Transcript Oulun yliopisto on

1
Pentti Malinen
Korkeakoulupolitiikan
alueellinen tasa-arvo –
kommentteja aluekehitysnäkökulmasta
11.9.2010
KAJAANIN YLIOPISTOKESKUS
2
SISÄLTÖ
• Korkeakoulupolitiikan ja aluekehityksen/ aluepolitiikan
yhteys - korkeakouluverkosto
• Yliopistojen aluevaikuttavuus: keskeiset tekijät
– Osaajien tuottaminen (opiskelijoiden rekrytointi ja
valmistuneiden sijoittuminen)
– Osaamisen tuottaminen (t&k&i -toiminta alueilla; innovaatiot
ja niiden levittäminen)
– Välilliset aluetaloudelliset vaikutukset (rahavirrat,
yhteiskunnallinen vuorovaikutus)
• Korkeakoulupolitiikan uusi doktriini
– poliittiset linjaukset
– tulosohjaus
3
1. Korkeakouluverkosto Suomessa
4
Suomen yliopistojärjestelmän
kolme ekspansiota (Tomi Turan mukaan)
1. ekspansio 1910-1930
• Suomen yliopistojärjestelmän synty
• Liittyi kansallisvaltion syntyyn sekä ammatti- ja tuotantorakenteen
muutokseen
• Koordinoimaton, mutta julkisesti tunnistettu prosessi
2. ekspansio 1960-1980
• ”Maakuntayliopistojen” rakentuminen
• Oulun yliopiston perustaminen päänavaajana!
• Taustalla koko valtakunnan integraatio moderniin yhteiskuntaan
• Vahvasti valtiollisesti koordinoitu prosessi
3. ekspansio 1980-2005
• Alueellisten sivutoimipisteiden verkoston rakentuminen
• Koordinoimaton ja virallisessa järjestelmässä tunnistamaton prosessi,
jota EU-rahoitus tuki ja vauhditti
• Kainuu on hyvänä esimerkkinä: uudet yksiköt -> 2004 yliopistokeskus
5
Kolmannen ekspansion
kehitysvaiheet
• Syntyvaihe 1975-1990: alueiden toiveita ja ”hulluja
proffia”…
• Invaasiovaihe 1990-2000: alueellista kehittämisja elinkeinopolitiikkaa
• Legitimaatiovaihe 2000-2005: kolmatta tehtävää
ja instituutioita
– kuusi yliopistokeskusta v. 2004 ”korkeakoulupolitiikan
uusin innovaatio” (min. Kalliomäki)
• Vedenjakajavaihe 2005-: keskittämispolitiikkaa ja
kyseenalaistusta…
– yliopistolakiin lisäys poliittisena ratkaisuna
6
Yliopistojen toiminta päätoimipaikkojensa ulkopuolella
• Pysyväisluontoisia toimintoja vuonna 2008 oli 45
”yliopistottomalla” paikkakunnalla, pl tutkimusasemat 26:lla
• Yliopistoista vain kahdella ei lainkaan toimintaa
päätoimipaikan ulkopuolella
• Eniten alueyksiköitä HY:llä (13), OY:llä (10) ja TTY:llä (9)
• Yhteensä 86 yksikköä (suuntaa-antava luku), joista 36
yliopistokeskuspaikkakunnilla
• Aluetoiminta on osa kolmatta tehtävää eli yhteiskunnallista
vuorovaikutusta esim. Helsingin yliopistolla on erillinen
strategia tälle toiminnalle ja siitä vastaa yksi vararehtoreista
7
2.1 Osaajien tuottaminen
• Opiskelupaikkojen tarjonta -> opiskelijarekrytointi on aluesidonnainen prosessi
• Valmistuneiden sijoittuminen työelämään;
myös tässä selkeä alueellinen dynamiikka
• Aikuiskoulutus ja uusi opetusteknologia ->
voidaanko näillä tasapainottaa
koulutuksen saatavuutta?
8
Opiskelijoiden rekrytointi on alueellista
•
Kuva: Mistä Oulun yliopistoon
on tultu 1998-2000?
•
Oulun yliopisto on ”puolen
Suomen” yliopisto
opiskelijoiden ensisijaisen
rekrytointialueen
perusteella…(alueellisuus on
OY:n vahvuus)
•
Huom. pääkaupunkiseudun
yliopistojenkin rekrytointialue
keskittyy pääasiassa omaan
maakuntaan ja sen lähialueisiin!
