison kirjomia sivuja ja miten,
miksi nuoret voivat nyt niin kuin mielestäni
voivat, paljon esiäitejään tai -isiään
huonommin. Kouluista on tullut yksinäisyyden
ja kiusaamisen tyyssijoja, suoritushelvettejä,
tunteiden erämaita.”
II Huoli opiskelijasta


”Yhteiskunnallisten asemien pitäisi olla avoimia
kaikille, mutta käytännössä toimii yhteiskunta toisin,
sulkemalla ihmisiä ulkopuolelleen. Jokainen vaihe
nuoren koulutushistoriassa voi olla kivulias, jokainen
pidetty koe hänelle tehokas diskriminaattori.
Lopullisena tuomiona pois jääminen tai elämä toista
huonompana.”
”Eivät syrjäytyneet ole itseään syrjäyttäneet, ja
siihenkin on syy, jos joku on halunnut lopulta
syrjäyttää itsensä.”
II Huoli opiskelijasta

”Itsekin olen opettanut menneiden vuosien aikana
opiskelijoita, joiden resurssit eivät ole riittäneet koko
tutkinnon suorittamiseen. Kyse ei ole ollut
laiskuudesta. Tällainen tilanne vie aina paljon voimia
opiskelijalta, opettajalta ja työpaikan ohjaajilta. Olisi
hienoa, jos tällaisessa tilanteessa olisi tarjolla sellaista
koulutusta, johon opiskelijan voisi ohjata. Se
lievittäisi epäonnistumisen musertavaa tunnetta.”
3) PEDAGOGISET RAKENTEET

Rakenteiden pitäisi tukea opiskelijoiden
omaehtoista oppimista, osallisuutta ja
yhteisöllisyyttä
III Erityistä kansanopistossa

”Sivistystehtävän toteuttamisessa keskeisiä
“kansanopistoinstrumentteja” ovat yhteiset opinnot. Internaatti
oppimisympäristönä puolestaan mahdollistaa monenlaiset
lähestymistavat yhteisten opintojen järjestämiseen. …Voisi
kysyä, ovatko internaatit muuttumassa pelkiksi opiskelijaasuntoloiksi? Tarjoavatko ne kasvun tukea, ohjausta,
yhteisöllisyyden ja osallisuuden oppimisen
mahdollisuuksia?...Omien opistojen kansanopisto-opintojen
kehittäminen voisi saada uutta vauhtia, jos kuulisimme ideoita
toinen toisiltamme - millaisia yhteisiä kansanopisto-opintoja
muilla on ja millaisia kokemuksia niistä on sekä
henkilökunnalla että opiskelijoilla.”
4) OHJAUS JA OPETUS


Ohjaus pyrkii antamaan tilaa oppijan omalle
ajattelulle ja ajatusten kehittelylle (”How do
you know that, Kalle?” “Tell it with your own
words.”).
Ohjaus on aikuisen omakohtaisen prosessin
tukemista sekä yksilö- että ryhmäkeskusteluin.
4) Opettajana ja ohjaajana
vapaassa sivistystyössä

Mitä erityistä siinä on? Osaammeko
hyödyntää tämän erityisyyden?
IV Opettajana kansanopistossa

”Olen noussut mäelle ja huomaan, että matkalla on
tapahtunut kehitystä verrattuna lähtötilanteeseen. Kun
nyt katson mäen toiselle puolelle, huomaan, että siellä
on paljon kaikenlaista, mitä haluaisin osata, ehkä
liikaakin sellaista mitä tunnen tarvitsevani. Toisaalta
tuntuu, että minun pitäisikin kaivaa maata ja suunnata
syvemmälle jo osaamissani asioissa. Tuntuu, että olen
kadottanut näkemyksen, josko sitä on koskaan
ollutkaan.”
IV Opettajana kansanopistossa

”Professiossa, jossa minäkin toimin, on ongelmansa: sen
kokemus aliarvostuksesta ja jopa yhteiskunnallisesta
mitätöinnistä on yleinen, samoin kokemus jatkuvasta
epävarmuudesta. Kouluyhteisöt ovat rakenteeltaan hierarkkisia
ja opetussuunnitelman sisällöt määritellään kunnallisissa ja
valtiollisissa yhteyksissä ylhäältä päin, opetussuunnitelmat ja
tuntijaot tulevat erilaisten hallintokuntien ja ministeriön
työryhmien yhä kustannustehokkaammista aivoista. Se on
kafkamainen, itseensä eksynyt maailma.”
IV Opettajana kansanopistossa

”Uusiutumisen tarve on ilmeinen. Tuntuu, että olen
kadottamassa oman innostukseni ja se ei mielestäni ole oikein
opiskelijoita kohtaan. Tässä ammatissa opettajan pitäisi olla
liekki joka sytyttää opiskelijat. Mitä pitäisi muuttaa? a)
asioiden sisältöjen esitystavan muuttaminen, b) tarvitsisin ehkä
ammatillista tutorointia, keskustelua, näkemystä omille
ideoille, c) taiteilijuuden olennaisen ymmärtäminen, jotta sen
voisi välittää toisille, d) itsensä hyväksyminen e) rohkeutta
hypätä tyhjään / ulos omalta mukavuusalueelta”
Paritehtävä

Millaista on sivistysopettajan
työn erityislaatu
kansanopistossa?
5) ARVIOINTI

Mikä on arvioinnin rooli vapaassa
sivistystyössä? Kansanopistossa?

