26.4.2020

Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen

Alueelliset työpajapäivät 12.11.2013 Oulu Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta

2012–2014 Reetta Pietikäinen, kehityspäällikkö Kristiina Lehmuskoski, asiantuntija

Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 12/2012–12/2014 (OKM)

•

Kehitetään OKM:n sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta

Työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja Nuotta-valmennus •

Määrittely (tutkija)

Käsitteiden määrittely ja palveluiden yhteiskunnallinen asemointi  Yhteisen kielen vahvistuminen, vaikuttamistyön helpottuminen • •

Vaikuttavuus (asiantuntija & kehityspäällikkö)

Palveluiden laadullisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen: mittari Tiedontuotannon kehittäminen: dokumentointi, tilastointi  Vaikuttavuuden osoittamisen helpottuminen •

Yhteistyö (kehityspäällikkö & koordinaattori)

Palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen: haasteet ja kehittämistarpeet  Hyvien yhteistyökäytäntöjen leviäminen, palveluketjujen kehittäminen 26.4.2020

Sosiaalisen vahvistamisen määrittelystä

• •

Taustaa: 2006 nuorisolaki

Lainsäädäntöön sosiaalisen vahvistamisen käsite Korvattiin syrjäytymisen ehkäisy o Prosessi, jossa parannetaan asteittain nuoren elämäntilannetta ja -hallintaa •

Kokonaisvaltaista ja moniammatillista elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemista

o Tarkoituksena: yhteisölliseen toimintaan kiinnittäminen ja aktiiviseksi kansalaiseksi tukeminen (Mehtonen 2011) o Tunnettu lähinnä nuorisotoimialalla 26.4.2020

Nuotta-valmennus työpajojen ja etsivän työn tueksi

• • • • • 9 nuorisokeskuksessa (vuodesta 2010) o OKM:n rahoittamaa Yleisin malli: 3 pv, yöpyminen nuorisokeskuksessa Perustuu: toiminnallisuus, kokemuksellisuus, elämyksellisyys Tavoitteena: voimavarojen löytäminen, itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen vahvistuminen, arjenhallinnan kohentuminen o Toiminnallisia aktiviteetteja: melonta, kiipeily, luonnossa liikkuminen, jousiammunta, gps-suunnistus, ruuanvalmistus, kädentaidot Maksuton työpajoille ja etsivälle nuorisotyölle o Osallistuva taho vastaa matkakustannuksista • • • Nuoret: itsensä ylittäminen, onnistumisen kokemukset, itseluottamus, oivallukset, motivaatio muutokseen Osallistuvat tahot: ryhmäytyminen, nuoren ja työntekijän suhteen syveneminen, nuorista esille uusia puolia, työkaluja omaan työhön Yhteys: www.snk.fi

26.4.2020

Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat

• •

Pajoille ohjautumisesta

Parantunut alkuvuodesta, paikoin yhä heikkoa o TE-hallinnon uudistus… -> huono saavutettavuus o Sosiaalitoimessa odotetaan usein liian pitkään pajalle ohjaamista  Tarvetta kuntouttavan työtoiminnan ja starttivalmennuksen lisäämiselle o Hyvä käytäntö: nimetyt pajayhteyshenkilöt, aktiivinen tiedotus Asiakaskunta yhä haasteellisemmissa tilanteissa – oikeat palvelut?

o Tarvetta yksilövalmennuksen lisäämiselle • • • • Ristiriita: työkokeilujaksot lyhentyneet Tutkinnon suorittaneille tarvitaan mahdollisuus työkokeiluun Haaste: yhteistyö perustuu henkilösuhteisiin o Hyvä käytäntö: sopimuksellisuus, tiedotusvastaavat, verkostotapaamiset Etsivien ja pajojen yhteistyö toimii 26.4.2020