(mikä ei tässä kuvassa)
9
Valmistuneet
sijoittuvat pääosin
opinahjonsa
lähiseuduille (1)
•
Kuva: Oulun yliopistosta 19702004 valmistuneiden osuudet
väestöstä
•
Oulu omassa luokassaan (7 %
oululaisista on OY:n käyneitä)
Pääasiallinen vaikutusalue selvästi
nähtävissä ja on samanlaajuinen
kuin opiskelijoiden rekrytointia-alue
•
Korkeakoulutetun työvoiman saatavuus
koko maassa on keskeinen
yliopistojen koulutuksen yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikutus
10
Valmistuneet
sijoittuvat pääosin
opinahjonsa
lähiseuduille (2)
Kuva: Oulun yliopistosta 19702004 valmistuneiden määrät
kunnittain 2005
-
Oulu huikeasti muita asuinkuntia
suositumpi (31 %) eli 8573
On havaittavissa yliopiston
keskittävää vaikutusta
 Monista Pohjois-Suomen
kunnista on tullut enemmän väkeä
kuin sinne palannut ja esim. pkseutu, Tampere, Jyväskylä, Turku
ja Kuopio voittajia
- Etäisyys on merkittävin
muuttamisen kohdealuetta
selittävä tekijä  Oulusta pitkä
matka muihin vastaaviin
keskuksiin: lähtökynnys nousee
Koulutustaso alueittain
• Tästä puuttuu kuva
ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen
väestön osuudesta
alueittain
• Kainuu on maakunta, jossa
em. osuus on yksi maan
alhaisimmista
• Maakuntaohjelman yksi
päätavoitteita on
korkeakoulutetun väestön
osuuden kasvattaminen
Kainuussa
12
Aluekehityksen ja korkeakoulupolitiikan suhde -> miten jatkossa?
• Aluevaikuttavuus keskeisenä
esillä Linnan työryhmän
mietinnössä 2001; mutta ei enää
sen jälkeen
• OPM:lla on aluestrategia
• ”kolmas tehtävä” on tullut lakiin
ja koskee kaikkia yliopistoja ja
ammattikorkeakouluja
• Korkeakouluille aluestrategiat
2000-luvun alussa; Oulun
yliopiston Kajaanin strategia oli
edelläkävijä!
13
2.2 Osaamisen tuottaminen
• Tieteellinen perustutkimus (yliopistojen ydintehtävä)
• Soveltava tutkimus
• t&k&i-toiminta
• globaalissa taloudessa osaaminen ja erityisesti
innovaatioiden tuottaminen ovat keskeisiä
kilpailutekijöitä
• alueet eivät ole menettäneet merkitystään, sillä
innovaatioympäristöt ovat myös alue- ja
paikkasidonnaisia
14
Innovaatiojärjestelmä
•
•
korkeakoulut,
tutkimuslaitokset
välittäjäorganisaatiot
kaupallistaminen
Muut yritykset
Idea,
lähtökohta
innovaatiolle
projektin
suunnittelu
tulosten siirto
tuotantoon
projektin
toteutus
Innovaatiojärjestelmä on
kokonaisuus, jonka muodostavat
tiedon ja osaamisen tuottajat,
hyödyntäjät sekä näiden väliset
moninaiset
vuorovaikutussuhteet.
Innovaatiojärjestelmän keskeiset
osat ovat koulutus, tutkimus ja
tuotekehitys sekä
tietointensiivinen
yritystoiminta.
15
Innovaatioympäristö
•
Innovaatiot ovat monen
toimijan yhteistyön tulosta.
Edellytykset yhteistyölle
syntyvät hedelmällisessä
innovaatioympäristössä, jossa
yrityssektori, tutkimuslaitokset
ja julkinen sektori (välittäjäorganisaatiot) toimivat
vuorovaikutuksessa.
•
Innovaatioympäristö on
tulevaisuudessa yhä selkeämmin
osa globaalia innovaatiokeskittymien verkostoa.
Menestyäkseen niiden on
pystyttävä houkuttelemaan osaajia
ja toimimaan tiiviissä yhteistyössä
muiden kanssa.
