Transcript Merja Leinonen, OKM

Ammatillisen tutkintojärjestelmän
kehittämishankkeen (TUTKE) esitykset
Oppisopimuskoulutuksen seminaari
Rovaniemi 17.3.2011
Hallitusneuvos Merja Leinonen
[email protected]
Ammatillisen tutkintojärjestelmän
kehittämishankkeen (TUTKE) tehtävät
1. Selvittää alakohtaisesti tarpeet lisätä ammatillisen tutkintojärjestelmän
joustavuutta lisäämällä tutkinnoissa valittavissa olevien osien määrää
yhdistämällä tutkintoja laajemmiksi ammattialakohtaisiksi tai
ammattialarajat rajat ylittäviksi tutkinnoiksi tai lisäämällä muutoin tutkinnon
suorittajien mahdollisuuksia valita tutkintoonsa osia muista saman tai
toisen tutkintotyypin tutkinnoista
2. Edelliseen yhdistyen arvioida alakohtaisesti, muodostavatko alan perus-,
ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja tutkintojen perusteissa määritellyt
ammattitaitovaatimukset ja osaamistasot alan nykytarpeita vastaavan
kokonaisuuden, ja jos eivät, niin miten niitä pitäisi muuttaa
3. Tehdä ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämistarpeista ja
ehdotusten edellyttämistä resursseista
4. Tehdä ehdotukset tutkintosuoritusten arvioijien rekrytoinnin ja
arviointiosaamisen kehittämistarpeista ja ehdotusten edellyttämistä
resursseista.
TUTKE-hankkeen eteneminen (1)
• selvityshenkilöt heinäkuussa 2009
- raportti OKM:lle lokakuussa 2009
- kuulemistilaisuus marraskuussa 2009
• Ohjausryhmän esitykset (väliraportti) OKM:lle 29.3.2010
- lausuntokierros väliraportin esityksistä toukokuussa 2010
• OKM:n päätökset esitysten viemisestä eteenpäin syksyllä 2010
- näillä näkymin muutokset voimaan kahdessa vaiheessa:
1) vuoden 2011 alkupuolella (asetustason muutokset ja muutokset, jotka
eivät edellytä säädösmuutoksia) ja
2) 1.1.2012 (lakitason muutokset)
TUTKE-hankkeen eteneminen (2)
• Tilaustutkimus: Tampereen yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja
koulutuskeskus
- väliraportti huhtikuussa 2010
- loppuraportti syyskuussa 2010
- kuulemistilaisuus syyskuussa 2010
• TUTKE-hankkeen loppuraportti (sisältää ohjausryhmän esitykset)
marraskuussa 2010
- luovutus opetusministerille 2.12.2010
- lausuntokierros: määräaika 18.3.2011
• Lausuntokierroksen jälkeen OKM:n ratkaisee, miten ja missä aikataulussa
hankkeen esityksiä viedään eteenpäin.
Tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittäminen
ja arviointiosaamisen parantaminen
Keskeiset kehittämishaasteet
1. näyttötutkintojen järjestämisen laadun seuranta ja edelleen
kehittäminen
2. tutkintosuoritusten arvioinnin laadun varmistaminen
3. tutkintotoimikuntatyön organisointi
4. tutkintotoimikuntatyön rahoitus
Laadun seuranta ja edelleen kehittäminen
•
•
•
Toimikauden alussa suunnitelma siitä, miten tutkintotoimikunta valvoo
tutkinnon järjestäjien kanssa tehtyjen järjestämissopimusten
toteutumista käytännössä
Näyttötutkintojen järjestämissopimukset pääsääntöisesti toistaiseksi
voimassa oleviksi
Muutos valtioneuvoston asetukseen 812/1998:
–
Tutkintotoimikunnan tehtäviin lisätään toimintasuunnitelman,
budjetin ja toimintakertomuksen laatiminen
–
Näyttötutkinnon järjestämissopimuksen ja siihen sisältyvän
järjestämissuunnitelman toteuttamisen systemaattinen seuranta
Arvioinnin yhdenmukaisuus ja luotettavuus
•
•
•
Arvioijien kolmikantaisuus
Näyttötutkintojen järjestämissopimuksen tekemisen edellytykseksi:
vähintään yhden tutkinnon järjestäjän arvioijan tulee olla
näyttötutkintomestarikoulutuksen suorittanut henkilö.
