Transcript Korkeakoulupoliittisia uudistuksia VN

Akateemista ajankohtaista
Opintoasiainpäivät, 27.8.2013
Birgitta Vuorinen
[email protected]
HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet
Hallitusohjelma
Avoin, oikeudenmukainen ja
rohkea Suomi
Köyhyyden, eriarvoisuuden ja
syrjäytymisen ehkäiseminen
OKM-YO
sopimukset
Julkisen talouden
vakauttaminen
Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja
kilpailukyvyn vahvistaminen
Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020
nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi,
vaikuttavampi ja tehokkaampi
Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen
perustana
Laadukkaasta koulutuksesta
nopeammin työelämään
Kansainvälistyminen laadun
turvaajana
Yliopiston tehtävä, profiili ja
painoalat
Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla
kilpailukykyä, hyvinvointia ja
vaikuttavuutta
Korkeakouluyhteisön
kehittäminen
Keskeiset kehittämiskohteet
Rahoitus
Korkeakoulutus Suomessa
-
14 yliopistoa
25 ammattikorkeakoulua
-
Korkeakouluissa opiskelijoita yhteensä
noin 315 000, opiskelijoista noin 20 500
on tohtoriopiskelijoita (2012),
kansainvälisiä opiskelijoita vuonna 2011
noin 17 500
-
Tutkintoja ammattikorkeakouluissa noin
23 830 ja yliopistoissa noin 29 225,
niistä maisterin tutkintoja noin 13 830 ja
tohtorin tutkintoja noin 1 650 (2012)
University (blue)
Polytechnic (green)
Research institute (red)
Korkeakoulupoliittisia uudistuksia
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Korkeakoulujen ohjauskäytäntöjen uudistaminen
Rakenteellinen kehittäminen
Yliopistouudistus
Ammattikorkeakoulu-uudistus
Uudet rahoitusmallit
Koulutusvastuu-uudistus
Koulutustarjonnan monipuolistaminen
Koulutustarjonnan kuvaamisen ja opiskelijavalintojen uudistaminen
Joustavien opintopolkujen kehittäminen
Kansainvälistymisen vahvistaminen
Korkeakoulusektorin ja tiedelaitosten ohjaus
• Ministeriön ja ohjattavien tahojen välillä erilaisia ohjausmekanismeja
– Poliittinen ohjaus, budjettiohjaus, tulosohjaus, säädösohjaus,
informaatio-ohjaus
• Ohjauksen keskeisiä välineitä ovat
– Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ohjattavien tahojen väliset sopimukset,
nelivuotinen sopimuskausi
• sopimusten sisältöä uudistetaan edelleen aiempaa strategisemmaksi ja vain keskeisimpiin
tunnuslukuihin rajoittuviksi
• tiedelaitosten neuvottelu vuosittain
– Palautemenettely (YO, AMK)
• arvio tavoitteiden toteutumisesta korkeakoululaitoksen ja ao. korkeakoulusektorin osalta
• palaute perustehtävien lisäksi johtamisen, talouden ja rakenteellisen kehittämisen tilanteesta
mahdollisin toimenpidesuosituksin
– Tilinpäätöskannanotot (tiedelaitokset)
– Seurantajärjestelmät
– Em. prosesseja tukevat sähköiset työkalut, kuten KOTAtulosohjausjärjestelmä, Vipunen-tilastopalvelu ja XDW –tietovarasto
– Dialogi: esim. yliopistovierailut 2013, AMK-vierailut 2014
Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten
arvioinnin tuloksia 2012
Myönteistä
Myönteistä
• Strateginen tavoitteenasettelu on
vauhdittunut
• Yliopistot kyvykkäämpiä reagoimaan
toimintaympäristön muutoksiin
• Hallitustyöskentely on ammattimaistunut