16
T&k-toiminta on jo nyt erittäin
keskittynyttä alueellisesti
Maakunnat:
0
0
Etelä-Karjala
•
615
Pohjois-Savo
526
Pohjois-Karjala
364
Kainuu
Yritykset
259
Etelä-Savo
Julkinen sektori+ YVT*
Korkeakoulusektori
185
Suuralueet:
Pohjois-Suomi
1 307
Etelä-Suomi
1 261
Länsi-Suomi
1 037
Itä-Suomi
369
Ahvenanmaa
59
Koko maa
1 092
0
200
400
600
800
Euroa/asukas
* y k s ity inen v oittoa tav oittelematon toiminta
Lähde: Tilastokeskus/Tutkimus- ja kehittämistoiminta
1 000
1 200
1 400
1 600
Paikallinen innovaatio-ympäristö
on keskeinen kilpailutekijä
globaalissa taloudessa
• T&k-toiminta on alueellisesti hyvin
keskittynyttä Suomessa
-> onko keskittämisestä enää mitään
lisäarvoa? innovaatiopotentiaalia
jäämässä hukkaan, pk-yritykset
eivät pääse t&k-toimintaan
mukaan…
• korkeakoulujen rooli korostuu
haasteellisimmilla alueilla
17
Alueellinen innovaatiopolitiikka
Teknologiakeskukset 1980 – 2000 ja Oske -konsepti
1980-luvulla
Yliopisto
Innovaatiopolitiikka ja aluepolitiikka
ovat kulkeneet käsi kädessä!
Yritys
1990-luvulla
Yliopistot
Teknologiakeskus
Yritykset
Teknologiakeskukset tutkimuksen
ja yritysten tuotekehitystoiminnan
yhdistäjinä (ns. välittäjäorganisaationa)
2000-luvulla
Yliopistot
Osaamiskeskusohjelma
Amk:t
Teknologiakeskus
Yritykset
Osaamiskeskusten on tavoitteena
hyödyntää huippuosaamista
aluekehittämisessä; Kainuussa
Measurepolis <- edellytyksenä oli
yliopistollisen tutkimuksen läsnäolo
alueella
18
Laaja-alaistuva innovaatiopolitiikka huomioon
• Tiede- ja teknologianeuvoston
uusi linjaus 2008 -> laajaalaistuva innovaatiokäsitys
käytäntöön
• Osaamiskeskus- ja kokoohjelmatoiminta ovat edelleen
innovaatiotoiminnan aluekehitysinstrumentteja
• Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen
innovaatiotoiminta soveltuvat
hyvin pienemmille ja
syrjäisemmille alueille ja
toimijoille sekä monille
toimialoille esim. matkailualalle
2.3 Muu aluevaikuttavuus
YLIOPISTOTOIMINTA SYNNYTTÄÄ ALUEELLA MM.
• työpaikkoja
• verotuloja
• kulutusvaikutukset (opiskelijat mukaan luettuna)
-> kerrannaisvaikutukset aluetalouteen
• moninaista yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja verkostoja
• alueen imagon ”osaavana alueena”
• alueen vetovoimaa työ-, asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä
20
Aluetalousvaikutukset: KOKY
Välitön vaikutus aluetalouteen (3 v. viiveellä): suoraan 70-80 työpaikan häviäminen alueelta
(KOKY, Normaalikoulu ja TOL Kajaani); tähän liittyvän palkkatulon ja toiminnan muiden
rahavirtojen häviäminen. Taloudellisten vaikutusten suuruusluokka on yksiköiden
budjettien perusteella 7-8 M€/v.
Välillinen taloudellinen vaikutus aluetalouteen: työpaikkojen ja palkkatulovirran aiheuttama
kulutuskysyntä alenee; 500 - 600 kokopäiväisen opiskelijan tuoma rahavirta alueelta
katoaa. Opiskelijoiden ja henkilökunnan kulutuskysynnän ylläpitämä työllisyysvaikutus
katoaa. Vaikutukset näkyvät mm. asuntomarkkinoilla. Kajaanin kaupunki menettää noin 1
milj. euron kunnallisverotulot. Lisäksi Kajaanille siirtyy kustannettavaksi normaalikoulun
koululaisten opetuksen kustannukset; tähän saakkahan kulut olleet valtion/OY:n
kustannuksia.
Pitkän aikavälin rakenteelliset vaikutukset
•
Kolmen vuoden kuluttua Kainuu on ainoa maakunta, jossa ei tutkintoon johtavaa
yliopistokoulutusta. Maakunnan ja Kajaanin vetovoimaisuus yleensä osaajien rekrytointiin
ja osaamisintensiivisten yritysten perustantaan vähenee. Kajaanin ammattikorkeakoulun
kehittämiseen yliopistollisen toiminnan kaventuminen vaikuttaa negatiivisesti.
•
Akateemisen koulutuksen saaneen väestön osuus on Kainuussa maan alhaisimpia ja se
vähenee edelleen yliopisto-opettajien muuttaessa pois alueelta. Tällä on negatiivinen
välillinen vaikutus kaikkeen kulttuuri- ja yhteiskuntaelämään alueella, sillä
opettajankoulutuksen henkilökunta ja opiskelijat ovat olleet aktiivisia kulttuuri-, liikunta- ym.
toiminnan harrastajia alueella.
