Transcript Seminaarien yhteinen puheenvuoro pohjoinen

Arviointiryhmän
alustavia havaintoja
korkeakoulujen
vaikuttavuudesta
________________________________________________________
19.3.2013
Arviointiryhmä
Esitys pj. Veijo Ilmavirta
Korkeakoulut murroksessa 1/2
•
•
Yliopistolaki 2010
‒
Juridinen asema
‒
Suunnan muutos
‒
Fuusiot
Ammattikorkeakoululaki uudistuu
‒
Rahoituksen merkittävä leikkaus 2013-
‒
Toimiluvat haettava uudelleen syksyllä 2013
‒
Verkoston harventamispaineet?
•
•
‒
Ikäluokkien pieneneminen
Väestöpaineet Helsingin metropolin alueella
Fuusiot ja liittoutumat
•
Hyviä käytänteitä: Lapin korkeakoulukonserni, Innovaatiostrategia
Korkeakoulut murroksessa 2/2
• Poliittiset linjaukset hallitusohjelmassa
‒ Aluepolitiikasta innovaatiopolitiikkaan
• Suomesta maailman kilpailukykyisin kansa v. 2020
• Korkeakoulut keskiössä elinkeinoelämän kanssa
‒ OKM:n linjaukset
‒ Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset
• Globaalit haasteet ja EU
• Ydinkysymys: Miten korkeakoulut vastaavat näihin
haasteisiin?
Yliopistojen vaikuttavuus
• Yliopistolaki 24.7.2009 ja sen täydennykset
‒ Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä
tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen
perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita
palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään
hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista,
toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa
sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan
yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
‒ Yliopistojen kolmas tehtävä
•
Painoarvo OKM:n rahoitusmallissa? Strategiarahoitus?
Ammattikorkeakoulujen
vaikuttavuus
•
Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003
‒
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen
kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja
sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta
ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista
kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa
sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen
elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja
kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan
ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista.
‒
OKM:n tuloskriteereissä jonkinlainen vaikutus TKI:n kautta?
Alustavia havaintoja
________________________________________________________
ESR- ja EAKR-rahoitus v. 2011
Eri korkeakoulujen osuudet korkeakouluille myönnetystä
EAKR- ja ESR-rahoituksesta (hankkeet, joissa korkeakoulu
päätoteuttaja. Lähde TEM)
12.0 %
10.0 %
8.0 %
6.0 %
4.0 %
2.0 %
0.0 %
Yliopistojen ja muiden oppilaitosten
toteuttamien hankkeiden osuus rr-ohjelmissa
(tilanne 7.11.2012)
EAKR
ES
Yliopisto
25 102 168
Ammattikorkeakoulu
21 486 830
Tutkimuslaitos
6 720 043
Ammatillinen oppilaitos
5 541 710
Muu oppilaitos
455 347
Kaikki yhteensä
59 306 097
Koko ohjelma
324 483 879
ESR
ES
Yliopisto
14 007 590
Ammattikorkeakoulu
17 749 352
Ammatillinen oppilaitos
5 695 742
Tutkimuslaitos
1 773 615
Muu oppilaitos
709 992
Yhteensä
39 936 290
Koko ohjelma
158 596 937
Varattu julkinen rahoitus (euroa)
Hankkeita (kpl)
IS
LS
PS
Yhteensä
ES
IS
LS PS Yht.
83 163 153 41 020 745 57 840 167 207 126 232 52 186 107 119 464
29 266 501 16 092 288 29 805 752
96 651 371 48 61 54 65 228
7 847 450 7 712 528 13 622 333
35 902 353
9 24 16 27
76
2 028 128 5 166 398 1 849 643
14 585 879
9
6 19
8
42
1 280 000
287 451 1 552 804
3 575 602
2
5
2
5
14
123 585 232 70 279 409 104 670 699 357 841 437 120 282 198 224 824
589 146 610 326 430 026 594 698 947 1 834 759 463 2371 5315 3556 4408 15650
Varattu julkinen rahoitus (euroa)
IS
LS
PS
Valtak.
Yhteensä
54 916 413 9 037 330 16 963 709 52 069 781 146 994 822
29 480 249 19 082 510 22 591 685 34 148 699 123 052 494
10 065 240 11 677 979 5 284 941 16 914 658
49 638 560
2 365 370
6 027 742
10 166 727
1 262 626 1 143 799 1 495 438 2 650 277
7 262 132
98 089 897 40 941 618 46 335 772 111 811 157 337 114 735
320 287 288 174 755 969 131 032 799 507 782 627 1 292 455 620
ES
33
52
16
3
5
109
329
Hankkeita (kpl)
IS LS PS Valtak.