Arvioijien kelpoisuudesta säädetään tarkemmin asetuksella (812/1998):
–
Arvioijan tulee tuntea tutkinnon perusteiden mukaiset
ammattitaitovaatimukset ja hänellä tulee olla sellainen
koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu
asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää
riittävänä tutkinnon osassa vaadittavan ammattitaidon arvioinnissa.
Arvioijien saatavuus ja arviointiosaaminen
•
•
•
•
•
•
Yhteistyö työpaikkojen ja toisten tutkinnon järjestäjien kesken
Tutkinnon järjestäjällä on riittävä määrä arvioijia suhteessa
tutkintotoimintaan
OPH laatii tutkintotoimikuntien kotisivulle tietopaketin arvioijien
perehdytyksen järjestämisestä ja tutkintosuoritusten arvioinnista
OPH järjestää säännöllisesti koulutusta tutkinnon järjestäjille
Tutkinnon järjestäjät lisäävät työnantaja- ja työntekijäarvioijien
perehdytystä
OKM asettaa tutkintosuoritusten arvioijien perehdytyksen yhdeksi
opetustoimen henkilöstökoulutuksen painopisteeksi ja osoittaa arvioijien
perehdytykseen rahoitusta
Näyttötutkintojärjestelmää koskevan
asiantuntemuksen vahvistaminen
•
•
•
•
•
OPH tehostaa tutkintotoimikuntien jäsenten perehdyttämistä
OPH varaa henkilöstöresursseja ja määrärahoja tutkintotoimikuntien
ohjaukseen ja ohjeistamiseen sekä tutkinnon järjestäjien kouluttamiseen
Tutkinnon järjestäjät huolehtivat siitä, että kaikilla järjestelmässä
toimivalla henkilöillä on riittävä näyttötutkintojärjestelmän tuntemus
OKM osoittaa tähän tarkoitukseen rahoitusta
Kannustetaan myös työelämän edustajia osallistumaan
näyttötutkintomestarikoulutukseen
Tutkintotoimikuntatyön tehostaminen
(toimeenpano auki, edellyttää neuvotteluja VM:n kanssa)
•
•
•
Tutkintotoimikuntien sihteeriresursseja lisätään.
Sihteerit ovat pääsääntöisesti ulkopuolisia pää- tai sivutoimisia
sihteereitä.
Muutos asetukseen 812/1998:
–
OPH nimittää tutkintotoimikunnalle ulkopuolisen sihteerin tai
tutkintotoimikunta valitsee sihteerin keskuudestaan.
–
Tutkintotoimikunnan ulkopuolinen sihteeri voi olla kahdelle tai
useammalle tutkintotoimikunnalle yhteinen.
–
Tutkintotoimikuntien sihteeristö sijoitetaan OPH:n yhteyteen.
Tutkintotoimikuntatyöstä maksettavat palkkiot
•
•
•
Kokouspalkkiot ovat samat riippumatta siitä, onko kysymyksessä
läsnäolokokous vai sähköinen kokous
Uudet palkkiot
virastotyöaikana
virastotyöajan ulkopuolella
puheenjohtaja
100
125 euroa / kokous
muu jäsen tai sihteeri
45
60 euroa / kokous.
Palkkio sihteerityöstä ja siihen rinnastettavasta työstä säilytetään
ennallaan (21 euroa / tunti).
Tutkintotoimikuntatyön rahoitus
•
•
•
•
Tutkintotoimikuntien käyttöön varataan riittävästi määrärahoja
suhteessa tutkintomaksukertymään.
Tutkintotoimikunnan tulee ohjata määrärahoista riittävä määrä
näyttötutkintotoiminnan valvontaan ja näyttötutkintojen laadun
seurantaan.
Tutkintomaksu korotetaan 68 euroon.
