Transcript kun tutkinnon suorittaja osaa?

Tutkintosuoritusten arviointi
tutkintotilaisuuksissa
Jouni Kyllönen
Näyttötutkintojärjestelmä
• Näyttötutkintojärjestelmässä tunnistetaan,
osoitetaan ja tunnustetaan eri tavoin hankittu
osaaminen. Järjestelmä perustuu ennen kaikkea
työelämälähtöisyyteen.
• Tutkinnon suorittamiseen osallistuminen on
riippumaton ammattitaidon hankkimistavasta
(koulutus, työkokemus, harrastukset jne…)
• Henkilökohtaistaminen
• Näyttötutkinnon perusteet (yli 300 kpl)
• Tutkintotoimikunta: tehtävät ja vastuu
• Näyttötutkintojen järjestämissopimus
Ammattitaidon osoittaminen
Tutkintotilaisuus (näyttö)
• Ammattitaidon osoittamista aidoissa tai aidonkaltaisissa
työtehtävissä
• Ammatin työprosessit, -kokonaisuudet arvioinnin kohteina
• ”Miten osoitan ammattitaitoni!”
• Kolmikanta-arviointi tutkinnon osittain
• Henkilö suorittaa koko tutkinnon
 Tutkintotodistus
• Henkilö suorittaa yhden tai useampia tutkinnon osia
 Todistus tutkinnon osan suorittamisesta
(osatutkintotodistus)
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen
tunnistaminen
Tutkinnon
perusteet
Osoitettu
osaaminen
Saavutettu
osaaminen
Luotettava
dokumentti
Tutkintotilaisuus
Tunnustaminen
Tarvittavan
ammattitaidon
hankkiminen
Kolmikanta-arviointi
Tutkintotoimikunta
Tutkintosuoritusten arvioinnin perusperiaatteita
•
•
•
•
•
•
•
Saavutetun ja osoitetun osaamisen tunnistaminen
ja tunnustaminen
Ammattitaidon osoittaminen ja sen hankkiminen
ovat toisistaan eriävät prosessit
Arviointi perustuu arvioinnin kohteisiin ja
kriteereihin
Arviointi on prosessi, joka tukee arviointiaineiston
keruuta
Arviointiesitys tehdään kolmikantaisesti (työelämä
mukana)
Itsearvioinnilla on keskeinen merkitys
Tutkintotoimikunta tunnustaa osaamisen eli
vahvistaa arviointipäätöksen
Ammattitaidosta
TIETO
Teoria
TAITO
Käytäntö
TUNNE
Asenne
Ammattitaito = tieto x taito x tunne
ns. kokonaisammattitaito
Mitä on tutkintosuoritusten arviointi?
Arvioinnilla tarkoitetaan systemaattista
aineiston keräämisprosessia ja
päätöksentekoa tutkinnon suorittajalla
olevista ammatillisista tai työtoimintavalmiuksista suhteessa tutkinnossa tai sen
osa-alueessa määriteltyihin tavoitteisiin
(osaamisvaatimuksiin).
Pohdittavaksi ennen arviointia
• On helpompi arvioida sitä, mitä tutkinnon suorittaja osaa
kuin sitä, miten tutkinnon suorittaja osaa
• Miten osaaminen näkyy tutkinnon työssä ja toiminnassa,
kun tutkinnon suorittaja osaa?
• Ammattitaitovaatimukset ja erityisesti arvioinnin kriteerit
kuvaavat tutkinnossa vaadittavaa osaamista. Mistä
osaaminen muodostuu? Kun osaa, millaista tietoa, taitoa,
kykyjä ja ominaisuuksia tutkinnon suorittajalla tulee olla?
• Arvioidaan osaamista, EI SUORITUSTA, joka on vain
väline osaamisen näkyväksi saattamiseksi.
Huomioitavia asioita arvioinnista
• Sovittava etukäteen, millaista osaamista arvioijat ovat
arvioimassa
• Arvioinnin kohteet ja kriteerit eivät saa muuttua
arviointiprosessin aikana
• Arviointimenetelmiä tulee tarkastella kriittisesti ja jatkuvasti
• Arvioinnissa ei saa arvioida suhteessa toisiin tutkinnon
suorittajiin tai laittaa heitä paremmuusjärjestykseen
• Arvioinnissa ei saa hämääntyä tutkinnon suorittajan
• Työ- ja opiskeluhistoriasta
• Puhe-, ilmaisu- ja kirjallisista taidoista
• Pelkästään työskentelyn tuloksista
Mitä arvioidaan?