ja jäntevöitynyt - korostunut yliopiston
kokonaisjohtamisen näkökulma
• Rehtorilla on aiempaa selkeämpi vastuu
toiminnan operatiivisesta johtamisesta
• Osa yliopistoista on vahvistanut
johtamisen resursseja ja
ammattimaistanut johtamista
• Yliopistot ovat omaksuneet uuden
roolinsa työnantajaosapuolena
• Uhkakuvat laajamittaisista
irtisanomisista ja palvelussuhteen
muutoksen vaikutuksesta tutkimuksen
vapauteen eivät ole toteutuneet
• Talouden seuranta on tehostunut ja
keskipitkän suunnittelun tärkeys on
korostunut
• Kustannustehokkuus ja –tietoisuus ovat
lisääntyneet
• Organisaatioita on uudistettu ja
sisäisten yksiköiden kokoa on
kasvatettu
• Elinkeinoelämä- ja sidosryhmäsuhteet
ovat tiivistyneet
• Ministeriön ohjausta pidetään edelleen
vahvana
Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten
arvioinnin tuloksia 2012
Haasteet, strategia
• Vahvemmin strategisten valintojen ja
painopisteiden hakemisen suuntaan
• Strategisiin valintoihin pystyä myös
toiminnan rajaamismielessä
• Yliopistojen tulee lisätä strategista
liikkumavaraa omin ja keskinäisin
päätöksin
• Koulutus- ja tieteenalatasolla tehtävät
strategiset valinnat ja näiden
vaikutukset perustehtäviin
• Eri tason yksiköille lisää
mahdollisuuksia vaikuttaa yliopiston
strategian sisältöön
Haasteet, johtaminen ja henkilöstö
• Eri toimielinten toimivaltarajojen ja
tehtävien selkeyttäminen
• Sidosryhmäyhteistyö vaatii vielä
merkittävää kehittämistä
• Johtamisen ammattimaistaminen ja
johtamiskäytänteiden kehittäminen
• Henkilöstön osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen
• Yliopiston maineen vahvistaminen
kilpailukykyisenä työnantajana
• Henkilöstöpolitiikan kannustavuuden ja
palkitsevuuden lisääminen
• Määräaikaisen henkilökunnan
laajamittaisempi vakinaistaminen
Yliopistojen rahoitusmalli vuodesta 2013 alkaen
Yliopistojen rahoitusmallin jatkokehittäminen
• Työryhmä yliopistojen rahoitusmallin jatkokehittämiseksi
–
–
–
–
työryhmän runkona rahoitusmallia vuodelle 2013 valmistellut työryhmä
jäsenet OKM:stä, yliopistoista ja Suomen Akatemiasta
määräaika 15.11.2013
Työryhmän tavoitteena on laatia ehdotus yliopistojen rahoitusmallin
laatunäkökulman vahvistamiseksi
• Julkaisufoorumin tietojen sisällyttäminen osaksi rahoitusmallia
– TSV toteuttanut Unifin aloitteesta julkaisufoorumihankkeen
• Yliopistojen opiskelijapalautteen sisällyttäminen rahoitusmalliin
– Unifin asettama työryhmä valmistelee yliopistojen opiskelijapalautteen
tiedonkeruuta
– Unifin työryhmä esittää OKM:lle ehdotuksen rahoitustekijäksi – ehdotus
käsitellään työryhmässä
• Työryhmän työn pohjalta OKM valmistelee tarvittavat
asetusmuutokset
• Muutokset voimaan vuoden 2015 alusta
AMK-uudistus
•
•
•
•
•
Koulutustarjonnan mitoittaminen kansallisen ennakoinnin pohjalta
Uudet toimiluvat vuoden 2014 alusta
Toimilupa sis. koulutusvastuiden tarkistamisen
Oikeushenkilöaseman uudistaminen
Uusi rahoitusmalli vuonna 2014
– Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa arvioidaan miten
ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kunnilta valtiolle ja oikeushenkilöaseman
muuttaminen toteutetaan.