Oppimisen arviointi? Oman toiminnan
arviointi?
APOn VALTTIKORTTI:
Ohjaajien oma ryhmä



Ohjaajat eri tieteenaloilta – yhteistä kiinnostus
aikuisen oppimiseen ja ohjaamiseen.
Ohjaajien oma ryhmä kokoontuu ennen jokaista
lähijaksoa ja heti lähijakson päätyttyä (vrt. kehittävä
arviointi).
Voisiko tätä ideaa hyödyntää vapaassa sivistystyössä?
Huoli sivistyksen katoamisesta

”Katso sanaa mitä sille on tapahtumassa. Sana
menettää kaiken katsomisen ja kuluttamisen
pakkovallassa alkuperäistä merkitystään, ja
ihminen sen myötä jää vaille itseilmaisua ja
arvoa sellaisena kuin on…”

”Onko tämä tie jo kuljettu loppuun ja jos
niin, mikä olisi seuraava polku matkalla?”

”-GRRRRRRRUUUUUUNDTVIIIIIG!!!”
Aikuispedagogiikan palapeli 1+4





1) Aikuisen oppijan henkilökohtainen,
omakohtainen, omaehtoinen (oppimis)prosessi
2) Opetus- ja kurssisuunnitelma
3) Pedagogiset rakenteet
4) Ohjaus ja opetus
5) Arviointi
Asialliset asiat - viihtyminen

Tavoitteena on, että jokainen uskaltaa avata suunsa ja
kysyä tarpeen mukaan. Asioita saa kummastella ja
kommentoida. Asian vierestäkin saa jutella. Useiden
ryhmien kanssa jonkun verran käsitelläänkin
ajankohtaisia asioita ja kuunnellaan toistemme
tarinoita. Tunnelma on rento ja hauskaakin pidetään.
Vaatii tasapainoilua, ettei tämä vie liikaa aikaa itse
asialta, mutta koen tällaisen vapaamuotoisen
jutustelun erittäin tärkeäksi osaksi ryhmien
toimintaa.”
Opiskelijoiden erilaiset tarpeet

”Opiskelijoiden odotukset kurssin annista
voivat olla hyvinkin erilaisia. Toinen on tullut
tehokkaasti oppimaan tarvitsemansa asian kun
toinen taas on tullut pikemminkin huvin ja
kenties seuran vuoksi. Tasapainoilu tiukan
asiasisällön ja rennon viihtyisyyden välillä
tuottaa jatkuvasti päänvaivaa minulle. Ryhmän
kannalta hyvin erilaiset odotukset ja toiveet
ovat hankalia.”
Oppijan rytmi – opettajan
kurssisuunnitelma



”Kurssilaisten toiveita kannattaa kuunnella ja ottaa
huomioon mahdollisuuksien mukaan.”
”Opettajan on suostuttava oppilaan oppimisrytmiin ja
annettava tukensa.”
”Tyytyväisempiä opiskelijoita lähtee kurssilta, jossa
on edetty hitaasti ja opeteltu vain muutama asia kuin
sellaiselta, jossa opettajalla on hirveä kiire ja tarve
kertoa/näyttää kaikki mahdollinen.”
Tutut opiskelijat, tutut
toimintatavat, tutut roolit


”Näiden vuosien aikana olen tullut jo hyväksi tutuksi
oppilaideni kanssa. He ovat tottuneet minun toimintatapoihini,
ja meille on yhdessä kehittynyt yhteisiä rutiineja. Näistä
rutiineista ja totutuissa tavoista on sekä hyötyä että haittaa.
Yhteiset työt sujuvat rutiinien avulla joustavasti. Opettajana
annan tietenkin opetusta, mutta muuten toimin ryhmän
”kapellimestarina” yhteisiä tehtäviä jakaessani ja
tarkkaillessani.
Rutiinien vaarana on se, että liikaa totuttaudumme vanhoihin
toimintatapoihin. Tehtävät keskittyvät liikaa samoille
henkilöille ja muut halukkaat töiden suorittajat ikään kuin
unohtuvat, jos he eivät itse ilmaise omaa halukkuuttaan
tehtävien tekijöiksi.”
Opettaja, ohjaaja, oppija,
andragogi?

”Oma ammattini, kun ei ole opettamisen
kanssa missään tekemisessä, mutta
elämänkokemus yhdessä jooganohjauksen
kanssa pistää miettimään, miten ihmiset
saadaan ”heräämään” uudella tavalla ja
ottamaan itsessään olevat vahvuudet
käyttöön.”
Kansansivistäjän,
sivistysopettajan työn ytimiä?

”Toisinaan opettajan näkökykyä
todennäköisesti värittävät myös omat asenteet,
mielentila ja tunteet. Siksi on harjoiteltava
erottelukykyä niin että erottaisi oman
tunnelman oppilaiden ja tunnin tilanteesta.
Onneksi joogaharjoitus tekee armeliasta
työtään myös ohjaajassa.” (alleviivaus Anitan)