Transcript KirsiKangaspunta_NAO Aikuiskoulutuksen kehittämissuuntia 12

Aikuiskoulutuksen tulevaisuuden
suuntia
Nuorten aikuisten osaamisohjelman työseminaari III 12.3.2014
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma
•
•
•
Taustalla maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja
heikko kilpailukyky
Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta
kasvuvajeesta
• VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta.
• Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua nykytasoon verrattuna 9
miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä
• Suomen kokonaistuotanto jäi vuonna 2013 n. 5 % matalammaksi kuin vuonna
2007
Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat etuudet ja
palvelut.
2
Keskeiset toimenpiteet OKM:n hallinnonalalla
toisen asteen koulutuksessa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Nuorisotakuu: joustavoitetaan opintopolkuja, kehitetään tutkintojärjestelmää, rahoitus- ja
säätelyjärjestelmää, opiskelijavalintoja sekä työpajatoimintaa
Oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistetaan; HE kevät 2014, voimaan
1.8.2015
Ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmä uudistetaan
Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyt käyttöön kesällä 2014
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus
käyttöön 1.8.2015, HE syksyllä 2014
Toteutetaan toisen asteen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen
Hyväksilukeminen ammatillisissa tutkinnoissa: toteutetaan tutkintojärjestelmän ja
rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä
Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään
Oppisopimuskoulutusta kehitetään aiemmin linjauksin
3
Kuntien tehtävät ja velvoitteet
Toimenpiteet/normien purkaminen (OKM)
Vaikutus, milj. euroa
Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen
ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen (OKM)
-195
Toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja
luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta (OKM)
-65
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukentaminen
-3
Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen
-15
Kirjasto- ja tietopalveluverkon supistaminen maakuntakirjastojen määrää vähentämällä
-1
Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta
-10
Oppimateriaalien keskitetty hankinta yleissivistävässä koulutuksessa ja siirtyminen kohti digitaalisia
materiaaleja
Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen
-7
-20
Kuntien tulopohjan vahvistaminen
Päivähoitomaksujen tarkistaminen
+25
Kaikkia tai useita hallinnonaloja koskevat
Vaikutus, milj. euroa
Kuntien suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen (kaikki hallinnonalat)
-30
Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen (LVM, STM, OKM)
-70
*Lisäksi kuntien tehtävien ulkopuolelta: työurien
pidentämiseen liittyen asetetaan EU/ETA-alueen ulkopuolelta
tuleville opiskelijoiksi hakeville hakijan kannalta kohtuullinen
hakemusmaksu.
1. Oppivelvollisuuden pidentäminen
•
•
•
Tehostetaan nuorisotakuun toimenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus
peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja
sijoittuu nopeasti työhön.
Kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisten
vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi nostetaan oppivelvollisuusikä
17 vuoteen.
Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritetaan ensisijaisesti
suorittamalla lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoja (ml. oppisopimus) ja
toissijaisesti 10. luokalla, ammatilliseen koulutuksen valmentavassa tai lukioon
valmistavassa koulutuksessa.
Oppivelvollisuuden pidentäminen
•
•
•
•
Perusopetuksen jälkeisen oppivelvollisuuden osalta oppivelvollisille tulee
velvollisuus hakeutua koulutukseen (esimerkiksi osallistumalla yhteishakuun tai
valmistavien koulutusten yhteiseen hakuun)
Samalla säädettäisiin oppimateriaalien maksuttomuudesta oppivelvollisille
Toisen asteen koulutuksen kokonaistarjonta ylittää ikäluokan koon ja hiljattain
muutettu opiskelijavalintapisteytys tukee sitä, että toisen asteen tutkintoon johtavassa
koulutuksessa on aloituspaikka jokaiselle oppivelvolliselle nuorelle, jolla on
edellytykset aloittaa toisen asteen tutkintoon johtava koulutus
HE annetaan kesäkuussa 2014
2. Nuorten oppisopimuskoulutusuudistus
•
V 2011 aloittaneista (22 000) vain 3% (700) 15-19 –vuotiaita, 18% (4 000) 15-24 vuotiaita
Perus- Ammattitutkinto tutkinto
15 - 19
vuotiaat
652
61
EAT
1
•