– Uudistus toteutetaan kuntien ja valtion välisessä rahoitussuhteessa
kustannusneutraalisti
AMK-rahoitusmalliehdotus 2014 (Luonnos)
Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin
työelämään
Tavoitteet:
• Toiselta asteelta siirrytään korkeakoulutukseen entistä nopeammin
• Keskimääräiset opintoajat lyhenevät
• Keskeyttäminen vähenee
• Nykyiset tutkintomäärät voidaan saavuttaa pienemmällä aloittajamäärällä
• Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksesta valmistuneiden mediaani-ikä laskee
24,1 vuoteen (25,1), ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä
laskee 26,3 vuoteen (27,3)
Keinot:
• Toisen asteen aikaisen ohjauksen vahvistaminen (henkilökohtaiset jatko-opiskelu- ja
urasuunnitelmat, opinto-ohjauksen lisääminen, kaikki ohjaavat -asenne)
• Korkeakouluopintojen rakenteen kehittäminen
• Haku- ja valintaprosessin kehittäminen
• Haku- ja valintajärjestelmän kehittäminen
• Opintoprosessien tehostaminen ja opiskelukyvyn parantaminen (mm. mahdollisuus
suorittaa opinnot tavoiteajassa)
Lait yliopistolain, ammattikorkeakoululain ja
opiskelijavalintarekisteristä ja
ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain
muuttamisesta (482/2013, 483/2013 ja 484/2013)
•
•
•
•
Selkeyttä hakemiseen: yhteishaku kaikkiin korkeakouluihin, yksi sähköinen
hakujärjestelmä, 6 hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen, hakijalle tarjotaan yhtä
korkeakoulupaikkaa.
Koulutustarjonta paremmin näkyviin ns. yhden luukun periaatteella (ml. muu kuin
tutkintoon johtava koulutus).
Mahdollisuus valita ensimmäistä paikkaa hakevat omana ryhmänään (kiintiöidä):
Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on suorittanut
korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa. Ensimmäistä
korkeakoulupaikkaa hakevana ei myöskään pidetä korkeakoulututkintoon johtavan
opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta vastaanottanutta
henkilöä.
Tutkintotiedot ja opiskeluoikeustiedot rekistereistä/tietovarannosta saatavilla jo 2014.
Opiskelijavalintojen uudistaminen
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
• Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhdessä korkeakoulujen kanssa
siitä, että korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen
rakenteet on uudistettu 2015 loppuun mennessä nopeuttamaan
korkeakoulutukseen pääsyä.
–
–
–
–
Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien aseman parantamiseksi mahdollistetaan
ensimmäisessä vaiheessa heidän valintansa omassa kiintiössään, jonka käyttöönotosta ja
suuruudesta päättää korkeakoulu.
Toisessa vaiheessa hakujärjestelmä uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain
ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevia.
Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä siten, että
mahdollisuus joustavaan alan vaihtoon turvataan.
Opiskelijavalintojen uudistuksen yhteydessä arvioidaan ns. pakkohaun tarkoituksenmukaisuus.
• Uudistetaan korkeakoulujen koulutusvastuuta ja tutkintoja koskeva
säätely siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen
järjestämistavoissa vahvistetaan.
–
Uudet säädökset tulevat voimaan vuoden 2014 alusta lukien.
• Opintojen etenemistä ja opiskelumotivaatiota edistetään siten, että
opintojen yksityiskohtaisempi suuntautuminen tapahtuu vasta
opintojen myöhemmässä vaiheessa.
Opiskelijavalintojen uudistamisen aikataulu
•
Korkeakoulujen syksyn 2013 ja kevään 2014 yhteishaut toteutetaan vielä
nykykäytännön mukaisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erillisinä
yhteishakuina nykyisillä järjestelmillä.
• HO:n mukaan opiskelijavalintauudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa.
Kuluvan vaalikauden aikana on tarkoitus valmistella myös hallitusohjelman
mukainen esitys uudistuksen toisesta vaiheesta.
Uudistuksen ensimmäinen vaihe:
• Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaku otetaan käyttöön syksyllä
2014 otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen.
• Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjonta ja hakupalvelut löytyvät
syksyn 2014 korkeakoulujen yhteishausta lähtien yhdestä palvelusta ja
ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan yhdellä lomakkeella.