ALU-aineisto

Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat

• • • • • •

Pajajakson aikaisesta sidosryhmäyhteistyöstä

Ei TE-toimiston osoituksia pajajakson aikana Nuorille räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluja tarvitaan lisää Hyvä käytäntö: velkaneuvojan, terveydenhoitajan (mt) säännölliset vierailut / nimetyt työntekijät Nuotta-valmennus tukenut hyvin toimintaa Liian lyhyet jaksot hankaloittavat jatkopolkuihin panostamista Hyvä käytäntö: opinnollistaminen ja osaamistodistukset o Tutkintojen osien suorittaminen ja näytöt ilman, että opiskelija ALU-aineisto 26.4.2020

Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / pajatoimijat

• • • • •

Jatkopoluista pajan jälkeen

Heikko työllisyystilanne: vaikeus löytää työpaikkoja – yhä harvemman tavoite o Työnantajien odotukset suuria     Seinätön valmennus (osatyökokeilu: (paja/yritys?) Vaatii aikaa: henkilökohtaiset suhteet Hyvä käytäntö: tukipapereiden hoito, yhteiset tapaamiset (valmennus) Alihankintatyöt, edelleensijoittaminen Hyvä käytäntö: sähköiset palvelukartat Oppilaitosyhteistyö parantunut o Hyvä käytäntö: etsivä tiedottaa vapautuneista opiskelupaikoista Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ei voida hyödyntää: tiukat kriteerit Tarvitaan joustavia työvaltaisia ja tuettuja koulutuspolkuja o Aloitusmahdollisuus jatkuva o Opitun tunnustaminen, tuettu oppisopimus 26.4.2020

ALU-aineisto

Näkemyksiä palveluketjujen kehittämisestä / etsivät

• Työpajojen ja etsivien yhteistyö toimii • • • • •

Mitä tarvitaan

Matalan kynnyksen kuntouttavia palveluja o Nuorille räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä asumispalveluita o Toimintakeskustyyppisiä palveluita Etsivään työhön kytkeytyvää: ryhmätoimintaa ja starttivalmennusta Vahvaa yhteyttä terveyspalveluihin Kuntien välistä yhteistyötä ja monialaista yhteistyötä TE-palvelut lähemmäs nuorta (vrt. harvennettu toimistoverkko, sähköiset palvelut)  Sosiaalisen vahvistamisen työotetta muihin palveluihin o

Aito, kohtaava tuki

Etsivän työn selvitys 26.4.2020

Nuorisotakuusta

• •

Rajautumassa hallitusohjelmaa ja alkuperäistä suunnitelmaa paljon kapeammaksi

Palvelee huonosti niitä, joiden elämä ei ole edennyt tavanomaisena pidettyä reittiä • Väliinputoajaryhmänä nuoret, jotka o ovat jo pudonneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle tai/ja o tarvitsevat monialaisia palveluita • Kuntoutuslupaus vailla katetta? Kermankuorintaa?

 Etsivän työn ja työpajatoiminnan rinnalle nuorille räätälöityjä mielenterveys-, päihde- ja asumispalveluita, starttivalmennusta  Osaamisen kasvun tunnistamista ja näyttöjä varten tulee luoda mekanismi palvelemaan koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevia • Kaikkien nuorten nuorisotakuu?

26.4.2020

26.4.2020

Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen työpajoilla

Kristiina Lehmuskoski, TPY Alueelliset työpajapäivät Oulussa 12.11.2013

Miksi?

• • • Vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään on riittämätön ja yksipuolinen Työpaja-jaksolla paljon muita merkityksiä ja vaikutuksia nuoren elämänkulkuun Hyvän kehityksen näkyväksi tekeminen 26.4.2020

Miten mittari rakennetaan?