Peruskoulutusta ei säädellä määrällisesti
•
Silti lisääntynyt varsin hitaasti (16 600 -> 23 400, 10 vuodessa)
•
Nuorisotakuussa nostettiin relevantiksi vaihtoehdoksi, lisäraha peruskoulusta tai 10-l
suoraan tulevien korotettuun koulutuskorvaukseen, tutkinnon osien rahoitus
Uudistuksen lähtökohtana suomalainen
oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen malli
•
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 12/2012
•
”Pikatyöryhmä” priorisoi ja teki esityksen siitä miten päästään nopeasti liikkeelle ja
myös miten edetään pidemmällä tähtäimellä 15.3.2013
•
Hallituksen kehyspäätös 27.3.2013 kohdensi rahoituksen vuosille 2014-2017
•
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 29.8.2013 ja päätös sen toimeenpanosta
29.11.2013 vahvisti linjaukset
Ongelmia ja ratkaisuja
•
•
•
•
Oppisopimuskoulutus edellyttää nuorelta suurta oma-aloitteisuutta, neuvonta
hajautettua, esim Uudellamaalla 30 oppisopimuskoulutuksen järjestäjää
Ei ole ”oppisopimuskoulutustarjontaa”, johon ohjata peruskoulusta
Työpaikoille liikaa hallinnollista työtä ja liian nuoria, haastavia ohjattavia, sitoutumista
edellytetään liian pitkäksi aikaa
Oppisopimustoimistoissa orientoiduttu aikuisiin
Korotetun koulutuskorvauksen lisäksi
• Ennakkojaksot eli oppilaitoksen kautta oppisopimuskoulutukseen
• Tutkinnon osien suorittaminen eli kynnys ottaa oppisopimusopiskelija matalammaksi
• Oppilaitosmuotoisesta oppisopimuskoulutukseen joustavasti eli työpaikoille jo osaavia
opiskelijoita
• Työpaikkaohjaajien koulutus eli nuorten oppisopimusopiskelijoiden ohjaukseen
panostetaan
Tavoitteet ja lisäpanostus
•
Nuorten ohjaaminen oppisopimuskoulutukseen aidoksi vaihtoehdoksi oppilaitoksissa,
osaksi oppilaitosten strategiaa
•
Uudet käytännöt nuorten ohjaukseen ja tukeen
•
Entistä tiiviimpi yhteistyö työpaikkojen ja oppilaitosten, opettajien ja työpaikkaohjaajien
välille
•
Oppisopimuskoulutuksen laadunhallinta paranee
•
Tavoite ja kokemukset huomioon toisen asteen rakenne- ja rahoitusuudistuksessa
•
Hallituksen 27.3.2013 kehyspäätöksessä kohdennettiin osana nuorisotakuun
lisäpanostuksia oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimisen kehittämiseen
lisärahoitusta:
vuosina 2014-2015 yht. 17,8 milj. euroa
vuosina 2016-2017 yht. 22,7 milj. euroa
3. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen
rahoitusuudistus
•
•
•
•
•
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se
– muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden.
– tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja
koulutuksen laadun parantamista
Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan ensisijaisesti
suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta.
Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille.
OKM:n työryhmä valmistelee esitystä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen
rahoitusmalliksi helmikuun loppuun mennessä, lisäaika 30.4 asti
He 2014, uutta rahoitusjärjestelmää sovelletaan xx alkaen
11
Tavoitteita
•
•
•
•
•
•
Lyhentää opiskeluaikoja
Mahdollistaa joustavat ja yksilölliset koulutuspolut
Vähentää päällekkäistä koulutusta
Ohjaa aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhyempiin koulutusvaihtoehtoihin
Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja työelämässä
tarvittavan osaamisen hankkimista
Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeen
12
Oppilaitosmuotoinen
peruskoulutus
Suorituksiin perustuva rahoitus
Tutkinnot
Tutkinnon osat
Vaikuttavuusrahoitus
Työllistyminen, jatko-opinnot
Opiskelija/työelämäpalaute
Perusrahoitus-ulottuvuus
A. Vakausosio
Oppis.
peruskoulutus
Oppis.
lisäkoulutus
Oppilaitosmuotoinen
lisäkoulutus
määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot,
kohdejoukon ominaisuudet = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan
koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti
xx %
xx %
yy %
yy %
xx
xx
x
x
x
x
xxx
xxx
määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot,
kohdejoukon ominaisuudet (esim. tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon
suorittaneet) = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan
koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti
xx %
xx %
xx
xx
x
x
yy %
yy %
x
x
määrittämisessä lähtökohtana mm: alakohtaiset erot, järjestämismuodot,
kohdejoukon ominaisuudet (esim. tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon
suorittaneet) = turvataan perusrahoitus ja ohjataan toimimaan
koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti
xx %
xx %
yy %
yy %
x
x
x?