99 29 44
63
80 60 56
56
11 23 21
33
7
10
1 3 4
8
198 115 125
170
541 342 310
632
Yht.
268
304
104
20
21
717
2154
Tutkimusrahoitus pohjoisen yliopistoissa
•
Tutkimusmenot yhteensä
124,4 M€
v. 2011
(10,5 % koko maan yliopistojen tutkimusmenoista)
•
Oulun yliopisto
•
Ulkopuolinen rahoitus (58,9 %) yht.
65,6 M€
3.
• Suomen Akatemia
18,6 M€
5.
• Tekes
13,0 M€
4.
• Kunnat ja kuntainliitot
7,3 M€
1.
• EAKR
5,1 M€
2.
• Kotimaiset yritykset
4,6 M€
4.
• EU puiteohjelma
4,0 M€
4.
• Muu julkinen
3,0 M€
5.
• ESR
2,9 M€
1.
Lapin yliopisto
13,0 M€
11.
• Ulkopuolinen rahoitus (74,8 %*)
9,7 M€
”rakennerahoitusta” 7,2 M€, Suomen Akatemia 0,98 M€, Tekes 0,53 M€, EU po.
0,29 M€, kotim. yritykset 0,17 M€)
*Korkein % Suomessa
•
111,4 M€
4. Suomessa
TK-rahoitus pohjoisen amk:ssa
• Rahoitus yhteensä 24,0 M€, josta ulkopuolista rahoitusta
14,8 M€ (61,5 %)
v. 2011
Kemi-Tornio Centria
•
•
•
•
•
•
Yht.
4,93
EU
2,14
Ministeriöt 1,49
Kunnat
0,21
Tekes
0,09
Omarah. 0,85
4,65
1,78
1,69
0,33
0,31
0,04
Oulu
11,43
2,81
3,15
0,67
0,42
3,77
Rovaniemi
3,02
1,12
0,96
0,06
0,22
0,53
• Suomen Akatemian rahoitusta ei kenelläkään
Wepropol-kysymykset
A. Korkeakoulunne keskeisimmät tavoitteet ja tehtävät
yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä sekä
kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisessä (1-8)
B. Yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden tulokset ja
niiden arviointi (9-16)
C. Yhteistyö ja verkostot (17-20)
D. Esimerkkejä parhaista käytänteistä (21-23)
Korkeakouluverkosto 1/2
•
•
Edelleenkin kaksi rinnakkaista järjestelmää (duaalimalli), ei yksi
monipuolista yhteistyötä tekevä kansallinen korkeakouluverkosto
‒ Monien yliopistojen strategioissa ei ole mitenkään huomioitu
ammattikorkeakouluja, ei edes mainittu
‒ Toisaalta lähes jokainen amk puhuu yliopistoyhteistyöstä
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkittävät yhteistyömuodot
ovat enemmänkin poikkeuksia kuin sääntö
‒ Esimerkkeinä hankkeet, allianssit, metropoliyhteistyö
mm. Lapin korkeakouluallianssi, innovaatiostrategia, Botnia-strategia
• Kysymys: Löytyisikö duaalimallille uusi tulevaisuuteen tähtäävä sisältö
vaikuttavuuden kautta?
Korkeakouluverkosto 2/2
•
•
•
Tutkimustehtävän työnjako on edelleen epäselvä ja kiistanalainen
‒ Yliopistoilla vuosisataiset perinteet tutkimuksessa
‒ Ammattikorkeakouluja ei arvosteta riittävällä tavalla tutkimuksen
tekijöinä ja TKI-rooli on vielä jäsentymätön
Tutkimuksessa on tilaa ja kysyntää kummallekin
‒ Soveltava käytännönläheinen tutkimus ei ole pois tieteellisestä
tutkimuksesta mutta on yhteiseksi eduksi
Ehdotus: Etsitään ratkaisuja korkeakoulujen tutkimustoiminnan
yhdentämiseen alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen
vaikuttavuuden kautta.