• Nykytilan kartoitus • Sova-käsitteistä konkreettisiin kysymyksiin • Nuorten kuuleminen • Testiversio (nuoret, valmentajat) • Pilotointi • Asiantuntija-arviot • Valmis mittari (1. versio) • Mittarin jalkautus 26.4.2020

• • •

Nykytila

Käytössä mm. VAT, RAND, IMBA ja MELBA, jotka toimivat parhaiten kuntoutusselvityksen ja diagnosoinnin apuvälineinä Pajoilla käytössä erilaisia arviointilomakkeita, joilla pyritään saamaan käsitys elämänhallinnan parantumisesta Ei kuitenkaan systematisoitua mittausta eri osa-alueista ja muutoksesta 26.4.2020

Vaikuttavuuden määritelmä sova mittarissa

• Paja-jakso on interventio, jonka oletettu vaikutus on sosiaalinen vahvistuminen • Alku- ja loppumittaukset • Sekä valmentautujan että valmentajan arvio • Väliin tulevia muuttujia ei pystytä eristämään • Kysytään asiakkaan kokemus muutokseen vaikuttaneista syistä 26.4.2020

• • • •

Mittaamisen haasteet

Kokemuksen subjektiivisuus ”Ihmiset ovat tunnetusti monimutkaisia” (Colin Robson arviointitutkimuksesta sosiaalialalla) Tunnettava ihmisten omat käsitykset itsestä ja maailmasta Työpajalle tuleva nuori on valmentajalle tabula rasa 26.4.2020

• • •

Itsearvioinnin mahdollisuuden ja haasteet

Tukee valmentautujan • Kyvyt ja potentiaali ovat subjektiksi kasvamista ihmisen selän takana Lisää realistista suhtautumista omiin kykyihin ja siten • Omat taidot ja tahto täytyy tunnistaa ennen kuin niitä voi käyttää auttaa tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa • Tarvitaan kehityksen näkyväksi tekemistä – valmentajan rooli tärkeä!

26.4.2020

• • • • • • •

Sosiaalinen vahvistuminen

Minäpystyvyys (minäkäsitys, identiteetti, itsetunto) Elämänhallinta (ulkoinen ja sisäinen) Kontrolliodotus tai hallintakäsitys Resilienssi l. pärjäävyys Sosiaalinen pääoma (luottamus) Osallisuus Koherenssin tunne 26.4.2020

Koherenssintunteen teoria

• • • • • Aron Antonovsky, israelilainen terveyssosiologi Mikä selittää sairauden puuttumisen?

Salutogeenisyys Henkisen tason immunologinen järjestelmä Osa-alueet: ymmärrettävyys, hallittavuus, mielekkyys 26.4.2020

Koherenssin tunne, kokemus elämän eheydestä

• • • Lähikäsitteitä määrätietoisuus, tavoitteellisuus, sisäinen autonomia Kyky psyykkiseen työhön eli ongelmien käsittelyyn omassa mielessä Kokemus siitä, että ympäristön asettamat vaatimukset ja haasteet ovat sitoutumisen ja energian sijoittamisen arvoisia 26.4.2020

Koherenssin tunteen mittaaminen

• • • Paljon tutkimusta, Suomessa mm. nuorten ja työttömien parissa Mittaa kohtalaisen pysyvää asennetta, mutta koherenssin tunteeseen voidaan vaikuttaa interventioilla, erityisesti 30 ikävuoteen saakka 26.4.2020

Sova-mittariin sisältyy

• • • • • Erilaisia osioita, joista koherenssin tunne yksi Sekä itsearviointi että valmentajien arviointi tieto- ja taitoresurssein kasvamisesta Työelämävalmiudet Opiskeluvalmiudet Etsivän työn ja Nuotta-valmennuksen osiot 26.4.2020

Sova-mittarin hyödyt

• • • Mahdollisuus luoda valtakunnallisesti vertailukelpoista vaikuttavuustietoa ”Mitä mitataan, sitä nähdään” – mittarin merkitys omalle työlle Vaikuttavuuden arvioinnin tärkein hyöty koituu aina asiakkaalle 26.4.2020