•
Opettajankoulutuksen kautta syntyneet siteet Kainuuseen ja moninaiset verkostot
rapautuvat ajan myötä.
21
Oulun yliopiston maksamat palkat ja ennakonpidätykset 2008
Verotuskunta
Palkat €
Ennakot €
Haukipudas
4 249 511 €
1 218 963 €
Helsinki
1 379 626 €
407 848 €
739 737 €
180 873 €
6 190 837 €
1 711 163 €
Kempele
2 912 677 €
796 771 €
Kiiminki
2 808 994 €
733 745 €
81 990 908 €
22 251 429 €
2 094 765 €
614 927 €
477 514 €
114 911 €
Sodankylä
1 196 531 €
345 243 €
Sotkamo
757 857 €
201 152 €
104 798 959 €
28 577 025 €
Ii
Kajaani
Oulu
Oulunsalo
Raahe
Kaikki yhteensä
22
Mikä on yliopistokeskus
•
•
yliopistokeskukset kokoavat eri
yliopistojen toimintaa yhteisen
sateenvarjon alle
maakuntakeskuksissa, joissa ei
ole omaa yliopistoa
yliopistokeskukset perustettiin
toteuttamaan ensisijassa
yliopistojen kolmatta tehtävää:
edistämään tutkimuksen ja
koulutuksen alueellista
vaikuttavuutta
–
yliopistokeskukset toteuttavat
kaikkia yliopistojen kolmea
tehtävää: painotus on toinen
yliopistojen pääpaikkakunnilla
•
•
•
tavoitteena on tiivistää yliopistojen
välistä yhteistoimintaa sekä kehittää
yhteistyötä alueen
ammattikorkeakoulujen,
kehittäjäorganisaatioiden ja
elinkeinoelämän kanssa
Yliopistokeskuksella on
ammattikorkeakoulun kanssa yhteinen
aluestrategiat
osalla yliopistokeskuspaikkakuntia
rakennetaan ns. konsortioyhteistyötä
ammattikorkeakoulujen kanssa
yleensä selvitysmiestyön pohjalta
23
Yliopistokeskukset
-
noin 1000 kokopäiväistä työntekijää
3200 tutkinto-opiskelijaa
yhteensä lähes 25 000 opiskelijaa
kokonaisbudjetti yli 70 milj.€
organisaatiomalleina erillislaitos tai
verkosto-organisaatio
yliopistokeskusmaakunnissa asuu 20
% maamme väestöstä
osaaminen on aluekehittämisen ytimessä
-> yliopistokeskusten oikeutus tulee tästä!
24
KAJAANIN YLIOPISTOKESKUS
YLIOPISTOT: Oulun yliopisto
•
•
(koordinaatioyliopisto), Jyväskylän
yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Lapin
yliopisto
TIETEENALAT: kasvatustieteet,
tietojenkäsittelytieteet, mittaustekniikka,
biotekniikka, liikuntateknologia,
aluetutkimus ja aikuiskoulutus
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ: suurimmillaan
yli 230, nyt noin 180 ja alenee pelkästään
opettajankoulutuksen alasajon vuoksi alle
sadan
•
TUTKINNOT (vuosittain):
maisterit/diplomi-insinöörit 110, lisensiaatit
ja tohtorit 1-4
25
3. Uusi korkeakoulupoliittinen doktriini
1. Korkeakoulupoliittinen resurssienkeskitysteesi
•
•
Korkeakoulutoimintaa ei ole syytä hajauttaa, vaan tehokkuus- ja laatuedut
saavutetaan resursseja keskittämällä
Tapahtuu sekä korkeakoulujen sisällä että niiden välillä
2. Tiedepoliittinen huippuyksikköteesi
• Moderni 2000-luvun yliopisto rakentuu keskeisesti kansainväliselle huipputasolle
yltävien yksiköiden varaan
• Toiminnan tieteellisen laatutason korostaminen koko yliopiston tasolla
3. Yhteiskuntapoliittinen kasvukeskusteesi
• Suomen kehitys edellyttää muutamaa fokusoitunutta kasvukeskusta /
innovaatiokeskittymää, jotka rakentuvat vahvan yliopistotoiminnan ympärille
• Yliopistojärjestelmän kehittäminen ei enää ensisijaisesti aluepolitiikkaa, vaan
innovaatiopolitiikkaa
• Yliopistot eivät ensisijainen instrumentti koko maan palvelemiseen
• Aluepolitiikkaa suunnataan näiden innovaatiopol. tavoitteiden suuntaan!