•
•
•
•
•
•
•
yksittäiset työtehtävät => työprosessi
tuotannolliset kvalifikaatiot => kvalifikaatiokokonaisuus
käytäntö / teoria => kokonaishallinta
irrallinen osaaminen => ammattiin sidottu osaaminen
näkyvä tieto-taito => ymmärtäminen
lopputulos => prosessi
osaamisen tilannekartoitus => osaamisen rakentuminen
Arvioinnin toimijat näyttötutkinnoissa
Oppilaitoksen edustaja
”arvioinnin asiantuntija”
TS
Työnantajan
edustaja
”toiminnan ylläpitämisen asiantuntija”
Työntekijöiden
edustaja
”työn tekemisen
asiantuntija”
Arvioinnista…
Määrällinen
Laadullinen
• Objektiivisuus
• Totuus välineessä
• Luotettavuus välineen
pätevyydessä
• Intersubjektiivisuus
(tarkoittaa yksilöiden välistä,
kaikille yhteistä tai samanlaista
havaintoa, tietoa tms. )
• Totuus yhteisessä
tarkastelussa
• Luotettavuus yhteisissä
kriteereissä
Miten arviointiaineistoa kerätään?
• Järjestelmällisyys ja prosessimaisuus
• Arviointimenetelmät, jotka ovat arviointikohteen kannalta
soveltuvimpia
• Monipuoliset, laadulliset menetelmät ensisijaisesti
• Havainnointi
• Haastattelu
• Kyselyt
• Tarkoituksenmukaiset määrälliset menetelmät
• Selvitykset aiemmin osoitetusta osaamisesta
• Itse- ja ryhmäarvioinnit
• Arviointiaineiston tuottaminen ja kirjaaminen
Arvioijan ammattitaito
•
•
•
•
Yhteinen ymmärrys ammattitaidosta
Arvioinnin työvälineet
Toiminta arviointitilanteessa
Arviointiaineiston analysointi
•
•
•
•
•
monipuolisuus
sovellettavuus
luotettavuus
siirrettävyys
realistisuus / oikeellisuus
Arvioijan ammattitaito
•
•
Arviointiesityksen tekeminen
• arviointikeskustelut
• tutkintosuoritusten tulokset
• arviointiperustelujen kirjaaminen ja
palautteen antaminen
• uusiminen
Arvioinnin dokumentointi
• sitoutuminen
Mikä on arviointikeskustelu?
• Osallistujina TA:n, TT:n, OP:n edustajat ja tutkinnon
suorittaja
• TA:n asiantuntijuus on toiminnan ylläpitämisessä
• TT:n asiantuntijuus on työn tekemisessä
• OP:n asiantuntijuus on arvioinnissa
• TS:n asiantuntijuus on omassa osaamisessaan
Mikä on arviointikeskustelun tavoite?
• Aikaansaada yksimielinen (3-kantainen) näkemys ja esitys
tutkintotoimikunnalle tutkinnon suorittajan ammattitaidosta
suhteessa tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin
Arviointikeskustelun jälkeen
• Tutkinnon järjestäjä toimittaa arviointitiedot
tutkintotoimikunnalle, joka päättää hyväksytyistä ja
hylätyistä tutkintosuorituksista ja PT:n arvosanoista
• Tutkintosuorituksesta tiedottaminen tutkinnon suorittajalle
• Arvioinnin perustelut (arviointipöytäkirja)
=> Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada kopiot omista tutkintoon
liittyvistä kirjallisista dokumenteista sekä arviointia suorittaessa
käytetyistä tai asiaa ratkaistaessa käytettävistä muista asiakirjoista
• Arvioinnin oikaisumenettelystä tiedottaminen ennen
tutkintotilaisuutta
• Hylätyn tutkintosuorituksen uudelleen suorittamisen mahdollisuus
• Tutkintotoimikunnan päätöksestä tiedottaminen
• Palautekeskustelu
• Osa arviointi- ja oppimisprosessia
• Ohjauskeskustelut osaamisen kehittämiseksi edelleen
Osoitettu ammattitaito
Saavutettu ammattitaito
Hankittava ammattitaito
Tarvittavan ammattitaidon
hankkiminen
Tutkintoon osallistuminen
Esitys tunnustettavaksi
osana tutkintosuoritusta
Ammattitaidon osoittaminen
tutkintotilaisuuksissa
Arviointiaineisto
- Arvioijien lausunnot
- Itsearviointi
- Selvitykset
- todistus tutkinnon osasta
- tutkintotodistus
- tulityökortti yms.