Uudistuksen toinen vaihe:
• Toisessa vaiheessa yhteishaku varataan ensimmäistä tutkintoon johtavaa
opiskelupaikkaa hakeville
• koulutusalaa vaihtaville sekä vastaavantasoisen tutkinnon suorittaneille
tarjotaan joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen.
Koulutusvastuu-uudistus
• Yliopistojen koulutusvastuuta koskevat säädökset on tarkoitus uudistaa
1.1.2014 lukien
• Tavoitteena on vahvistaa autonomiaa vähentämällä oppiainetasoista
säätelyä ja mahdollistamalla eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistävät
kokonaisuudet
• Turvattava koulutustarjonta yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti
(koulutusvastuu = oikeus ja velvollisuus)
• HE 33/2013 vp Eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä (4.4.2013)
• Jatkossa koulutusvastuiden täsmentämistä (OKM:n asetus) koskevat
esitykset valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa
• Maisteriohjelma-asetuksesta luovutaan
• Tutkintoasetuksen (VN asetus) ja koulutusvastuuasetuksen (OKM asetus)
koulutusvastuusäännökset on tarkoitus uudistaa yhteistyössä yliopistojen
kanssa lain hyväksymisen jälkeen, vuoden 2013 aikana
(keskustelutilaisuuksia), voimaan 1.1.2014
OKM-ICT-2015
• Pekka Ala-Pietilän ICT 2015 -asiantuntijatyöryhmäloppuraportti
”21 polkua Kitkattomaan Suomeen”
• OKM käynnistänyt OKM-ICT-2015 –hankkeen raportissa
esitettyjen toimenpiteiden edistämiseksi hallinnonalalla
– ICT 2023-ohjelma, osaamisen nosto ja pelillisyys, tietoturva-alan koulutus ja
tutkimus, tietoinfrastruktuuri, tietovarantojen avaaminen ja hyödyntäminen,
tuotteistaminen, työnjakokysymykset, ennakoinnin sekä täydennyskoulutuksen
kehittäminen
– Kehittämistoimenpiteiden koordinointi
– Myös muiden hallinnonalojen samansuuntaista hankkeiden huomiointi
– ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden identifiointi
– Toimenpide-ehdotukset OKM:lle, korkeakouluille ja muille tahoille
– Alan toimijoiden yhteistyön edistäminen
– Pj. Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, jäsenet yliopistoista, amk:sta ja OKM:sta
Osaamisen viennille kasvua?
• Maailmanlaajuinen tavoite: osaamisen tason ja kilpailukyvyn
kasvattaminen => korkeakoulutuksen kysyntä ylittää tarjonnan =>
kasvavat ja kansainvälistyvät koulutusmarkkinat
• Rajat ylittävän koulutuksen ”hotspotit”, joissa korkeakoulutukselle
kysyntää ja markkinat avoimia ulkomaisille toimijoille
• Esim. Times Higher Education (helmikuu 2013) listaa Hong Kongin,
Malesian, Singaporen ja Arabiemiraatit kiinnostavina; UKkorkeakoulututkintoa opiskelee ulkomailla 571 000 opiskelijaa, 488
000 ulkomaalaista opiskelijaa UK:ssä
• Koulutusvientistrategia 2010 : Tavoitteena on, että Suomi on yksi
maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmänlaatuun
perustuvista talouksista, ja että koulutuksen osuus Suomen
kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä.
• Kytkeytyy koulutuksen maksullisuutta koskevaan keskusteluun
Koulutusviennin toimenpideohjelma
• Team Finland –strategia
• OKM laatii koulutusviennin toimenpideohjelman
• Opetusministeri kutsui selvityshenkilöt laatimaan koulutusviennin
toimenpideohjelman lokakuun 2013 loppuun mennessä
- pj. kansanedustaja FT Päivi Lipponen
- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, OKM
- kehitysjohtaja Jari Jokinen, Aalto-yliopisto
Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen
suuntia; BRICS -maat
Lähde: Wikipedia