Niin vahvistamme Suomen kansainvälistä kilpailukykyä
Vaikuttavuus strategioissa
‒ Harva korkeakoulu määritteli vastauksissansa
vaikuttavuuden: se kuvataan leiketeksteillä virallisesta
strategiasta
‒ Yliopistojen strategioissa kolmas tehtävä on taka-alalla
niukassa sivuroolissa. Esim. aluekehittämistä, jos yleensä
on esillä, rakennetaan tutkimuksen ja koulutuksen osana ja
sisällä, tutkimuksen ja koulutuksen ehdoilla
•
•
•
Vain muutama yliopisto määrittelee aluekehityksen
uskottavalla tavalla omana todellisena tehtävänä
Hyvä esimerkki: Lapin yliopisto
Emoyliopistojen ja yliopistokeskusten vastauksissa erilaisuutta
Vaikuttavuuden kuvaus
Lapin yliopisto
• ”Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on osa tutkimuksen ja
koulutuksen prosesseja ja kaikkien yliopistolaisten työtä.
Läpäisevänä periaatteena kaikissa yhteiskunnallisen
vuorovaikutuksen muodoissa ja toiminnoissa painotetaan
yhteiskuntavastuuta ja dialogisuutta. Yhteiskunnallisen
vuorovaikutuksen kautta yliopisto saa kumppaneiltaan ja
sidosryhmiltään palautetta vaikuttavuudestaan ja
toimintojensa laadusta.”
Yliopistokeskukset
• Keskukset mainitaan yliopistolaissa
• Eduskunta: lakialoite 51/2011 yliopistolain muuttamiseksi
• ”(Yliopistokeskusten) Osaamistason nostamisen perusta on
alueeseen liittyvässä kansainvälisen tason tutkimuksessa ja
tutkimukseen perustuvassa opetuksessa. Siksi yliopistokeskusten
rooli yhtenä yliopistojen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen
toteuttajana tulee jatkossakin ottaa huomioon.”
• Kysymys: Miten yliopistokeskusten painoarvoa onnistuttaisiin
lisäämään vaikuttavuuden eduksi? Miten amk:t kunnolla mukaan?
Vaikuttavuus strategioissa
• Ammattikorkeakoulujen vaikuttavuus on kytketty tiukasti
alueeseen, joskus myös valtakunnallisesti ja/tai
kansainvälisesti
‒ Lähes kaikilla ammattikorkeakouluilla on vahva halu
hakeutua tiiviiseen yhteistyöhön yliopistojen kanssa
‒ Muutamia omaperäisiä vaikuttavuuden ja aluetehtävän
määritelmiä esitettiin vastauksissa
• Kysymys: Miten yliopistot ja amk:t löytäisivät toisensa ja
aloittaisivat yhteisen strategisen tutkimus- ja kehittämistyön?
Vaikuttavuuden kuvaus Centria
• ”…yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus on
osaamisen siirtämistä työelämälähtöisen koulutuksen,
toiminta-alueelle sijoittuvien ammattitaitoisten
valmistuneiden opiskelijoiden sekä aktiivisen, erityisesti
yritysten kilpailukykyä kehittävän tutkimus-, kehitys- ja
innovaatiotoimintojen yhteisvaikutusta. Koulutusohjelmien
sisällöt suunnitellaan ja toteutetaan vastaamaan alueen
elinkeino- ja työelämärakennetta ja osaamistarpeita. Tkitoiminta kohdennetaan alueen elinkeino- ja työelämän
kilpailukyvyn kasvattamiseen sekä ammattikorkeakoulun
kehittämiseen.”
Kolmas tehtävä
• Nyt kolmas tehtävä ja sen toteuttaminen määrittyy
ensisijaisesti korkeakoulujen omien strategisten
tavoitteiden parhaan toteutumisen näkökulmasta?
• Kysymys: Tulisiko korkeakoulujen kolmas tehtävä
määritellä vaikuttavuuden ja aluekehittämisen
näkökulmasta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn
hyväksi?
12. Mikä on ollut korkeakoulunne
aluekehitystoiminnan tulosten merkitys Suomen
kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta?
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Satsaus alueen keskeisille osaamisaloille
Relevantin osaamisen tuottaminen työelämään
Osaamisen tason nosto
Tasokas tutkimus ja opetus
Alueellisen innovaatioympäristön kehittäminen
Yrittäjyyden edistäminen
Kansainväliset kumppanuudet sekä verkostot
Kv-opetus ja kansainväliset opiskelijat
Maantieteellisiä painotuksia kansainvälisessä
toiminnassaan
• Uudet, avoimet innovatiiviset toimintatavat
• Eriarvoisuuden vähentäminen
• Vienti korkeakoulujen omana toimintana
Innostusta ja
menestystä
seminaarille!
________________________________________________________
________________________________________________________