x?
opiskelijat, erityisopetus,
majoitettavat, vailla tutkintoa
olevat
B. Lisäosio
esim. vaikeimmin vammaisten
erityisopetus, valmentavat
koulutkset
13
Koelaskelmavaiheen johtopäätöksiä
• Mallin valinta keskeisiltä osiltaan koulutuspoliittista tavoitteenasettelua
–
–
–
–
tutkintojen osien ja tutkintojen suhde
palautejärjestelmän painoarvo
perusrahoituksen osuus
mahdollisen strategiarahoituksen osuus ja rooli
• Samanaikaisesti ratkaistava suhde ohjausjärjestelmään
– rahoitusohjaus, järjestämislupaohjaus
• Tietopohjan oltava kunnossa ennen kuin rahoitusjärjestelmä otetaan
käyttöön ->
– OPH kehittää AITU –järjestelmää (tutkintotoimikunnat), jonka kautta voidaan
tuottaa luotettavat tiedot suoritetuista tutkinnoista ja niiden osista
– Jokaisella tutkinnon osalla koodi -> työ tutkinnon osien kustannusten vaikutuksen
huomioimiseksi aloitettu
– AIPAL (aikuiskoulutuksen palautejärjestelmä) käytössä noin 80 %:lla lisäk.
järjestäjistä, tekninen uudistaminen aloitettu, sisällöllinen kehittäminen käynnistyy
Seuraavaksi
•
Viimeisimmäksi aikuiskoulutuksen osalta käsittelyssä malli,
– jossa tutkinnon osat 40%, tutkinnot 10%, otv 40% ja vailla aikaisempaa tutkintoa
olevat 10% myöhemmin lisäksi 5-10% opiskelijapalautteen perusteella
– tutkinnon osia painotetaan alakohtaisesti ja tutkinnon osien kustannusten
perusteella
– tutkintoja painotetaan alakohtaisesti
– opiskelijatyövuosia painotetaan alakohtaisesti
– oppisopimuskoulutuksessa ei alakohtaisia painotuksia
•
•
Rahoituksen perusteena 3 edellisen vuoden toteuma
Vuosittainen rahoituspäätös, järjestämislupa olisi lupa järjestää, ei määrittäisi
volyymia
Osaamisohjelman näkökulma
•
•
•
•
Määräaikainen ohjelma 2013- 2016
Tavoitteena hoitaa kertarysäyksellä merkittävä osa niistä, jotka eivät ehtineet
nuorisotakuun piiriin
Pystyykö nuorisotakuu patoamaan valuman tulevaisuudessa?
Jos ei pysty, miten huolehditaan ohjelman päättymisen jälkeen,
– siitä, että toimintatavat ja käytännöt jäävät pysyviksi, jopa kehittyvät
– rahoituksen kanavoitumisesta tämän kohderyhmän koulutukseen
4. Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen
kehittämisen toimenpideohjelma
•
•
•
•
Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan
työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja
koulutustarpeisiin
Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja jatko-opintoihin
ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus
voidaan turvata
Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien
Kansliapäällikkö Lehikoisen työryhmä ohjaamaan toisen asteen ja vstuudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa
17
Prosessit ja aikataulut
Toisen asteen rakenne
• Suuntaviivat ja pol. linjaukset 24/2014
• Mahd. muutokset
toimintalainsäädäntöön 4-8/2014,
voimaan 1/2015
• Aluekierros sy/2014
• OKM:n kirje järj.lupien hakemisesta
1/2015
• Hakemukset 8/2015
• Päätökset 1-3/2016
VST rakenne ja rahoitus
• Suuntaviivat ja pol. linjaukset
6/2014
• Aluekierros sy/2014
• Työryhmän ehdotus 12/2014
• OKM:n kirje ylläp.lupien
hakemisesta 1/2015
• Mahd. muutokset lainsäädäntöön
2-8/2015
• Ylläpitämislupahakemukset 8/2015
• Rahoitusjärjestelmän muutokset
voimaan 1/2016
• Päätökset 1-3/2016
18