Tutkintoon osallistuminen
Ammattitaidon osoittaminen
tutkintotilaisuuksissa
Arviointiaineisto
Arviointiaineisto
- Arvioijien lausunnot
- Itsearviointi
- Selvitykset
- Arvioijien lausunnot
- Itsearviointi
- Selvitykset
TA
Arviointikeskustelu
- arviointiaineiston esittely
- tarkennukset ja keskustelu
Kolmikanta
TT
OPE
Esitys tunnustamiseksi
Tunnustaminen (ttk)
ARVIOINTIKOKOUS
- arviointipöytäkirja
Tutkintosuoritusten arviointi, arviointiesitys, päätöksenteko ja
syntyvät dokumentit
Tutkinnon osan
tutkintotilaisuus
Tutkintosuorituksen
arviointi
TA, TT, OPE
(+ itsearviointi)
osaamisen tunnistaminen
Tutkintosuorituksen
arviointilomakkeet
Muu arviointiaineisto
Tutkinnon osan
arviointiesitys
Koko tutkinnon
suoritus
Arvioijien kokous
Tutkinnon osan
suoritusta koskeva
arviointiesitys
Esitetään osaamisen
tunnustamista
Tutkintotoimikunta
Tunnustaa osaamisen
Todistuksen antaminen
Esitys tutkinnon
osan suorittamisesta
(arviointipöytäkirja)
Yhteenvetolomake
kaikkien tutkinnon
osien suorituksista
Tutkintotoimikunnan
pöytäkirja
Työssä oppimisen arviointi
oppisopimuskoulutuksessa
Jouni Kyllönen
Mitä on työpaikalla tapahtuvan koulutuksen eli työssä
oppimisen arviointi?
•
•
•
Arvioinnilla tarkoitetaan ammatillisessa
aikuiskoulutuksessa opiskelijan kehittymisen ja
oppimistulosten tarkastelua suhteessa asetettuihin
tavoitteisiin, jotka ovat näyttötutkinnossa ja tutkintoon
valmistavassa koulutuksessa osaamisvaatimuksia.
Arviointi ei ole arvostelua, vaan vuoropuhelua, missä
arvioija tarkastelee opiskelijan osaamista prosessina ja
kokonaisuutena ja etsitään perusteluja opiskelijan
osaamiselle.
Näkökulmana on, mitä ja miten hyvin opiskelija osaa,
ei niinkään, mitä hän ei osaa.
Työssä oppimisen arviointi vs tutkintosuoritusten arviointi
Työssä oppimisen arvioinnin tehtävänä
on
• tukea opiskelijan työssä oppimista,
ohjata, kannustaa ja motivoida
osaamistavoitteiden saavuttamisessa
• tuottaa luotettavaa arviointitietoa
opiskelijan osaamisen tasosta
opiskelijalle itselleen, työnantajalle ja
koulutuksen järjestäjälle
• antaa palautetta työssä oppimisen
tuloksista ja vaikuttavuudesta
• kehittää opiskelijan itsearviointitaitoa
• vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja
motivaatiota
• antaa palautetta työpaikkakouluttajalle käytettyjen opetus- ja
ohjausmenetelmien vaikuttavuudesta
Tutkintosuoritusten arvioinnin
tehtävänä on
• todentaa tutkintotilaisuudessa
osoitetun ammattitaidon taso
suhteessa tutkinnon perusteisiin
• varmentaa tutkinnon perusteissa
edellytetyn ammattitaidon
• monipuolisuus
• sovellettavuus
• luotettavuus
• siirrettävyys
• realistisuus / oikeellisuus
• arviointiaineiston laadukkuus
Työssä oppimisen arvioinnin toteutus
•
•
•
Kun arvioit työpaikkakouluttajana opiskelijan työssä
oppimisen tuloksia, huomaa, että työssä oppimisen
tavoitteet on useimmiten määritelty näyttötutkintojen
perusteista aina osaamisena.
Tutustu siis etukäteen kunkin opiskelijan juuri hänelle
asetettuihin osaamistavoitteisiin ja nimettyihin
työtehtäviin.
Arvioinnin suorittamista varten tarvitset työvälineeksi
• arvioinnin kohteet, jotta tiedät, mitä arvioit
• arvioinnin kriteerit, joihin vertaat näkemystäsi
opiskelijan osaamisen tasosta
Miksi arvioidaan?
Arviointi tekee näkyväksi,
• mitä ja miten opiskelijan on vielä kehityttävä, jotta hän
taitaa tavoitteena olevat osaamisvaatimukset
• opiskelijan osaamisen tason työnantajalle ja
työpaikkakouluttajalle
• millainen vaikuttavuus on ollut toteutetulla koulutuksella ja
työssä oppimisella
• työssä oppimisen suunnitelman toimivuuden
• miten koulutuksen ja yrityksen tavoitteiden yhdistämisessä
ja saavuttamisessa on onnistuttu
Mitä arvioidaan ?