Esitys edellyttää muutoksia toiminta- ja rahoituslainsäädäntöön
Ammatillisen tutkintojärjestelmän
kehittäminen kokonaisuutena
Keskeiset kehittämishaasteet
1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky
reagoida muutoksiin
2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus ja tutkintorakenteen
selkeys
3. tutkintojen kokonaisuus
4. tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuus
Tutkintorakenteen ja tutkintojen
työelämävastaavuus (1)
• Tiivis yhteistyö työelämän toimijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien
kanssa välttämätöntä
• Työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen: tutkintojen tuottama/edellyttämä
osaaminen on laajasti hyödynnettävissä useammassa kuin yhdessä
työpaikassa.
• Kolme tutkintotyyppiä (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja
erikoisammattitutkinnot)
– Tutkintotyypit yhteiset kaikilla aloilla, mutta kaikilla aloilla ei tarvitse olla
kaikkien tutkintotyyppien tutkintoja
– Jatkumoiden suunnittelun lähtökohtana alan työelämän tarpeet
Tutkintorakenteen ja tutkintojen
työelämävastaavuus (2)
• OKM selvittää mahdollisuudet ja tarpeen kehittää nykyistä koulutus- ja
opintoalaluokittelua klusteriajattelun suuntaan kaikilla koulutusasteilla.
• Ammatillisen koulutuksen laadullisia osaamistarpeita ennakoidessa ja
tutkintorakennetta ja siihen kuuluvia tutkintoja kehitettäessä hyödynnetään
jo nyt klusteriajattelua koulutus- ja opintoalaluokittelun rinnalla.
– Ehdotus klustereiksi: 1) luonnonvara ja ympäristö, 2) rakennettu
ympäristö, 3) logistiikka, 4) teollisuus, 5) tieto ja viestintä, 6) kulttuuri, 7)
hyvinvointi, 8) kauppa ja rahoitus ja 9) matkailu ja ravitseminen.
Tutkintorakenteen ja tutkintojen reagointikyky
• Tutkintojen perusteet koostuvat tutkinnon osista (mahdollisuus reagoida
herkemmin muutoksiin).
• Tutkintojen ja tutkintorakenteen uudistamistarvetta arvioidaan vuosittain.
• Työelämän uudet tai muuttuneet osaamistarpeet otetaan huomioon
ensisijaisesti tutkinnon perusteita uudistamalla ja jos perusteiden
uudistaminen ei riitä, tutkintorakennetta uudistamalla.
• OPH:lla tulee olla riittävät henkilöstöresurssit ja riittävä rahoitus
ammatillisten tutkintojen kehittämiseen ja systemaattiseen päivittämiseen
eri toimialojen muutostarpeiden mukaisesti.
Tutkintojärjestelmän kokonaisuus (1)
• OKM päättää tutkintorakenteesta ja siihen kuuluvista tutkinnoista yhtenä
kokonaisuutena: yksi tutkintorakenneasetus.
• Tutkintorakennetta uudistettaessa tutkintotyyppejä, tutkintoja ja niiden
suhdetta toisiinsa tarkastellaan alakohtaisena kokonaisuutena.
• Tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkinnot ovat ensisijaisesti laajoja
ammattialakohtaisia tai useamman ammattialan kattavia kokonaisuuksia.
– selvitetään, mitä yksittäisiä tutkintoja ja/tai koulutusohjelmia/osaamisaloja on
mahdollista yhdistää laajemmiksi kokonaisuuksiksi.
– voidaan tarvittaessa lisätä tutkinnon osia tai tutkintoja, jotka tuottavat/edellyttävät
osaamista jollekin erikoistumisalueelle.
Tutkintojärjestelmän kokonaisuus (2)
• Tutkintorakenneasetuksia koottaessa
– yhtenäistetään tutkintojen ja koulutusohjelmien/osaamisalojen nimet niin, että ne
viittaavat ensisijaisesti alaan tai toimintoon.
– muodostetaan tutkintonimikkeet pääsääntöisesti kaikkiin tutkintotyyppeihin.
Tutkintorakenteen selkeys
• Määritellään kunkin tutkintotyypin tutkinnoille tarkemmat kriteerit.
• Kriteerien määrittelyssä hyödynnetään NQF:n tasokuvauksia ja ECVETpisteitä.
