Transcript Voimistelun II tason jatkokoulutus

Taitojen oppimisesta ja
opettamisesta
Voimisteluliitto II taso
Syksy 2013
Sami Kalaja
Kertausta
• Tarvitaan riittävä määrä
harjoittelua
• Runsas vaihtelu
tehostaa oppimista
• Oppimisen eteen pitää
nähdä vaivaa
• Hauskuuden ilmapiiri on
eduksi oppimiselle
Liikuntataidon oppimisella neurologinen perusta
•
Oppimisessa syntyy uusia aivosoluja ja hermoyhteyksiä eri aivosolujen
välille
•
Harjoittelu vahvistaa hermoreittiä
•
Hermopunokset muodostavat hermoverkkoja
•
•
Aluksi harva
•
Hienomotoriikassa tiheä
Jokaisen oppijan hermosto ”oman näköinen”
Mikä tällä hetkellä in?
• Epävakaalla alustalla
voimaharjoittelu
• Tasapainon
kehittäminen
• Havaintomotoriikkaharjoittelu
• Ajoituksen, rytmin
harjoittelu
Taitojen oppimisen tunnuspiirteitä
• Oppiminen
– on yksilöllistä
– edellyttää aktiivisuutta
oppijalta
– etenee vaiheittain
– rakentuu aikaisemmin
opitulle
– ottaa aikansa
– on osin tiedostettua,
osin tiedostamatonta
Jokainen yksilö oppii parhaiten omalla
tavallaan
• Oppimiskanavat
– Visuaalinen, auditiivinen,
kinesteettinen
• Oppimistyylit
–
–
–
–
–
Aktiivinen/reflektiivinen
Järkeilevä/intuitiivinen
Visuaalinen/verbaalinen
Sekventiaalinen/globaali
www.engr.ncsu.edu/lear
ningstyles/ilsweb.html
• Oppimisnopeus
Oppiminen edellyttää aktiivisuutta
• Oppimisen eteen pitää
tehdä työtä
• Valmentajan tehtävä
asettaa jokaiselle
sopivan kokoiset
haasteet
– Tarkkuus
– Nopeus
– Muuttuvat olosuhteet
Taidon oppimisen vaiheet (Fitts & Posner 1967)
1.
Kognitiivinen l. alkuvaihe
•
Taito yritetään ymmärtää ja hahmottaa kokonaisuutena
2. Assosiaatio l. välivaihe
•
3.
Taitoa harjoitellaan kovasti, joka sitoo havaintotoiminnat
Automaatio l . lopullinen vaihe
•
Taidosta on tullut kokonaisuus, jolloin havaintotoiminnot
vapautuvat ympäristön seuraamiseen
Oppiminen etenee vaiheittain
• Kognitiivinen vaihe
• Assosiatiivinen vaihe
• Automaatiotaso
•
•
•
•
”en tiedä, että en osaa”
”tiedän, että en osaa”
”tiedän, että osaan”
”en tiedä, että osaan”
Oppiminen rakentuu aikaisemmin
opitulle
• Laaja liikevarasto
tehostaa ja helpottaa
oppimista
• Taidot muodostavan
hierarkian, perustaidot
ennen lajitaitoja
• Liikekehittely osaja/tai/vai
kokonaismenetelmällä?
Taidon oppimisen alkuvaihe
• Yritys hahmottaa
opeteltava tehtävä
kokonaisuutena
• Liikkeiden säätely
tietoista, ääneen
puhuminen
• Tarkkaavaisuus myös
epäoleellisissa kohteissa
Harjoitteluvaihe
• Käsitys taidosta on jo
muodostunut
• Runsas harjoittelu
• Havainnoinnin kohde
aikaisempaa oleellisissa
kohteissa
• Nopeampi havainnointi
• Saattaa kestää jopa
vuosikymmeniä
Taidon oppimisen vaiheet
Oppiminen/opettaminen harjoitteluvaiheessa:
•
Harjoitteluun lisätään taitoelementtejä
Valmentajan pitää kuitenkin tiedostaa, mikä punaisena lankana taidossa!!!
•
•
•
Harjoittelussa paljon toistoja
Harjoittelu yksilöllistä ja eriytettyä
Vaihtelua lisätään harjoittelussa
Automaatiovaihe
• Helppo, sujuva suoritus
• Hidasta liikettä
pystytään korjaamaan
liikkeen aikana
• Tiedostamaton suoritus
• Taloudellinen suoritus
• Taitavat ”näkevät
vähemmällä enemmän”
Taidon oppimisen vaiheet
Oppiminen/opettaminen automaatiovaiheessa:
•
•
Ympäristön ja tehtävän muokkaamista
Satunnais- ja muuttuvissa olosuhteissa harjoittelua
•
•
Ideomotorinen harjoittelua
Kehon sisäisen palautteen tarkka analysointia
•
Osaharjoitteilla aiempaa suurempi rooli
•
Automaatiovaihe ei pääty koskaan!!!