• Opiskelun tavoitteiden toteutumista ja ammatillista osaamista
kokonaisuudessaan, jotka on jaettu arvioitaviksi kohteiksi
• Perustutkinnoissa:
• Työprosessin hallinta
• Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta
• Työn perustana oleva tiedon hallinta
• Elinikäisen oppimisen avaintaidot
• Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa:
• Näyttötutkinnon perusteiden mukaiset arvioinnin kohteet
• Muista perehtyä huolellisesti etukäteen, millaisia ovat kunkin
opiskelijan työssä oppimisen tavoitteet
Miten arvioidaan?
Työpaikkakouluttaja
• saa arviointitietoa opiskelijan työtoiminnasta, työtehtävien suorituksista,
työnäytteistä, kirjallisista töistä, suunnitelmista yms.
•
•
•
•
havainnoimalla
keräämällä palautetta opiskelijan työskentelystä muilta työyhteisön jäseniltä
opiskelijan kanssa käytyjen keskustelujen kautta
asiakaspalautteiden kautta
• Työpaikkakouluttajan tulee aina käydä arviointi-/palautekeskustelu
opiskelijan kanssa, jossa osapuolet keskustelevat työssä oppimisen
tavoitteista, toteutumisesta ja uusista oppimisen haasteista.
• Työpaikkakouluttaja tekee arvioinnin aina suhteessa asetettuihin
osaamisvaatimuksiin ottaen huomioon opiskelijan itsearvioinnin omasta
osaamisestaan ja kehittymisestään.
• Työssä oppimisen arviointi tulee aina dokumentoida
arviointilomakkeelle, joka palautetaan oppisopimusviranomaiselle.
Milloin arvioidaan?
• Työpaikkakouluttajan tulee olla kiinnostunut opiskelijan
osaamisen kehittymisestä koko ajan. Tärkeintä on suunnitella
arvioinnin tekeminen osaamisvaatimusten ja opiskelijan työtoiminnan
mukaisesti
• Arviointi on jatkuvaa etenkin, kun arvioitava kohde vaatii pidempää
tarkastelujaksoa. Näitä ovat mm. opiskelijan sosiaaliset ja
viestintätaidot sekä arviointitaidot
• Työssä oppimisen jaksojen aikana pidetään 1- 3 kpl arviointi/palautekeskusteluja, jossa työpaikkakouluttaja arvioi yhdessä
opiskelijan kanssa oppimisen kehittymistä
• Työssä oppimisen kokonaisarviointi tehdään jakson päätteeksi
täyttämällä asianmukainen arviointilomake kerätyn arviointiaineiston
perusteella
Kuka arvioi työssä oppimista?
• Työssä oppimista arvioi pääsääntöisesti
työpaikkakouluttaja, jonka tehtävänä on arvioida
kehittävästi, korjaavasti, asiallisesti, rehellisesti ja
monipuolisesti opiskelijaa.
• Opiskelija arvioi myös itse omaa osaamistaan ja
kehittymistään, josta hän esittää oman näkemyksensä
(itsearviointi).
• Koulutuksen järjestäjän edustaja osallistuu vain välillisesti
arviointiin. Hän opastaa ja ohjaa työpaikkaohjaajaa ja
opiskelijaa tarvittaessa kaikissa työssä oppimisen
arvioinnin asioissa.
Itsearviointi
Ammattilaisen tunnistaa terveestä itseluottamuksesta ja
ammattiylpeydestä, joka edellyttää itsearvioinnin taitoa.
Itsearvioinnissa
• opiskelija arvioi omaa oppimistaan suhteessa
osaamisvaatimuksiin
• opiskelija pohtii vahvuuksiaan ja kehittämistä vaativia kohteita
• opiskelija tekee usein itsearvioinnin kirjallisesti, jonka pohjalta
käydään keskustelu työpaikkakouluttajan että koulutuksen
järjestäjän edustajan kanssa
• Itsearvioinnin tavoite on vahvistaa opiskelijan itseluottamusta,
ohjata ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja ammattiin
kasvusta. Työpaikkakouluttaja on oikea henkilö tukemaan ja
kannustamaan opiskelijaa
”Toiset vain näkevät. Toiset myös ymmärtävät
näkemänsä.”
”Hyvä arvostelukyky perustuu kokemukseen.
Kokemus perustuu huonoon arvostelukykyyn.”
Kiitos!
Jouni Kyllönen
AEL
Kaarnatie 4
00410 HKI
[email protected]
p. 050 541 6643