Transcript Oppiminen ja opiskelu

Oppiminen ja opiskelu
Psykologian kertauskurssi
Olli-Jukka Jokisaari 2010
Mitä oppiminen on?
 Oppimisella tarkoitetaan kokemuksesta johtuvaa
suhteellisen pysyvää toiminnan muutosta
 Oppimista ei tällöin ole:
 Biologinen kypsyminen
 Synnynnäiset refleksitoiminnot
 Aistien adaptoituminen
 Oppimista voidaan tarkastella sekä prosessina että
prosessin tuloksena
Oppiminen prosessina
 Prosessina oppimista voidaan tarkastella taitona ja kestona
(jatkumona)
 Oppiminen taitona on kehitettävissä – oppimaan oppiminen
 Oppiminen kestona on lähes koko elämänkaaren mittainen –
elinikäinen oppiminen
 Oppiminen on yksilön keino sopeutua ympäristöönsä ja osittain
hallita sitä
 Oppiminen on ihmislajin välttämätön mahdollisuus luoda
itselleen maailma
 Yhteiskunnan jatkuva muutos (<- taloudellis-teknologinen
prosessi) -> elinikäisen oppimisen korostuminen
Oppiminen tuloksena
 Oppiminen tuloksena merkitsee uusien muistijälkien
syntymistä ja uusien hermoyhteyksien syntymistä
 Opitun soveltaminen on välttämätöntä ihmiselle
yksilönä ja lajina
 Oppimisen tulos voi olla myös jokin uusi oivallus
 Miten oppimistulokset ovat arvioitavissa? Suhteessa
yleiseen normiin? Suhteessa yksilöön itseensä?
Oppimistutkimuksen näkökulmia
1. KÄYTTÄYTYMISEN TUTKIMUS
 OPPIMISTEOREETTISET LÄHESTYMISTAVAT (BEHAVIORISMI,
SOSIAALISEN OPPIMISEN TEORIA)
 OPPIMINEN ON SUHTEELLISEN PYSYVÄ KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOS
 OPPIMINEN TAPAHTUU EHDOLLISTUMISEN JA VAHVISTAMISEN
KAUTTA
2. INFORMAATION (TIEDON) KÄSITTELYN TUTKIMUS
 KOGNITIIVINEN PSYKOLOGIA
 OPPIMISEEN LIITTYVIEN KOGNITIIVISTEN PROSESSIEN JA
SISÄLTÖJEN TUTKIMUS (TARKKAAVAISUUS, HAVAINNOT, MUISTI,
AJATTELU, STRATEGIAT, OPPIJAN MINÄKÄSITYS)
 OPPIMINEN ON AKTIIVISTA INFORMAATION MUOKKAUSTA
YKSILÖLLISEKSI TIEDOKSI (KONSTRUKTIVISMI)
3. NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS
 OPPIMISPROSESSIN AIKAANSAAMAT MUUTOKSET HERMOSTOSSA
Oppimisen muodot: vahvistaminen
 Oppiminen on ehdollistumisprosessi: ärsyke-reaktiovahvistaminen (negatiivinen ja positiivinen)
 Taustalla massatuotannon ideologia
 Pavlovin koirakokeet
 Watson: klassinen ehdollistuminen
 Skinner: väline-ehdollistuminen
 Olennaista vahvistaminen, joka vaikuttaa mikäli




Toistetaan
Vahvistamisen ajankohta ei ole kohteen ennustettavissa
Lyhyt aika reaktiosta
Riittävän voimakas ja selkeä
 Kritiikki: sisäiset tekijät ohitetaan, tavoitteellisuus (haaveet),
itsensä toteuttamisen tarve, psyyken dynamiikka, sisäiset mallit,
motiivit ja emootiot
Oppimisen muodot: sosiaalisen
oppimisen teoria
 Oppiminen syntyy sosiaalisen havainnoinnin tuloksena
 A. Bandura: mallioppiminen
 Viivästetty jäljittely
 Samaistuminen
 Sijaisvahvistaminen (miten mallin käy?)
 Lisäksi vaikuttaa minäpystyvyys –uskomukset:
 Miten selviydyn?
 Bandura ennakoi kognitiivista teoriaa
 Tutkimuksia esim. Väkivaltaisten elokuvien ja aggressiivisen
käyttäytymisen yhteydestä eri ikäisillä
 Kritiikki: mallioppimisen pysyvyys? Mallioppiminen vaihtelee
yksilöstä toiseen ja kehitysvaiheesta toiseen?
Oppimisen muodot: kognitiivinen
oppiminen
 Ihminen pyrkii aktiivisesti ja tietoisesti kohti tavoitteita
 Ihminen hakee ja muokkaa tietoa (informaatiota)
tavoitteidensa ja käsitysten mukaan
 Sisäisten mallien vaikutus ja muutos (vrt.) havaintokehä
 Oppimisen tulokseen vaikuttaa olennaisesti oppimisprosessi
 Oppimisprosessissa vaikuttavat:





Sisäiset mallit ja tavoitteet
Motivaatio
Emootiot
Muut kognitiiviset prosessit
oppimisympäristö
Oppimisen muodot: kognitiivinen
oppiminen
 Oman oppimisen ohjaaminen -> metakognitiot ->
oppimaan oppiminen
 Tietoisuus omista kognitiivisista toiminnoista tuottaa
metakognitiivista tietoa ja prosesseja, jotka tekevät
mahdolliseksi kognitiivisten prosessien kehittämisen
 Erityisesti tietoisessa oppimisessa eli opiskelussa
kognitiivisilla prosesseilla ja niiden ohjaamisella on
ratkaiseva merkitys (vrt. Esim. muistin toiminta)
Muistimalli
Sensorinen muisti:
- kesto lyhyt
- kapasiteetti laaja
Säilömuisti:
- suht. pysyvä infovarasto
- kapasiteetti eritt. laaja
- tieto- ja elämänkerta muisti
Tarkkaavaisuus
Työmuisti:
- kesto n. 20 s
- kapasiteetti n. 5-9 yks.
Työstäminen:
- infon käsittely
- info säilömuistiin
Oppimisen muodot kognitiivinen
oppiminen
 tilanne  palautusvihjeet  skeema 
muistiaines  oppimisprosessi (sisäisten mallien
luominen ja muokkaaminen)
 oppiminen: muistitoiminnot <- havaitseminen <tarkkaavaisuus <-motivaatio + sisäiset mallit (<oppiminen)
Muistimalli ja opiskelu
Säilömuisti:
- suht. pysyvä infovarasto
- kapasiteetti eritt. laaja
- tieto- ja elämänkerta muisti
Sensorinen muisti:
- kesto lyhyt
- kapasiteetti laaja
Motivaatio
Tarkkaavaisuus
Tavoitteet
Sosiaalinen
ympäristö+
Fysiologinen tila
Itsesäätely
Tunteet
Työmuisti:
- kesto n. 20 s
- kapasiteetti n. 5-9 yks.
opiskelustrategiat
Työstäminen:
- infon käsittely
- info säilömuistiin
Konstruktivismi
 Yksilön oppiminen rakentuu yksilön aikaisempien
tietojen ja sisäisten mallien kautta
 Yksilö muokkaa tiedostetusti tai tiedostamattaan
aktiivisesti opittavaa aineistoa sisäisten malliensa
mukaan
-> Oppimistulokset ovat yksilöllisiä -> oppimisen
arviointi pitäisi aina suhteuttaa yksilöön, yleinen
(normiin kiinnitetty arviointi) arviointi ei ole
mielekästä
Taitava oppiminen
 Korkea motivaatio
 Oppimistaidot ja –strategiat tehtävän mukaan
 Aikaisempien oppimiskokemuksien hyödyntäminen
 Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunteminen
 Opiskelun kehittäminen
 Sosiaalinen tuki
 Tehtäväorientaatio
 Oppimista tukeva ympäristö fyysisesti ja sosiaalisesti
Oppimisstrategiat (Marton)
 Pintasuuntautunut strategia:
 Tavoitteena opiskeltavan aineiston toisto
 Ulkoluku
 Sanakokeet (?)
 Syväsuuntautunut strategia:




Tavoitteena aineiston ymmärtäminen
Kokonaisuuksien hahmottaminen
Yhteyksien luominen
Reaaliaineen hallinta
 Taitava opiskelija valitsee oppimisstrategian
opiskeltavan tehtävän ja omien tavoitteiden mukaan
Suuntautuminen opiskelussa
 Mihin opiskelija suuntautuu opiskeluprosessissa?
 Tehtäväorientaatio:
 Taustalla korkea sisäsyntyinen motivaatio
 Opiskelu suuntautuu kohti oppimistavoitetta
 Muiden suorituksilla tai opettajalla vähän vaikutusta
 Riippuvuusorientaatio:
 Opiskelu suuntautuu kohti toisten opiskelutavoitteita ja –
tuloksia
 ”Muutkin lukevat ja tekevät muistiinpanoja, siis minäkin
teen”
 Opiskelumotivaatio riippuu vertaisten toiminnasta
Suuntautuminen opiskelussa
 Minää puolustava orientaatio:
 Opiskelu suuntautuu kohti minäkuvan johdonmukaisuutta
 Esim. Minäkuva: ”olen hyvä opiskelija” => minun on
saatava hyvä numero
 ”numeronkalastus”
 Suuntautumaton:
 Ilmenee opiskelun satunnaisuutena
 Häiritsevä käyttäytyminen
 Usein taustalla muita ongelmia
Tehtävä
 Mitä oppimiseen liittyviä tutkimuksia muistat?
 Listaa lähellä istuvien kanssa mahdollisimman monta
tutkimusta
 Vinkki: tee lista keskeisiin aiheisiin (oppiminen,
motivaatio, tunteet, luovuus jne.) liittyvistä
tutkimuksista
 Vastauksen arvoa nostaa viittaukset aiheeseen liittyviin
tutkimuksiin
Oppimiseen ja opiskeluun liittyviä
tutkimuksia
 H. Ebbinghausin (1850-1909) muistikoe
 F. Bartlettin muistikokeet 1920-luvulla
 Unohtamisen motivationaalisuus (Freud 1930-)
 Eläinten oppimisen tutkimusta 1930- (esim. Pavlov, Skinner)
 Muistijärjestelmien tutkimus (1950-)
 Miller työmuistin koko (1956)
 Neisserin havaintokehä (1967)
 Atkinson & Schifrin muistimalli (1968)
 Oppimisstrategiat (Marton 1980)
 Godden & Baddley (1980-) muistin (oppimisen) kontekstuaalisuus,
työmuistin toimintamalli
 Muistin ja oppimisen neuraalinen perusta (1990-)
Oppiminen on
muistiinpalauttamista;
psyyke tulee tietoiseksi
unohtamastaan
Platon