Hyvä vai huono malli?
• Oppimisen alkuvaiheessa
taitavan suorittajan
näyttämä malli antaa hyvän
mielikuvan harjoiteltavasta
taidosta.
• Oppimisen edetessä hyvän
mallin seuraaminen johtaa
matkimiseen ja seurauksena
saattaa olla ei-optimaalinen
suoritustekniikka.
Sami Kalaja
Observoimalla ja opettamalla
oppiminen
• Muiden oppimisen
seuraaminen on hyvä
tapa oppia itse
• Parhaiten asian oppii
opettamalla sen muille
• Automaattiset
korjausreaktiot katsojan
päässä
Ohjeet
• Mielikuvat aina
kokonaisia!
• Eri aistikanavat
• Viive ohjeiden
antamisen ja toiminnan
alkamisen väliin
• Saatujen ohjeiden
toistaminen ääneen
• Vastaukset vai
kysymykset?
Palaute
• Tieto suorituksesta
• Tieto lopputuloksesta
• Liian runsas palaute
huonompi kuin täydellinen
palautteen puute
• Liian aikainen palaute
häiritsee oppimista
• Liian myöhään annetulla
palautteella ei ole
merkitystä
• Vastaukset vai kysymykset?
Palaute
• ”Enemmän ei ole
parempi”
• Ohjeet ongelman
ratkaisemiseksi
• Urheilijan aistimusten ja
ajatusten jäsentymisen
odotus
• Urheilijan oma arvio
• Palaute vaikutettavissa
oleviin asioihin
Palautemalleja
• Harveneva
palautetaajuus
• Yhteenvetopalaute
• Kaistaleveyspalaute
• Oppijan säätelemä
palaute
• Oppijan oma arviointi
Taitojen oppimisen tiedostamattomuus
•Oppimisprosessi käynnistyy tiedostamattomissa aivojen
osissa
•”Pyrimme saavuttamaan onnistumisia ja toisaalta
välttämään epäonnistumisia” (Atkinson, 1964)
•Eksplisiittinen/implisiittinen oppiminen
•Piilo-opetussuunnitelma?
•Taitorefleksit
Keskushermoston toiminta
1. Motivaatio- ja toiminnan suuntaamisyksikkö (tunneaivot)
2. Havaintoyksikkö (aistit)
3. Toiminnan suunnitteluyksikkö (limbinen alue, aivokuori)
4. Tuotosprosessori (aivokuoren motorinen alue, pikkuaivot)
5. Toteutusyksikkö (hermolihasjärjestelmä)
Tiedostettu ja tiedostamaton
oppiminen
• Luis Suarezin tarina
jalkapallon MM-kisoissa
2006 ”herrat, nyt on aika
tappaa lehmät…”
• Aakkosten luetteleminen ja
puttaaminen
• Ikääntymiseen viittaavat
sanat
• Jalkapallomaalivahdin
sijoittuminen
Mielikuvat ovat vahvoja
• ”piparit ylähyllyltä”
• ”hypotenuusaa pitkin
lyönti”
• ”vuorelle kiipeäminen”
• ”housut jalkaan”
• ”nuoli”
• ”kanojen
kiinniottaminen”
Tarvitseeko aina verbalisoida?
• Tom Kite & Ben Crenshaw
harjoittelivat lobbia
bunkkerin takaa nopealle
greenille
• Ohjeena oli kuvitella korkea
puu keskelle bunkkeria ja
lyödä puun yli
• Pelaajat kysyivät
valmentajalta teknisiä
ohjeita
• ”En tiedä, näytä uudestaan”
• ”It’s what you just did!”
Erilaiset oppimiskulttuurit
”Tarkat lajit (voimistelu,
Pilates, tanssi…)”
+tietoisuus tekniikasta
korkealla tasolla
+systemaattinen
eteneminen
-paralysis by analysis
-vaihtelun puute
-liikekehittely itsetarkoitus
Erilaiset oppimiskulttuurit
Kamppailulajit, palloilu,
uinti…
+runsaasti tekemistä,
learning by doing
+historian saatossa
vakiintuneet tekniikat
-yksilöllisyyden puute
-vaihtelu vähäistä
Erilaiset oppimiskulttuurit
”Elämyslajit (lumilautailu,
skeittaus, parkour,
bmx…)”
+vertaisvalmennus
+pihapelikulttuuri
-vertaisvalmentajan
kompetenssi
-rajoittavien tekijöiden
kehittäminen
Erilaiset oppimiskulttuurit
Ӏlylajit (shakki,
suunnistus)”
+ korkea ajattelun aste
+ suoritusten tarkka
analysointi jälkikäteen
- intuition hyödyntämättä
jättäminen
Tarkkaavaisuus
•
Tarkkaavaisuus tarkoittaa ”tietoisuutta ja sen
kohdentamista tiettyyn kohteeseen” (Nideffer &
Sagal, 2001)
•
•
Kapea/laaja
Sisäinen/ulkoinen kohde
-Kumpi kohde tehokkaampi oppimisessa?