26
Sivistyspoliittisen ministeriryhmän
linjauksia – kompromisseja…
Koko korkeakoululaitos on toimintakykyinen ja vetovoimainen siten, että kaikilla korkeakouluilla on
edellytykset laadukkaaseen ja kansainväliseen toimintaan.
•
Korkeakoululaitos muodostuu edelleen duaalimallin mukaisesti yliopistoista ja
ammattikorkeakouluista.
•
Korkeakoulujen strategisten liittoumien malleja päätöksentekojärjestelmäksi tarkastellaan osana
ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja ohjausta koskevaa selvitystä huomioiden yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen erilaiset tehtävät ja duaalimalli.
•
Korkeakoulutuksen alueellinen saatavuus turvataan ja korkeakouluverkko säilyy alueellisesti
kattavana.
•
Osaavan työvoiman riittävyys turvataan. Nykyiseen korkeakoulutarjontaan tehdään määrällisiä
ja sisällöllisiä muutoksia perustuen yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin.
•
Kaikki opiskelijat saavat laadultaan tasavertaisen koulutuksen ja opintoja tukevat palvelut
riippumatta opiskelupaikkakunnasta.
•
Korkeakoulurakenteet voivat vaihdella eri puolilla maata alueiden tarpeiden mukaan:
•
Luodaan edellytyksiä kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tieteelliselle tutkimukselle.
•
Alueellista innovaatiotoimintaa vahvistetaan korkeakoulujen profiloitumisella ja painoalojen
vahvistamisella sekä muodostamalla alueellisia osaamiskeskittymiä, joissa
innovaatiojärjestelmän eri toimijat ovat yhteisissä toimintaympäristöissä.
•
Yliopistokeskusten rahoitus turvataan. Keskusten hallintomallit voivat vaihdella tehtävien ja
profiilien mukaisesti.
•
Sektoritutkimuksen koko tutkimuskapasiteettia hyödynnetään nykyistä tehokkaammin.
•
Korkeakoulujen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät korkeakoulujen opetuksen ja tkitoiminnan laadun
sekä alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamista. ..
27
Toimipisteverkostosta…
2. Alueellisen innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi
korkeakouluverkkoa tiivistetään.
Tämä tapahtuu kokoamalla korkeakoulujen nykyistä
toimipisteverkkoa riittävän laajojen, laadukkaiden ja
innovatiivisten osaamisympäristöjen muodostamiseksi.
Joka maakunnassa toimii korkeakoulu tai korkeakouluja,
jotka muodostavat selkeän kokonaisuuden ja joissa
annetaan tutkintoon johtavaa koulutusta, harjoitetaan tkitoimintaa ja palvellaan alueen kehittämistarpeita.
Myös koulutukseen liittyvän harjoittelun alueellisella
hajauttamisella varmistetaan alueiden osaavan työvoiman
saatavuutta.
28
Alueelliset koulutustarpeet…
4. Koulutuksen saavutettavuutta parannetaan. Alueellisiin ja
seutukuntakohtaisiin erityistarpeisiin vastataan ensisijaisesti
muulla kuin tutkintoon johtavalla koulutuksella.
• Avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa
tarjottavia opintoja kootaan nykyistä selkeämmiksi ja
koordinoidummiksi kokonaisuuksiksi.
• Koulutusjärjestelyissä hyödynnetään uudistuvan teknologian
tarjoamia mahdollisuuksia.
Tässä on yliopistokeskusten mahdollisuuksia – myös Kainuussa
29
Valtio (OKM) ohjaa rahoitusmallilla
•
Mitä valtio tilaa?
kokonaisrahoitusmalli on selkeä: se
toimii hyvin, jos sen mittarit mittaavat
sitä mitä niiden halutaan mittaavan
– yliopistojen yhteistyöltä puuttuu
kannustin
•
huippuosaavan työvoiman saatavuus
kaikilla alueilla on yliopistokoulutuksen aidon vaikuttavuuden
mittari;
– ei näy mallissa
•
Yliopistokeskukset ovat yksi yliopistojen valtakunnallinen tehtävä, jolle
on korvamerkitty perusrahoitus osana ”Muut koulutus- ja tiedepolitiikan
tavoitteet” -osiota
Yliopistojen yhteiskunnallinen
vuorovaikutus kuten alueellinen
toiminta ei ole nyt rahoitusmallissa
– yliopistojen aluetoiminnalta puuttuu
kannustin
30
KIITOS!
Pentti Malinen
Puh. (040) 555 2878
e-mail: [email protected]