• Kriteerien pohjalta OKM tarkistaa tutkintotyyppien määrittelyä säädöksissä
ja tutkintojen sijoittumista tutkintotyyppeihin.
Ammatillisten tutkintojen alakohtainen
kokonaisuus (1)
• Saman alan tutkintotyypit ja niiden osat muodostavat yhden yhteisen
tutkinnon osien kokonaisuuden.
• Tutkintojen muodostumissääntöjen kautta
– määritellään kunkin tutkintotyypin ja tutkinnon vaatimat suoritukset
– määritellään selkeästi tutkinnon suorittamisen pakolliset osat.
• Saman alan eri tutkintotyyppien tutkintojen perusteiden valmistelu tehdään
samassa prosessissa.
• Tässä yhteydessä tarkistetaan tutkintotyyppien tarve.
Ammatillisten tutkintojen alakohtainen
kokonaisuus (2)
• Kaikkien ammatillisten tutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen
laajuus määritellään ECVET-pisteinä.
• Eri alojen ja tutkintojen yhteisille osaamisalueille (esimiestyö, asiakaspalvelu,
yrittäjäosaaminen, tuotekehitysosaaminen, projektiosaaminen jne.)
kehitetään joko yhteisiä tutkinnon osia tai yhteisiä määrittelyjä tutkinnon
perusteiden laadunvarmistuksen tueksi.
Tutkintojärjestelmän joustavuus (1)
• Tutkintojen muodostumissäännöt niin, että joustavat valinnat eri alojen,
tutkintotyyppien ja tutkintojen välillä ovat mahdollisia kaikkien
tutkintotyyppien tutkinnoissa ja tutkinnoista.
• Vastataan alueellisen, paikallisen tai kansainvälisen työelämän tarpeisiin
seuraavasti:
– ammatillisten perustutkintojen muodostumissäännöt määritellään niin, että
tutkintoon johtavaan peruskoulutukseen voidaan sisällyttää nykyistä enemmän
koulutuksen järjestäjän yhdessä työelämän kanssa laatimia tutkinnon osia
(paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat)
– tutkintoon johtavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritetut paikallisesti
tarjottavat tutkinnon osat tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi näyttötutkintoa
Tutkintojärjestelmän joustavuus (2)
– ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet laaditaan niin, että ne ovat
sovellettavissa joustavasti eri alueiden työelämän tarpeisiin.
– ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteita uudistetaan tarvittaessa
päivittämällä yksittäisiä tutkinnon osia tai laatimalla uusia tutkinnon osia silloin,
kun alueelliset, paikalliset tai kansainväliset työelämän tarpeet sitä edellyttävät.
• Kannustetaan ohjauksen, rahoituksen ja koulutustarjonnan avulla yksilöitä
suorittamaan yksittäisiä tutkinnon osia koko tutkinnon asemesta
ensisijaisesti näyttötutkintona silloin, kun hänellä on jo aiempi ammatillinen
tutkinto ja hän päivittää osaamistaan.
Jatkotoimenpiteet
• Ohjausryhmän esitysten toteuttaminen edellyttää
– yksityiskohtiin menevää jatkovalmistelua
– ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän tarkastelua
ja kehittämistä kokonaisuutena.
• Rahoituksen kehittämisessä on tärkeää, että
– rahoitukseen liittyvät säädökset muutetaan samanaikaisesti tutkintojärjestelmän
kehittämiseen liittyvien säädösten kanssa
– säädöksissä otetaan huomioon yksilöllisten opinto- ja tutkintopolkujen sekä
koulutuksen ja työelämän vuorottelun vaikutukset
– rahoitus mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen ja kannustaa koko tutkinnon
suorittamisen ohella myös siihen, että tutkinnon voi suorittaa osa kerrallaan tai
että tutkinnosta voi tarvittaessa suorittaa yksittäisiä osia
• Eri osapuolten osallistuminen muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen
sekä riittävä tiedottaminen ja koulutus on varmistettava.
• Esitysten toimeenpanoon on varattava aikaa
Lue lisää TUTKE-hankkeesta
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/tutke/index.html
Loppuraportti löytyy osoitteesta
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/TUTKE_hankkeen_
loppuraportti .html