•
Valikoiva tarkkaavaisuus tarkoittaa, että ”yksilö
valitsee ärsykkeitä keskushermoston tarkempaan
käsittelyyn muiden samanaikaisten ärsykkeiden
kustannuksella”
•
Tietoinen/tiedostamaton tarkkaavaisuus
Muisti
•
Sensorinen/lyhytkestoinen/pitkäkestoinen muisti
•
Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti rajoittavana
tekijänä liikuntataitoa oppimisessa
•
Positiiviset kokemukset painuvat helpommin
pitkäkestoiseen muistiin
•
Mielekkyys harjoittelua kohtaan oleellista
-Konkreettisuus & yhdistäminen aiemmin osattuun
•
Avoimet ja suljetut taidot ja muisti?
•
Liikkeen loppupiste ja muisti?
Rusinat pullasta, eri lajien
oppimiskulttuurien parhaat puolet
• Paljon tekemistä
• Houkutteleva ympäristö
• Riittävä tietoisuus
ennen ja jälkeen
suorituksen
• Itsenäiseen toimintaan
kykenevä urheilija
• …
”Täydellinen valmennuskulttuuri”
• Urheilija keskiössä!!!
• Tilaa oppimiselle
• Pitävä perusta – luova
huippusuoritus
• Urheilijoilla vahva
teoriaosaaminen
• Myös tiedostamattoman
oppimisen hyödyntäminen
• Oppimiskykyiset ja –haluiset
urheilijat
Kiitokset mielenkiinnosta
Miten havaintotoimintoja voidaan huomioida taitojen
opettamisessa?
•
Tiedosta taidon havaintoon liittyvät vaatimukset: esim ydinasia,
helpottaminen, vaikeuttaminen
•
•
Oman taitotason mukaista harjoitusta eriyttäminen
Konkreettisen ja virikkeellisen harjoitteluympäristön luomista
•
•
Yhdessä tekemistä
Apuvälineiden ja sovellettujen välineiden käyttöä havaintojen
ohjaamisessa
•
•
Varsinkin alkuvaiheessa kokonaisharjoittelua
Pidemmällä oleville erityisiä interventioita
Havaintotoiminnat ja näkyvät liikkeet ovat ihmisen liikkumisessa
käsi kädessä
•
Havaintotoimintoja ja liikettä ei voida erottaa
toisistaan, sillä ne perustuvat läheisiin ja
rinnakkaisiin aivomekanismeihin
•
Liikuntataitojen harjoittelussa havainnointi on
edellytys oppimiselle
•
Eri aistikanavat mukana prosessissa
-näkö
-kinestesia
-kuulo
Miten valmentajana huomioit oppimisen
tiedostamattomuuden???
•Konkreettisia, virikkeellisiä ja vaihtelevia harjoitusympäristöjä
luomalla
•Taitojen opettaminen harjoitteluympäristöjen muokkaamisen
kautta
•Sisäistä motivaatiota tukevan ilmapiirin luominen: autonomia,
pätevyys, yhteenkuuluvuus
•Oppijan motiivin sisällyttäminen harjoitteisiin
•Instruktiot, demonstraatiot ja palautteet kehon ulkopuolelle
Miten tiedollisia (ongelmanratkaisu) tekijöitä voidaan huomioida taitojen
opettamisessa?
•
•
Reaalitilanteiden mukaisia harjoitteita
•
Tekniikoiden ja taktiikan yhdistämistä
•
Tarkkaavaisuuden fokusointia ulkoisiin kohteisiin
•
Videoiden käyttöä instruktioissa ja palautteissa
•
•
•
•
Kokonaisharjoittelua
Satunnais/muuttuvaa harjoittelua
Ei ”valmista” palautetta, vaan kyselemistä
Pidemmälle ehtineille vaikeutettuja instruktioita
Kaiken kaikkiaan oppijan oman ajattelun stimulointia
Päätöksenteko oppimisprosessissa
Havainto
Päätöksenteko
Toiminta